Asiakasprofiileista konkretiaa koulutusten suunnitteluun: Saavutettavan koulutuspolun kautta työelämään

Jatkuvan oppimisen toimijat tietävät, että täydennyskoulutuksiin osallistuvat usein samat, valmiiksi hyvän koulutuksen ja työmarkkina-aseman omaavat osallistujat. Miten saisimme jatkuvan oppimisen ja työelämän ulkopuolelle jääneet osallisiksi oman osaamisen kehittämiseen, uudenlaiseen opiskeluun ja sen tuomiin mahdollisuuksiin työelämässä?

Riverian, Karelian ja UEFin yhteinen Vauhtia uralle -hanke pyrkii tuottamaan joustavia, erilaisille kohderyhmille soveltuvia osaamisen kehittämisen polkuja ja täydennyskoulutusta. Tässä hyödynnämme mm. erilaisia palvelumuotoilun keinoja. Jotta saisimme ensi käden tietoa siitä, millaista koulutusta eri kohderyhmille tulisi suunnitella ja miten koulutukseen osallistumisen kynnystä voisi madaltaa, olemme kääntyneet ohjauksen ja työllisyydenhoidon ammattilaisten puoleen.

Asiakastarpeet esiin työllisyystoimijoiden maakuntakierroksella

Edellisessä Vauhtia uralle -blogissa Karelian projektiasiantuntija Niina Pennanen kertoi hankkeen Kiteen, Outokummun ja Nurmeksen seuduilla järjestämistä työpajoista. Niissä keskustelimme työllisyyttä ja työvoiman saatavuutta edistävien ammattilaisten kanssa. Määrittelimme yhdessä tyypillisiä asiakasprofiileja, konkreettisia osaamisen kehittämisen tarpeita ja koulutuspolkuja, joilla osallisuus ja työllistyminen olisi erilaisille oppijoille mahdollista.

Asiakastarinoista tunnistimme mm. ikään, kansallisuuteen, kielitaitoon, työkykyyn, asuinpaikkakuntaan, tuloihin ja tuloloukkuihin, asenteisiin ja liikkuvuuteen liittyviä, osallistumista rajoittavia tekijöitä.  Niihin pohdimme nyt hyviä ohjauksellisia ja koulutuksellisia ratkaisuja. Nostan tässä blogissa esiin kaksi akuuttia asiakastarvetta: työelämään pyrkivät kansainväliset asiakkaat ja 50+ ammatinvaihtajat, joiden digitaidot eivät riitä monimuotoiseen oppimiseen ja digitalisoituvaan työelämään.

Kuva: Pixabay

Jääkö kansainvälinen ammattilainen pysyvästi työelämän kynnykselle?

Kansainvälisen asiakkaan profiilin alle sijoittuu varsin heterogeeninen ryhmä nuoria ja vanhempia, Suomessa ja/tai lähtömaassa tutkintonsa suorittaneita henkilöitä; käytännön ammattilaisia ja korkeasti koulutettuja osaajia.

Työmarkkinoita kohti pyrkiville maahanmuuttaneille henkilöille on ehdotettu vahvaa, henkilökohtaista koulutus- ja työelämäohjausta. Opiskelu ja alan vaihtaminen innostaa enemmän, kun silmissä häämöttää asiallisesti palkattu ja mielenkiintoinen työpaikka. Koulutusorganisaatioiden tulisi myös muotoilla osaamisen täydentämiseen selkeitä ja ymmärrettäviä koulutuspolkuja, joissa opintojen päätepiste ja sitä seuraava käytännön työelämä hahmottuu selvänä.

Koulutus yksin ei tee autuaaksi. Jos aikuinen maahanmuuttanut henkilö suorittaa jo toista tai kolmatta suomalaista tutkintoaan ilman työllistymistä, voi jo miettiä, mikä nostaa työelämän kynnyksen näin korkeaksi? Oliko alan valinta alkuunkaan realistinen – tai olisiko myös työelämän vastaanottokyvyssä parantamisen varaa? Myös työnantajille suunnattava koulutus ja tuki nähdään hyvänä keinona parantaa näiden kansainvälisten asiakkaiden työllistymistä.

Digitaidot ja oppimisen taidot esteenä työllistymiselle

Työllisyystoimijat kohtaavat myös pitkään työelämässä tai työttömänä olleita henkilöitä, joille alan vaihto tai täydennyskoulutus on välttämättömyys, esimerkiksi työkykyyn tai työpaikkojen saatavuuteen johtuvista syistä.

Oman osaamisen kehittäjältä edellytetään vahvaa arjen ja ajankäytön hallintaa, aktiivista oman työn johtamista ja teknisiä taitoja. Oppiminen onnistuu, kun tarjolla on laadukasta ohjausta ja mahdollisuuksia harjoitella uusia opiskelutapoja. Opiskeluun valmistavia matalan kynnyksen palveluja ja opiskelun arkeen orientoivia koulutuksia tulisikin olla helposti tarjolla kaikille osaamistaan päivittäville.

Verkkovälitteisyys parantaa koulutuksen tarjontaa etenkin niillä alueilla, joilla julkiset liikenneyhteydet ovat heikot. Samalla se kuitenkin heikentää koulutuksen saavutettavuutta niillä osallistujilla, joilta puuttuvat digioppimisen valmiudet, tekniset välineet, toimivat verkkoyhteydet tai jopa kaikki edellä mainitut.

Korona-aika siirsi meidät kouluttajat nopeasti monipaikkaisen verkko-oppimisen maailmaan. Koulutusorganisaatioiden tulisi nyt varmistaa, että myös niiden aikuiset asiakkaat ovat oman digiloikkansa ottaneet. Myös lähiopetuksella on edelleen paikkansa. Osallisuuden ja aktiivisuuden kokemus vahvistuu eri tavalla lähikontaktissa ja yhteistoiminnallisessa oppimisessa.

Haasteita ratkotaan yhteystyössä, koulutus kerrallaan

Asiakasprofiilien ja -tarinoiden kautta pääsemme käsiksi kouluttautumisen ja työllistymisen isoihin rakenteellisiin tekijöihin, mutta myös pienempiin ja nopeammin ratkaistaviin arjen haasteisiin. Vauhtia uralle -hankkeessa haemme kysymyksiin konkreettisia ratkaisuja kolmen koulutusorganisaation yhteisten pilottien kautta.

Tieto on johtanut toimintaan. Edellä mainittujen pajojen tuloksena hankkeemme valmistelee esimerkiksi moninaisen työyhteisön esimiestyöhön ja kansainvälisen osaajan työpaikkaohjaukseen liittyvää koulutusta. Myös palvelujen saavutettavuuteen ja tasapainoisesti monimuotoiseen opetukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota täydennyskoulutuksissamme.

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Heli Kaarniemi on suunnittelija ja hankeasiantuntija, jonka erikoisalaa on monitieteellinen täydennyskoulutusten suunnittelu, ohjaus ja pedagoginen kehittäminen. Hän on tuottanut monimuotoista täydennyskoulutusta ja hankkeita mm. opetus-, ohjaus- ja terveysalalle sekä kansainvälisille osaajille. 

There really is free coffee, tarjosimme virtuaaliset kahvit 1200:lle

Mitä tapahtuu? Mitä ihmettä me voimme tehdä? Korona-aika laskeutui Suomeen, hetkeksi pysähtyi kaikki. Jouduimme siirtämään, sopeutumaan ja muokkaamaan toimintaamme, joskus myös kantapään kautta. Koulutuksen järjestäjänä, onneksemme suurin osa tarjonnastamme oli joko jo verkossa tai saimme sen pyörähtämään sinne sutjakkaasti.

Pohdimme, miten reagoida nopeasti ja samalla tuoda esille ajankohtaisia koulutusratkaisujamme tilanteen nostaneisiin tarpeeseen. Olla apuna! Ratkaisu oli lähellä ja ydinosaamistamme; koulutetaan, mutta tehopaketteina ja verkossa. Päätimmekin kutsua kaikki halukkaat
#AducateLIVE – virtuaalisille aamukahveille.

Torstaiaamujen kolmenvartin #AducateLIVE kasvatti nopeasti suosiota ja ajankohtaista kuumaa teemaa nautti kanssamme linjoilla parhaillaan yli 200 kuulijaa, tähän mennessä ilmaiset virtuaaliset kahvit ovat kiinnostaneet jo yli 1200 innokasta!

Mitä sitten?

Oli erityisen hienoa huomata, että saimme jaettua hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa mm. riskienhallinnasta, resilienssistä, tietoisuustaidoista, johtamisesta, tietosuojasta ja työlainsäädännöstä sekä dialogin  merkityksestä työyhteisössä. Yksinäisyys elämän muutoskohdissa sai suuren joukon hiljentymään ja pohtimaan vakavaa aihetta. Huippuasiantuntijat johdattivat osallistujat ajankohtaiseen teemaan ja saimme vieraiksi entisiä opiskelijoita, yhteistyökumppaneita, kouluttajia ja omia asiantuntijoitamme. Live-tilaisuutemme antoi mahdollisuuden pysähtyä ja prosessoida itseään ja omaa työtään.

Palaute oli varsin myönteistä. Kiitosta saimme erityisesti juuri napakkuudesta ja käytännönläheisyydestä. Opimme kevään aikana, että poikkeustilanteessa aika todellakin on rajallista ja ytimeen on mentävä nopeasti ja tarkka-ampujan taidolla.

Napakka alustus ajankohtaisesti suunnattuihin aiheisiin...

Jälleen Itä-Suomen yliopisto on edellä aikaansa! Huipputyötä.

Ytimekäs ja hyvä esitys, asiasisältö mainiosti rakennettu. Vastasi odotuksia. Kiitos leppoisista, mutta informatiivisesta kahvihetkestä.

Pieni pysähdys aamulla mielenkiintoisen ja ajankohtaisen asian äärelle.

Ajankohtaiset teemamme ja selkeät esimerkit saivat kehuja, vuorovaikutus koettiin tärkeäksi ja mikä tärkeintä sisältömme avautui suurelle yleisölle ja tilaisuudet koettiin myös oivaksi hetkeksi pysähtyä, hengähtää ja virkistäytyä sopivana ajankohtana. Tärkeänä huomiona eräs asiakas nosti, miten maksuttomuus on mahdollistanut tiedon helpon saannin ja miten loppuun on lisätty aiheeseen liittyvät koulutusmahdollisuudet.

Mitä nyt?

Iloisena ja innokkaana ilmoitankin, yleisön pyynnöstä kahvit jatkuvat syys-lokakuussa. Syksyllä sukellamme mm. teemoihin: Kokeilukulttuurin johtaminen ja Lääkitysturvallisuus 2020: tulipalojen sammuttelusta ennakointiin.

Kevään viimeiset kahvit nautimme ennen juhannusta torstaina 18.6., jolloin vieraaksemme saamme UEF:n työelämäprofessori Reijo Karhisen ja EMBA alumnimme, Lujabetonin henkilöstöjohtaja Mikko Satulin. Keskustelu syventyy johtajuuden oppeihin poikkeustilanteessa ja ennen kaikkea ajatuksiin työhyvinvoinnin kannalta, miten lomien kynnyksellä pääsee vapauttamaan ajatuksensa tilanteesta/stressistä ja sen jälkeen suuntaamaan syksyn haasteisiin.


Koska aina ei ole rahaa osallistua maksullisiin koulutuksiin, ilmaiset aamukahvit ovat mahdollistaneet tiedon helpon saannin. On myös ollut tosi hienoa, että loppuun on lisätty aiheeseen liittyvät koulutusmahdollisuudet. Aamukahvit ovat kaiken kaikkiaan olleet erittäin hyödyllisiä ja toivoisinkin, että näitä voitaisiin jatkaa myös syksyllä. Hieno ajatus ja hyvää työtä!


Klikkaa mukaan: www.aducate.fi/live ja tilaa uutiskirjeemme ja pysy ajantasalla teemoissamme.


Suvi Räisänen
markkinointisuunnittelija / UEF Aducate


Paikan päällä, myös etänä – mullistava ja opettavainen kevät 2020

Muutos, distruptio, yllättävä käänne, mahdollisuus. Näillä sanoilla voisi korona-kevättä kuvailla. Pari ensimmäistä viikkoa meni asiaa ihmetellessä ja tilanteeseen sopeutuessa. Kuten monet muut, niin myös me laitoimme pystyyn maksuttomia webinaareja, muutimme koulutukset etäopetukseen ja laajensimme etäkokoukset kaikkeen toimintaamme. Tämä tapahtui nopeasti ja yllättävän kivuttomasti.

Lukuisat ovat uuden edessä, miten on mahdollista valmistautua verkko-opintoihin ja uuteen normaaliin osaamisen kehittämisessä ja uusien mahdollisuuksien avauksia varten? Monet ovat heränneet opintomahdollisuuksiin, poikkeustila on nostanut kiinnostusta syventämään omaa osaamistaan, etsimään näkökulmia tai jopa miettimään alan vaihtoa.

Avoin yliopisto reagoi ketterästi poikkeustilanteeseen. Onneksemme suurin osa tarjonnastamme oli jo verkossa. Yhteistyössä muiden Suomen avointen yliopistojen kanssa avasimme tutkinto-opiskelijoille maksuttomia avoimen yliopiston opintojaksoja. – Haluttiin auttaa ja mahdollistaa opiskelijoille opinnot, kun lähiopetusta ei järjestetty ja monella kesätyöt ja harjoittelut peruuntuivat, opinto-ohjaaja Terhi Keltanen summaa. Toukokuusta alkaen myös työttömät ja lomautetut voivat ilmoittautua avoimen yliopiston opintoihin maksutta.

– Avoimen yliopiston opinnot tarjoavat nyt tässä haastavassa tilanteessa mahdollisuuden lähteä rakentamaan uudenlaista urapolkua kouluttautumisen kautta tai tilaisuuden kokeilla yliopisto-opintoja, Terhi jatkaa. Opintojen suunnittelussa tarjoamme apua ja se onkin ollut keväällä suosittu palvelu.

– Kaikille avoimet ja maksuttomat Aducate LIVE –virtuaaliset aamukahvit saivat nopeasti suosiota ja hyvää palautetta. Huhti-kesäkuun ajan viikoittain linjoilla oli parhaillaan jopa yli 1200 kuulijaa. AducateLIVE antoi meille mahdollisuuden tuoda koulutustemme sisältöä tunnetuksi isolla mittakaavalla valtakunnallisesti ja teki palveluistamme saavutettavia pysähdyttävän kriisin lomassa, markkinointisuunnittelija Suvi Räisänen tiivistää. Virtuaaliset kahvit jatkuvat syksyllä 2020.

Meneillään olevat täydennyskoulutukset siirrettiin nopeasti etätoteutukseen. Käytännössä tämä tarkoitti Teams- tai Zoom-välitteisiä koulutuksia. Alkuun tämä tuotti jännitystä niin osallistujille kuin koulutuksen järjestäjille. Tekniikka ja yhteydet kuitenkin toimivat, ja saimme aikaan hyvää vuorovaikutusta. Näin taaksepäin katsoessa, ehkä hieman pelkäsimme liikaa etäkoulutusta ja epäilimme sen vaikutuksia oppimiseen.

– Etäkoulutuksessa voi saada aikaan hyvää, reflektiivistä vuorovaikutusta. Oppiminen on tiedon omaksumista, tiedon soveltamista käytäntöön ja saadun kokemuksen yhteistä pohtimista. Ratkaisukeskeisten koulutusten valmentaja Arttu Puhakka summaa.

– Vuorovaikutuksen lisäksi tarvitaan virikkeitä, Arttu jatkaa. Käytännössä nämä virikkeet ovat olleet aktivoivia kyselyitä ja tehtäviä etäkoulutuksen lomassa. Osallistujat ovat vastanneet minitentteihin tai tehneet pari- ja ryhmäharjoituksia. Viimeisistä mainittakoon valmennuskeskustelut ja palautekeskustelut. Osallistujat antoivat varsin myönteistä palautetta monipuolisista opiskelumahdollisuuksista ja aktivoivista toteutustavoista. Etäopiskelun ei todellakaan tarvitse olla tylsää tietokoneen ruudun tuijottamista ja pinnistelyä hereillä olemiseksi, vaan se voi olla opettavaista, antoisaa, oivalluttavaa ja vuorovaikutusta synnyttävää.

Korona -kevään ansiosta myös Itä-Suomen yliopiston EMBA ohjelmassa otettiin käyttöön ensimmäisen kerran kaksipäiväinen seminaari zoomin kautta kansainvälistyvän liiketoiminnan teemalla.
– Hyvinhän se onnistui ryhmäporinoita myöten, koulutusohjelmasta vastaava suunnittelija Anna Hartikainen hehkuttaa. Olemmekin pohtimassa, miten voimme jatkossa normaalimpana aikanakin hyödyntää tätä digiloikkaa johtamisen jatkuvan oppimisen toteutuksessa, esimerkiksi syksyn Strategic sales management in global context -koulutuksessa. Myös johtajien henkilökohtainen ohjaus, coaching vaihtui joustavasti virtuaalitoteutukseen: monilla oli jo ennestään kokemusta etäneuvotteluista ja ensikertalaisetkin saatiin mukaan.

Toteutimme rakennusterveysasiantuntijoiden (RTA) opinnäytetyöseminaarin ensimmäistä kertaa täysin etäyhteydessä Rakennusterveys- webinaarina. Teemat olivat ajankohtaisia ja ne kiinnostivat yli sataa alan toimijaa useista yrityksistä, julkisista organisaatioista ja oppilaitoksista. RTA-koulutuksen pätevyysvaatimukset ja toteutus on määritelty Asumisterveysasetuksessa, jossa edellytetään koulutuksen toteutuksen käsittävän vähintään 30 % lähiopetusta.
– Toivottavasti jatkossa ajatellaan joustavammin ja ymmärretään, että saavutettavissa olevan, vuorovaikutteisen ja hyvin pedagogisesti suunnitellun koulutuksen laatu ei ole lähiopetuksen määrästä kiinni, pohtii rakennusterveyden koulutuksia koordinoiva Tiina Pyrstöjärvi.

Myös Ajankohtaisen ympäristöoikeuden erikoistumisohjelman päätösseminaari järjestettiin toukokuussa verkkovälitteisesti.
– Nämä kehittämistehtävien esittämispäivät ovat raskaita, vaikka todella antoisia osallistujille, toteaa suunnittelija Anne Keränen. – Oli siis mielenkiintoista toteuttaa seminaari ensimmäistä kertaa verkossa, hän jatkaa. Palautteiden mukaan onnistuimme jopa yllättävän hyvin, vaikka osa jäi kaipaamaan lähitapaamista. – Riittävien taukojen merkitys korostuu tarkkaa kuuntelemista ja vaativien aiheiden kommentoimista sisältävissä verkkokoulutuksissa, vinkkaa Keränen. Seuraavassa, järjestyksessään jo yhdeksännessä erikoistumisohjelmassa toteutetaan jatkossa yksittäisiä koulutuspäiviä verkkotapaamisina, jotta kauempaakin tulevat osallistujat pääsevät helpommin mukaan.

Saimme kutsun fasilitoida valtakunnallista #poikkeusajandialogi-sarjaa, jossa valtiovarainministeriön, DialogiAkatemian ja Erätauko Säätiön johdolla pidetään dialogisia keskusteluja poikkeusajasta. Tarkoituksena on saada vielä parempaa tilannekuvaa poikkeusajan Suomesta. Pidimme dialogisia keskusteluja johtajille ja esimiehille. Lokakuussa alkavassa Dialoginen johtaminen -koulutus jatkaa aihetta dialogin ymmärtämiseen ja sen käyttömahdollisuuksista johtamisessa.  

Näin me kouluttajat opimme, yhdessä tekemällä, teille.

Aurinkoista ja ennen kaikkea tervettä kevättä teille kaikille!

Anna, Anne, Arttu, Suvi, Tiina ja Terhi

Ps. jos mielessäsi on joku koulutustarve, ota yhteyttä!

KOVAT selvitti Pohjois-Karjalan kansainvälisten osaajien kieli- ja työelämäosaamisen tarpeita

Pohjois-Karjalan maakunnassa ollaan huolestuneita siitä, että alueella asuvat ja korkeakouluissa opiskelevat KV-osaajat eivät työllisty koulutustaan vastaaviin töihin, vaan muuttavat suurempiin kaupunkeihin tai pois Suomesta. Yritykset ja osaajat eivät kohtaa toisiaan.

Koli

Miten pitovoimaa voisi kehittää?  Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämishanke Aducaten ja Karelia-ammattikorkeakoulun KOVAT-hankkeessa etsitään ratkaisuja kohtaanto-ongelman helpottamiseksi ja pitovoiman parantamiseksi. KOVAT kokeilee ja kehittää KV-osaajia ja alueen työelämää hyödyttäviä toimintamalleja ja palveluita.

Millaisia ovat KV-osaajien osaamisen kehittämisen tarpeet suomen kielen taidon, työelämätietojen ja -taitojen sekä ammatillisten valmiuksien näkökulmista? Alkuvuodesta toteutettuun kyselyyn vastasi 82 henkilöä, joilla oli 24 eri äidinkieltä.

Vastaajista 37 % oli korkeakouluopiskelijoita, 25 % työssä ja 23 % työttömänä. Yrittäjinä toimi muutama henkilö. Koulutustaso ulottui kandidaattitason opiskelijasta tohtoriin. Joukossa oli kauppa- ja oikeustieteiden, ICT-alan ja muiden tekniikan alojen osaajia, luonnontieteilijöitä maatalous-, metsä- ja ympäristöaloilta sekä yhteiskuntatieteiden, terveystieteiden, kasvatustieteiden ja psykologian sekä humanististen alojen asiantuntijoita.

Osaamisen kehittäminen kiinnostaa

Korkeasta pohjakoulutuksesta riippumatta – tai kenties sen vuoksi – vastaajia yhdistää huomattavan suuri mielenkiinto kehittää omaa osaamista laaja-alaisesti. Lisäkoulutuksen tarvetta ilmeni sekä suomen kielessä, työelämätaidoissa että ammatillisessa osaamisessa.

Peräti 87 % vastaajista arvioi tarvitsevansa lisäkoulutusta suomen kielessä. Kysyntää oli eri tasoille, alkeista edistyneen kielenkäyttäjän, työelämän ja oman ammatin kieleen. Etenkin kielivalmennus työelämässä kiinnosti. Melko paljon toiveita tuli myös asiakaspalvelun, murteen ja puhekielen koulutuksesta.

Ammatillisen osaamisen kehittämisestä oli kiinnostunut 71 % vastaajista. Eniten mielenkiintoa tunnettiin lyhytkestoisiin, osaamista täydentäviin koulutuksiin omalta substanssialalta, tietotekniikasta tai markkinoinnista.  Yksittäisiä mainintoja saivat ohjelmointi ja ohjelmistot, englannin kieli, robotiikka, terveysteknologia, suomalainen koulujärjestelmä, verkostoituminen, arabian kielen ja uskonnon opettajan koulutus sekä englannin kielen koulutus.

Työelämätaitoihinsa lisää osaamista toivoi 67 % vastaajista. Työelämätaidoista painottuivat etenkin työmarkkinoiden tuntemus, työn hakemisen tavat ja kanavat (verkostot) sekä työelämän lait ja säännöt; hieman vähemmässä määrin suomalainen yrityskulttuuri, tapakulttuuri sekä työnhaun asiakirjat (cv ja portfolio).

Suunta kohti suomalaista työelämää

Työllistyminen omaa osaamista vastaavaan työhön Suomessa kiinnosti. Englanniksi vastanneiden KV-osaajien mielenkiinto kohdistui työelämässä etenkin johtamiseen, kansainväliseen kauppaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Venäjäksi vastanneilla nousivat esiin opetus- ja kasvatusalan työtehtävät. Suomeksi vastanneet mainitsivat opetus- ja ohjausalan sekä matkailualan työt.

Vetovoimaisina työnantajina koettiin alueella toimivat kansainväliset yhtiöt kuten Abloy, UPM, John Deere, Fortum, Thermo Fisher Scientific, Medix Biochemica ja Valio. Mainintoja saivat aktiivisesti kansainvälistyneet ja KV-osaajia työllistäneet ICT-yritykset kuten Blancco, Fastroi, Arbonaut ja Nanocomp.

Monet opiskelijat eivät olleet Suomeen työllistymistä miettineet, joten työelämäyhteyksiä ja yrityskentän tuntemusta pitäisi vahvistaa.

Selviääkö työssä englannilla?

KV-osaajien työtehtävissä edellytetään sellaista kielitaidon tasoa, jota ei saavuteta korkeakouluopinnoissa tai kotoutumiskoulutuksissa. Intensiiviselle, toiminnalliselle ja kiinteästi omaan alaan kytkeytyvälle alkeis- ja edistyneen tason kielikoulutukselle olisikin tarvetta korkeakouluissa.

Oppimisessa on kyse myös viestinnän ja vuorovaikutuksen käytännöistä. KV-osaajia kohdatessaan suomalaiset tarjoavat puhekieleksi lähes automaattisesti englantia. Kun suomea ei kuule tai käytä, puhuminen ja ymmärtäminen ei kehity riittävästi. Osa KV-osaajista on kokenut, ettei suomea tarvitsekaan osata, kun ”kaikki osaavat englantia”. Työtön tohtori ihmettelee, miksi kukaan ei opiskeluaikana kertonut, että töitä ei saa, jos ei osaa suomea.

Englanti on työkieli lähinnä alueen kansainvälistyvissä ICT-yrityksissä. Niissä on haluttu tukea myös suomen kielen ja työelämätaitojen valmennusta. Selvityksen perusteella muidenkin toimialojen yrityksiä voi kannustaa investoimaan yrityksissä työskentelevien KV-osaajien valmennukseen.

KOVAT tukee alueen yrityksiä ja KV-osaajia kohtaamisessa ja osaamisen kehittämisessä. KOVATeamissa yritys saa ohjelmaan valituista osaajista resurssin kehitys- tai kansainvälistymisprojektiinsa. Taitovalmennuksessa järjestetään kansainväliselle henkilöstölle kielitaitoon tai muuhun työelämäosaamiseen liittyvää valmennusta. Friends in Business -ohjelma antaa mahdollisuuden tutustua yrityksestä kiinnostuneisiin KV-osaajiin. Ohjelmat jatkuvat vuonna 2020.

Heli Kaarniemi
heli.kaarniemi@uef.fi, 050 322 8644

Artikkeli perustuu KOVAT-hankkeen toimintavuoden kokemuksiin sekä 1.1.2019-30.8.2019 tehtyyn selvitykseen KOVAT kohti työelämää – kysely kansainvälisille osaajille.

KOVAT Valmentaa KV-osaajia työelämään

KOVAT on vuoden 2019 aikana järjestänyt ura- ja kielivalmennuksia, joissa on pilotoitu  toiminnallisia toteutustapoja ja yrityksissä toteutettavia sisältöjä. KOVAT-valmennusohjelmiin otetaan uusia yrityksiä vielä ensi vuoden aikana.

KOVATeam-ohjelmassa KV-osaajat toteuttavat pienryhmissä yritysten kansainvälistymiseen ja toimintojen kehittämiseen liittyviä projekteja. Friends in Business -ohjelmassa yritykset voivat tutustua potentiaalisiin työntekijöihin, KV-osaajat verkostoitua ja markkinoida omaa osaamistaan.

Useissa ICT-yrityksissä on toteutettu KV-osaajan taitovalmennusprosesseja. Lisäksi työpaikoille on tehty tukimateriaalia kielen oppimisen tukemisesta.  Valmennuksen käytäntöjä ja tuloksia raportoidaan Aducaten blogissa https://weaducate.wordpress.com/

Opeta suomea! Vinkkejä suomen kielen oppimisen tukemiseen työpaikalla

Kuka tahansa voi oppia suomea mutta voiko kuka tahansa opettaa suomea? Meidän mielestämme voi, ainakin jossain määrin. 

Jokapäiväiset tilanteet ja aidot ympäristöt tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kielen oppimiselle. Jos joskus pysähdyt tarkastelemaan ympäristöäsi kielenoppijan silmin, huomaat, miten paljon kieliainesta siinä on: erilaisia viestilappusia, pelastautumisohjeita hätätilanteessa, kaverusten jutustelua kahvitauolla,  maitopurkin tekstejä, suomenkielinen radio-ohjelma. Kieli ympäröi meitä kaikkialla ja siitä voi kuka tahansa napata pieniä palasia opetukseen.

Tässä muutamia vinkkejä, miten voit arjessa auttaa työkaverin suomen kielen taidon kehittymisessä:

1. Kuuntele ja kannusta

Osoita, että kuuntelet, mitä toinen sanoo. Silmiin katsominen ja ilmeiden ja eleiden käyttäminen puheen tukena ovat erityisen tärkeitä kielenoppijalle. Kannusta kaveria vastaamaan suomeksi ”Sano suomeksi” ”Kyllä sinä osaat” jne. Älä korjaa virheellistä puhetta, jos siitä ei ole erikseen sovittu. Voit nyökätä ja toistaa sanan oikein, jolloin annat oikean mallin ilman kaverin kasvojen menetystä.

2. Kysy

Kuten suomalaiselta, myös muunkieliseltä kollegalta voi kysyä kuulumisia suomeksi. ”Mitä kuuluu” tai ”Miten menee” -kysymykset voi hyvin esittää suomen kielellä. Aluksi voi antaa vaivihkaa mallin tälle keskustelulle toisen suomalaisen kanssa. Jos muunkielinen kaveri ei osaa vastata mitään, voit antaa mallin uudelleen: ”Mitä kuuluu – Mitäs tässä! – Eipä tässä ihmeitä”. Onneksi me suomalaiset olemme vaatimatonta ja kursailevaa kansaa kuten nämäkin vastaukset osoittavat. Ei mene kauaa, kun vastaukset ovat hallussa. Jos oikein tunnet halua revitellä, voit antaa myös vaihtoehdon ”Kiitos, (tosi) hyvää!” Kuulumisten vaihdosta on hyvä tehdä joka-aamuinen rutiini.

Myös viikonloppukuulumisia voi kysellä, samoin kuin lomasuunnitelmia ja auttaa kaveria sanoittamaan suunnitelmia suomen kielellä: Kala? Aa, menette kalastamaan (ja vielä toisto: kalastamaan).

3. Nimeä

Sanoita työkaverillesi ympäristöä, tavaroita, henkilöitä – mitä vain. Voit myös kysyä: Mikä tämä on? Mikä tuo on? Käytä sormia apuna osoittaen asioita, joita nimeät.

4. Ole selkeä

Käytä tavallisia ja mahdollisimman konkreettisia sanoja ja suoria ilmauksia. ”Kylläpä siellä tarkenee”-lauseen sijasta sano: ”Ulkona on kylmä”. Voit toki sanoa ensimmäisenkin, mutta selitä se jälkimmäisellä.

Kielikuvia on hyvä välttää kielen oppimisen alussa: ”Älä iloitse ennen kuin olet varma. On hyvä odottaa.” on parempi kuin ”älä nuolaise ennen kuin tipahtaa”. Muuten toinen tipahtaa kärryiltäkin samoin tein.

5. Tarkista ymmärtäminen

Jos eteen tulee tilanne, jossa on käytetty suomea, mutta ymmärtämisestä ei ole varmuutta, tarkista se kysymällä: Mitä ymmärsit? Älä hyväksy nyökkäystä tai joota vastaukseksi, vaan pyydä kaveria selittämään asia.

Ota rohkeasti suomen kieli käyttöön, vaikka yhteinen kieli työpaikalla olisikin jokin muu. Näin autat kollegaa kotoutumaan Suomeen ja löytämään suomen kielen oppimisen ilon!

IMG_0170Lataa työpaikan tulostettava pikaopas, johon kokosimme tärkeimmät vinkit suomen kielen käyttöön.

 

 

 

 

 

Kysy rohkeasti lisää: Virpi Moilanen. virpi.moilanen@uef.fi p. 050 576 1301

Suomen kieltä työpaikoilla! Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteinen KOVAT-hanke järjestää suomen kielen valmennusta, joka lähtee työnantajan ja hänen kielivalmennusta tarvitsevan työntekijänsä tarpeista. Valmennus toteutetaan joustavasti työaikana.

Nollakurssilainen työelämäjaksolla

Terveisiä päiväkodista, koulusta, autokorjaamosta, apteekista, kuntosalilta, 4H:sta, tilapalveluista, liikenneasemalta sekä musiikki- ja ohjelmapalveluita tuottavasta firmasta! Kotoutumiskoulutuksessa olleet nollakurssilaiseni kävivät tammi–helmikuussa työelämäjaksolla opiskeltuaan suomea vaivaiset 14 viikkoa eli 70 kurssipäivää.

Aducate_kielikoulutus1
James Tiilikainen ja hänen ohjaajansa Jonna Nissinen Outokummun uimahallilla

Nollakurssilainen tarkoittaa opiskelijaa, joka ei ole ennen koulutusta osannut suomea sanaakaan. Sadan päivän mittaisen kurssin tavoitteena on kehittyvä alkeiskielitaito. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija ymmärtää ja osaa itse tuottaa joitakin lyhyitä ilmauksia, jotka liittyvät kiinteästi hänen omaan kokemuspiiriinsä. Ymmärtäminen on erittäin rajallista ja tilannesidonnaista, ja opiskelija tarvitsee runsaasti hidastamista, toistoa, näyttämistä ja kääntämistä. Kansantajuisesti voitaisiin sanoa, että opiskelijalla on turistienglantia vastaava kielitaito.

Kun ymmärtää turistienglannin ilmaisuvarat, saattaa saada jonkinmoisen tuntuman siihen, kuinka paljon opiskelijoita ennen työelämäjaksoa jännittää. Ja kyllä se jännittää opettajaakin. Opettajaa jännittää, etteivät työelämäjaksojen ohjaajat, työkaverit ja asiakkaat näe opiskelijoissa sitä samaa potentiaalia, mitä itse heissä näkee. Sekin pelottaa, että opiskelija kielitaitonsa vajavaisuuden vuoksi uuvuttaa ohjaajansa ja työyhteisönsä eikä pääse näyttämään sitä, mitä osaa ja on.

Pelot ovat enimmäkseen turhia. Kokemukset ovat olleet kerta toisensa jälkeen niin kannustavia, että työelämäjaksoista kotoutumiskoulutuksen alkuvaiheessa on tullut jo ihan paikallinen tapa. Joensuussa jopa luki-koulutuksiin (luku- ja kirjoitustaidottomien koulutus) kuuluu työelämäjakso.

Aducate_kielikoulutus2
Kseniia Afanaseva ja hänen ohjaajansa Leena Svensk Joensuun Uudessa Apteekissa

Kun työssäoppimisjakso lopulta käynnistyy, se on ehdottomasti koulutuksen paras vaihe. Opiskelijat pääsevät käyttämään oppimaansa, oppimaan lisää, näyttämään osaamistaan, kehittämään työelämävalmiuksiaan ja luomaan verkostoja. Opettaja pääsee eriyttämään ja yksilöllistämään.  Työnantajat saavat vaativan ohjausvastuun, mutta ilmeisesti myös paljon muuta, sillä tämän työssäoppimisjakson 15 ohjaajasta 14 on valmis ottamaan kieliharjoittelijan tai työkokeilijan jatkossakin.

Kaikkinensa alkuvaiheen työssäoppimisjaksolla on nähtävissä pelkästään positiivisia tuloksia. Se tarjoaa opiskelijoille aitoja oppimisympäristöjä ja räätälöityjä oppimistilanteita, konkretisoi opiskelijalle työelämän kielitaito- ja osaamisvaatimuksia ja motivoi ottamaan vastuuta omasta urasuunnittelusta ja oman osaamisen kehittämisestä. Näin se myös mahdollistaa nopeampien kotoutumispolkujen luomisen ja ammatillisen kiinnittymisen työelämään heti alusta alkaen.

Työnantajille tällainen ohjattu työssäoppimisjakso tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden tarjota työmahdollisuuksia maahanmuuttajalle. Työyhteisölle ja ohjaajalle annettava tuki onkin työssäoppimisjakson onnistumisen kannalta erityisen tärkeää. Kynnys ottaa kieliharjoittelija, tulla toimeen tämän kanssa ja hyötyä tämän osaamisesta edellyttää usein kieliammattilaisen tukea. Monet työnantajat kehuivat työssäoppimisjaksolle annettuja tehtäviä ja kouluttajan tekemiä ohjauskäyntejä, sillä niiden ympärille rakentui hyödyllisiä oppimistilanteita ja ne antoivat varmuutta ja selkeyttä ohjaamiseen, opettivat kommunikoimaan kielenoppijan kanssa ja antoivat mallia siitä, kuinka kielitaitoa voidaan työssäoppimisjaksolla kehittää.

 

Aducate_kielikoulutus3
Dmitrii Oqutcov ja hänen ohjaajansa Mauri Nevalainen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tilapalveluissa.

Suurin osa työnantajista oli myös sitä mieltä, että neljä viikkoa on työssäoppimisjakson kestoksi ehdoton minimi. Ensimmäiset pari viikkoa menevät tutustuessa, tunnustellessa ja perehdyttäessä, ja vasta sen jälkeen pääsee nauttimaan työssäoppijan työpaikalle tuomasta vaihtelusta ja työpanoksesta. Moni oli sitä mieltä, että työssäoppimisjakso olisi hyvin voinut olla pidempikin. Kokemukset ovat olleet samanlaisia , joilla työssäoppimisjakson pituus on voinut olla useita kuukausia. Tällöin opiskelija pääsee näyttämään osaamisensa, potentiaalinsa ja motivaationsa toden teolla. Palkintona pitkästä harjoittelusta on ollut työ- tai opiskelupaikka.

 

Pienempiä palkintoja ovat ne, kun saa nähdä leveitä hymyjä ja kohenevia ryhtejä. Saa kuulla, että minä osasin ja minä ymmärsin. Toiset lähtevät työssäoppimisjaksolla suorastaan lentoon: he ovat niitä, joille kurssilla oppiminen ei ehkä ole se luontaisin oppimisen muoto mutta jotka ovat omalla alallaan rautaisia ammattilaisia. He tarvitsevat vain oikein suunnattua kielivalmennusta pystyäkseen tarttumaan töihin suomenkielisessä työympäristössä.  Urasuunnittelun kannalta tärkeitä oivalluksia ovat myös ne, että joku löytää oman alansa tai ymmärtää, mitä jollekin alalle työllistyminen vaatii. Yhtä tärkeää on sekin, että joku ymmärtää, ettei tämä ainakaan ole hänen alansa. Kun sen huomaa kotoutumiskoulutuksen alkuvaiheessa, ehtii hyvin tehdä uusia suunnitelmia ja kartoittaa seuraavassa moduulissa uusia uria.

Kirjoittaja Maija Mustonen on Aducaten kouluttaja, jolla on pitkä kokemus suomi toisena kielenä -opetuksesta ja ohjauksesta. Tällä hetkellä hän kehittää suomen kielen verkko-opetukseen uusia työkaluja.

*****

Kiinnostuitko maahanmuuttajaharjoittelijasta tai onko työpaikallasi työntekijä, joka kaipaa tukea kielenoppimisessa? Ota yhteyttä kouluttajiimme tai lue lisää valmennuksista ja koulutuksista, joita tarjoamme yrityksille ja organisaatioille, joissa työskentelee tai jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan kansainvälisiä työntekijöitä:
– Työpaikkasuomi
– Kotoutumiskoulutukset

Lisätietoja
Suunnittelija Heli Kaarniemi
heli.kaarniemi@uef.fi
0503228644

 

 

Työtä Suomessa? ─ Suomea työssä!

Kukaan ei ole voinut välttyä viime aikoina maahanmuuttoon liittyvältä uutisoinnilta ja keskustelulta. Maahanmuuttotulvan seurauksena pohditaan, millä rahalla uussuomalaiset kotoutetaan Suomeen ja kuinka kalliiksi se tuleekaan. Taannoisessa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (31.10.2015) ”Kotoutuminen vaatii uutta otetta” otetaan kantaa kotouttamisen tämänhetkiseen tilaan:

[Maahanmuuttajien] kielikoulutuksessa pitäisi pystyä nykyistä paremmin katsomaan yksilölliset tarpeet ja yhdistää kieliopinnot esimerkiksi työharjoitteluun tai muuhun ammatilliseen koulutukseen.

Samasta tarpeesta kirjoittaa TEM:n maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman blogissaan (2.11.2015). Stenman toivoo uusia toimintatapoja ja keinoja, joilla lyhyenkin ajan jälkeen maahanmuuttaja pääsee työmarkkinoille ja kiinni työpaikkaan tai voi perustaa oman yrityksen. Etelä-Suomeen terveisiä: Meillä Itä-Suomessa on valmis työpaikalla toteutettavan suomen kielen valmennuksen malli, joka on kehitetty Aducatessa ja se toimii!

suomen_kielen_valmennuksen_perusteet

Miten ja miksi suomea työpaikalla?

Kyseessä on kielivalmennusmalli, jota on kehitetty ja toteutettu Aducaten kotoutumiskoulutuksissa, INTOA-hankkeessa ja viimeisimmäksi Suomea työssä -koulutuksessa Joensuussa ja Lieksassa. Koulutuksen ideana on suomen kielen opetuksen vieminen työpaikoille eli opiskelijoiden työharjoittelupaikkoihin. Viime aikoina on yhä enemmän toivottu perinteisen luokkaopetuksen rinnalle muita opetusmenetelmiä. Varsinaista luokkaopetusta Suomea työssä -koulutuksessa on hyvin vähän, koska tarkoitus on oppia suomen kieltä sen aidoimmassa ympäristössä: suomalaisten keskuudessa työelämässä. Samalla maahanmuuttajan ammatilliset taidot kehittyvät ja työelämän pelisäännöt tulevat tutuiksi. Kokemuksemme mukaan monille maahanmuuttajille luokkaopetus ei ole paras tapa oppia kieltä. Jotkut maahanmuuttajat ovat tottumattomia koulussa istumiseen, kun taas työtä on saatettu tehdä pienestä pitäen. Voikin olla, että toiminnan kautta oppimisella saadaan parempia oppimistuloksia kuin perinteisellä luokkaopetuksella. Ainakin tulokset tämäntyyppisestä opetuksesta ovat kannustavia.

Kielivalmennuksen tehokkuus on räätälöidyissä ja yksilöllisissä valmennussisällöissä, onhan jokainen oppija ja työpaikkakin erilainen. Kielivalmennuksessa hyödynnetään jokaisen opiskelijan ominaisinta oppimistyyliä. Yhdelle se on kuuntelemalla oppiminen, toiselle kuvien avulla oppiminen ja kolmannelle jotain ihan muuta. Tällaiseen räätälöintiin ei ole samanlaisia mahdollisuuksia luokkaopetuksessa. Kielivalmennuksessa suomen kielen valmentaja menee maahanmuuttajan työpaikalle ja havaintojen pohjalta valmennussuunnitelma. Suomen kielen oppiminen työpaikassa korreloi korkean motivaation kanssa: kun toinen jalka on jo työllistymisen polulla, on helpompaa orientoitua oppimiseen, koska sillä on näkyvä ja selkeä merkitys: ”kun opin tämän asian, osaan työni paremmin”. Opiskelijat ovat itsekin huomanneet työpaikalla toteutettavan kielivalmennuksen hyödyt. Varaosamyymälän hyllyjen ääressä sanoja opetellessa opiskelija on todennut: ”Tällä tavalla oppiminen on parasta, mitä minulle on kuuden vuoden Suomessa asumisen aikana tapahtunut.”

 Kielivalmentaja on myös työnantajan tuki

Usein kotoutumis- ja muissa maahanmuuttajien työvoimapoliittisissa koulutuksissa työpaikalla ohjaaminen keskittyy yksinomaan maahanmuuttajaopiskelijaan ja työllistymisessä oleellisen osapuolen eli työnantajan tarpeita ei huomioida juuri lainkaan. Kielivalmennuksessa kuulostellaan työnantajan tarpeita ja tuetaan työnantajia monin tavoin. Yksi kielivalmennuksen tavoite on kielivalmentajan ja työnantajan mutkaton yhteistyö, johon myös kielivalmennettava otetaan mukaan, onhan kyse hänen ammattitaitonsa kehittämisestä ja työllistymisestään. Monet työnantajat ovat hämmästelleet suomen kielen opettajan eli kielivalmentajan näkymistä työpaikalla, mikä aducatelaisena kouluttajana tuntuu oudolta, koska työpaikalla ohjaaminen on aina ollut oleellinen osa Aducaten kotoutumiskoulutusten työharjoittelujaksoa.

Miten kielivalmentaja voi tukea työnantajaa ja työyhteisöä? Kielivalmentaja on ohjannut työyhteisöä tulemaan tietoisemmiksi oman kulttuurin vaikutuksista ajattelutapoihin ja ollut kulttuuritulkkina monenlaisissa tilanteissa. Ohjauksen tukena on ollut työnantajille jaettava, Intoa-hankkeessa laadittu Myö ja työ -opas, jossa annetaan neuvoja mm. selkeään viestintään työpaikalla. Kielivalmentajan ja työnantajan hyvän yhteistyön on huomattu madaltavan rekrytoimiskynnystä. Kielivalmennuksessa yhdistyvät suomen kielen opettaminen, työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö parhaimmillaan. Joulukuussa päättyvän Lieksan Suomea työssä -koulutuksen hyvät tulokset – jo kaksi työllistynyttä ja viisi ammatillisiin opintoihin päässyttä maahanmuuttajaa – puhuvat kielivalmennuksen puolesta.

Kielivalmennusmallia jalkautetaan Aducaten Suomen kielen valmennuksen perusteet –koulutuksessa, joka on tarkoitettu suomea toisena kielenä opettaville täydennyskoulutukseksi. Kielivalmennusmalli on pyydetty kuluvana syksynä myös Kotouttamisen osaamiskeskuksen kokoamiin hyviin käytäntöihin kotoutumiskoulutuksissa.

Moilanen_VirpiVirpi Moilanen on Aducaten kouluttaja, jolla on pitkä kokemus suomi toisena kielenä –opetuksesta Aducatessa. V.M. on ollut kehittämässä uudenlaista työpaikoilla toteutettavaa kielivalmennusmallia Aducaten Intoa-hankkeessa ja Suomea työssä –koulutuksessa.

Mörkö nimeltä työvoimakoulutus

Työvoimakoulutus. Siinäpä sana, joka monella nostaa karvat pystyyn ja virittää elimistön puolustusasemiin. Yhdellä se voi nostaa pintaan oman tai läheisen työttömyyden synnyttämän epäonnistumisen tai häpeän tunteen. Toiselle se voi näyttäytyä TE-toimiston pakkopaitana, jolla työtöntä uhkaillaan työttömyysturvan menetyksellä. Mutta miksi näin on? Missä vaiheessa sana, jonka taustalla on hyvä ajatus, muuttuikin möröksi ?

Yksinkertaisimmillaan syy voi löytyä vanhentuneesta käsityksestä työvoimakoulutusta kohtaan. Ajatellaan sen olevan ATK-kurssitusta tai jotain muuta pientä puuhailua. Tosiasia kuitenkin on, että työvoimakoulutusta on monenlaista; työhönvalmentavaa, muuntokoulutusta, täydennyskoulutusta. Koulutusta pidetään joskus myös tehottomana, mikä tietyiltä osilta pitää paikkaansa. Työ- ja elinkeinoministeriö on esimerkiksi selvityksessään vuonna 2013 havainnut, että opiskelu työttömyysetuuden turvin auttaa työllistymään paremmin kuin työvoimakoulutus. Olen myös törmännyt näkemykseen, että koulutukseen kuuluva työharjoittelu on yritysten kannalta hyvä keino saada ilmaista ja motivoitunutta työvoimaa, kerta toisensa jälkeen.

Missä vaiheessa sana, jonka taustalla on hyvä ajatus, muuttuikin möröksi ?

Edellä esitettyjä taustoja vasten voi vain hämmästellä, miksi työttömyysetuudella opiskelu on tehty niin vaikeaksi. TE-toimiston linjaus antaa helposti sellaisen kuvan, että kyllä työtön saa opiskella, kunhan koulutus on sen itsensä tarjoamaa, mutta älä vain missään nimessä kehitä ja kouluta itseäsi muualla. Tosiasia lienee kuitenkin on, että työttömyysturvalla opiskelevat ovat keskimäärin motivoituneempia kuin työvoimakoulutukseen osallistuvat. TE-toimistojen pääasiallisen tehtävän tulisi kuitenkin olla auttaa ihmisiä työllistymään, ja tässä monen kohdalla uuden ammatin opiskelu auttaa parhaiten.

Mutta palataanpa takaisin itse työvoimakoulutukseen. Tilastoja ja selvityksiä tulkitessa on pidettävä mielessä, että työvoimakoulutuksen työllistymisvaikutukseen olennaisesti vaikuttaa koulutettavien koulutusaste sekä koulutuksen relevanttius työmarkkinoita ajatellen. Koulutus on rakennettava siten, että sen sisältö on laadukasta, ajankohtaista ja opittu tieto entistä osaamista syventävää, jotta sitä kykenee hyödyntämään paitsi harjoittelupaikassa, myös työelämässä. Itse olen siitä onnekkaassa asemassa, että oma työvoimakoulutukseni, Aducaten Projektiosaajat -kurssi, täyttää kaikki edellä mainitut kriteerit. Koulutus on laadukasta, kouluttajat asiantuntevia ja sisältö ajankohtainen. Tämän lisäksi minulla mahtavia kurssikavereita, joilla on rautaista osaamista ja asennetta. Enää tarvitsisi löytää se harjoittelupaikka, joka on työttömän riistoa vai ehkäpä sittenkin loistava mahdollisuus löytää tiensä takaisin työelämään. Mitäpä jos työvoimakoulutus ei sittenkään ole suuri mörkö, jota pitää pelätä ?

katisammallahtiKirjoittaja Kati Sammallahti on metsänhoitaja, ikiliikkuja, äiti ja asiantuntija, jolla oli vankka usko nopeaan työllistymiseen muuttaessaan Savoon, mutta elämä ei aina mene niin kuin Strömsössä. Niinpä kirjoittaja opiskelee nyt Aducaten Projektiosaajat -kurssilla ja on parhaillaan harjoittelussa Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:ssä. Unelma työpaikan löytymisestä elää yhä vahvana.

Vaikuttavampaa työllistymisen tukemista | Ilmoittaudu webinaariin

Viimeaikaiset uutiset työttömien määrästä ovat olleet huolestuttavia. Työttömyys on Suomessa suuri yhteiskunnallinen haaste, jota pyritään ratkaisemaan useilla rakenteellisilla uudistuksilla. Hallituskauden pian vaihtuessa keskustelu työllisyydenhoidosta kiihtyy. Ja hyvä niin – ratkaisuja kaivataan. Kansantaloudellisen kuorman lisäksi työttömyys on etenkin henkilökohtainen tragedia, kuten dosentti Ville Jalovaara totesi Hesarin mielipidekirjoituksessaan.

Yhteiskunnalliset ratkaisut ovat tärkeitä, mutta voisimmeko niitä odotellessa tehdä jotain enemmän työllisyyden tukemiseksi?

Työllistymistä tukevia palveluita tarjotaan jo yli 30 %:lle työttömistä. Kuitenkin noin 180 000 työtöntä henkilöä on tilanteessa, jossa työvoimapoliittiset toimet eivät ole avanneet tietä avoimille työmarkkinoille. Työministeri Ihalainen on ottanut kantaa tilanteeseen: ”Vaikka vienti lähtee vetämään ja talous piristymään, näiden ihmisten työllistyminen ei tapahdu itsestään. Se vaatii tuekseen merkittäviä työkykyä, kuntoutusta, sosiaalipalvelua ja koulutusta koskevia toimia.”

Merkittäviä toimia?

Ihalainen on puhunut työllisyyden tukemisessa ”merkittävistä” toimista ja palveluista. Voisiko merkittävä tarkoittaa samaa kuin vaikuttava? Jos palvelu on vaikuttava eli sen avulla asiakas saavuttaa sen, minkä haluaa, niin eikö se ole samalla hänelle myös merkittävä?

Sanna_SaastamoinenKuinka sitten löydämme nämä merkittävät ja vaikuttavat palvelut? Hypätään hetkeksi työllisyyden tukemisesta toisenlaisiin palveluihin. Etsin vuosi sitten kuntoilun aloittamisen tueksi ja onnistumisen varmistamiseksi palvelua. Kyselin tutuilta, googlasin netistä ja luin alan lehtien tekemiä testejä. Vertailin tarjolla olevia palveluja ja tulin siihen tulokseen, että yhden palvelun vaikuttavuus on selvästi muita parempi. Siis palvelua ostamaan!

Voisimmeko vertailla samalla tavalla työllistymisen tukemisen toimintatapoja? Vertaillessa tutkimusten perusteella erilaisia tapoja tukea työllistymistä voimme helposti todeta, että tuetun työllistymisen työtapa antaa muita työllisyystoimia paremman lopputuloksen; asiakkaiden työllistymistulokset ovat huomattavasti parempia ja työpaikat löytyvät nopeammin (Bond, Drake & Becker 2008).

Tuetun työllistymisen työtapaa voi käyttää kaikkien työtä hakevien asiakkaiden kanssa riippumatta hänen taustoistaan. Työtavan keskiössä on asiakkaan motivointi ja aktivointi, osallisuuden tukeminen sekä nopea työpaikan etsiminen ja työnantajan tukeminen rekrytointiprosessissa.

Itä-Suomen yliopiston Aducate järjestää koulutusta tuetun työllistymisen työtavasta. Järjestyksessään 10. TRADES-Diploma – tuetun työllistymisen asiantuntijakoulutus antaa työkaluja haastaviin asiakastilanteisiin sekä osaamista tukea vaikuttavasti ja tehokkaasti asiakkaiden työllistymistä.

Tule kuuntelemaan lisää vaikuttavasta työllistymisen tukemisesta maksuttomaan webinaariin 19.3.2015! Ilmoittaudu tästä.

En liioittele yhtään kun sanon, että TRADES-Diploma muutti elämäni! Aikaisemmin tuskailin sitä, että asiakkaistani vain pieni osa työllistyi. Nykyisin kolmannes työllistyy palkkatyöhön ja melkein kaksi kolmannesta on siirtynyt yrityksiin työkokeiluihin! Suosittelen koulutusta jokaiselle työllistymisen tukijalle!

Ja kyllä, kuntoilupalvelujen vertailu kannatti: sohvaperunan elämä jäi ja juoksin ensimmäisen puolimaratonini syyskuussa!

Kirjoittaja on Sanna Saastamoinen, Aducaten suunnittelija ja TRADES-kouluttaja

 

Hyvä työ – 23.2.2015 – vapaa pääsy

Työkykyä ja työhyvinvointia edistävien työvälineiden pilotointi kuntasektorilla

blogikuva2

Onko teillä toteutettu työhyvinvointikysely? Esiteltiinkö tulokset henkilöstölle vai kävittekö yhteisen keskustelun? Syntyikö ideoita kuinka työpaikan hyvinvointia edistetään? Saitteko sovittu toimenpiteistä?
Oletko huomannut vaikutuksia?

Tervetuloa Hyvä työ –hankkeen järjestämään tilaisuuteen, jossa esittelemme tuloksia Työpaikkatutkan pilotoinnista kuntasektorilla! Työpaikkatutkaa on menestyksellisesti käytetty teknologiateollisuudessa työpaikkojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Työpaikkatutka on menetelmä, joka osallistaa työyhteisön jäsenet ideoimaan ja sopimaan käytännön menetelmistä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Me tahdoimme kokeilla sitä kuntasektorilla ja nyt kerromme kokemuksistamme.

Vapaa pääsy – tervetuloa!

23.2.2015 klo 14:00 – 16:00

Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Aurora-rakennus Au205, Yliopistokatu 2, Joensuu

Ohjelma:

  • Kahvit ja ilmoittautuminen
  • Hyvä työ, projektipäällikkö Tuula Hirvonen, Aducate
  • Työpaikkatutka ja työkykytalomitä opimme, Sanna Saastamoinen, Aducate
  • Käytännön kokemuksia, työsuojeluvaltuutettu Pauli Raappana ja pääluottamusmies Heidi Pakarinen, Joensuun kaupunki
  • Muita vaihtoehtojaratkaisukeskeisyys ja oivalluttaminen, Arttu Puhakka, Aducate
  • Miten eteenpäin?, työhyvinvointipäällikkö Minna Piiroinen, Joensuun kaupunki

Ilmoittaudu, niin tiedämme varata tarpeeksi kahvia ja kahvileipää.

blogilogot