Tekoälyn avulla kohti tulevaisuuden osaamistarpeita

Työelämän vaatimus nopeasta uudistumisesta haastaa koulutusorganisaatioita uudistumaan. Tekoäly on yksi väline, jonka avulla saadaan tietoa yritysten osaamistarpeista ja sen mukaan pystytään kehittämään työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Sovellusmahdollisuudet nojaavat meihin käyttäjiin.

Koulutuksen järjestäjinä työskentelemme tulevaisuuteen liittyvien kysymysten parissa. Miten ympäristössämme tapahtuvat muutokset heijastuvat tulevaisuuden osaamistarpeisin? Millaisia osaajia yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa? Suomessa on pula koulutetusta työvoimasta. Nuorten ikäluokka pienenee radikaalisti vuoden 2030 jälkeen ja tavoitteeksi on asetettu, että 50 % nuorista osallistuu korkeakouluopetukseen. Jatkuvan oppimisen opiskelijamäärät puolestaan pitäisi saada nousemaan 60 % tasolle. Haasteena on edelleen, että aliedustetut ryhmät eivät kouluttaudu potentiaaliaan vastaavasti. Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia paikkaamaan osaamisvajetta. (Jääskeläinen 2022.)

Ympäröivä yhteiskunta moninaistuu ja luo vaateita saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmasta. Kaikki nämä seikat haastavat koulutusorganisaatioita uudistumaan. Tutkintokoulutus ei yksistään ole riittävää vaan katsetta pitää suunnata uudenlaiseen osaamiseen. Eurooppalaisella ja kansallisella tasolla ratkaisuksi on esitetty pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä. Tällaiset osaamiskokonaisuudet toisivat nopeasti henkilölle mahdollisuuden hankkia tarvittavaa osaamista, mikromeriittiä, pitkän tutkintokoulutuksen sijaan. Koulutusorganisaatioilla on iso rooli tällaisten osaamiskokonaisuuksien kokoamisessa. Tämä haastaa meitä avartamaan katsantokantaamme tutkinnoista laaja-alaiseen osaamiseen. Samalla toimintakenttämme ja tietomäärät laajenevat. Tätä pulmaa ratkaisemaan tarvitsemme tekoälyä.

Osaamistarpeiden tunnistaminen tekoälyn avulla

Vauhtia uralle –hankkeessa kehitämme tekoälyä, joka ennakoi eri ammattialojen osaamistarpeita ja yhdistää niitä koulutusorganisaatioiden tarjontaan. Tekoäly on työkalu, jonka avulla voimme laajentaa ajatuksiamme siitä, millaista uutta osaamista työelämässä nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Osaamistarpeiden selvittäminen auttaa niin yrityksiä kuin jatkuvan oppimisen opiskelijoita löytämään joustavia koulutuspolkuja näihin osaamistarpeisiin. Tekoäly tuo nähtäville millaisia koulutuksia hankkeessa mukana olevilla oppilaitoksilla, Riverialla, Karelia-ammattikorkeakoululla ja Itä-Suomen yliopistolla, on jo tarjolla. Toisaalta oppilaitoksille tekoäly voi tuoda näkyväksi millaisesta osaamisesta on tarvetta ja antaa mahdollisuuden suunnitella asiakkaille koulutusta vastaamaan näihin tarpeisiin.

Tekoälypohjaisia välineitä osaamistarpeiden tunnistamiseksi on vielä sangen vähän, vaikkakin niiden käyttö on kehittymässä. Tekoälyn hyöty on, että se pystyy prosessoimaan valtavasti tietoa. Jos asian selvittäminen vaatii suuren tietomäärän kahlaamista ja analysointia, kannattaa laittaa tekoäly töihin. Tekoäly kerää, kokoaa ja tiivistää sille opetettua tietoa, mutta yksin sen tiedon varaan ei voi yrityksiä kuin oppijoitakaan jättää. Tarvitaankin ihmisiä ja ohjausta tulkitsemaan tekoälyn tuottamia tuloksia ja käymään jatkokeskustelua datan kanssa.

Tekoälyn kanssa toimiminen vaatii pohdintaa ja kriittisyyttä, ettei tekoälyn tuottamaa dataa oteta täysin annettuna. On siis hyvä tietää, miten algoritmi tekoälyn toiminnan takana toimii, mitä tietoa se prosessoi ja mitä se on suunniteltu tuottamaan. Mitä tekoäly todella kertoo meille tulevaisuuden osaamisesta? Tällä tavoin voimme huomata, että mitä tekoälyn tuottaman tiedon ulkopuolelle voi jäädä tai millaisia asioita se toisintaa.

Tekoälysovellusten kanssa pohditaan paljon eettisiä kysymyksiä. Eettisten periaatteiden tulee ohjata tekemistä jo siinä vaiheessa, kun järjestelmää luodaan. Jokaisen tekoälyn kanssa toimivan pitää tiedostaa, mitä eettiset periaatteet oikeasti tarkoittavat käytännössä. Millä tavoin hahmotamme palveluissa ja digitaalisissa ympäristöissä olevan tiedon ja kuka tiedon on tuottanut? Toisaalta tekoälyä ja teknologiaa kehittävien pitää miettiä, ketä heidän palvelunsa koskee ja miten käyttäjien oikeudet palvelussa toteutuvat sekä mitä seurauksia mahdollisesti koituu. Kenen intressejä tekoäly palvelee?

Koulutusorganisaatiot moniosaajuuden tukijoina

Tekoälyn sovellusmahdollisuudet nojaavat meihin käyttäjiin. Siksi on hyvä pohtia, miten haluamme tekoälyä hyödyntää. Pylkkänen (2022) kuvaa kolumnissaan, että työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaamiseksi työnvälitys tarvitsee digiä ja tekoälyä. Pelkästään ihmisvoimin näiden yhdistäminen ei ole riittävää. Yritysten mahdollisuudet ennakoida osaamistarpeitaan ovat usein rajalliset. Pienissä yrityksissä ei välttämättä ole resurssia käsitellä ja arvioida saatavilla olevaa ennakointitietoa. Tiedolla johtamisen työvälineitä on viime vuosina kehitetty, mutta yhteistyötä menetelmien kehittämisessä ja hyödyntämisessä on toistaiseksi tehty vähän. Vauhtia uralle –hankkeessa kehitetty tekoäly voi olla yksi työkalu, joka jatkossa tuo nähtäville erilaisia syötteitä tarvelähtöisten koulutusten suunnitteluun.

Koulutusorganisaatiot ovat tärkeitä tekijöitä tulkitsemaan tekoälyn tuottamaa dataa ja analysoimaan datan merkitystä osaajien kouluttamisessa. Inkeri Ruuska nostaa esiin artikkelissaan “Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan luovaa moniosaamista” (2022), että tulevaisuuden työelämässä kaivataan yhä enemmän uudenlaista oppiainerajat ylittävää osaamista. Koulutusorganisaatioissa meidän tulee osata katsoa koulutusta laajemmin. Osaamista voi kehittää pienissä paloissa ja parhaimmillaan eri koulutusorganisaatioiden koulutusten yhdistelminä. Tarvitsemme tietoa ja kykyä löytää nämä mahdollisuudet. Formaalin koulutuksen mahdollisuudet ovat jo nyt paremmin löydettävissä, mutta osaamista tuotetaan myös non-formaaleissa sekä informaaleissa oppimisympäristöissä. Tähän tekoäly ja tulevaisuudessa korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 voi tuoda paremmat mahdollisuudet hahmottaa, rakentaa ja valita itselle mielekkäitä polkuja osaamisen kehittämiseen.

Kirjoittajat:

Terhi Keltanen, opintoasiainpäällikkö, opinto- ja uraohjaaja, Itä-Suomen yliopisto
Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, opinto- ja uraohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Jääskeläinen, A. 2022. Miksi korkeakoulujen jatkuvaa oppimista? Miksi kansallinen strategia?. Esitys 26.8.2022 Työseminaari: Kohti kansallista korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiaa. https://okm.fi/documents/1410845/132472951/Atte+J%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen+ap.pdf/8c9b7ec6-eab7-b13b-ce1d-57ae10c63019/Atte+J%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen+ap.pdf?t=1662393513631 (luettu 11.11.2022)

Pylkkänen, E. 2022. Meillä ei ole varaa olla ratkaisematta kohtaanto-ongelmaa. Työ- ja elinkeinoministeriön kolumni 25.10.2022. https://tem.fi/-/meilla-ei-ole-varaa-olla-ratkaisematta-kohtaanto-ongelmaa (Luettu 9.11.2022.)

Ruuska, I. 2022. Tulevaisuuden työssä tarvitaan luovaa moniosaajutta. Työn tuuli. Kyvykkyyden johtamien organisaation menestystekijäksi. 1/2022, 7-12. Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry. https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012022_a4_20220530-.pdf (luettu 11.11.2022)

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Apteekkiala kriisissä? Mistä ratkaisu työvoimapulaan?

Havahduin! Selailin lokakuun alussa tyomarkkinatori.fi (aikaisemmin mol.fi) sivuston työpaikkailmoituksia hakusanalla farmaseutti. Työpaikkailmoituksia löytyi noin sata ilmoitusta, mietin että mitä nyt tapahtuu? Minkälaisia työsopimuksia on tarjolla ja missä? Tarkemman analysoinnin ja tsekkauksen jälkeen sanoisin, että osittain tämä suuri ilmoitusten määrä johtuu vuokrafirmoista. Lisäksi huomasin, että laajasti ympäri Suomea löytyi näitä avoimia työpaikkoja. Näistä kaikista ilmoituksista noin 60 prosenttia oli kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia ilmoituksia. Vuokrafirmojen hakuilmoituksia oli noin 20 prosenttia kaikista ilmoituksista ja minut yllätti myös se, että tässä oli jopa viiden eri yrityksen ilmoituksia. Kilpailu hyvistä työntekijöistä on selvästi kovaa apteekkialalla. Tästä syystä kannattaakin ehdottomasti panostaa enemmän ilmoituksiin ja osassa ilmoituksia tarjotaankin esimerkiksi työsuhdeasuntoa tai lukee teksti, että avustamme asunnon löytämisessä paikkakunnalta.

Näissä työpaikkailmoituksissa näkyy mielestäni ihan liian vähän työntekijän näkökulmia. Monesti se miten päätyy tietylle paikkakunnalle töihin, liittyy toki paikkakunnan vetovoimaan tai harrastusmahdollisuuksiin. Paljon riippuu myös siitä, onko työntekijällä jo perhettä ja se miltä paikkakunta näyttää esimerkiksi lapsiperheen suuntaan. Toisaalta hyvä työyhteisö ja työilmapiiri ovat sellaisia tekijöitä, jotka saavat työntekijän pysymään paikkakunnalla. Lisäksi itselleni ja monelle muullekin on varmasti tärkeää, että työssä pääsee kehittämään omaa osaamistaan ja tarvittaessa kouluttautumaan. Joskus se voi olla jokin pienikin koulutus, joka antaa sisältöä työelämään ja innostaa kehittämään omaa osaamistaan. Mieleeni tulee heti tämä ensimmäistä kertaa järjestettävä meidän Jatkuvan oppimisen keskuksen sekä apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutuksen kanssa yhteistyössä järjestettävä Näy ja vaikuta verkossa – someseminaari farmasian ammattilaisille 12.1.2023 | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi)  seminaari. Koulutus antaa hyviä valmiuksia ja vinkkejä somen tehokkaampaan hyödyntämiseen.  

Havainnollistan vähän apteekkia työpaikkana ja itse olen ajatellut apteekin työyhteisöä aina jääkiekkojoukkueen kautta. Jääkiekkojoukkueen roolit kuvaavat hyvin apteekkikenttää. Apteekkari on yleensä se joukkueen valmentaja, joka ohjaa ja kannustaa joukkueensa aina vaan parempiin suorituksiin. Hänellä on monesti apuna proviisori, joka puolestaan voi toimia apuvalmentajan roolissa tai vaihtoehtoisesti myös kentällä osana joukkuetta. Farmaseutit puolestaan tekevät töitä kentällä, välillä painetaan hommaa hyökkäyspäässä (käsikaupan puolella) ja välillä puolustuspäässä (reseptipuolella). Viimeisempänä maalivahdin roolissa toimivat tekniset työntekijät. He varmistavat viimeisenä, että hommat pyörivät (kiekko ei mene omaan maaliin) ja logistiikka pelaa. Kaikki nämä roolit ovat kokonaisuuden kannalta keskeisiä ja hyvällä joukkueella dynamiikka on kunnossa.

Joukkue voi kulkea voitosta voittoon ja kaikki sujuu hienosti. Joskus voi kuitenkin tulla loukkaantumisia ja se joukkueen kantava voima voi olla sivussa pidemmänkin ajan. Parhaassa tapauksessa neljännen ketjun ”Teemu” tulee, nostaa tasoa ja ottaa homman haltuun, jos sille Teemulle annetaan mahdollisuus. Näin se menee monesti käytännön työelämässäkin, jollakin työntekijällä voisi olla piilevää osaamista tai haluja ottaa isompaa roolia sekä vastuuta joukkueen pärjäämisestä. Voi kuitenkin olla, ettei siihen tule mahdollisuutta ja silloin ei saada joukkueesta irti kaikkia tehoja. Lisäksi valmentajan tulisi osata tunnistaa nämä tilanteet ja tarvittaessa lähettää pelaajia harjoitusleirille eli koulutuksiin. Tällöin pelaajan ura saa sopivasti boostia ja hän venyy kentällä yhä parempiin suorituksiin. Joukkueen kannalta pahimmassa tapauksessa tämä piilevä kyky saa itselleen hyvän tarjouksen ja vaihtaa joukkuetta yllättäen kesken kauden.

Olen tässä syksyn mittaan harrastanut itsereflektointia ja pohtinut mitkä tekijät olisivat saaneet pitämään motivaation yllä apteekkityössä. Varmasti joku laajempi koulutuskokonaisuus olisi saanut minut sitoutumaan apteekkityöhön ja koulutukseen. Näistä meidän koulutuksistamme oma suosikkini on geriatrisen lääkehoidon asiantuntija koulutus Geriatrisen lääkehoidon asiantuntijakoulutus 20 op | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi). Tästä koulutuksessa on monipuolinen kattaus minua kiinnostavia aiheita, kuten palliatiivinen lääkehoito ja turvallisen lääkehoidon toimintakulttuuri.

Jatketaan jääkiekkotermeillä, itselleni osui lopulta viimekeväänä ”drafti”. Siinä pääsin näyttämään omaa osaamistani ja esiintymistaitojani monipuolisesti, osasin suhtautua sopivalla asenteella siihen itse tilaisuuteen ja näin mitä mahdollisuuksia ”joukkueen” vaihdolla voisi minun uralleni. Voin vilpittömästi sanoa, että hoitovapaalla ollessani työpaikkailmoitusten selailu ei ollut päällimmäisenä mielessä. Tässä olikin pitkälti kyse sattumasta, koska kuulun Facebookissa ryhmään Lääkehoidon arvioinnin asiantuntijat ja nykyinen kollegani Ville linkitti työpaikan hakuilmoituksen sivulle. Muistan vielä hyvin tilanteen, olin juuri saanut tyttären nukutettua vaunuihin ja rentouduin viereiseen riippukeinuun, avasin kännykän lukitusnäytön ja siinä se ilmoitusviesti oli. Tämä pysäytti minut ja sai pohtimaan asiaa. Laitoin heti vaimolleni linkin hakuilmoitukseen, että katso nyt tuli mielenkiintoinen työmahdollisuus vastaan ja hakisinko? Prosessointi itselläni kesti kuitenkin vielä useita päiviä ja vaimolta tuli kannustusta, että hae ihmeessä, jos vähänkään kiinnostaa. Lopulta oli ihan selvä asia, etten voi sivuttaa tätä mahdollisuutta. Päätyminen valinnan ensimmäiselle sijalle oli itselleni pieni yllätys, vaikka tiedostin omat mahdollisuuteni.

Tässä sitä nyt sitten ollaan Jatkuvan oppimisen keskuksella töissä ja pelataan ihan eri liigassa. Nyt teen ihan eri hommia ja tekeminen on monipuolista. Tärkeintä tässä nykyisessä työssäni on, että saan laittaa itseni täysillä likoon joka otteluun. Onhan se selvä homma, että kun hyppää eri sarjaan, niin annan näyttöjä samalla ja vakuutan kollegani omalla osaamisellani. Nykyinen joukkueeni on tullut tässä syksyn mittaan tutuksi ja hienosti olen saanut tukea omilta ketjukavereilta. Tässä on myös samalla vähän jo viritelty yhteistyökuvioita toisten kentällisten kanssa ja yritetään auttaa heitä eteenpäin. Marraskuun kehittämispäivät veivät kyllä meidän joukkuettamme eteenpäin ja on meillä vaan hieno porukka Jatkuvan oppimisen keskuksella. Itselläni saldona on nyt pari onnistumista ja tästä on hyvä jatkaa kevät kaudelle.  

Yhteenvetona joukkueena ajattelu vie työyhteisöä eteenpäin ja valmentajan pitää pyrkiä huomioimaan yksilöt, jotta joukkueella menisi hyvin. Työntekijät ovat apteekin tärkein voimavara ja viihtyisä työympäristö on oleellinen asia sekä on tärkeää myös muistaa antaa sopivasti tunnustusta hyvistä suorituksista. Täydennyskoulutukset voisivat olla yksi tekijä, jolla saadaan apteekkien vetovoimaa työpaikkana ylläpidettyä. Toinen vetovoimatekijä voisi olla ehdottomasti monipuolisissa työtehtävissä, apteekkien pitäisi pyrkiä hyödyntämään enemmän esimerkiksi lääkehoidon arvioinnin asiantuntija osaamista. Näkisin hyvänä mahdollisuutena tiiviimmän yhteistyön julkisen terveyden huollon ja yksityisten hoivakotien kanssa. Apteekkien osaaminen pitäisi pyrkiä tuotteistamaan ja myymään sitä osaamista yhteistyökumppaneille. Apteekkien kannattaisi ehdottomasti yrittää hyödyntää enemmän sosiaalista mediaa ja pyrkiä käyttämään sitä myös yhtenä rekrytointikanavana. Voin vain omasta kokemuksestani todeta, että somessa kannattaa olla mukana ja suhtautua avoimin mielin tulevaisuuden haasteisiin. Mielenkiintoisessa murroksessa kyllä apteekkiala elää tällä hetkellä ja tuleville farmaseuteille on varmasti tarvetta työelämässä.

Juha on Jatkuvan oppimisen keskuksella lääkealan suunnittelijana, joka innokkaasti heittelee ideoita ja suunnittelee uutta. Rationaalinen lääkehoito ja moniammatillisen yhteystyön kehittäminen on lähellä Juhan sydäntä.

Ilman riittävää kielitaitoa ei ole ammattitaitoa

EU- ja ETA-maiden ulkopuolella valmistuneiden lääkärien laillistamiskokeeseen valmentavassa koulutuksessa kielenoppimisen tavoitteet ja sisällöt on solmittu yhteen ammatillisten tavoitteiden ja sisältöjen kanssa.

Koulutuksessa on mukana kaksi lääkäriopettajaa ja neljä suomen opettajaa, jotka opettavat eri kohdissa koulutuskokonaisuutta ja hieman eri painotuksilla.

Opetuskokonaisuus on suunniteltu yhdessä siten, että kielen opetuksessa voidaan tukea ammatillisten asioiden ymmärtämistä esimerkiksi käsittelemällä samaa asiaa etu- tai jälkikäteen kielen kannalta. Suomen opetuksella on kuitenkin myös omat tavoitteensa, joilla varmistetaan, että kielitaidon kehittymisen kannalta keskeisiä taitoja tulee harjoitettua tasapainoisesti.

Kuva: Koulutettavat treenaavat taitopäivässä elvytystä

Tiivistä yhteistyötä

Käytännössä kielenopetuksen ja ammatillisen opetuksen yhdistäminen tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä vuorovaikutusharjoituksia tai opiskelijoiden tekstien kommentointia sekä kielen että sisällön näkökulmasta.

Kielenopettajien ja lääkärikouluttajien yhteistyö on välttämätöntä, koska ammatillisen kielitaidon opettamisessa tarvitaan sellaista tietoa, jota kummallakaan ei yksin ole. Lääkäreillä on esimerkiksi ammatillisesti tärkeiden sanojen merkityksistä paljon tarkempaa tietoa kuin maallikoilla, ja siksi lääkäriopettajalla on tärkeä rooli sanaston opettajana ja suomen opettajan tukena sanastokysymyksissä. Toisaalta lääkäriopettajan kyky selittää, miten sanat toimivat lauseissa, on rajallinen, ja siihen tarvitaan suomen opettajaa.

Jatkuvaa oppimista kaikille

Yhteistyö kahden eri alan asiantuntijoiden kesken on molemmille jatkuvaa oppimista. Me suomen opettajat olemme oppineet lääkäriopettajilta paljon lääketieteestä ja lääkärin työstä. Olemme oppineet myös, että se, mikä lääkäriopettajille on itsestäänselvyys, ei ole itsestäänselvyys maallikolle eikä myöskään usein opiskelijoille. Suomen opettajalla voikin olla tärkeä rooli ammatillisessa opetuksessa esiin tulleiden asioiden perillemenon tarkistamisessa.

Suomen opettajat voivat myös auttaa lääkäriopettajaa arvioimaan materiaalien vaikeustasoa ja tarvittaessa mukauttamaan sitä opiskelijoiden kielitaitotasolle sopivaksi.

Lääkäriopettajat puolestaan ovat yhteistyön myötä entistä tietoisempia siitä, mikä heidän omassa puheessaan on vaikeaa suomea toisena kielenä käyttävälle. Lääkäriopettaja kertoo hyötyneensä yhteistyössä eniten kielenopettajien muodostamasta käsityksestä kurssilaisten kielitaidosta. Realistinen käsitys kielitaidosta auttaa opetuksen suunnittelussa.

Lisää koulutuksesta Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla

Kirjoittajat:
Tuula Korhonen, Itä-Suomen yliopisto / Jatkuvan oppimisen keskus
Taina Pitkänen, Tampereen yliopisto
Saija Pyhäniemi, Helsingin yliopisto
Maija Tervola, Tampereen yliopisto