Onko yrityksen sosiaalinen vastuullisuus aliarvostettua vastuullisuutta vai akuutti ilmiö?

Kun työelämässä puhutaan vastuullisuudesta, keskitytään usein ympäristöön liittyvään, ekologiseen vastuullisuuteen. Uutiset työelämän ja työntekijöiden heikkenevästä hyvinvoinnista ja yleistyvästä työvoimapulasta kannustavat kääntämään katseen myös sosiaaliseen vastuullisuuteen. Tätä näkökulmaa tukee vastuullisuuteen liittyvän regulaation ja raportointivaatimusten lisääntyminen.

Sosiaalisen vastuullisuuden teemasta puhuttiin vastuullisuusviestintäverkoston joulukuun tapaamisessa. Vastuullisuuskonsultti ja HR-asiantuntija Outi Piisilä Talentree Oy:sta avasi osallistujille elinkeinoelämän sosiaalisen vastuullisuuden kenttää. Viitekehys ulottuu globaalilta tasolta EU- ja kansalliselle tasolle ja sieltä edelleen organisaatioiden omaehtoisiin toimintatapoihin.

– Vastuullisuus on lainsäädännön vaatimukset ylittävää toimintaa. Laki asettaa minimin, jolla pysytään mukana kilpailussa. Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, mikä on omintakeista ja mikä tuottaa kilpailuetua.

– Sosiaalinen vastuu tai yhteiskuntavastuu tarkoittaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, työlainsäädännön toteutumista, henkilöstön hyvinvointia, osaamisen kehittämistä, hyvää johtamista, monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, vastikkeetonta hyvän tekemistä yhteisössä sekä ennakointia ja riskienhallintaan panostamista, Outi Piisilä avasi ilmiön konkretiaa yrityksissä.

Kestävyysraportointi laajenee ja etenee toimitusketjuissa

EUsta tulee tällä hetkellä paljon pakottavaa vastuullisuuteen eli kestävyyteen liittyvää lainsäädäntöä. – Nyt puhutaan jopa regulaation hyökyaallosta. Jatkossa yhä useampien yritysten tulee talouslukujen lisäksi raportoida myös vastuullisuudesta.

1.1.2023 voimaan astunut Kestävyysraportointidirektiivi asetti yrityksille merkittäviä uusia vaatimuksia. – Tällä hetkellä raportointi koskee pörssiyhtiöitä ja suuria yhtiöitä, mutta vuonna 2025 raportointi laajenee noin 800 uuteen yritykseen. Raportointivastuu kulkeutuu alihankinnan ja toimitusketjujen kautta myös pk-yrityksille, vaikka toistaiseksi niiltä ei edellytetä laajoja kestävyysraportteja.

– Toiminnan tai toimialan kestävyys vaikuttaa toimitusketjuihin pääsemisen lisäksi rahoitukseen, kuten on nähty esim. turkisalalla, Outi Piisilä muistutti.

Vastuullisuusverkosto tapasi joulukuussa Jatkuvan oppimisen keskuksen tiloissa.

Vastuullisuus tuottaa veto- ja pitovoimaa

Työturvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi on keskeinen osa vastuullista toimintaa. – Yritysten systemaattinen turvallisuuskulttuuri, ISO 45001 työturvallisuusjärjestelmä, perehdytysprosessit ja -järjestelmät, sekä erilaiset työturvallisuus-, ensiapu- ja hyvinvointikortit tukevat työturvallisuutta. Niistä ja niiden vaikutuksista, kuten työtapaturmien vähentymisestä viestiminen on mainio tapa osoittaa toiminnan vastuullisuutta.

Vastuullisuudesta viestiminen voi helpottaa jopa työvoiman saatavuutta.  – Esimerkiksi osaamisen kehittäminen on hyvinvointia lisäävän vaikutuksen lisäksi todella hyvä veto- ja pitovoimatekijä.

Vahvuutta monimuotoisuudesta

Monimuotoisuus eli diversiteetti vaihtelee Suomessa alueittain voimakkaasti. Itä-Suomen alueella on eletty varsin homogeenisissä työyhteisöissä. Muutos alkaa kuitenkin näkyä vähitellen myös meillä.

– Monimuotoisuuden johtaminen tarkoittaa systeemiajattelua yksilöajattelun sijasta. Eri henkilöiden kohdalla tulee toimia tasa-arvoisesti, samoin linjauksin. Toisaalta pitää olla valmiutta muokata työympäristöä, työtehtäviä ja toimintatapoja yksilöllisten haasteiden ja vähemmistöjen tarpeiden mukaan.

Maahanmuuton lisääntyminen on organisaatioille myös viestintäkysymys. – Hyvä esimerkki on vaikkapa työyhteisön monikielisyys, joka on yleistymässä. Henkilöstö saattaa tarvita tässä yhteydessä myös koulutusta monikulttuurisessa ja -kielisessä työyhteisössä toimimiseen.

Outi Piisilä korosti, että suuri osa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistäkin on kokenut syrjintää työelämässä. – Huomioiminen voi lähteä pienistä asioista, vaikkapa termistön tarkastelusta. Vaimon tai miehen sijasta voimme puhua puolisosta, sukupuoleen kantaa ottamatta. Myös vammaisia näkee suomalaisessa työelämässä edelleen todella vähän. Uusimpana ilmiönä ovat nousseet esiin neurodiversiteetin haasteet.  -Työtehtävien räätälöinti ja uudelleenmuotoilu voisi tarjota mahdollisuuksia työhön, mutta siihen ei ole panostettu. Työelämässä selviytymistä voidaan tukea myös työtilojen kuormitusta vähentämällä.

Vastuullisuuskonsultti ja HR-asiantuntija Outi Piisilä Talentree Oy:sta avasi osallistujille elinkeinoelämän sosiaalisen vastuullisuuden kenttää.

Vähemmän on joskus enemmän

Työura on kokenut viime vuosikymmeninä voimakkaan murroksen. Työkyky muuttuu eri elämäntilanteiden mukaan. Lisäksi työssä pitäisi jaksaa entistä pitempään. Tämä edellyttää yritysten sosiaalisen vastuullisuuden vahvistumista.

Outi Piisilän mukaan työyhteisöissä tulisikin panostaa etenkin hyvinvointiin, uupumisen ja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn. – Työkyvyttömyyseläkkeellä on yli 180 000 henkilöä. Tämä tarkoittaa valtavaa resurssien ja inhimillisen pääoman hukkaamista sekä henkilökohtaisia tragedioita.

Johtamista haastaa myös globaali toimintaympäristö ja tilanne, jossa maailma muuttuu kiihtyvällä nopeudella. – Hyvään johtamiseen liittyvät panostukset ennakoivaan työhön ja esihenkilötyöhön. Esimerkiksi kehittämistoiminnassa vähemmän on joskus enemmän. Välillä voisimme keskittyä ihan perusarkeen. Se vähentäisi myös väsymystä ja uupumusta.

Lue lisää teemasta: 

  • Kiinnostaako vastuullisuusviestintään liittyvä koulutus? Räätälöimme tarvittaessa teille sopivan koulutuksen. Tutustu ympäristö ja teknologia -palvelualueen täydennyskoulutustarjontaamme.

Heli Kaarniemi on UEF Jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija, joka seuraa kiinnostuneena kestävän kehityksen vaikutuksia työelämän eri osa-alueilla. Hän on työskennellyt Vastuullisuusviestintää vaikuttavasti verkostona -hankkeessa.

Onnistunutta vai epäonnistunutta vastuullisuusviestintää? 

Yrityksiltä vaaditaan yhä selkeämpää näyttöä liiketoiminnan vastuullisuudesta, mutta vastuullisuusviestintä on monessa yrityksessä vielä käyttämätön voimavara. Mitä on vastuullisuusviestintä ja miten yritykset voivat viestiä vastuullisuudestaan niin, ettei siinä epäonnistuta ja sorruta viherpesuun? Mitä voimme oppia Pohjois-Savon maakunnallisen ilmastotyön onnistuneesta viestinnästä? 

22.9.2023 kolmikymmenhenkinen joukko vastuullisuusviestinnästä kiinnostuneita kokoontui Itä-Suomen yliopistolle (UEF) Jatkuvan oppimisen keskuksen järjestämään vastuullisuusviestintäverkoston ensimmäiseen koulutukseen ja tapaamiseen. Joukossa oli yrittäjiä sekä yrityksissä ja organisaatioissa viestintä-, markkinointi-, johto-, koulutus- ja kehitystehtävien parissa toimivia henkilöitä. 

Vastuullista viestintää vai vastuullisuusviestintää?

Ensin Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen tohtoritutkija Kristina Leppälä luennoi vastuullisuusviestinnästä ja viherpesusta. Vastuullisuusajattelu rakentuu perinteisesti ESG-ajattelun pohjalle: ympäristö (environment), ihmiset (society) ja yhteiskunta (governance). On tärkeää erottaa, puhummeko vastuullisesta viestinnästä vai vastuullisuusviestinnästä. Vastuullinen viestintä tarkoittaa viestintää, jota tehdään vastuullisesti mm. tarkistaen kuvalähteet ja välttäen turhaa kärjistelyä. Vastuullisuusviestintä sen sijaan tarkoittaa systemaattista ja läpinäkyvää viestintää yrityksen yhteiskuntavastuusta, kuten vastuullisuusraportointia, jossa välitetään sidosryhmille tietoa yrityksen vastuullisuuteen liittyvistä luvuista, kehityssuunnitelmista, teoista ja tavoitteista. 


Viherpesu on kuin vihreää savusumua 

Viherpesu (greenwashing) on pinnallista ja kaunistelevaa ympäristöystävällisyyttä, ikään kuin vihreää savusumua, jota käytetään markkinoinnissa, myynnissä tai raporteissa antamaan harhaanjohtavaa mielikuvaa tai vääristeltyä tietoa toimijan ympäristöteoista. Viherpesu on yleistynyt samalla kun kuluttajat ovat alkaneet vaatia vastuullisempia tuotteita. Suomessa viherpesu ei kuitenkaan vielä ole lyönyt läpi samalla tavalla kuin englanninkielisessä maailmassa ehkäpä siksi, että olemme lähtökohtaisesti hyvin rehellisiä.  
 
Kaikki viherpesu ei kuitenkaan ole tahallista. Voi olla, että yrityksellä on ollut hyvä aie tai luulo käyttää symbolista elettä osoittamaan vastuullista toimijuutta tai käyttää sanoja, joita ei tarvita. Jos yritystä syytetään viherpesusta, on luottamuksen menettäminen pahinta, mitä yrittäjä voi tapahtua. Se on kova syyte maineelle, tuotteelle, brändille, työntekijöille ja asiakkaille.  

Kuva: Tiina Pyrstöjärvi

Miten viherpesun sitten tunnistaa? Kristina Leppälä listasi 10 esimerkkiä: 

  1. Älä käytä kyseenalaisia sertifikaatteja tai etikettejä. Euroopan sisällä on 230 vastuullisuusetikettiä ja 100 vihreää etikettiä, eikä niiden välillä ole selvää yhdenmukaisuutta. Kun ekoetikettejä tarkistettiin, selvisi, että lähes puolet niistä on käytetty väärin perustein. (Ks. EU Green claims). Englanninkieliset hienot sanat, kuten ”Conscious”, saattavat helposti hämätä vaatekaupassa. 
  2. Älä ole epämääräinen. EU:ssa tutkituista 344 yritysten ympäristöväittämistä yli puolet osoittautui epämääräisiksi, eikä niissä selvinnyt esim. se, koskiko ympäristöväite koko tuotetta vai jotain sen osaa (ks. Euroopan komission ehdotus viherväitteitä koskevasta direktiivistä
  3. Älä käytä tyhjiä väitteitä. Esimerkiksi päästökompensoinnit ovat saaneet kritiikkiä siinä, ovatko ne aitoja ilmastotekoja vai rahastusta. Yritys voi esim. ilmoittaa kompensoivansa päästöjä ostamalla metsää. Aina yritykset eivät itsekään tiedä, mitä heidän kompensoimillaan rahoilla tehdään (ks. YLE MOT). Riskinä on myös se, jos päästöjä lasketaan useamman kerran tuplana tai triplana. 
  4. Älä kerro puolitotuuksia. Vaikka tekee jotain hyvää, esim. käyttää tietyssä tuotteessaan uusiomuovia, ei se kerro koko tarinaa vastuullisuudesta, esim. tuotteen muiden osien tuotantoketjutietoja. 
  5. Älä käytä jargonia. ”Vihreä”, ”ekologinen” ja ”ympäristöystävällinen” ovat käytetyimpiä sanoja, jotka eivät välttämättä viittaa mihinkään (ks. lisää tyypillisimpiä ekosanoja). Uutena trendinä on tarinankerronta tuotteen muinaista synnystä. 
  6. Varmista, että käytänteet vastaavat väitteitä. Esimerkiksi Coca Cola markkinoi aikoinaan epäonnistuneesti vehreälle niitylle sijoitettua vihreällä logolla varustettua vähäkalorisempaa ja ympäristöystävällisempää Coca Cola Life -tuotetta. 
  7. Ole aito. Jos tavoitteena on myydä tupakkatuotteita tai pikamuotia, ei ESG-viestintä vaikuta kovin aidolta. 
  8. Puhu totta. Esimerkiksi Ryanair mainostaa lennoillansa olevan Euroopan matalimmat hinnat ja päästöt. Matalista päästöistä ei kuitenkaan ole todisteita tai ne ovat vääriä.  
  9. Älä venytä totuutta. Älä kerro valheita tai epäolennaisuuksia ja hämärrä totuutta. 
  10. Käytä symboleita oikein. Joskus tuotepakkauksessa saatetaan käyttää täysin epäoleellisia symboleita.


Esimerkkejä pohjoissavolaisesta ilmastotyöstä 

Epäonnistuneista vastuullisuusviestintäesimerkeistä ja huijausyrityksistä hyppäsimme toiseen ääripäähän kuulemaan esimerkkejä siitä, miten Pohjois-Savo on maakuntatasolla viestinyt ilmastoteoistaan. Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen projektipäällikkö Saara Karkulahti kertoi, että tärkein tuotos maakunnan ilmastotyön seurannassa on Pohjois-Savon ilmastotiekartta, joka ohjaa maakunnan ilmastotyötä viiden painopisteen ja 113 toimenpiteen avulla. Siihen kootaan seurantatietoja vuosittain 45 indikaattoritiedon avulla.  

Koska viihteellisyys on tavoittaa enemmän ihmisiä, on hanke tuottanut jo kaksi tuotantokautta Pohjoissavolaisia ilmastotekoja -videosarjaa, jossa mukana on 21 yritystä/organisaatiota. Vuonna 2022 hankkeessa toteutettiin 2022 Ilmastotekoja-kampanja, jossa kerättiin pohjoissavolaisten kuluttajien arkisia tekoja mm. kulutuksen vähentämiseen liittyen.  

Maakunnallisen ilmastotyön ja siitä viestimisen osalta keskeisimpänä huomiona ovat: 

  • Faktat on oltava kunnossa, kun puhutaan ilmastoasioista. 
  • Lähteet tulee olla näkyvillä tai pitää pystyä kertomaan, mihin tiedot perustuvat. 
  • Ilmastotekojen taustalla pitää olla oikeita tekoja ja konkretiaa, joilla on merkitystä. 
  • Huomiota saa enemmän, kun ilmastoviestintä on kiinnostavuuden ja oikeellisuuden lisäksi viihteellistä. 
  • Tavoitteellisessa viestinnässä on keskeistä kytkeä sisältö ydintehtävään. 

Uskaltaako vastuullisuusteoista puhua? 

Puheenvuorot herättivät vilkasta keskustelua. On tärkeää olla valmiina ja tietää, mistä puhutaan, kun puhutaan viherpesusta. Millaisista asioista yritys sitten uskaltaa viestiä, ettei sitä tulkita heti viherpesuksi? Esimerkiksi maanviljelijät ovat kokeneet paineita luomutuotannon ja ilmastonmuutoksen suhteen. Usein viestinnässä ollaankin liian varovaisia, sillä pelkona voi olla, että viherpesusta valveilla olevat alkavat maalittaa muita. Tavan yrittäjän voi olla vaikea lähteä puhumaan vastuullisuusteoistaan. Kuitenkin pienistäkin teoista kannattaa viestiä. Harva meistä on viestinnän ammattilainen ja apua saa ulkopuoleltakin, esim. oppilaitoksilta. Vilpitön avoimuus viestinässä on tärkeintä. Meitä suomalaisia vaivaa usein vaatimattomuus. Meillä on tapana kertoa asioista vasta silloin kun ne ovat ihan valmiita. Tärkeintä on, että teoista kerrotaan. Ja että muutkin kertovat, niin että tästä muodostuu uusi normi ja että kaikki alkavat toimia vastuullisemmin.  

Lue lisää:  
Euroopan komission ehdotus viherväitteitä koskevasta direktiivistä 
Otava: Viherpesuopas, 2022 
Joutsenmerkki: Viherpesua vai ympäristövastuuta 
22.9.2023 koulutuksen materiaalit

Kiinnostaako vastuullisuusviestintään liittyvä koulutus? Räätälöimme tarvittaessa teille sopivan koulutuksen. Tutustu ympäristö ja teknologia -palvelualueen täydennyskoulutustarjontaamme.

Tiina Ynnilä on UEF Jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija ja 31.12.2023 päättyvän Vastuullisuusviestintää verkostona -hankkeen projektipäällikkö.

Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä

Viestintä ja vuorovaikutus ovat työyhteisön ydintoimintoja, työnteon ja yhteisössä toimimisen välineitä. Vuorovaikutusta sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien, kuten kollegoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien välillä tapahtuu päivittäin, ja siihen osallistuvat niin suorittavan tason kuin asiantuntija- ja esimiestason tehtävissä työskentelevät henkilöt. Toimiva vuorovaikutus tehostaa organisaation perustehtävän ja toimintakulttuurin toteuttamista sekä voimaannuttaa yksilöä ja yhteisöä.

Vuorovaikutuksen toimivuutta voidaan tarkastella tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Tehokas viestijä on tavoitekeskeinen; hän pyrkii omilla sanallisilla ja sanattomilla viesteillään saavuttamaan omia ja yhteisiä päämääriä. Tarkoituksenmukainen viestijä on puolestaan kontekstisidonnainen; hän havainnoi vuorovaikutuksen ilmapiiriä ja pyrkii reagoimaan toisten viesteihin rakentavasti. Toimivan vuorovaikutuksen voidaan siis todeta olevan päämäärien saavuttamista hyvässä yhteishengessä.

Toimiva vuorovaikutus voimaannuttaa. Voimaantumisella tarkoitetaan yksilön kykyä tunnistaa, luoda ja kanavoida omia vahvuuksiaan (Garman 1995, Siitonen 1999 mukaan). Se on henkilökohtainen, vuorovaikutuksellinen prosessi: voimaa ei voi antaa toiselle, mutta vuorovaikutus voi antaa sille ajan ja paikan. Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä -koulutuksen tavoitteena on tunnistaa koulutettavien yksilöllisiä viestinnällisiä vahvuuksia ja kehittää vuorovaikutusosaamista tieto- ja taitoharjoittelulla, vertaispalautteella ja itsereflektiolla.

voimaannuttava_vuorovaikutus1

Voimaantuminen vaikuttaa työhön ja työyhteisöön sitoutumiseen (Ford 1992, Siitonen 1999 mukaan): vahvasti voimaantunut yksilö kokee vahvempaa sitoutumista kuin heikosti voimaantunut. Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä -koulutuksessa vuorovaikutusosaamista opetellaan tekemään näkyväksi vuorovaikutuksen havainnoimisessa ja kuuntelemisessa sekä omien sanallisten ja sanattomien viestien ilmaisemisessa. Koulutuksessa opetellaan kuuntelemaan toisia sekä ilmaisemaan itseä niin, että se tuntuu voimaannuttavalta. Koulutus pyrkii osaltaan haastamaan ajan tuomat ilmiöt: lyhytjänteisyyden, itsenäisyyden, itsekeskeisyyden ja teknologiavälitteisyyden. Monialaisessa ryhmässä oppiminen: tiedon, näkemysten ja kokemusten jakaminen kasvotusten on vastaisku yksinäisyydelle.

Koulutus kannustaa jalkauttamaan osaamisen omaan työyhteisöön, sillä voima on olemassa yhteisössä itsessään. Se on yksilöiden sanallisissa ja sanattomissa viesteissä, niiden havainnoimisessa, kuuntelemisessa ja ilmaisemisessa. Kuulluksi tulemisen, auttamisen, arvostamisen ja kiitollisuuden osoituksissa.

EsteriSavolainenEsteri Savolainen
yliopisto-opettaja, kouluttaja ja tentaattori, Itä-Suomen yliopisto

Esteri Savolainen, FM, työskentelee yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksessa sekä kouluttajana ja tentaattorina Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa. Hänen vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa ovat vuorovaikutuksen johtamisessa, yksilöiden ja ryhmien toiminnan ohjaamisessa sekä vuorovaikutuspotentiaalin ja -vahvuuksien tunnistamisessa. Hän kouluttaa 22.3.–19.4.2018 voimaannuttavasta vuorovaikutuksesta työyhteisössä. Ilmoittaudu mukaan!

Lähteet

Ford, M. E. (1992). Motivating humans: Goals, emotions, and personal agency beliefs. Newbury Park, Calif.: Sage Publications.

Garman, N. B. (1995) The Schizophrenic rhetoric of school reform and the effects on teacher development. In: Smyth J (ed.) Critical discourses on teacher development. Cassell, New York, p 23–38.

Siitonen, J. (1999). Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu: Oulun yliopisto.

Tulevaisuuden johtajan teesit

No LeaderAjat ovat muuttuneet, niin pitäisi johtajuudenkin. Kahden viimeisen vuoden aikana olemme tunnistaneet nämä viisi asiaa, joita tulevaisuuden johtajalta vaaditaan.

TEE TYÖTÄ, JOLLA ON ITSELLESI MERKITYSTÄ

Steve Jobs on sanonut, että ainoa tapa tehdä hyvää työtä on rakastaa työtä jota tekee. Työn ei tarvitse aina olla naminamia, mutta sillä pitää aina olla merkitys. Mieti siis ainakin kerran viikossa peilin edessä, miksi sinä menet töihin. Jos joka kerta vastaukseksi tulee jokin muu kuin työn sisältö on ennen pitkää vaihdettava työpaikkaa. Ihmiset nimittäin epäonnistuvat valitettavan usein asioissa joista eivät pidä. Lisää mielekkäästä johtamisesta voi lukea Lauri Järvilehdon blogista.

MOTIVOI TIIMIÄSI

Tämä on omasta mielestäni nykyjohtajan tärkein ominaisuus. Sinun tehtävänäsi on saada joukkueesi silmät loistamaan. Tartuta oma innostuksesi heihin ja katso mitä tapahtuu. Innostuksesta hyvän kirjan on kirjoittanut Pauli Aalto-Setälä.

OLE OMAN KALENTERISI HERRA

Sinun on pidettävä kiinni kalenteristasi enemmän kuin Frodo ja Bilbo pitivät kiinni sormuksesta. Muista, että tärkein resurssisi on aika. Arnoldin “sleep faster” ei myöskään toimi kaikille. Älä anna muiden päättää koska työsi teet, äläkä vapauta kalenteriasi muiden varattavaksi avoimesti. Ennen pitkää huomaat tekeväsi kaikkea muuta kuin omaa työtäsi. Varaa aikaa kalenteristasi myös ajatteluun. Viisi trendikästä askelta kohti parempaa ajanhallinta by David Allen.


VIESTI TEHOKKAASTI

Sinun pitää osata vaikuttaa ihmisiin puheissasi ja neuvotteluissa. Sinun on osattava johtaa myös verkostoja, jotka ovat nykypäivänä digitaalisia. Juhlapuheiden aika on tavallaan ohi, tai sitten juhlapuhetta pitäisi pitää joka päivä ja joka kanavassa. Johda omalla mielipiteelläsi kanavasta riippumatta. Hyvä blogi viestinnän jalosta taidosta.
OPETTELE JA KOKEILE ROHKEASTI UUTTA

Samoilla vanhoilla tempuilla saat samoja tuloksia. Miksi et vaihtaisi tulokulmaa ja tekisi asioita välillä eri tavalla? Opettele itse aktiivisesti uusia asioita, äläkä ikinä tuomitse muiden näkökulmia. Never Stop Learning.

Tutustu tästä menneeseen FUTURE LEADERSHIP-ohjelman sisältöihin uutta odotellessa.

Olisitko sinä seuraava?

[youtube https://www.youtube.com/watch?v=kUh18s1Dxo8?list=PLlxl-dZnUVHM7GBeMegCnvIdo8pSJLMtT&w=560&h=315]

Kynä on miekkaakin vahvempi, jos se on laserkynä.
Kynä on miekkaakin vahvempi, jos se on laserkynä.

Kirjoittaja on Aducaten Petteri Kallio, jolle innostuminen on kroonista.Hän on vetänyt myös kahta EU:n rahoittamaa johtamishanketta ja paria yritystä, vaihtelevalla menestyksellä.

Seuraava Future Leadership -koulutus alkaa syksyllä Joensuussa.