tammikuu 2014 - Jatkuva oppiminen

31 tammikuun, 2014

Future Leadership

Miten me voisimme saada aikaan enemmän, mutta väsyä vähemmän? Tutkimusten mukaan ihmisen perusonnellisuuteen vaikuttaa aikaansaamisen kokeminen, merkityksen tunne sekä autonomia. Juuri ne asiat jotka nykytyöstä puuttuvat. Ei ihme, että innostuksemme ei herää. Mittaamme työssä ajankäyttöä, mutta emme koe saavamme tarpeeksi aikaan. Tunne siitä, että päivät ja työt eivät ole hallinnassa on ilmeinen.

Future Leadership-koulutus (3 op) on tarkoitettu esimiesasemassa työskenteleville. Koulutuksen tarkoituksena on kehittää valmiuksia ja antaa välineitä osaamisen, moninaisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiseen. Keskeisenä teema on ihmisten johtaminen heidän elämäntilanteensa ja voimavarojensa mukaisesti. Ikä3.0 -hanke järjestää koulutuksen Joensuussa.

Ajankohdat, teemat ja kouluttajat

22.8.2014 Mielekäs johtaminen ja neuroleadership
klo 08.00       Ilmoittautuminen ja kahvit
klo 08.30       Mielekästä työtä ja johtamista, Petteri Kallio, Ikä3.0
klo 09.00       Mielekäs johtaminen, Lauri Järvilehto, Filosofian Akatemia Oy
klo 10.30       tauko
klo 10.45       Neuroleadership, Arto Miekkavaara, NeuroLeadership Group
klo 12.00       lounas
klo 12.40       Neuroleadership – aivomyötäinen puheeksiottaminen
klo 14.00       tauko
klo 14.15       Neuroleadership – sovittujen toimintatapojen aivoystävällinen seuranta
klo 15.30       Koulutuspäivä päättyy

24.9.2014 Esimiehen oma jaksaminen – ajankäyttö ja ajattelunhallinta
klo 08.30       Stressaako? Petteri Kallio, Ikä3.0
klo 08.45       Ajattelun ja ajankäytön hallinta, Markus Neuvonen, Filosofian Akatemia Oy
klo 10.30       kahvitauko
klo 10.45       Ajattelun ja ajankäytön hallinta
klo 12.00       lounas
klo 12.45       Mindfulness – stressin hallinta
klo 14.00       tauko
klo 14.15       Mindfulness jatkuu
klo 16.00       Koulutuspäivä päättyy

22.10.2014 Puhuminen ja neuvottelu ovat taitolajeja
klo 08.30       Esimiestyö puheeksi ottamista, Arttu Puhakka Ikä3.0
klo 08.45       Vaikuttava esiintyminen – Juhana Torkki
klo 10.30       kahvitauko
klo 10.45       Vaikuttava esiintyminen – Juhana Torkki
klo 12.00       lounas
klo 12.45       Vaikuttava esiintyminen – Juhana Torkki
klo 14.00       tauko
klo 14.15       Vaikuttava esiintyminen – Juhana Torkki
klo 15.30       Ikä 3.0 hankkeen puheenvuoro, Arttu Puhakka
klo 16.00       Koulutuspäivä päättyy

19.11.2014 Esimies valmentajana
klo 08.30       Y, Z ja valmentaja esimies, Arttu Puhakka, Ikä3.0
klo 08.45       Esimies valmentajana ja sparraajana, Marika Tammeaid, Finsight Oy
klo 10.30       kahvitauko
klo 10.45       Esimies valmentajana ja sparraajana
klo 12.00       lounas
klo 12.45       Valmentaminen ja kehityskeskustelut
klo 14.00       tauko
klo 14.15       Projektit, haasteet ja ongelmat
klo 15.45       Mistä saan itselleni valmennusta?, Arttu Puhakka
klo 16.00       Koulutuspäivä päättyy

17.12.2014 Eri-ikäisten osaamisen johtaminen – osaaminen jakoon
klo 08.30       Osaamisen johtaminen, Arttu Puhakka, Ikä3.0
klo 08.45       Osaamisen johtaminen ja ikäjohtaminen, Hannu Simström, Simström Oy
klo 10.30       tauko
klo 10.45       Osaamisen johtaminen ja ikäjohtaminen
klo 12.00       lounas
klo 12.45       Osaamisen jakamisen moninaiset menetelmät
klo 14.00       kahvitauko
klo 14.15       Miten tästä eteenpäin, Ikä3.0 hanke
klo 16.00       Koulutuksen päätös

Hinta
580 € / osallistuja.
Veroton palvelu. Mikäli verosäädöksissä tai niiden tulkinnassa tapahtuu muutoksia koulutuksen toteutusaikana, hintaan lisätään arvonlisävero. Koulutus järjestetään Ikä 3.0 hankkeen tiimoilta. Hanketta rahoittavat mm. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

Ilmoittautuminen
Koulutukseen pääsee enintään 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen päättyy 30.5.2014.
Ilmoittaudu tästä!

Lisätietoja
Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate:
Petteri Kallio, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@uef.fi
Arttu Puhakka, suunnittelija, etunimi.sukunimi@uef.fi

29 tammikuun, 2014

Pekka Huuhtanen: Jatkanko työuraa, neljä kysymystä

Jaksanko? Osaanko? Haluanko? Onko mahdollista?

Ydinkysymykset joita yksilö puntaroi oman työuran jatkamista miettiessään. Vastaukset muotoutuvat sen mukaan, millaista johtaminen on ja kuinka hyvin työyhteisö toimii omalla työpaikalla. On kyse johdon, lähiesimiehen ja työntekijän toiminnasta ja asenteista.

Suomalaiset tunnetaan korkeasta teknisestä osaamisesta, aineellisesta rakentamisesta, musiikista ja tietotekniikkaan perustuvien tuotteiden kehittelystä. Olemme some-intoilijoita, nimellä tai nimimerkillä. Vahvuuksiimme ei kuulu kasvokkainen avoin vuorovaikutus ja tunneäly. Tästä kertoo osaltaan se, että tutkimuksesta toiseen esille nousee esimieheltä saatavan palautteen puutteellisuus. Myös viestejä epäasiallisesta kohtelusta kantautuu liian monelta työpaikalta.

”Ikäjohtamistaitoinen” esimies on sinut oman ikääntymisensä kanssa. Hän ymmärtää ja hyväksyy eri ikäisten ja eri sukupolvien erilaisuuden. Joustot työssä työuran ja elämänkulun eri vaiheissa tukevat työhyvinvointia. Samalla myös tuloksellisuutta. Hyvä esimies löytää aina joustavia yksilöllisiä ratkaisuja, huono ei etsikään niitä. Oikeudenmukainen kohtelu helpottaa epämiellyttävienkin ratkaisujen hyväksymistä.

Riittävät henkiset ja fyysiset voimavarat, päivitetty ammattitaito, työn mielekkyyteen ja imuun pohjaava motivaatio, sopivaa työtä on tarjolla. Mitä useampi voi omalla työpaikallaan vastata myönteisesti aloituksen neljään kysymykseen, sitä paremmin työyhteisössä on onnistuttu. Ikäjohtamisen hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä on jo kosolti tarjolla kunhan vaan työpaikkatasolla toimeen tartutaan. Liikkeellelähtö on johdon asenteista ja esimerkistä kiinni. Onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten yhteispeliä ja keskinäistä luottamusta.

Kirjoittaja: Pekka Huuhtanen (tutkimusprofessori emeritus), joka toimii Kaikilla on ikä ja Ikä3.0 hankkeiden ohjausryhmissä asiantuntijajäsenenä ja edelleen aktiivisena kouluttajana ikä- ja sukupolvijohtamisen kysymyksissä

23 tammikuun, 2014

Millainen on tulevaisuuden johtaja

Johtaminen ja esimiestyö ei ole helppoa. Pitää nostaa hattua kaikille esimiestehtäviä tekeville. Ja jos tulevaisuutta yrittää ennustaa, niin johtaminen ei helpommaksi näytä muuttuvan.

Työntekijät, ehken osa johtajistakin, ikääntyy. Eläkeikä lähestyy ja eläkevuosia lähtee nauttimaan moni kokenut, osaava työntekijä. Samalla voi kadota paljon osaamista. Sellaista osaamista, jota ei ole kirjattu. Osaamista, jota ei ole siirretty. Osaamista, jota vielä tarvittaisiin. Olisiko jotain tehtävissä, jotta osaamista jaettaisiin työpaikalla. Ei vain konkareilta junioreille, vaan kaiken ikäisten kesken. Voisimmeko yhdessä tuottaa uutta osaamista, jos pääsisimme yhdessä keskustelemaan ja ideoimaan? Mutta ymmärtääköhän tuo harmaahapsi minua, Y-sukupolven edustajaa? Eihän se edes tiedä mikä on twiittaus tai whatsuppi?

Jos nuo muut nyt pääsevät eläkkeelle, niin miten johtajat ja esimiehet sitten jaksavat jatkaa uraansa. Työuraansa jatkaneiden keskeisin vaikutin on mielekäs työ, mielekäs työympäristö ja työyhteisö (Työssäjatkamiskyselyt, Valtionkonttori 2011) sekä kokemus arvostuksesta ja merkityksellinen työ (Hyvä ikä –opas, Eläkeyhtiö Varma). Työasioita vain tippuu hoidettaviksi. Tehdään töitä, joita ei koeta mielekkääksi tai tärkeiksi. Tuntuu kuin homma ei olisi hallinnassa. Aivan kuin joku muu järjestelisi kalenteria. Aika menee kokouksista palavereihin juoksemiseen. Miten johtaminen ja esimiestyö voisi olla vielä mielekkäämpää –miten voisi saada aikaan enemmän ja samalla väsyä vähemmän? (Tuominen, Pohjakallio 2012. Työkirja. Työelämän vallankumouksen perusteet)

Sitten vielä ne ongelmat ja vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen. On vain ongelmallisia työyhteisöjä, koska vielä ei ole löytynyt yhtään työpaikkaa, jossa ei ole ongelmia. Esimiestehtäviä tekevät henkilöt pääsevät harjoittelemaan ongelmanratkaisemisen taitoja sekä ongelmien puheeksi ottamista. Joskus puheeksi ottamisen tilanteet tuntuvat siltä kuin pelaisimme toisiamme vastaan, vaikka tarkoituksena on ratkaista ongelmia.

Onneksi neurotieteet lisäävät ymmärrystämme, miten puheeksi ottamisen tilanteissa kannattaa toimia. Neurotieteet tarjoavat myös selityksiä, miksi joskus puheeksi ottaminen ei onnistu. Aivot tulkitsevat sosiaalisen tilanteen 0,2 sekunnissa, ennen kuin asia tulee tietoisuuteen. Meidän on huomattavasti vaikeampaa kontrolloida toimintaamme, jos aivomme tulkitsevat puheeksi ottamisen tilanteen uhkaksi. Tällöin etuotsolohkon vähenevät. Eli järjen ääni katoaa. Tällöin limbinen järjestelmä hallitsee. Eli mennään tunteella. (SCARF: a brain-based model for collaborating with and influencing others. David Rock. NeuroLeadershipJOURNAL. 1/2008. Turn the 360 around. Dixon, Rock, Ochsner. NeuroLeadershipJOURNAL. 3/2010)

Y-sukupolvi tulee työmarkkinoille yhä suuremmassa määrässä. He tahtovat tehdä töitä yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa ja työpaikkana voi olla koti tai kahvila. Työn mittarina on aikaansaaminen, ei työtunnit. Palautetta annetaan ja saadaan jatkuvasti, palautteessa ei vatkata menneitä vaan mennään eteenpäin. Työssä tärkeintä on merkityksellisyys ja sitä tuottaa onnistumiset. Y-sukupolven edustajat lähtevät seuraavaan duuniin, jos kohtelu on epäreilua tai ilmapiiri huono. He inhoavat turhia hierarkioita ja vaativat työantajaltaan moraalia. Esimies on hyvä, jos tukee alaistensa työtä, ja esimiestyötä pidetään muiden auttamisena (Piha, Poussa 2012. Dialogi. Paremman työelämän puolesta). Toisin sanoen Y-sukupolvi haluaa valmentavaa esimiestyötä, vierellä kulkijaa, ei pomottajaa. Pitäisikö tässä sitten ryhtyä jääkiekkovalmentajaksi vai mitä? Ratkaisukeskeisyys tarjoaa monia käytännössä testattuja malleja ja menetelmiä esimiehille, jotka tahtovat valmentaa omaa porukkaansa vielä parempiin tuloksiin ja onnistumisiin.

Ja tämä kaikki pitäisi siis hanskata. Huolehtia, että tarvittava osaaminen siirtyy sukupolvelta toiselle. Järjestää mielekästä työtä työntekijöille sekä itselle mielekkäässä työympäristössä. Osata käsitellä työpaikan ongelmia tavalla, joka vie eteenpäin ja minimoi tulkinnan uhasta. Valmentaa työntekijöitä onnistumaan ja tarjota heille merkityksellistä työtä.

Arttu Puhakka

Blogi on kirjoitettu Ikä3.0 hankkeessa, jota rahoittavat Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

23 tammikuun, 2014

“Herään niin innoissani, että en malta syödä edes aamiaista”- sanoi Spielberg

Kaikki ovat joskus kokeneet flow-tilan, jossa kykenemme poikkeuksellisiin suorituksiin. Tällöin käsillä oleva tehtävä ei tunnu suorittamiselta, vaan luovuuden puuskalta, jossa ajatukset lentävät ja muuttuvat tulokseksi kovalla vauhdilla. Flowssa työ ei tunnu raskaalta, vaan fiilis on mitä parhain. Ihminen tekee motivoituneena hetkessä sen, mihin muuten menisi päivä tai jopa viikko. Eikö tähän pitäisi pyrkiä?

Mitä flow sitten oikein on? Ilmiön isän, psykologi Mihály Csíkszentmihályin mukaan flow on tila jossa ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa minän tavoitteiden kanssa. Flowta voi kutsua myös optimaaliseksi kokemukseksi ja virtauskokemukseksi. Flowssa koko psyykkinen energia käytetään ainoastaan tavoitteiden saavuttamiseen.

Uudet ideat ja oivallukset tulevat inspiroituneessa tilassa eivätkä ikinä pakotettuna. Muistatko tilanteen kun urpo pomosi kysyy sinulta: “ No onkos sulla tähän asiaan ideoita, kun yleensä tuntuu niitä olevan?”. No ei tietenkään ole. Huonon palaverin päätteeksi, ei-motivoituneessa tilassa ilman ennakkovalmistelua kellään ei ole ideoita, ainakaan hyviä. Seuraavana päivänä se ajatus ja idea sitten tulee, mutta seuraava mahdollisuus on loistaa vasta ensi vuoden “stormaus”-sessiossa. How typical?

Työlle omistautuminen ei muuten tarkoita pitkää työpäivä ja kiirettä, vaan motivoitumista työntekoon. Motivaatio ja intohimo eivät tietenkään korvaa osaamista, mutta auttavat valtavasti työssä suoriutumisessa. Organisaation työilmapiirin ollessa jo lähtökohtaisesti omistajuutta ja luovuutta tukeva sekä työn sisältöjen ollessa työntekijälle tärkeitä ja inspiroivia, on kontrolli yleensä turhaa. Tällöin myös pomo voi tehdä omaa työtään, eikä kytätä työntekijöiden tuntikirjanpitoa tai ihmetellä etätyöpyrkyrin uusinta iPad-hankintaa. (Mielestäni muuten tuntikirjanpito pitäisi kieltää lailla ja kellokortit tuhota).

Mikä saa sinut aamulla ylös ja duuniin? Jos se on kahvi ja palkka, suosittelen erokirjeen kirjoittamista. Se alkaa näin: “ Kiitos yhteisistä vuosista, mutta olen päättänyt vaihtaa työtäni ja keskittymään löytämään oman unelmatyöpaikkani. Kaikkea hyvää!” Kahvi kannattaa kuitenkin säilyttää!

-Petteri Kallio