Avainsana: koulutus

Julkaistu

Käsitöissä opitaan laaja-alaisia taitoja, teknologista osaamista ja käsillä tekemistä

Väitän, että käsityö on suomalaisen perusopetuksen laaja-alaisin oppiaine. Peruskoulun käsityön opetus rakentuu sekä teknisen työn, että tekstiilityön sisällöistä. Tätä laajaa sisältöparia yhdistävät ilmaisun, muotoilun ja teknologian ulottuvuudet. Nykyaikaiseen käsityön opetukseen kuuluvat käsityön työtapojen opettamisen lisäksi esimerkiksi ideointi- ja suunnittelutaidot, työturvallisuus, prosessinomainen työskentely sekä työskentelyn dokumentointi ja arviointi. Tietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistaminen ovat luonteva osa käsityöllistä oppimisprosessia.  Peruskoulun aikana oppilasta kannustetaan harjoittelemaan kokonaista käsityöprosessia, jossa oppilaan oma suunnitelma on käsityötuotteen toteutuksen lähtökohtana. Kokonaisen käsityöprosessin myötä harjoitellaan laajasti tulevaisuuden taitoja esimerkiksi yritteliäisyyttä, osallisuutta ja vaikuttamista.

“Väitän, että käsityö on suomalaisen perusopetuksen laaja-alaisin oppiaine.”

STEAM

Peruskoulun käsitöissä sovelletaan myös STEAM- sisältöjä (science, technology, engeneering, arts, mathematics). Tiede, teknologia, insinööritaidot, taiteet ja matematiikka ovat läpileikkaavia osaamisen ulottuvuuksia käsityössä. Ne voidaan nähdä yksittäisiä aputietoina tai yhdistävinä kokonaisuuksina käsityön oppimisessa. Monet fysiikan ilmiöt tulevat konkreettisiksi käsityön tunneilla. Puukkoa takoessaan oppilas oppii hiiliteräksen kiderakenteesta ja lämpökäsittelyn merkityksestä. Rakennellessaan virtapiirejä oppilas soveltaa sähköopin perusteita. Villalankojen värjäys ja kankaanpainanta opettavat käytännöllistä kemiaa. Insinööritaitoja tarvitaan kestäviä materiaaleja valittaessa, rakenteita ja ratkaisuja suunniteltaessa sekä projektityöskentelyssä. Materiaalien tuntemus ohjaa kestävään kehitykseen ja tekemään ekologisia valintoja. Monipuoliset käsityön työtavat vahvistavat luovuutta, itseilmaisua ja hyvinvointia. Matemaattiset taidot ja kolmiulotteinen hahmottaminen mahdollistavat projektien suunnittelun ja toteuttamisen käyttäjälle ja käyttötarkoitukseen sopivaksi.

Kuvan on ottanut Mirkka Eskelinen.

Teknologiakasvatus

Monipuolinen materiaalituntemus, työvälineiden käyttötaito ja laaja-alainen, moderneihin ja perinteisiin käsityön työtapoihin tutustuminen ohjaavat oppilasta ymmärtämään rakennettua maailmaa, sekä vanhaa, että uutta teknologiaa ympärillämme. Tutkimusten mukaan oppilas, joka osaa nimetä ja käyttää erilaisia työvälineitä sekä materiaaleja, ottaa helpommin aktiivisen roolin teknologista ongelmaa ratkottaessa. Ihminen, joka ymmärtää miten rakennettu maailma toimii, suhtautuu kriittisesti olemassa oleviin ratkaisumalleihin ja osaa tarvittaessa suunnitella ja toteuttaa kestäviä ja ekologisia artefakteja, tuotteita sekä ympäristöjä kestävää tulevaisuutta silmällä pitäen.

Käsityölaboratorio

Käsityöluokat ja materiaalit vievät usein ison osan koulun budjetista. Tiloilta vaaditaan monikäyttöisyyttä ja työturvallisuutta. Monenlaiset koneet, laitteet ja työvälineet vaativat huolellista ylläpitoa.  On kuitenkin erittäin tärkeää, että oppiaine, joka mahdollistaa tärkeiden kädentaitojen oppimisen sekä teoreettisten aineiden soveltamisen käytännön tasolla, säilyttää arvoisensa aseman suomalaisessa peruskoulussa. Useita kertoja vuodessa saamme Joensuun kampuksen käsityötieteen tiloihin vierailijoita ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Joka kerta käsityön opetustilat, mahdollisuudet ja erityisyys ihmetyttävät vieraita. Monissa maissa käsityönopetuksesta sellaisenaan on luovuttu, mikä harmittaa kasvatustieteen ammattilaisia.

“On erittäin tärkeää, että oppiaine, joka mahdollistaa tärkeiden kädentaitojen oppimisen, sekä teoreettisten aineiden soveltamisen käytännön tasolla, säilyttää arvoisensa aseman suomalaisessa peruskoulussa.”

Käsityönopettajakoulutus

Käsityönopettajakoulutus siirtyi Savonlinnasta Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle, Taitola-rakennukseen vuonna 2018. Siitä lähtien Joensuussa on koulutettu laaja-alaisesti alansa hallitsevia, monimateriaalisen käsityön opettajia. Opiskelijoiden opintoihin kuuluvat kasvatustieteen opintojen lisäksi sekä teknisen työn, että tekstiilityön sisältöjä. Valmis käsityönopettaja voi peruskoulun tai lukion lisäksi työllistyä esimerkiksi tutkijaksi, vapaaseen sivistystyöhön, yrittäjäksi tai mihin vain käsityöalan asiantuntemusta vaativaan tehtävään.

Kuvan on ottanut Anne Posti.

Teknologiat haltuun!

Käsityö oppiaineena vaatii opettajalta paljon, ja aineenhallinnan vaatimukset ovat kovat. Haluaisitko sinä päivittää osaamistasi nykyaikaisen käsityön opetuksen kentällä? Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus järjestää opetushallituksen rahoittamaa käsityön täydennyskoulutusta opettajille tulevan lukuvuoden 2023–24 aikana. Teknologiat haltuun- koulutus koostuu kolmesta opintojaksosta, jotka on suunnattu perusasteen opettajille ja yksi opintojakso myös varhaiskasvatuksen opettajille.  Koulutuksen myötä saat käsityksen siitä, mitä käsityönopetus nykyään on ja kehität osaamistasi uudempien teknologioiden parissa! Tervetuloa Taitolaan!

Anne Posti toimii käsityön ja teknologiakasvatuksen yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopistolla ja tutkii väitöskirjassaan teknologiakasvatuksen ja postdigitaalisen leikin ulottuvuuksia varhaiskasvatusikäisten lasten käsityöllisessä toiminnassa.

Julkaistu

Lääkehoidon arvioinnin asiantuntija koulutus- LHA Old School

Muistan vielä todella hyvin sen hetken, kun kollegani Ville Valkonen kertoi minulle LHA Old Schoolista. Innostuin heti, sillä onhan lääkehoidon arvioinnin asiantuntija koulutuksella ollut suuri merkitys omalle urapolulleni ja oma farmaseutin ammatti-identiteettini on pitkälti rakentunut sen pohjalle. Haastattelin Villeä aiheesta ja hänellä oli selkeä visio, miksi me ehdottomasti tarvitsemme uudistetun LHA Old School koulutuksen. Ensinnäkin korona-aikana kaiken tyyppiset koulutukset siirtyivät verkkoon ja nyt olisi hyvä hetki palata niin sanotusti juurille eli osittain lähiopetukseen. Vanhassa LHA koulutuksessa oli paljon hyvää ja ajattelimme poimia tähän LHA Old School koulutukseen hyvät ja toimivat opiskelutavat. Ryhmähenki ja yhdessä oppiminen on erittäin tärkeää sekä auttaa parempiin oppimistuloksiin, tätä meillä on tarkoituksena viedä tässä koulutuksessa erityisesti eteenpäin. 

Mikä se LHA Old School sitten on? Minusta Ville on tässä koulutuksen nimeämisessä oivaltanut yhden keskeisen seikan ja se on erityisesti, että tässä toteutuksessa palataan juurille ja tehdään arviointeja, kuten ”vanha koulukunta” teki. Lisäksi tässä palataan myös sillä tavalla juurille, että lääkehoidon arvioinnin asiantuntija koulutus lähti liikkeelle aikoinaan meiltä. Nykytilanteessa on mahdollista kouluttautua monen eri toimijan ja koulutuksen kautta lääkehoidon arvioinnin asiantuntijaksi. Tämä on mielestäni pelkästään positiivista, sillä kentällä kaikille varmasti on tarvetta, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Meidän LHA Old Schoolissa on lähdetty panostamaan koulutuksen laatuun ja laadukkaaseen yhdessä tekemiseen. Koulutuksessa jaetaan yhdessä kokemuksia ja näitä onnistumisen tunteita, siinä samalla kehitytään osaaviksi lääkehoidon arvioinnin asiantuntijoiksi.   

Mietin heti, miten minä toisena opettajana voisin tuoda lisäarvoa tälle LHA Old School koulutukselle. Näkisin tässä oman roolini tuoda apteekki kentältä omia kokemuksiani lääkehoidon arvioinneista. Valmistuin ensimmäiseltä LHA kurssilta ja olen tehnyt lääkehoidon arviointeja apteekkikentällä vuodesta 2013 lähtien. Lääkehoidon arviointien tekeminen on lähellä sydäntäni ja olen päässyt aikaisemmassa apteekkityössäni kehittymään lääkehoidon arvioinnin asiantuntijana. Lisäksi minulla on hyviä kokemuksia kentältä moniammatillisen yhteistyön kehittämisestä ja apteekin palvelujen viemisestä hoivapuolelle. Sairaanhoitaja opintojeni myötä aloin paremmin ymmärtämään, kuinka arvokasta osaamista apteekkikentällä on, mutta ongelmana on se, ettei sitä osata oikein hyödyntää.

Itselleni oli pysäyttävä hetki, kun kerroin lääkehoidon arviointi palvelusta terveysaseman lääkäreille. Siellä innostuttiin tästä niin paljon, että minulta kysyttiin heti voinko suositella tätä palvelua omille potilailleni. Vastaukseni oli, että ehdottomasti voitte suositella lääkehoidon arviointipalvelua. Lääkehoidon arviointi palvelu nähtiin heti lisäarvona ja työkaluna helpottamaan heidän omaa työtänsä. Apteekkialalla tarvitaan ehdottomasti enemmän verkostoitumista ja kumppanuuksien rakentamista, jotta apteekit saadaan paremmin osaksi terveydenhuollon palveluja. 

Mennään itse apteekkityöhön, jossa tarvitaan lisää pitovoimaa ja vetovoimaa. Oma näkemykseni on, että tarvitaan ehdottomasti syvällisempää LHA osaamista, jotta alalle kouluttautuneet farmasistit pysyisivät apteekkityössä pidempään. Omasta kokemuksesta voin todeta, että olisin hyvinkin voinut vaihtaa alaa viiden farmaseuttina työskentely vuoden jälkeen, mutta LHA koulutuksen avulla sain lisää sisältöä ja vaihtelevuutta apteekkityöhön. Muistan vielä hyvin sen, kuinka innostuin tekemään arviointeja ja järjestin infoesityksiä lääkehoidon arviointi palvelusta eri kyläyhdistysten ja eläkeläisten tapahtumissa.  

Lääkehoidon arviointi osaamisen kehittyminen oli itselleni tärkeä osa oman ammatti-identiteetin rakentumisessa. Lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuus kehittyy vain tekemällä arviointeja ja heittäytymällä asiakkaan haastattelutilanteisiin. Lääkehoidon arviointi haastattelussa tarvitaan jatkuvaa havainnointia ja oivaltamista. Tiedän, ettei ensimmäisen arvioinnin tekeminen ole helppoa ja siinä voidaan mennä kauaksi omalta mukavuusalueelta. Meidän perinteisellä LHA Old School koulutuksen avulla pystymme madaltamaan tätä ensimmäisen arvioinnin tekemisen tuskaa. Lopuksi vielä toivotan kaikki uudet opiskelijat rohkeasti mukaan, tule aloittamaan matkasi lääkehoidon arvioinnin asiantuntijaksi kanssamme. Aloitamme koulutuksen lähiopetuksella Kuopiossa 14-15.9.2023. Meillä on koulutuksessa kolme kahden lähipäivän opintojaksoa ja kaksi kahden päivän opintojaksoa, joihin on mahdollista osallistua myös etänä. Halutessaan kaikkiin opetuksiin voi osallistua lähiopetuksena, aivan kuten vanhoina hyvinä aikoina. Lisätietoja: LHA Old School – lääkehoidon arviointi 20 op | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi)  

Juha Marjala on Jatkuvan oppimisen keskuksella lääkealan suunnittelijana, joka innokkaasti heittelee ideoita ja suunnittelee uutta. Juha on koulutukseltaan Farmaseutti, Sairaanhoitaja (AMK) ja lääkehoidon arvioinnin asiantuntija. Rationaalinen lääkehoito ja moniammatillisen yhteystyön kehittäminen on lähellä Juhan sydäntä.

Julkaistu

Apteekkiala kriisissä? Mistä ratkaisu työvoimapulaan?

Havahduin! Selailin lokakuun alussa tyomarkkinatori.fi (aikaisemmin mol.fi) sivuston työpaikkailmoituksia hakusanalla farmaseutti. Työpaikkailmoituksia löytyi noin sata ilmoitusta, mietin että mitä nyt tapahtuu? Minkälaisia työsopimuksia on tarjolla ja missä? Tarkemman analysoinnin ja tsekkauksen jälkeen sanoisin, että osittain tämä suuri ilmoitusten määrä johtuu vuokrafirmoista. Lisäksi huomasin, että laajasti ympäri Suomea löytyi näitä avoimia työpaikkoja. Näistä kaikista ilmoituksista noin 60 prosenttia oli kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia ilmoituksia. Vuokrafirmojen hakuilmoituksia oli noin 20 prosenttia kaikista ilmoituksista ja minut yllätti myös se, että tässä oli jopa viiden eri yrityksen ilmoituksia. Kilpailu hyvistä työntekijöistä on selvästi kovaa apteekkialalla. Tästä syystä kannattaakin ehdottomasti panostaa enemmän ilmoituksiin ja osassa ilmoituksia tarjotaankin esimerkiksi työsuhdeasuntoa tai lukee teksti, että avustamme asunnon löytämisessä paikkakunnalta.

Näissä työpaikkailmoituksissa näkyy mielestäni ihan liian vähän työntekijän näkökulmia. Monesti se miten päätyy tietylle paikkakunnalle töihin, liittyy toki paikkakunnan vetovoimaan tai harrastusmahdollisuuksiin. Paljon riippuu myös siitä, onko työntekijällä jo perhettä ja se miltä paikkakunta näyttää esimerkiksi lapsiperheen suuntaan. Toisaalta hyvä työyhteisö ja työilmapiiri ovat sellaisia tekijöitä, jotka saavat työntekijän pysymään paikkakunnalla. Lisäksi itselleni ja monelle muullekin on varmasti tärkeää, että työssä pääsee kehittämään omaa osaamistaan ja tarvittaessa kouluttautumaan. Joskus se voi olla jokin pienikin koulutus, joka antaa sisältöä työelämään ja innostaa kehittämään omaa osaamistaan. Mieleeni tulee heti tämä ensimmäistä kertaa järjestettävä meidän Jatkuvan oppimisen keskuksen sekä apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutuksen kanssa yhteistyössä järjestettävä Näy ja vaikuta verkossa – someseminaari farmasian ammattilaisille 12.1.2023 | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi)  seminaari. Koulutus antaa hyviä valmiuksia ja vinkkejä somen tehokkaampaan hyödyntämiseen.  

Havainnollistan vähän apteekkia työpaikkana ja itse olen ajatellut apteekin työyhteisöä aina jääkiekkojoukkueen kautta. Jääkiekkojoukkueen roolit kuvaavat hyvin apteekkikenttää. Apteekkari on yleensä se joukkueen valmentaja, joka ohjaa ja kannustaa joukkueensa aina vaan parempiin suorituksiin. Hänellä on monesti apuna proviisori, joka puolestaan voi toimia apuvalmentajan roolissa tai vaihtoehtoisesti myös kentällä osana joukkuetta. Farmaseutit puolestaan tekevät töitä kentällä, välillä painetaan hommaa hyökkäyspäässä (käsikaupan puolella) ja välillä puolustuspäässä (reseptipuolella). Viimeisempänä maalivahdin roolissa toimivat tekniset työntekijät. He varmistavat viimeisenä, että hommat pyörivät (kiekko ei mene omaan maaliin) ja logistiikka pelaa. Kaikki nämä roolit ovat kokonaisuuden kannalta keskeisiä ja hyvällä joukkueella dynamiikka on kunnossa.

Joukkue voi kulkea voitosta voittoon ja kaikki sujuu hienosti. Joskus voi kuitenkin tulla loukkaantumisia ja se joukkueen kantava voima voi olla sivussa pidemmänkin ajan. Parhaassa tapauksessa neljännen ketjun ”Teemu” tulee, nostaa tasoa ja ottaa homman haltuun, jos sille Teemulle annetaan mahdollisuus. Näin se menee monesti käytännön työelämässäkin, jollakin työntekijällä voisi olla piilevää osaamista tai haluja ottaa isompaa roolia sekä vastuuta joukkueen pärjäämisestä. Voi kuitenkin olla, ettei siihen tule mahdollisuutta ja silloin ei saada joukkueesta irti kaikkia tehoja. Lisäksi valmentajan tulisi osata tunnistaa nämä tilanteet ja tarvittaessa lähettää pelaajia harjoitusleirille eli koulutuksiin. Tällöin pelaajan ura saa sopivasti boostia ja hän venyy kentällä yhä parempiin suorituksiin. Joukkueen kannalta pahimmassa tapauksessa tämä piilevä kyky saa itselleen hyvän tarjouksen ja vaihtaa joukkuetta yllättäen kesken kauden.

Olen tässä syksyn mittaan harrastanut itsereflektointia ja pohtinut mitkä tekijät olisivat saaneet pitämään motivaation yllä apteekkityössä. Varmasti joku laajempi koulutuskokonaisuus olisi saanut minut sitoutumaan apteekkityöhön ja koulutukseen. Näistä meidän koulutuksistamme oma suosikkini on geriatrisen lääkehoidon asiantuntija koulutus Geriatrisen lääkehoidon asiantuntijakoulutus 20 op | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi). Tästä koulutuksessa on monipuolinen kattaus minua kiinnostavia aiheita, kuten palliatiivinen lääkehoito ja turvallisen lääkehoidon toimintakulttuuri.

Jatketaan jääkiekkotermeillä, itselleni osui lopulta viimekeväänä ”drafti”. Siinä pääsin näyttämään omaa osaamistani ja esiintymistaitojani monipuolisesti, osasin suhtautua sopivalla asenteella siihen itse tilaisuuteen ja näin mitä mahdollisuuksia ”joukkueen” vaihdolla voisi minun uralleni. Voin vilpittömästi sanoa, että hoitovapaalla ollessani työpaikkailmoitusten selailu ei ollut päällimmäisenä mielessä. Tässä olikin pitkälti kyse sattumasta, koska kuulun Facebookissa ryhmään Lääkehoidon arvioinnin asiantuntijat ja nykyinen kollegani Ville linkitti työpaikan hakuilmoituksen sivulle. Muistan vielä hyvin tilanteen, olin juuri saanut tyttären nukutettua vaunuihin ja rentouduin viereiseen riippukeinuun, avasin kännykän lukitusnäytön ja siinä se ilmoitusviesti oli. Tämä pysäytti minut ja sai pohtimaan asiaa. Laitoin heti vaimolleni linkin hakuilmoitukseen, että katso nyt tuli mielenkiintoinen työmahdollisuus vastaan ja hakisinko? Prosessointi itselläni kesti kuitenkin vielä useita päiviä ja vaimolta tuli kannustusta, että hae ihmeessä, jos vähänkään kiinnostaa. Lopulta oli ihan selvä asia, etten voi sivuttaa tätä mahdollisuutta. Päätyminen valinnan ensimmäiselle sijalle oli itselleni pieni yllätys, vaikka tiedostin omat mahdollisuuteni.

Tässä sitä nyt sitten ollaan Jatkuvan oppimisen keskuksella töissä ja pelataan ihan eri liigassa. Nyt teen ihan eri hommia ja tekeminen on monipuolista. Tärkeintä tässä nykyisessä työssäni on, että saan laittaa itseni täysillä likoon joka otteluun. Onhan se selvä homma, että kun hyppää eri sarjaan, niin annan näyttöjä samalla ja vakuutan kollegani omalla osaamisellani. Nykyinen joukkueeni on tullut tässä syksyn mittaan tutuksi ja hienosti olen saanut tukea omilta ketjukavereilta. Tässä on myös samalla vähän jo viritelty yhteistyökuvioita toisten kentällisten kanssa ja yritetään auttaa heitä eteenpäin. Marraskuun kehittämispäivät veivät kyllä meidän joukkuettamme eteenpäin ja on meillä vaan hieno porukka Jatkuvan oppimisen keskuksella. Itselläni saldona on nyt pari onnistumista ja tästä on hyvä jatkaa kevät kaudelle.  

Yhteenvetona joukkueena ajattelu vie työyhteisöä eteenpäin ja valmentajan pitää pyrkiä huomioimaan yksilöt, jotta joukkueella menisi hyvin. Työntekijät ovat apteekin tärkein voimavara ja viihtyisä työympäristö on oleellinen asia sekä on tärkeää myös muistaa antaa sopivasti tunnustusta hyvistä suorituksista. Täydennyskoulutukset voisivat olla yksi tekijä, jolla saadaan apteekkien vetovoimaa työpaikkana ylläpidettyä. Toinen vetovoimatekijä voisi olla ehdottomasti monipuolisissa työtehtävissä, apteekkien pitäisi pyrkiä hyödyntämään enemmän esimerkiksi lääkehoidon arvioinnin asiantuntija osaamista. Näkisin hyvänä mahdollisuutena tiiviimmän yhteistyön julkisen terveyden huollon ja yksityisten hoivakotien kanssa. Apteekkien osaaminen pitäisi pyrkiä tuotteistamaan ja myymään sitä osaamista yhteistyökumppaneille. Apteekkien kannattaisi ehdottomasti yrittää hyödyntää enemmän sosiaalista mediaa ja pyrkiä käyttämään sitä myös yhtenä rekrytointikanavana. Voin vain omasta kokemuksestani todeta, että somessa kannattaa olla mukana ja suhtautua avoimin mielin tulevaisuuden haasteisiin. Mielenkiintoisessa murroksessa kyllä apteekkiala elää tällä hetkellä ja tuleville farmaseuteille on varmasti tarvetta työelämässä.

Juha on Jatkuvan oppimisen keskuksella lääkealan suunnittelijana, joka innokkaasti heittelee ideoita ja suunnittelee uutta. Rationaalinen lääkehoito ja moniammatillisen yhteystyön kehittäminen on lähellä Juhan sydäntä.

Julkaistu

Lääkehoidon arvioinnin asiantuntija -koulutus avaimena uudelle uralle, farmaseutin urapolku!

Itselläni on työurani aikana tullut hetkiä, jolloin olen tarkastellut kriittisesti omaa urakehitystäni ja miettinyt, miten saisin työntekoon lisää imua sekä mielenkiintoisia uusia haasteita. Kolmen vuoden farmaseuttina työskentelyn jälkeen apteekissa mietin, miten kehittäisin itseäni. Sopivasti meillä oli silloisen työnantajani kanssa kehityskeskustelu ja hän nosti esille Lääkehoidon arvioinnin asiantuntija koulutuksen, kiinnostaisiko tämä. Hyvin nopean pohdinnan jälkeen olin heti kiinnostunut koulutuksesta. Tiesin ettei asiakkaan syvällisempi kohtaaminen ja hyvän vuorovaikutuksen rakentaminen ole välttämättä helppoa. Ajatuksena minulla oli kuitenkin, että laitan itseni vähän epämukavuusalueelle, jotta voin kehittyä asiantuntijana ja saan työtehtäviini uutta mielenkiintoista sisältöä.  

Se oli joulukuussa 2012, kun aloitin ensimmäisessä lääkehoidon arvioinnin asiantuntija koulutuksessa Itä-Suomen yliopiston Aducatessa. Koulutus rakentui silloin viidestä kahden päivän lähijaksosta, meillä oli hyvä ja kannustava porukka, sekä hyvät kouluttajat. Koulutuksen aikana jo huomasin, että tulinkin hyvin juttuun lääkehoidon arviointi asiakkaiden kanssa ja lääkehoidon arviointi oli mielenkiintoista sekä kehittävää tekemistä. Alkuaikoina ensimmäisiä arviointeja tehdessäni saatoin kesken yönkin herätä unesta ja huomata, että miten muuttaisin tätä lääkitystä tai että mikä tässä lääkityksessä voisi olla ongelmana. Vuosi Lääkehoidon arvioinnin asiantuntija koulutuksessa meni todella nopeasti ja vaadittavat arvioinnit sain kasaan nopeasti. Lisäksi asiakkaat ja paikkakunnan lääkärit suhtautuivat positiivisesti uuteen apteekin palveluun. Sain tämän koulutuksen myötä merkittävästi intoa apteekkityöhöni ja pääsin kehittymään lääkehoidon arvioinnin asiantuntijana.  

Jälkikäteen olen pohtinut, miksi kaikki sujui koulutuksessa niin jouhevasti. Varmasti siihen vaikutti merkittävästi juuri tämä lähiopetus ja vertaistuki kanssaopiskelijoilta. Muistan, että keskustelimme lähijaksoilla arvioinneista ja siitä, kuinka itse kullakin homma etenee. Nyt olemme tarjoamassa LHA Old School lääkehoidon arviointi koulutusta, tähän koulutukseen olemme ottaneet vanhasta koulutuksesta mukaan tiiviimmän opiskelijoiden ohjauksen ja osa opiskelusta tapahtuu lähiopetuksena. Olen mukana koulutuksessa toisena opettajana, mikäli saamme tarvittavan määrän opiskelijoita kurssille.  

Apteekkityössäni sain säännöllisesti arviointiasiakkaita ja pääsin kehittämään osaamistani. Huomasin, että arviointien tekeminenkin alkoi sujumaan tietyllä rutiinilla, enkä enää heräillyt öisin pohtiessani asiakkaiden arviointeja. Muutaman vuoden jälkeen pohdin uudelleen omaa urakehitystäni, miten voisin syventää osaamistani. Hoivapuolen osaaminen alkoi kiinnostaa. Laitoinpa jopa yhden työhakemuksenkin vanhustenkoti yhdistyksen toiminnan johtajan tehtävään, mutta en tullut valituksi pelkällä farmaseutin kokemuksella. Sitten vuonna 2019 tuli paikkakunnalleni hyvä mahdollisuus opiskella joustavasti monimuotototeutuksella sairaanhoitajaksi, tartuin tilaisuuteen ja pääsin opiskelemaan. Minulla oli jo sen verran pitkä apteekkiura takana, että pystyin hyödyntämään aikuiskoulutustukea erityisesti sairaanhoitajaopintojen palkattomiin pakollisiin harjoitteluihin. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuoden 2021 joulukuussa.  

Sairaanhoitajaopintojeni aikana huomasin, kuinka paljon farmaseuttista osaamista arvostetaan hoivapuolella. Esimerkiksi lääkäreiltä keskussairaalassa harjoittelussa sain palautteena, että onpa sinulla mielenkiintoinen koulutustausta yhdistelmä. Oikeastaan vasta siinä vaiheessa itsekin aloin ymmärtämään, että sairaanhoitajan tutkinnon kautta minulle aukeaa ihan uudet uramahdollisuudet. Todellakin vaihtoehtoja olisi monia verrattuna pelkkään farmaseutin koulutustaustaan. Meillä käytiin sairaanhoitaja opintojeni aikana myös kotona syvällisiä keskusteluja lasten kanssa, miksi isä opiskelee? Heistä se oli hauskaa, kun he aloittivat koulunkäynnin ja samalla isäkin oli opiskelija. Silloinkin sain myös selittää lapsille, että tämän opiskelun kautta minulle voi joskus tarjoutua tilaisuus tehdä muutakin työtä. Heistä se oli todella hienoa, kun kävin opintojeni aikana useissa eri harjoitteluissa esimerkiksi terveysasemalla ja keskussairaalassa. Tiedän, että koulussa kerrottiin kavereille ylpeänä, missä olin milloinkin töissä. Oli todella hienoa olla esikuvana omille lapsille ja huomata, kuinka tarkasti he tekevät havaintoja omista vanhemmistaan. Minusta tuntuu siltä, että meidän perheemme vanhimmat lapset (nyt 8- ja 9-vuotiaat) ymmärtävät jatkuvan oppimisen merkityksen minun opiskelujeni ja urapolkuni kautta.   

Elämässä kannattaa olla rohkea ja välillä pitää uskaltaa mennä epämukavuusalueille, jotta voit kehittyä asiantuntijana. Monesti se on myös niin, että itse ei välttämättä ymmärrä, eikä osaa arvostaa tarpeeksi omaa osaamistaan. Joskus joku toinen voi sanoa sen ääneen ja sitten itsekin oivaltaa, että tosiaan minähän osaan tämän ja tämän sekä olenpa hyvä tässä. Työelämässä kannattaa muistaa sanoa kollegoille ääneen kehuja aina silloin, kun siihen on aihetta. Se piristää päivää, motivoi ja auttaa jaksamaan työelämän haasteissa. Sairaanhoitaja opiskelijana olin harjoittelussa terveysaseman päivystyksessä ja avustin pienissä kirurgisissa operaatioissa, sieltä minulla jäi erityisesti mieleen se, kun lääkäri muisti aina kiittää avusta henkilökohtaisesti. Niinkin pieni asia, kun kiitoksen sanominen voi viestiä työyhteisössä sitä, että arvostaa työkaveria. Nämä pienet asiat lujittavat työyhteisöä ja tekevät työyhteisöstä tiiviin. Viihdyin erittäin hyvin tuolla päivystyksessä, vaikka välillä päivät venyivät ja henkisesti työ oli välillä raskasta.  

Mennään vielä itse aiheeseen, farmaseutin urapolkuun! Onko sitä? Itse ajattelin pitkään, että kun kerran on farmaseuttina apteekissa niin eipä siellä työnkuva hirveästi muutu ja ura on siinä. Innostuin kuitenkin kouluttautumaan ja sitten ajattelin, että nytpähän kerään osaamista opiskelun kautta ja ehkä se ura ei ollutkaan tässä. Toiveena jo opiskelujen aikana minulla oli se, että joskus löytäisin sellaisen työtehtävän, jossa pystyisin monipuolisesti käyttämään osaamistani. Lopulta löysinkin sellaisen työpaikan Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta, joten sanoisin että farmaseutin urapolku on mahdollinen. Joskin sen löytäminen vaatii tiettyä luovuutta, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta. Tässä työssä on myös se hienoa, että pääsen kehittämään omaa osaamistani monipuolisesti ja kehittelemään uutta. Opiskelen parhaillaan kurssia Pedagogiikan osaamista terveysalan asiantuntijoille. Saan siitä hyvin valmiuksia opettamiseen ja siitä voisi olla hyötyä myös tulevaisuudessa, jos minun tarvitsee joskus esimerkiksi perehdyttää uutta työntekijää tai ohjata opiskelijaa. 

Juha on Jatkuvan oppimisen keskuksella lääkealan suunnittelijana, joka innokkaasti heittelee ideoita ja suunnittelee uutta. Juha on koulutukseltaan Farmaseutti, Sairaanhoitaja (AMK) ja lääkehoidon arvioinnin asiantuntija. Rationaalinen lääkehoito ja moniammatillisen yhteystyön kehittäminen on lähellä Juhan sydäntä. Juha vastaa myös sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisen koulutuksen reseptiopin opinnoista ja Juha on sitä kautta innostunut opettamisesta.    

Julkaistu

Koulutustarpeiden ennakoiminen, tunnistaminen, kehittäminen ja toteuttaminen vaatii monipuolista yhteistyötä

Jo aiemmin tunnistettujen megatrendien lisäksi covid-19 pandemia on haastanut monia totuttuja asioita elämässämme. Myös työelämä muuttuu ja työelämässä tarvittava osaaminen tarpeista on jo tunnistettu, mutta varmasti on vielä paljon tunnistamattomiakin uusia osaamistarpeita.

Pikkuhiljaa alkaa avautumaan kuinka laaja asiantuntijajoukko ja osaaminen meillä on valmiina auttamaan työelämän osaamisen uudistamistarpeissa.

Olen nyt saanut reilun kuukauden tutustua uuteen työhöni Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen keskuksen johtajana. Pikkuhiljaa alkaa avautumaan kuinka laaja asiantuntijajoukko ja osaaminen meillä on valmiina auttamaan työelämän osaamisen uudistamistarpeissa. Olen itse peruskoulutukseltani fyysikko. Ja vaikka meillä fyysikoilla on tapana sanoa, että muut tekevät mitä osaavat ja fyysikot mitä haluavat, niin olen kyllä erittäin tyytyväinen, että sain osallistua jo varhaisista esimiesvuosistani lähtien mm. esimies- ja johtamiskoulutuksiin edeltäjässämme Itä-Suomen yliopiston Aducatessa, nykyisessä Jatkuvan oppimisen keskuksessa.

Itä-Suomen yliopisto ja me Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksella haluamme olla omalta osaltamme varmistamassa, että pystymme vastaamaan myös tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin. Haluamme yhdessä työelämän, viranomaisten, muiden koulutusorganisaatioiden ja kansalaisten kanssa olla ennakoimassa, tunnistamassa, kehittämässä ja toteuttamassa lyhyempiä ja pidempiä koulutusjaksoja, -kokonaisuuksia ja -polkuja, joiden avulla jokainen voi päivittää tai uudistaa omaa osaamistaan vastaamaan huomisen tarpeita.

Itä-Suomen yliopisto ja me Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksella haluamme olla omalta osaltamme varmistamassa, että pystymme vastaamaan myös tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin.

Löytyykö Sinulle sopiva Jatkuvan oppimisen mahdollisuus laajasta Avoimen yliopiston tarjonnastamme? Vai kenties työelämälähtöisestä täydennyskoulutuksesta? Tarjolla on myös laajasti erikoistumiskoulutuksia ja erillisiä opintoja. Alati laajeneva MOOC-kurssivalikoimamme tarjoaa matalan kynnyksen ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden päästä alkuun.

Joko sinun kuntasi tarjoaa lukiolaisille ja muille toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille mahdollisuuden avoimen yliopistomme opintoihin? Yli kolmekymmentä kuntaa ja kaupunkia on jo tehnyt sopimuksen kanssamme. Sopimuksella ne vahvistavat toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin ja tukevat opiskelijoiden työelämä- ja jatko-opintovalmiuksia.

Opi huomisen osaaminen jo tänään!

Aurinkoista kevättä ja ollaan yhteydessä!

Tero Karjalainen
Johtaja
UEF | Jatkuvan oppimisen keskus

Koko jatkuvan oppimisen koulutustarjonta

Julkaistu

KOVAT selvitti Pohjois-Karjalan kansainvälisten osaajien kieli- ja työelämäosaamisen tarpeita

Pohjois-Karjalan maakunnassa ollaan huolestuneita siitä, että alueella asuvat ja korkeakouluissa opiskelevat KV-osaajat eivät työllisty koulutustaan vastaaviin töihin, vaan muuttavat suurempiin kaupunkeihin tai pois Suomesta. Yritykset ja osaajat eivät kohtaa toisiaan.

Koli

Miten pitovoimaa voisi kehittää?  Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämishanke Aducaten ja Karelia-ammattikorkeakoulun KOVAT-hankkeessa etsitään ratkaisuja kohtaanto-ongelman helpottamiseksi ja pitovoiman parantamiseksi. KOVAT kokeilee ja kehittää KV-osaajia ja alueen työelämää hyödyttäviä toimintamalleja ja palveluita.

Millaisia ovat KV-osaajien osaamisen kehittämisen tarpeet suomen kielen taidon, työelämätietojen ja -taitojen sekä ammatillisten valmiuksien näkökulmista? Alkuvuodesta toteutettuun kyselyyn vastasi 82 henkilöä, joilla oli 24 eri äidinkieltä.

Vastaajista 37 % oli korkeakouluopiskelijoita, 25 % työssä ja 23 % työttömänä. Yrittäjinä toimi muutama henkilö. Koulutustaso ulottui kandidaattitason opiskelijasta tohtoriin. Joukossa oli kauppa- ja oikeustieteiden, ICT-alan ja muiden tekniikan alojen osaajia, luonnontieteilijöitä maatalous-, metsä- ja ympäristöaloilta sekä yhteiskuntatieteiden, terveystieteiden, kasvatustieteiden ja psykologian sekä humanististen alojen asiantuntijoita.

Osaamisen kehittäminen kiinnostaa

Korkeasta pohjakoulutuksesta riippumatta – tai kenties sen vuoksi – vastaajia yhdistää huomattavan suuri mielenkiinto kehittää omaa osaamista laaja-alaisesti. Lisäkoulutuksen tarvetta ilmeni sekä suomen kielessä, työelämätaidoissa että ammatillisessa osaamisessa.

Peräti 87 % vastaajista arvioi tarvitsevansa lisäkoulutusta suomen kielessä. Kysyntää oli eri tasoille, alkeista edistyneen kielenkäyttäjän, työelämän ja oman ammatin kieleen. Etenkin kielivalmennus työelämässä kiinnosti. Melko paljon toiveita tuli myös asiakaspalvelun, murteen ja puhekielen koulutuksesta.

Ammatillisen osaamisen kehittämisestä oli kiinnostunut 71 % vastaajista. Eniten mielenkiintoa tunnettiin lyhytkestoisiin, osaamista täydentäviin koulutuksiin omalta substanssialalta, tietotekniikasta tai markkinoinnista.  Yksittäisiä mainintoja saivat ohjelmointi ja ohjelmistot, englannin kieli, robotiikka, terveysteknologia, suomalainen koulujärjestelmä, verkostoituminen, arabian kielen ja uskonnon opettajan koulutus sekä englannin kielen koulutus.

Työelämätaitoihinsa lisää osaamista toivoi 67 % vastaajista. Työelämätaidoista painottuivat etenkin työmarkkinoiden tuntemus, työn hakemisen tavat ja kanavat (verkostot) sekä työelämän lait ja säännöt; hieman vähemmässä määrin suomalainen yrityskulttuuri, tapakulttuuri sekä työnhaun asiakirjat (cv ja portfolio).

Suunta kohti suomalaista työelämää

Työllistyminen omaa osaamista vastaavaan työhön Suomessa kiinnosti. Englanniksi vastanneiden KV-osaajien mielenkiinto kohdistui työelämässä etenkin johtamiseen, kansainväliseen kauppaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Venäjäksi vastanneilla nousivat esiin opetus- ja kasvatusalan työtehtävät. Suomeksi vastanneet mainitsivat opetus- ja ohjausalan sekä matkailualan työt.

Vetovoimaisina työnantajina koettiin alueella toimivat kansainväliset yhtiöt kuten Abloy, UPM, John Deere, Fortum, Thermo Fisher Scientific, Medix Biochemica ja Valio. Mainintoja saivat aktiivisesti kansainvälistyneet ja KV-osaajia työllistäneet ICT-yritykset kuten Blancco, Fastroi, Arbonaut ja Nanocomp.

Monet opiskelijat eivät olleet Suomeen työllistymistä miettineet, joten työelämäyhteyksiä ja yrityskentän tuntemusta pitäisi vahvistaa.

Selviääkö työssä englannilla?

KV-osaajien työtehtävissä edellytetään sellaista kielitaidon tasoa, jota ei saavuteta korkeakouluopinnoissa tai kotoutumiskoulutuksissa. Intensiiviselle, toiminnalliselle ja kiinteästi omaan alaan kytkeytyvälle alkeis- ja edistyneen tason kielikoulutukselle olisikin tarvetta korkeakouluissa.

Oppimisessa on kyse myös viestinnän ja vuorovaikutuksen käytännöistä. KV-osaajia kohdatessaan suomalaiset tarjoavat puhekieleksi lähes automaattisesti englantia. Kun suomea ei kuule tai käytä, puhuminen ja ymmärtäminen ei kehity riittävästi. Osa KV-osaajista on kokenut, ettei suomea tarvitsekaan osata, kun ”kaikki osaavat englantia”. Työtön tohtori ihmettelee, miksi kukaan ei opiskeluaikana kertonut, että töitä ei saa, jos ei osaa suomea.

Englanti on työkieli lähinnä alueen kansainvälistyvissä ICT-yrityksissä. Niissä on haluttu tukea myös suomen kielen ja työelämätaitojen valmennusta. Selvityksen perusteella muidenkin toimialojen yrityksiä voi kannustaa investoimaan yrityksissä työskentelevien KV-osaajien valmennukseen.

KOVAT tukee alueen yrityksiä ja KV-osaajia kohtaamisessa ja osaamisen kehittämisessä. KOVATeamissa yritys saa ohjelmaan valituista osaajista resurssin kehitys- tai kansainvälistymisprojektiinsa. Taitovalmennuksessa järjestetään kansainväliselle henkilöstölle kielitaitoon tai muuhun työelämäosaamiseen liittyvää valmennusta. Friends in Business -ohjelma antaa mahdollisuuden tutustua yrityksestä kiinnostuneisiin KV-osaajiin. Ohjelmat jatkuvat vuonna 2020.

Heli Kaarniemi
heli.kaarniemi@uef.fi, 050 322 8644

Artikkeli perustuu KOVAT-hankkeen toimintavuoden kokemuksiin sekä 1.1.2019-30.8.2019 tehtyyn selvitykseen KOVAT kohti työelämää – kysely kansainvälisille osaajille.

KOVAT Valmentaa KV-osaajia työelämään

KOVAT on vuoden 2019 aikana järjestänyt ura- ja kielivalmennuksia, joissa on pilotoitu  toiminnallisia toteutustapoja ja yrityksissä toteutettavia sisältöjä. KOVAT-valmennusohjelmiin otetaan uusia yrityksiä vielä ensi vuoden aikana.

KOVATeam-ohjelmassa KV-osaajat toteuttavat pienryhmissä yritysten kansainvälistymiseen ja toimintojen kehittämiseen liittyviä projekteja. Friends in Business -ohjelmassa yritykset voivat tutustua potentiaalisiin työntekijöihin, KV-osaajat verkostoitua ja markkinoida omaa osaamistaan.

Useissa ICT-yrityksissä on toteutettu KV-osaajan taitovalmennusprosesseja. Lisäksi työpaikoille on tehty tukimateriaalia kielen oppimisen tukemisesta.  Valmennuksen käytäntöjä ja tuloksia raportoidaan Aducaten blogissa https://weaducate.wordpress.com/

Julkaistu

Opeta suomea! Vinkkejä suomen kielen oppimisen tukemiseen työpaikalla

Kuka tahansa voi oppia suomea mutta voiko kuka tahansa opettaa suomea? Meidän mielestämme voi, ainakin jossain määrin. 

Jokapäiväiset tilanteet ja aidot ympäristöt tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kielen oppimiselle. Jos joskus pysähdyt tarkastelemaan ympäristöäsi kielenoppijan silmin, huomaat, miten paljon kieliainesta siinä on: erilaisia viestilappusia, pelastautumisohjeita hätätilanteessa, kaverusten jutustelua kahvitauolla,  maitopurkin tekstejä, suomenkielinen radio-ohjelma. Kieli ympäröi meitä kaikkialla ja siitä voi kuka tahansa napata pieniä palasia opetukseen.

Tässä muutamia vinkkejä, miten voit arjessa auttaa työkaverin suomen kielen taidon kehittymisessä:

1. Kuuntele ja kannusta

Osoita, että kuuntelet, mitä toinen sanoo. Silmiin katsominen ja ilmeiden ja eleiden käyttäminen puheen tukena ovat erityisen tärkeitä kielenoppijalle. Kannusta kaveria vastaamaan suomeksi ”Sano suomeksi” ”Kyllä sinä osaat” jne. Älä korjaa virheellistä puhetta, jos siitä ei ole erikseen sovittu. Voit nyökätä ja toistaa sanan oikein, jolloin annat oikean mallin ilman kaverin kasvojen menetystä.

2. Kysy

Kuten suomalaiselta, myös muunkieliseltä kollegalta voi kysyä kuulumisia suomeksi. ”Mitä kuuluu” tai ”Miten menee” -kysymykset voi hyvin esittää suomen kielellä. Aluksi voi antaa vaivihkaa mallin tälle keskustelulle toisen suomalaisen kanssa. Jos muunkielinen kaveri ei osaa vastata mitään, voit antaa mallin uudelleen: ”Mitä kuuluu – Mitäs tässä! – Eipä tässä ihmeitä”. Onneksi me suomalaiset olemme vaatimatonta ja kursailevaa kansaa kuten nämäkin vastaukset osoittavat. Ei mene kauaa, kun vastaukset ovat hallussa. Jos oikein tunnet halua revitellä, voit antaa myös vaihtoehdon ”Kiitos, (tosi) hyvää!” Kuulumisten vaihdosta on hyvä tehdä joka-aamuinen rutiini.

Myös viikonloppukuulumisia voi kysellä, samoin kuin lomasuunnitelmia ja auttaa kaveria sanoittamaan suunnitelmia suomen kielellä: Kala? Aa, menette kalastamaan (ja vielä toisto: kalastamaan).

3. Nimeä

Sanoita työkaverillesi ympäristöä, tavaroita, henkilöitä – mitä vain. Voit myös kysyä: Mikä tämä on? Mikä tuo on? Käytä sormia apuna osoittaen asioita, joita nimeät.

4. Ole selkeä

Käytä tavallisia ja mahdollisimman konkreettisia sanoja ja suoria ilmauksia. ”Kylläpä siellä tarkenee”-lauseen sijasta sano: ”Ulkona on kylmä”. Voit toki sanoa ensimmäisenkin, mutta selitä se jälkimmäisellä.

Kielikuvia on hyvä välttää kielen oppimisen alussa: ”Älä iloitse ennen kuin olet varma. On hyvä odottaa.” on parempi kuin ”älä nuolaise ennen kuin tipahtaa”. Muuten toinen tipahtaa kärryiltäkin samoin tein.

5. Tarkista ymmärtäminen

Jos eteen tulee tilanne, jossa on käytetty suomea, mutta ymmärtämisestä ei ole varmuutta, tarkista se kysymällä: Mitä ymmärsit? Älä hyväksy nyökkäystä tai joota vastaukseksi, vaan pyydä kaveria selittämään asia.

Ota rohkeasti suomen kieli käyttöön, vaikka yhteinen kieli työpaikalla olisikin jokin muu. Näin autat kollegaa kotoutumaan Suomeen ja löytämään suomen kielen oppimisen ilon!

IMG_0170Lataa työpaikan tulostettava pikaopas, johon kokosimme tärkeimmät vinkit suomen kielen käyttöön.

 

 

 

 

 

Kysy rohkeasti lisää: Virpi Moilanen. virpi.moilanen@uef.fi p. 050 576 1301

Suomen kieltä työpaikoilla! Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteinen KOVAT-hanke järjestää suomen kielen valmennusta, joka lähtee työnantajan ja hänen kielivalmennusta tarvitsevan työntekijänsä tarpeista. Valmennus toteutetaan joustavasti työaikana.

Julkaistu

Opinnäytetyö syventää rakennusterveyden asiantuntemusta

Sisäilmaongelmien tutkimisen ja korjaamisen kysymyksiin on etsitty ratkaisuja koko 2000-luvun ajan myös rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen (RTA) opinnäytetöissä. Niiden aiheiksi nousee usein haastaviakin käytännön ongelmia ja kehittämistarpeita. Opinnäytetyö on parhaimmillaan antoisa omaan työhön liittyvä rakennusterveyden eri osa-alueiden ymmärtämistä syventävä hanke, jossa joudutaan pohtimaan myös epävarmuuksia ja kehittämisideoita. Kokosin tähän muutamia esimerkkejä ja pyysin myös tekijöiltä kommentteja opinnäytetyön merkityksestä osaamisen syvenemisessä.

Vaikka opinnäytetyön aiheen ei tarvitse olla uusi ja erikoinen, moni on kuitenkin innostunut tarttumaan rohkeasti johonkin ajankohtaisen käytännön kehittämishaasteen. Se nostaa opiskelumotivaatiota ja on usein suuresta työmäärästä huolimatta lopulta varsin palkitsevaakin. Se antaa eväitä myös RTA:lle tärkeään jatkuvaan oppimiseen, missä olennaista on avoin ja tutkiva ote oman alan kehittämiseen, kriittinen kokonaisvaltainen ajattelu sekä kyky ymmärtää ja soveltaa uutta tutkimustietoa.

Ilmanvaihdon jaksotuksen ja osatehokäytön vertailututkimus

Ilmanvaihtojärjestelmien ja painesuhteiden hallinnan haasteet hyvin tunteva Antti Alanko vertaili opinnäytetyössään varsin laajalla aineistolla ilmanvaihdon jaksottaisen ja osatehokäytön vaikutusta käytönaikaiseen sisäilman laatuun.

Painesuhteiden hallinnan haasteet nousivat esiin ilmanvaihdon käyttötavasta riippumatta kaikissa neljässä kohteessa ja tutkimuksen alkuvaiheessa.

Antti Alangon savukokeiden videoraportti

Tulosten mukaan ilmanvaihdon jaksottainen ja osatehokäyttö oikein säädettynä eivät eronneet merkittävästi toisistaan sisäolosuhteiden kannalta, mutta oleellista on varmentaa ilmanvaihdon toiminta kaikilla tehotasoilla ilmamäärämittauksin ja paine-eron seurannalla.

Työn tuloksia onkin hyödynnetty sisäilmayhdistyksen ja kuntien sisäilmaverkoston uusissa ilmanvaihdon jaksotuksen ohjeistuksissa julkisille palvelurakennuksille. Are Oy:ssa työskentelevä Antti kertoo, että opinnäytetyöllä oli suuri merkitys, jonka myötä hän pääsi mukaan moneen valtakunnalliseen kehityshankkeeseen.

”Työn myötä tuli perehdyttyä harvinaisen laajasti alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, mihin ei tavanomaisesti tunnu löytyvän riittävästi aikaa. Otin työhön myös sellaisia mittauksia, joita en tavanomaisesti ole tehnyt. Hyvien ohjaajien kautta sain myös paljon hyviä kontakteja.”

Homekoira vai kuntotutkija?

Koirien ylivertaisen hajuaistin menestyksekäs hyödyntäminen metsästyksessä ja viranomaistehtävissä sai Timo Juvosen ihmettelemään, miksi homekoirien käyttöä rakennusten kuntotutkimusten apuvälineenä kyseenalaistetaan. Timo vertailikin opinnäytetyössään kuntotutkijan tutkimustuloksia ja homekoiran ilmaisujen eroja kuudessa eri kokoisessa julkisessa rakennuksessa ja totesi havaintojen tukevan pääosin toisiaan. Timon mukaan kuntotutkimuksessa päästäisiin parhaaseen tulokseen, jos käytettäisiin tasotestattuja koiria yhdessä ammattitaitoisen kuntotutkijan kanssa. Kaikkien tutkimusmenetelmien virhelähteet pitää tiedostaa ja tutkimusajankohdan painesuhteisiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.

Juvonen vertaili kuntotutkijan tutkimutuloksia ja homekoiran ilmaisujen eroja

Valmistumisen jälkeen FCG:n rakennusterveys ja sisäilmasto -yksikön palvelukseen siirtynyt Timo Juvonen miettii, miten saisi tilaajat ymmärtämän homekoiran höydyt paremmin. Toisaalta hän myöntää, että olisi itsekin epäluuloisempi koiratutkimuksia kohtaan, jos ei olisi kokemusta homekoirista.

Voiko tiivistyskorjaus onnistua?

RTA-koulutuksen ohjausryhmässäkin opiskelijoita edustaneen Janne Riutanheimon mukaan opinnäytetyö oli suuri ja opettavainen osuus RTA-opinnoissa, vaikka kirjoittamista työssään muutenkin jatkuvasti tekee. Janne hyödynsi opinnäytetyönsä kohdetta monella RTA-opintojen jaksolla ja lopulta työstä tulikin laaja kokonaisuus kattaen koulurakennuksen kuntotutkimuksen, korjausten suunnittelun ja toteutuksen sekä korjausten laadunvarmistuksen ja onnistumisen arvioinnin. Toki erityisesti tiivistyskorjausten onnistumista pitää seurata säännöllisesti myös tulevaisuudessa, koska niiden pitkäaikaiskestävyydestä on vielä varsin vähän näyttöä.

Jannen työssä korostui riittävä panostus kuntotutkimuksen laatuun ja hyödyntämiseen korjaussuunnittelussa. Hän kehitteli myös uudet tasomääritykset tiivistyskorjauksille.

RTA-opiskelijoiden kokemuksia ja vinkkejä

RTA-opinnäytetyö on lähtökohtaisesti näyttötyö, jonka päätavoite on osoittaa kokonaisvaltainen ymmärrys rakennusterveyden eri osa-alueiden merkityksestä. Usein opinnäytetyön lähtökohtana onkin moniongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus, jossa tarvitaan osaamista rakennetekniikasta, sisäolosuhteista, mikrobiologiasta, ilmanvaihdosta ja painesuhteista sekä kokonaisuuden huomioon ottavasta altistumisen arvioinnista. Samalla opitaan myös sujuvaa kirjallista ja suullista viestintää ja ehkä jopa kriisiviestintää, jos tutkimuskohteessa on ollut paljon oireilua. Ihannetapauksessa RTA-opiskelija voi hyödyntää opinnäytetyön kohdetta myös eri opintojaksojen harjoitustöissä siten, että kuntotutkimusmenetelmät -opintojaksolla homma lähtee liikkeelle kuntotutkimussuunnitelmalla ja lopulta rakennetekniikan jaksolla tietoja on riittävästi myös vähintään alustavan korjaussuunnitelman laadintaan.

Kokeneet rakennusterveysasiantuntijat toimivat usein myös uusien opinnäytetöiden ohjaajina, mutta usein myös omalta RTA-ryhmältä saa arvokkaita ideoita ja palautetta opinnäytetyöhön. Se poikii usein kokemusten ja neuvojen jakamisen perinteen uran edetessä. Janne Riutanheimo onkin valmis antamaan opinnäytetöiden aiheita ja ohjausta oman yrityksensä hankkeiden parissa ja suosittelee opiskelijoita kehittelemään aihetta jo opiskelun alkuvaiheessa. Timo Juvonen rohkaisee kiinteistöjen omistajia tarjoamaan kohteiden tutkimuksia opinnäytetöiden aiheiksi ja toivoo, että joku innostuisi myös tutkimaan laajalla aineistolla homekoiratutkimusten luotettavuutta. Antti Alangolla on myös mielessä ilmanvaihtoon ja sisäilmaolosuhteisiin liittyviä tutkimusaiheita ja aineistoja. Hänen kannustaa myös aktiiviseen yhteistyö tilaajien ja mittauspalveluita tarjoavien yritysten kanssa, mikä mahdollistaa laajemmat aineistot ja lisää työn painoarvoa.

”RTA-opinnäytetyöt vaikuttavat olevan varsin arvostettuja ja niitä luetaan melko laajasti, joten panostus tuskin menee hukkaan, jos työn aihe on hyvä.”   

Aducaten www-sivuilta on ladattavissa toistasataa 2010-luvulla valmistunutta opinnäytetyötä. Opinnäytetöiden ohjaaminen tarjoaa hyvän näköalapaikan ja mahdollisuuden vaikuttaa alan kehittämiseen. Tervetuloa mukaan yhteistyöhön tarjoamalla aiheita ja/tai aineistoja, antamalla palautetta tai jopa ohjaamalla uusia opinnäytetöitä!

Kari Pasanen
RTA-koulutuksen opinnäytetöistä vastaava suunnittelija Aducatessa, kari.pasanen@uef.fi

Artikkelissa viitatut opinnäytetyöt

Alanko Antti 2018.  Ilmanvaihdon käyttötapojen ja käyttötasojen vaikutus sisäilmaan koulurakennuksissa.

Savukokeiden videoraportit

Juvonen Timo 2018. Rakennusteknisen kuntotutkimuksen ja homekoiran käytön vertaaminen rakennusten mikrobivaurioiden paikallistamisessa.

Riutanheimo Janne 2018. Voiko tiivistyskorjaus onnistua? Alakoulun kuntotutkimuksen ja sisäilmakorjauksen arviointi.

Tutustu rakennusterveysasiantuntija ja sisäilma-asiantuntijakoulutuksiimme

Julkaistu

Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä

Viestintä ja vuorovaikutus ovat työyhteisön ydintoimintoja, työnteon ja yhteisössä toimimisen välineitä. Vuorovaikutusta sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien, kuten kollegoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien välillä tapahtuu päivittäin, ja siihen osallistuvat niin suorittavan tason kuin asiantuntija- ja esimiestason tehtävissä työskentelevät henkilöt. Toimiva vuorovaikutus tehostaa organisaation perustehtävän ja toimintakulttuurin toteuttamista sekä voimaannuttaa yksilöä ja yhteisöä.

Vuorovaikutuksen toimivuutta voidaan tarkastella tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Tehokas viestijä on tavoitekeskeinen; hän pyrkii omilla sanallisilla ja sanattomilla viesteillään saavuttamaan omia ja yhteisiä päämääriä. Tarkoituksenmukainen viestijä on puolestaan kontekstisidonnainen; hän havainnoi vuorovaikutuksen ilmapiiriä ja pyrkii reagoimaan toisten viesteihin rakentavasti. Toimivan vuorovaikutuksen voidaan siis todeta olevan päämäärien saavuttamista hyvässä yhteishengessä.

Toimiva vuorovaikutus voimaannuttaa. Voimaantumisella tarkoitetaan yksilön kykyä tunnistaa, luoda ja kanavoida omia vahvuuksiaan (Garman 1995, Siitonen 1999 mukaan). Se on henkilökohtainen, vuorovaikutuksellinen prosessi: voimaa ei voi antaa toiselle, mutta vuorovaikutus voi antaa sille ajan ja paikan. Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä -koulutuksen tavoitteena on tunnistaa koulutettavien yksilöllisiä viestinnällisiä vahvuuksia ja kehittää vuorovaikutusosaamista tieto- ja taitoharjoittelulla, vertaispalautteella ja itsereflektiolla.

voimaannuttava_vuorovaikutus1

Voimaantuminen vaikuttaa työhön ja työyhteisöön sitoutumiseen (Ford 1992, Siitonen 1999 mukaan): vahvasti voimaantunut yksilö kokee vahvempaa sitoutumista kuin heikosti voimaantunut. Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä -koulutuksessa vuorovaikutusosaamista opetellaan tekemään näkyväksi vuorovaikutuksen havainnoimisessa ja kuuntelemisessa sekä omien sanallisten ja sanattomien viestien ilmaisemisessa. Koulutuksessa opetellaan kuuntelemaan toisia sekä ilmaisemaan itseä niin, että se tuntuu voimaannuttavalta. Koulutus pyrkii osaltaan haastamaan ajan tuomat ilmiöt: lyhytjänteisyyden, itsenäisyyden, itsekeskeisyyden ja teknologiavälitteisyyden. Monialaisessa ryhmässä oppiminen: tiedon, näkemysten ja kokemusten jakaminen kasvotusten on vastaisku yksinäisyydelle.

Koulutus kannustaa jalkauttamaan osaamisen omaan työyhteisöön, sillä voima on olemassa yhteisössä itsessään. Se on yksilöiden sanallisissa ja sanattomissa viesteissä, niiden havainnoimisessa, kuuntelemisessa ja ilmaisemisessa. Kuulluksi tulemisen, auttamisen, arvostamisen ja kiitollisuuden osoituksissa.

EsteriSavolainenEsteri Savolainen
yliopisto-opettaja, kouluttaja ja tentaattori, Itä-Suomen yliopisto

Esteri Savolainen, FM, työskentelee yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksessa sekä kouluttajana ja tentaattorina Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa. Hänen vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa ovat vuorovaikutuksen johtamisessa, yksilöiden ja ryhmien toiminnan ohjaamisessa sekä vuorovaikutuspotentiaalin ja -vahvuuksien tunnistamisessa. Hän kouluttaa 22.3.–19.4.2018 voimaannuttavasta vuorovaikutuksesta työyhteisössä. Ilmoittaudu mukaan!

Lähteet

Ford, M. E. (1992). Motivating humans: Goals, emotions, and personal agency beliefs. Newbury Park, Calif.: Sage Publications.

Garman, N. B. (1995) The Schizophrenic rhetoric of school reform and the effects on teacher development. In: Smyth J (ed.) Critical discourses on teacher development. Cassell, New York, p 23–38.

Siitonen, J. (1999). Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu: Oulun yliopisto.

Julkaistu

Rakennusterveyden tietoa ja osaamista jo 20 vuotta

Sisäilmaongelmat ovat tulleet monille tutuiksi omakohtaisen kokemuksen ja median uutisten myötä. Asiantuntijoita alalle kaivataan kipeästi, mutta heitä voivat kouluttaa vain VTT:n luvan saaneet oppilaitokset. Aducaten perinteikäs koulutus pohjautuu vahvaan tutkimustietoon ja osaamiseen.

– Ensimmäinen sisäilmaongelmien koulutus alkoi Kuopion yliopistossa vuonna 1997, ja tähän mennessä meiltä on valmistunut 13 ryhmää. Koulutuksiin osallistunut yhteensä noin 300 henkilöä, heistä osalla on tällä hetkellä rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifikaatti voimassa, kertoo suunnittelija Tiina Pyrstöjärvi Aducatelta.

– Koulutus lähti alkujaan käyntiin ihan tyhjästä, edes rakennusterveys-sanaa ei ollut olemassa, se tuli käyttöön vasta myöhemmin. Kymmenen vuotta sitten myös muut tahot alkoivat järjestää alan koulutusta, sanoo koulutuksen vastuullinen vetäjä, yrittäjä Jukka-Pekka Kärki Sisäilmatalo Kärki Oy:stä. Hän on toiminut rakennusalalla 20 vuotta, ja valmistui RTA-koulutuksesta kymmenen vuotta sitten.

rakennusterveys_tiimi_Aducate
Koulutuksen toteuttajatiimiin kuuluvat Kari Pasanen, Tiina Pyrstöjärvi, Soile Virtanen ja Jukka-Pekka Kärki.  

– Rakennusterveys- ja sisäilma-asiantuntijakoulutuksien tulee täyttää, vuonna 2015 voimaan tulleen, asumisterveysasetuksen mukaiset pätevyysvaatimukset. Koulutukseen hakevilla tulee olla soveltuva alan koulutus ja työkokemusta. Asumisterveysasetus antaa hyvän pohjan koulutuksen tasolle.

Kärjen mukaan parasta koulutuksessa on se, että se vastaa käytännön haasteisiin työelämässä ja tarjoaa tilaisuuden verkostoitua alan toimijoiden kanssa. RTA alumnit ovat ylpeitä saamastaan koulutuksesta, ja alalleen omistautuneita. Monet heistä ovat päässeet merkittäviin tehtäviin valtakunnallisella tasolla.

Koulutuksen kehittämisessä on oltava hereillä siitä, mitä kenttä tarvitsee. Asetuksia, määräyksiä ja ohjeita on tarkoin seurattava, jotta pystymme tarjoamaan opiskelijoille uusinta tietoa alalta, kertoo Kärki.

– Opiskelijat tulevat tänne vahvistamaan omaa osaamistaan. Meillä täällä Aducatessa on tarjolla tutkittua tietoa, osaavat kouluttajat ja laadukkaat oppimisympäristöt. Pyrimme tarjoamaan käytännönläheisen ja joustavan koulutuksen, jonka taustalla on tutkimukseen perustuva lähestymistapa.

Rakennusterveysasiantuntijan (RTA) (45 op) koulutus valmentaa hakemaan rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifikaattia, mikäli peruskoulutus ja kolmen vuoden työkokemusvaatimukset täyttyvät. Peruskoulutusvaatimuksena on rakentamisen alan, luonnon- ja ympäristötieteiden ja ympäristöterveyden alan tutkinnot. Koulutus toteutetaan parin vuoden välein monimuotoisesti lähi- ja verkko-opetusta yhdistäen. Samanaikaisesti toteutetaan myös sisäilma-asiantuntijakoulutus (SISA 25 op). Seuraavat koulutukset alkavat syksyllä 2018 ja haku käynnistyy huhtikuussa 2018.

Lisätietoa Tiina Pyrstöjärvi, 040 355 3921.

Kirjoitus on mukaeltu versio aiemmin Aducaten asiakaslehdessä julkaistusta kirjoituksesta.