Maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille on edistettävä

Fatbardhe Hetemaj
Fatbardhe Hetemaj
Kuva: Niklas Gerkman

Suomi on lyhyessä ajassa muuttunut entistä kansainvälisemmäksi. On ollut erittäin ilahduttavaa huomata, että viimeisten 10 vuoden aikana Suomessa on tapahtunut tärkeätä avartumista monikulttuurisuuden ja kansainvälistymisen alueella niin ajattelussa kuin asenteissakin. Vaikka suomalaisten asenteet ovatkin muuttuneet suopeammiksi maahanmuuttajia kohtaan, paljon työtä on vielä tehtävänä.  Tarvitaan sekä maahanmuuttajien koulutusprojekteja että työnantajiin ja koko suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvää asennetyötä.

Suomen työelämään kohdistuu lähivuosina erilaisia paineita. Väestömme ikääntyy nopeasti ja ikääntymisen seurauksena työvoiman tarjonta supistuu. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin säilyttämiseksi tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä uusia ja osaavia tekijöitä sekä kansainvälisiä ajattelijoita.  Kansainvälisillä osaajilla on paljon annettavaa suomalaisille työnantajille, mutta ulkomaalaisten tuoman osaamisen ja kansainvälisten kontaktien hyödyntäminen on Suomessa kuitenkin edelleen vähäistä.

Tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisilla on erittäin suuria vaikeuksia löytää työpaikka valmistumisensa jälkeen. Ulkomaalaisiin opiskelijoihin kouluttamiseen käytetty raha valuu hukkaan, koska heidän opintojensa jälkeistä työllistymistä Suomessa ei mahdollisteta. Valmistumisen jälkeen opiskelijoilla on vain puoli vuotta aikaa löytää töitä Suomesta. Suomi ajaa täällä koulutettuja ulkomaalaisia pois, koska työllistymiseen ei anneta riittävästi aikaa.

Erityisesti Suomen pitäisi hyödyntää enemmän jo maassa asuvien ulkomaalaisten kykyjä ja kansainvälistä kokemusta. Yksi keskeinen kehittämisen kohde on maahanmuuttajien kielitaito. Kielitaitovaatimuksiinkin voisi suhtautua rennommin: tavoitteena tulee olla riittävä kielitaito, ei äidinkielentasoinen suomen kielen hallinta. Yliopiston suomen kielen kurssit tulisivat olla työelämälähtöisiä. On menetys Suomelle, että ulkomailta muuttaneiden henkilöiden on vaikea löytää Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä. Toimenpiteitä tulee kohdistaa eri tavoin erityyppisille työnantajille, eri alueilla ja erikokoisissa yrityksissä, mikäli halutaan tukea ulkomaalaisten entistä parempaa työllistymistä.

Rekrytointi ei onneksi enää ole kansallisten rajojen sisään sidottua. Yritykset haluavat parhaat työntekijät riippumatta siitä, mistä he ovat kotoisin. Erilaisuutta tulisi ymmärtää hyödyntää.  Ulkomaalaiset työntekijät tuovat uusia näkökulmia yrityksen toimintaan, tekevät yrityksestä monikulttuurisen työympäristön sekä auttavat yritystä tehostamaan toimintojensa kansainvälistymistä. Haluaisin rohkaista kaikkia suomalaisia työnantajia kansainvälistymään ja hyödyntämään alueella asuvien ja/tai opiskelevien ulkomaalaisten osaamista ja resursseja. Hyötyjä on monia, esimerkiksi koulutetut maahanmuuttajat tuovat yrityksille tuoretta osaamista ja eri kulttuurien tuntemusta, josta on hyötyä kansainvälisillä markkinoilla, sillä maahanmuuttajien verkostot laajentavat markkina-aluetta jopa maailmanlaajuisesti.

Maahanmuuttajien työllistäminen ei pelkästään auta menestymään kiristyvässä työvoimakilpailussa, vaan myös lisää työpaikan hyvää mainetta avoimesta ja uusiutumiskykyisestä organisaatiosta, mikä osaltaan luo ja vahvistaa myönteistä työnantajakuvaa. Ulkomaalaisuus ei sinänsä pätevöitä mihinkään erityiseen, jolla sivuuttaisi samantasoisen suomalaisen. Tietyissä olosuhteissa kuitenkin ulkomaalaisen palkkaaminen voi olla paras vaihtoehto – etenkin silloin kun yritys etsii uusia markkinoita ja onnistuu laajentamaan toimintaansa. 

Ymmärrän toki, että ulkomaalaisen rekrytoinnissa on omat haasteensa.  Tyypillisimpiä haasteita ovat kieliongelmat, koulutuksen vastaavuuden selvittäminen ja työlupa-asioiden selvittäminen. Tämän lisäksi työyhteisöjen ja lähiesimiesten puutteellinen kulttuuriosaaminen estää ulkomaalaisten osaamisen täyden hyödyntämisen. Väitän kuitenkin, että ulkomaalaisten rekrytointi on edelleen myös asennekysymys. Vaikka työelämämme on kansainvälistynyt, ”suomalainen tyypillinen työntekijä” -asenne on vielä olemassa, koska prosentuaalisesti Suomeen on asettunut edelleen hyvin vähän ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Ulkomaalaisten osaajien työllistymistä edistää yleensä se, jos palkkaajalla on henkilökohtaisia kansainvälisiä kokemuksia tai jos liiketoiminnan ydin on kansainvälinen. Työpaikka, jossa on ollut maahanmuuttaja työssä, ottaa yleensä maahanmuuttajia työhön uudelleenkin.

Toisinaan työnantajien kielteiset asenteet eivät tarkoita sitä, etteivät he haluaisi palkata maahanmuuttajia, vaan työnantajat pelkäävät, ettei maahanmuuttaja sopeudu työyhteisöön. Mutta täytyy muistaa, että kaikkea ei opita koulussa. Ihmissuhdetaidot, kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa sekä monet muut ammatin harjoittamiseen liittyvät haasteet opitaan vasta vanhempina työelämässä – kunhan siihen suodaan mahdollisuus. Sitä paitsi, kuten aina uuden työntekijän kohdalla, sopeutuminen työyhteisöön vie oman aikansa. Maahanmuuttajan perehdyttämisellä on oleellinen merkitys, jotta hänen voimavaransa saadaan parhaiten työnantajan käyttöön.

Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten ihmisten on opittava toimimaan etnisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisissa ympäristöissä. Se, että maahanmuuttajille aukeaisi enemmän mahdollisuuksia integroitua suomalaiseen työelämään, olisi meidän kaikkien etu sekä kilpailukyvyn että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Tarvitsemme uusia ja iloisia veronmaksajia!

Kirjoittaja on Fatbardhe Hetemaj joka tulee puhumaan Aducaten järjestämään UNELMA | TYÖ -seminaariin 18.11.2014 Tähti-ravintolaan Kuopion Kauppakadulla.

[googlemaps https://www.google.com/maps/embed?pb=!1m18!1m12!1m3!1d1818.0435172576556!2d27.681071115869155!3d62.8919000533243!2m3!1f0!2f0!3f0!3m2!1i1024!2i768!4f13.1!3m3!1m2!1s0x4684b08bc433b05f%3A0xe68b58fa58d0310a!2sKauppakatu+18%2C+70100+Kuopio!5e0!3m2!1sfi!2sfi!4v1414400538778&w=400&h=300]

Tule tutustumaan maahanmuuttaneiden työllistymispolkuun. Maahanmuuttaneiden mahdollisuuksista ja haasteista tulevat puhumaan Fatbardhe Hetemaj’n lisäksi Docventures –kaksikko Riku Rantala ja Tuomas Milonoff, Lisbeth Mattsson (Pohjois-Savon ELY-keskus), Jussi Virsunen sekä Sanna Iskanius (Itä-Suomen yliopistolta).

www.hetemaj.fi

Kuvaaja: Niklas Gerkman

Neuropsykologinen tieto opettajan työn tukena

”Oppilaani lukemaan oppiminen on vaikeaa. Matematiikka tuntuu haastavalta. Sanalliset tehtävät eivät onnistu lainkaan. Oppilaallani on todettu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Oppilaani ei osaa sanaakaan suomea. Osaanko auttaa oppilastani ja kuka auttaisi minua omassa työssäni?”

Kolmiportaista tukea ja integraatiota

Oppimisvaikeudet ja tukea tarvitsevat oppilaat ovat jokaisen opettajan arkipäivää. Oppilaiden ja heidän tuen tarpeensa skaala on laaja ja tuen tarvitsijoiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Perusopetuslain muutoksen myötä oppilaan oppimisen haasteisiin tulisi tarttua varhaisessa vaiheessa ja tukea olisi tarjottava kaikille sitä tarvitseville.  Tuki on porrastettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen ja tuen astetta arvioidaan pedagogisella selvityksellä. Samaan aikaan luokkamuotoinen erityisopetus on muutoksessa.  Erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus käydä lähikoulua ja integroitua perusopetuksen luokkaan mahdollisuuksien mukaan. Yhdenvertaisuus on tärkeä periaate ja oikeus käydä omaa lähikoulua ikätovereiden kanssa tukee osallisuutta. Samalla on kuitenkin noussut huoli siitä, miten tukea tarvitseva oppilas ja hänen tarpeensa tulevat huomioiduksi ja miten opettajan tietotaito pysyy muutosten perässä. Moni opettaja kokeekin epävarmuutta työssään. Voisiko neuropsykologisesta tiedosta olla apua?

Tietoa on tarjolla

Oppimisvaikeuksien tutkimus on aktiivista sekä meillä että maailmalla. Tieto ja teoreettinen ymmärrys oppimisen haasteiden syistä, monimuotoisuudesta ja tukikeinoista on lisääntynyt huomattavasti. Koko ajan opitaan lisää myös siitä, miten oppimisvaikeuksia voidaan arvioida tarkemmin. Menetelmiä tärkeämpää on kuitenkin tuntea arviointikohteensa. Neuropsykologisessa ajattelussa keskeisessä roolissa on jäsentäminen; millaisista asioista oppimisen vaikeus koostuu ja miten tukea voisi kohdistaa mahdollisimman hyvin. Oppimisen taitopyramidien tarkka tuntemus auttaa tunnistamaan yksittäisen oppilaan taitorakennelman heikkoudet. Esimerkiksi matematiikassa oppiminen tyssää usein kertotauluihin, mutta ongelma voi olla jo huomattavasti varhaisemmalla pyramidin tasolla, hatarassa lukukäsitteessä. Silloin myöskään kertotaulujen preppaaminen ei auta, vaan pyramidin pohja on ensin saatava vahvaksi. Oikein kohdennetulla ja perustaa vahvistavalla tuella tavoitellaan myös myöhempien ongelmien ennaltaehkäisyä.

Oppimisvaikeuksissa on usein tarpeen tarjota kohdennettua yksilöllistä tukea, mutta monista oppimisen tukitoimista on hyötyä koko luokalle.  Tällaisia ovat esimerkiksi toiminnanohjauksen tuki, luetun ymmärtämisen harjoittelu tai muististrategioiden opetteleminen yhdessä. Kaikki oppilaat hyötyvät myös opetuksen ydinsisältöjen nostamisesta esiin sekä vaikkapa keskeisten käsitteiden kuvallistamisesta. Monien oppiaineiden sisällöt ovat myös hyvin abstrakteja, jolloin konkreettisesta havainnollistamisesta on hyötyä kaikille.

Neuropsykologi opettajan työparina

Neuropsykologin apua on perinteisesti pyydetty silloin, kun on toivottu oppilaalle neuropsykologista tutkimusta oppimisvaikeuksien takia. Haasteena on kuitenkin palveluiden epätasainen saatavuus ja lisäksi tieto voi jäädä irralliseksi koulun ja oppimisen arjesta. Voisiko siis neuropsykologi vuorostaan tullakin kouluun, lähemmäksi oppilaan ja opettajan arkea? Olemme Oppimis- ja ohjauskeskus Ruskiksella kehittäneet tätä jalkautuvaa työotetta, jossa opettajat ja neuropsykologi asettuvat yhdessä miettimään oppimista, sen arvioimista ja sen tukemista. Neuropsykologiset arviot ja niistä saadun tiedon välittäminen oppilaalle ja hänen lähipiirilleen ovat edelleen tärkeä osa oppimisen tukemista. Tavoitteena on kuitenkin enenevässä määrin tuoda neuropsykologista tietoa osaksi opettajan omaa työkalupakkia. Työkalupakkia voi rikastaa esimerkiksi koulutuksen, neuropsykologisen työnohjauksen tai työpajan muodossa. Kysymyksenä voi olla omassa työssä kohdattu haaste tai kaikkia koulun opettajia koskettava aihe, esimerkiksi lukemaan oppimisen tukeminen.

Lisää tietoa opettajan ja neuropsykologin yhteistyöstä löytyy osoitteesta http://www.ruskis.fi/neuropsykologinen-tieto-opettajan-tukena

Petriina Munck

Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT

Oppimis- ja ohjauskeskus Ruskis, Ruskeasuon koulu

munck@ruskis.fi

Tervetuloa keskustelemaan lisää tapahtumaan: Onnistunut koulupolku ja maahanmuuttajalapsen kototutuminen 7.-8.11.2015 Joensuuhun

tai

Lappeenrantaan 2.10.2015 koulutukseen Onnistunut koulupolku ja venäläistaustaisen lapsen kotoutuminen 3 op

http://www.uef.fi/fi/web/aducate/-/1-9-2015-31-12-2015-onnistunut-koulupolku-ja-venalaistaustaisen-lapsen-kotoutuminen-3-op

Opettajille // Onnistunut koulupolku ja maahanmuuttajalapsen kotoutuminen: https://www.facebook.com/events/360505554113997/

Kilpailu rules!

Kilpailu on leimannut oikeus- ja talousjärjestelmäämme koko ajan enemmän ja enemmän. Vielä noin neljännesvuosisata sitten hintoja säänneltiin muodossa tai toisessa hyvinkin laajamittaisesti. Useat muistavat varmaan edelleen asuinhuoneistojen vuokrasääntelyn. Sellaisenaan hyvää tarkoittava sääntely kääntyi kuitenkin jaloa tarkoitustaan vastaan, kun halpoja asuntoja ei tullutkaan näin saataville; ylipäänsä asuntojen saatavuus hankaloitui huomattavasti.

Vuonna 1988 säädettiin kilpailunrajoituslaki, joka avasi uudet tuulet maamme kilpailupolitiikassa. Lakia on asteittain kiristetty ja onpa sen nimikin muuttunut lyhyesti kilpailulaiksi. Nykyisin kilpailulailla säädetään yritysten sopimien kilpailunrajoitusten kiellosta, ovatpa nämä horisontaalisia taikka vertikaalisia. Horisontaaliset kilpailunrajoitukset sovitaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla olevien yritysten kesken, vertikaaliset kilpailunrajoitukset eri tuotanto- ja jakeluportailla toimivien yritysten kesken. Tässä yhteydessä voidaan viitata esimerkiksi asfalttikartelliin ja metsäkartelliin. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on myös kiellettyä. Viimeaikaisessa keskustelussa esillä on ollut tältä osin Valio-tapaus, ja juttu on edelleen kesken. Kilpailulaki asettaa reunaehtoja myös yrityskauppavalvonnalle samoin kuin julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisuudelle eli kilpailuneutraliteetille.

Kilpailulaki ei ole kuitenkaan monopoliasemassa edistettäessä kilpailua. Erittäin keskeisessä roolissa on julkisia hankintoja koskeva hankintalaki. Tältä osin lainsäädäntö työllistää markkinaoikeutta erittäin paljon, mitä kuvastaa se, että tuomioistuimessa joudutaan vuosittain käsittelemään satoja hankintajuttuja. Samalla on selvää, että hankintalaki työllistää myös hyvin monia muita henkilöitä, kuten kunnan virkamiehiä heidän suunnitellessaan julkisia hankintoja.

Tarina ei lopu tähän, ei lähellekään. Vuosien varrella on kilpailua avattu monilla toimialoilla tinkimällä muun muassa elinkeinotoiminnan luvanvaraisuudesta. Tällöin on tullut tutuksi puhuminen deregulaatiosta. Toisaalta päinvastaisiakin tendenssejä on ollut havaittavissa, jolloin puhutaan reregulaatiosta. Tänä päivänä puhutaan joka tapauksessa taas meillä ja muualla kilpailun edistämisestä keinona saada vauhtia talouteen, joka näyttää pysähtyneen paikalleen.

Kalle_M__tt__Lapin__212074b

OTT, dosentti Kalle Määttä

Aducaten EMBA-koulutukseen liittyvä Markkinointi- ja Sopimusoikeus-koulutus järjestetään 19.-20.11.2014 Joensuussa. Lue lisää koulutuksesta täältä!

Koulutuksessa käsiteltävät asiat ovat:

  1. Kilpailulaissa säädetyt asiat, erityisesti kilpailua rajoittavat sopimukset, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja yrityskauppavalvonta.
  2. Hankintalain ydinsisältö
  3. Yritysten markkinoinnin sääntely
  4. Hankintadirektiivin uudistuminen

Tervetuloa!

 

Rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen päätösseminaari

29.-30.10.2014 // Itä-Suomen yliopisto, Savilahdenlahdentie 6 B, Tietoteknian auditorio, Kuopio.

Rakennusterveysalalla valtakunnallisesti tutuksi tulleessa seminaarissa koulutuksesta valmistuvat rakennusterveysasiantuntijat (RTA) ja alan ammattilaiset kohtaavat ja verkostoituvat. Tule kuulemaan mielenkiintoisia ja ajankohtaisia opinnäytetyöesityksiä ja löytämään keinoja sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.rta3


Keskiviikko 29.10.2014

Puheenjohtaja ylitarkastaja Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

9:00 Ilmoittautuminen

9:30 Seminaarin avaus, johtaja Jussi Virsunen, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

9:40 Terveydensuojelulain uudistus ja asumisterveysasetus – mikä muuttuu? Vesa Pekkola

10:15 Rakennusterveysasiantuntija koulutus 2013-2014, Tiina Pyrstöjärvi, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

10.30 Opinnäytetöiden esitykset

  • Terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisen yhteistyö home- ja kosteusvauriokorjausprosessissa, Lari Hölttä
  • Omistajan rooli homevaurioituneen rakennuksen tai rakenteen korjauttamisessa, Heidi-Johanna Jokelainen ja Piritta Salmi
  • Terveysviranomaisen ja asunto-osakeyhtiön yhteistyö, Hannu Malinen

11.45 Lounas ja postereihin tutustuminen

13:00 Opinnäytetöiden esitykset

  • Asuntokaupan kuntotarkastuksessa todettujen seikkojen vaikutus kaupan ehtoihin, Henrik Himberg
  • Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen sisäilmakorjauksessa, Katariina Laine
  • Laboratorioiden välinen vertailututkimus, VOC-sisäilmanäytteet, Vesa Koskinen
  • Sisäilman PAH-yhdisteiden tutkimusmenetelmien soveltuvuus sisäilman laadun arviointityöhön, Elisa Koskinen

14:30 Kahvitauko ja postereihin tutustuminen

15:00 Opinnäytetöiden esitykset

  • Paine-erojen pitkäaikainen seuranta ja painesuhteiden vaihtelu rakennuksissa, Ville Katainen ja Kai Vähämaa
  • Rakenteiden koneellinen kuivaus, Jani Kallio.

15.45 Yhteenveto ja keskustelu seminaaripäivästä


Torstai 30.10.2014
Puheenjohtaja korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen, Hengitysliitto

9:00 Ilmoittautuminen
9:30 Päivän avaus, Tuula Syrjänen, Hengitysliitto

9:45 Opinnäytetöiden esitykset

  • Ilmanvaihtojärjestelmän kuitusaneerauksen vaikutus järjestelmän äänitasoon, Jarmo Turunen
  • Uuden asbestilain säännösten mukainen asbestipurku, Janne Heikkinen
  • Kiinteistön vuosihuoltojen laiminlyömisen vaikutus sisäilmastoon, Lotta Yrjänä
  • Nopeiden teknologisten sisäilmaratkaisujen vaikutus toimistotilojen sisäilman laatuun, Pauli Ojalehto

11.30 Lounas (posteriäänestys päättyy)
12.30 Kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen ja ennaltaehkäiseminen, Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kärki, Sisäilmatalo Kärki Oy.

13:15 Kysy korjausrakentamisesta, Ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen, Ympäristöministeriö
14:00 Yhteenveto seminaarista ja parhaan posterin valinta

14.15 Päätöskahvit seminaari päättyy


Hinta ja ilmoittautuminen:

Seminaarin hinta on 220 € (arvonlisäveroton palvelu), sisältäen päiväkahvit molempina päivinä ja seminaaritiivistelmän sähköisessä muodossa.

Ilmoittaudu 15.10.2014 mennessä TÄSTÄ.

Ota yhteyttä:

Tiina Pyrstöjärvi, 040 355 3921, tiina.pyrstojarvi@uef.fi
Kari Pasanen, 050 528 4665, kari.pasanen@uef.fi
Soile Virtanen, 040 355 2304, soile.virtanen@uef.fi

Pidätämme oikeudet muutoksiin.

 

Leila Saramäki: Ohjaus on tärkeää myös oppimisessa

Jussi Onnismaa on kiteyttänyt kirjassaan Ohjaus- ja neuvontatyö (aikuis-)ohjauksen perusajatuksen kolmeen sanaan: aikaa, huomiota ja kunnioitusta (2011). Muun muassa näihin sanoihin ja hänen kirjansa ajatuksiin olen perustanut oman ohjauksen arvomaailmani työssäni opinto-ohjaajana Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa. Opintoneuvonta ja –ohjaus sekä sen kehittäminen on aina ollut tärkeä osa erityisesti Avoimen yliopiston toimintaa ja tähän on koko henkilökunta sitoutunut. Kehittämistyöhön olemme pyrkineet myös henkilöstön koulutuksella ja kouluttautumisella. Kun opiskelija tai sitä suunnitteleva on nähnyt vaivaa, että on varannut ajan ja tulee paikalle opintojensa suunnitteluun ja ohjaukseen, hän ansaitsee asiantuntevaa palvelua koko henkilökunnalta.

 Aikuisopiskelijan arki on usein hyvin hektistä. Opiskelu tulee sijoittaa työn, perhe-elämän ja muiden harrastusten lomaan. Tämä vaatii monenmoista suunnittelua sekä ajankäytön että valintojen suhteen. Usein etukäteissuunnittelu on voinut viedä jopa useamman vuoden. Opiskelija saattaa sanoa ”olen miettinyt tätä nyt kauan ja nyt olisi aikaa ja mahdollisuutta aloittaa opiskelu”. Kannattaa kuitenkin muistaa, että opiskelu ei ole koko elämä, vaan elämänvaihe ja siihen on hyvä suhtautua juuri niin.

 Opiskelu ei onnistu keneltäkään ilman kohtuullisen hyvää suunnittelua. Osa pärjää omin avuin, osa tarvitsee alkusysäystä ja osa kaipaa henkilökohtaista ohjausta. Näin koulutusorganisaation näkökulmasta ajatellen ohjausprosessi suunnitellaan aina osaksi koulutus- ja oppimisprosessia.

 

Erilaiset tieto-, neuvonta- ja ohjausprosessit kulkevat sekä suunnittelussa että toteutuksessa taustalla mukana, vaikka niitä ei jatkuvasti nostettaisi esille. Mutta ne on mietitty osaksi oppimisprosessia. Koulutuksen ja opintojen alkuvaiheessa on paljon erilaisia infoja ja johdantoluentoja, joissa johdatellaan opiskeluun, sen suunnitteluun ja sisältöihin. Usein nämä ovat ryhmäohjauksia tai tallenteita tai kirjallisia ohjeistuksia joko sähköisen opinto-, opiskeluoppaan muodossa tai ohjeistuksena verkko-oppimisympäristössä. Kaikissa koulutuksen ja opintojen vaiheessa pyrimme tuomaan esille, että aina on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta, tukea ja kannustusta opintojen alussa ja aikana sekä jatkosuunnitelmia miettiessä.

Erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota opintojen alkuun. Kuten on sanottu, tuumasta toimeen voi olla se pisin matka. Aloittaminen voi olla hankalaa tai alkuun pääseminen voi olla hankalaa. Pyrimme juuri tässä vaiheessa tuomaan esille meidän monipuoliset neuvonta- ja ohjauspalvelut. Eli opiskelija ei jää yksin, eikä hänen tarvitse miettiä kaikkea yksin. Tämän vuoksi me olemme täällä. Opinto-ohjaajat, suunnittelijat, koulutussihteerit, tuutorit ja opettajat. Aina kannattaa kysyä, kun jokin mietityttää.

Itse olen iloinen kaikista yhteydenotoista ja opinto-ohjauksista. Tällöin koen, että opiskelija on löytänyt meidän palvelut ja osaa käyttää niitä oman tarpeensa mukaan. Keskustelut aikuisopiskelijan kanssa ovat työni parasta antia. Jokainen ainutkertainen henkilö, jonka kanssa opinnoista juttelen, saa varmasti ajan, huomion ja kunnioitukseni. Sen aikuisopiskelija ansaitsee. Aina.

Saramäki Leila

 

 

 

 

 

Leila Saramäki, KM // Itä-Suomen yliopisto // Aducate // Avoin yliopisto // leila.saramaki@uef.fi

Kirjoittaja on valittu Vuoden Pohjois-Savolaiseksi aikuisohjaajaksi vuosimallia 2014.