Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä

Viestintä ja vuorovaikutus ovat työyhteisön ydintoimintoja, työnteon ja yhteisössä toimimisen välineitä. Vuorovaikutusta sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien, kuten kollegoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien välillä tapahtuu päivittäin, ja siihen osallistuvat niin suorittavan tason kuin asiantuntija- ja esimiestason tehtävissä työskentelevät henkilöt. Toimiva vuorovaikutus tehostaa organisaation perustehtävän ja toimintakulttuurin toteuttamista sekä voimaannuttaa yksilöä ja yhteisöä.

Vuorovaikutuksen toimivuutta voidaan tarkastella tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Tehokas viestijä on tavoitekeskeinen; hän pyrkii omilla sanallisilla ja sanattomilla viesteillään saavuttamaan omia ja yhteisiä päämääriä. Tarkoituksenmukainen viestijä on puolestaan kontekstisidonnainen; hän havainnoi vuorovaikutuksen ilmapiiriä ja pyrkii reagoimaan toisten viesteihin rakentavasti. Toimivan vuorovaikutuksen voidaan siis todeta olevan päämäärien saavuttamista hyvässä yhteishengessä.

Toimiva vuorovaikutus voimaannuttaa. Voimaantumisella tarkoitetaan yksilön kykyä tunnistaa, luoda ja kanavoida omia vahvuuksiaan (Garman 1995, Siitonen 1999 mukaan). Se on henkilökohtainen, vuorovaikutuksellinen prosessi: voimaa ei voi antaa toiselle, mutta vuorovaikutus voi antaa sille ajan ja paikan. Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä -koulutuksen tavoitteena on tunnistaa koulutettavien yksilöllisiä viestinnällisiä vahvuuksia ja kehittää vuorovaikutusosaamista tieto- ja taitoharjoittelulla, vertaispalautteella ja itsereflektiolla.

voimaannuttava_vuorovaikutus1

Voimaantuminen vaikuttaa työhön ja työyhteisöön sitoutumiseen (Ford 1992, Siitonen 1999 mukaan): vahvasti voimaantunut yksilö kokee vahvempaa sitoutumista kuin heikosti voimaantunut. Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä -koulutuksessa vuorovaikutusosaamista opetellaan tekemään näkyväksi vuorovaikutuksen havainnoimisessa ja kuuntelemisessa sekä omien sanallisten ja sanattomien viestien ilmaisemisessa. Koulutuksessa opetellaan kuuntelemaan toisia sekä ilmaisemaan itseä niin, että se tuntuu voimaannuttavalta. Koulutus pyrkii osaltaan haastamaan ajan tuomat ilmiöt: lyhytjänteisyyden, itsenäisyyden, itsekeskeisyyden ja teknologiavälitteisyyden. Monialaisessa ryhmässä oppiminen: tiedon, näkemysten ja kokemusten jakaminen kasvotusten on vastaisku yksinäisyydelle.

Koulutus kannustaa jalkauttamaan osaamisen omaan työyhteisöön, sillä voima on olemassa yhteisössä itsessään. Se on yksilöiden sanallisissa ja sanattomissa viesteissä, niiden havainnoimisessa, kuuntelemisessa ja ilmaisemisessa. Kuulluksi tulemisen, auttamisen, arvostamisen ja kiitollisuuden osoituksissa.

EsteriSavolainenEsteri Savolainen
yliopisto-opettaja, kouluttaja ja tentaattori, Itä-Suomen yliopisto

Esteri Savolainen, FM, työskentelee yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksessa sekä kouluttajana ja tentaattorina Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa. Hänen vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa ovat vuorovaikutuksen johtamisessa, yksilöiden ja ryhmien toiminnan ohjaamisessa sekä vuorovaikutuspotentiaalin ja -vahvuuksien tunnistamisessa. Hän kouluttaa 22.3.–19.4.2018 voimaannuttavasta vuorovaikutuksesta työyhteisössä. Ilmoittaudu mukaan!

Lähteet

Ford, M. E. (1992). Motivating humans: Goals, emotions, and personal agency beliefs. Newbury Park, Calif.: Sage Publications.

Garman, N. B. (1995) The Schizophrenic rhetoric of school reform and the effects on teacher development. In: Smyth J (ed.) Critical discourses on teacher development. Cassell, New York, p 23–38.

Siitonen, J. (1999). Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu: Oulun yliopisto.

Tulevaisuuden johtajan teesit

No LeaderAjat ovat muuttuneet, niin pitäisi johtajuudenkin. Kahden viimeisen vuoden aikana olemme tunnistaneet nämä viisi asiaa, joita tulevaisuuden johtajalta vaaditaan.

TEE TYÖTÄ, JOLLA ON ITSELLESI MERKITYSTÄ

Steve Jobs on sanonut, että ainoa tapa tehdä hyvää työtä on rakastaa työtä jota tekee. Työn ei tarvitse aina olla naminamia, mutta sillä pitää aina olla merkitys. Mieti siis ainakin kerran viikossa peilin edessä, miksi sinä menet töihin. Jos joka kerta vastaukseksi tulee jokin muu kuin työn sisältö on ennen pitkää vaihdettava työpaikkaa. Ihmiset nimittäin epäonnistuvat valitettavan usein asioissa joista eivät pidä. Lisää mielekkäästä johtamisesta voi lukea Lauri Järvilehdon blogista.

MOTIVOI TIIMIÄSI

Tämä on omasta mielestäni nykyjohtajan tärkein ominaisuus. Sinun tehtävänäsi on saada joukkueesi silmät loistamaan. Tartuta oma innostuksesi heihin ja katso mitä tapahtuu. Innostuksesta hyvän kirjan on kirjoittanut Pauli Aalto-Setälä.

OLE OMAN KALENTERISI HERRA

Sinun on pidettävä kiinni kalenteristasi enemmän kuin Frodo ja Bilbo pitivät kiinni sormuksesta. Muista, että tärkein resurssisi on aika. Arnoldin “sleep faster” ei myöskään toimi kaikille. Älä anna muiden päättää koska työsi teet, äläkä vapauta kalenteriasi muiden varattavaksi avoimesti. Ennen pitkää huomaat tekeväsi kaikkea muuta kuin omaa työtäsi. Varaa aikaa kalenteristasi myös ajatteluun. Viisi trendikästä askelta kohti parempaa ajanhallinta by David Allen.


VIESTI TEHOKKAASTI

Sinun pitää osata vaikuttaa ihmisiin puheissasi ja neuvotteluissa. Sinun on osattava johtaa myös verkostoja, jotka ovat nykypäivänä digitaalisia. Juhlapuheiden aika on tavallaan ohi, tai sitten juhlapuhetta pitäisi pitää joka päivä ja joka kanavassa. Johda omalla mielipiteelläsi kanavasta riippumatta. Hyvä blogi viestinnän jalosta taidosta.
OPETTELE JA KOKEILE ROHKEASTI UUTTA

Samoilla vanhoilla tempuilla saat samoja tuloksia. Miksi et vaihtaisi tulokulmaa ja tekisi asioita välillä eri tavalla? Opettele itse aktiivisesti uusia asioita, äläkä ikinä tuomitse muiden näkökulmia. Never Stop Learning.

Tutustu tästä menneeseen FUTURE LEADERSHIP-ohjelman sisältöihin uutta odotellessa.

Olisitko sinä seuraava?

[youtube https://www.youtube.com/watch?v=kUh18s1Dxo8?list=PLlxl-dZnUVHM7GBeMegCnvIdo8pSJLMtT&w=560&h=315]

Kynä on miekkaakin vahvempi, jos se on laserkynä.
Kynä on miekkaakin vahvempi, jos se on laserkynä.

Kirjoittaja on Aducaten Petteri Kallio, jolle innostuminen on kroonista.Hän on vetänyt myös kahta EU:n rahoittamaa johtamishanketta ja paria yritystä, vaihtelevalla menestyksellä.

Seuraava Future Leadership -koulutus alkaa syksyllä Joensuussa.