Avainsana: Lääkitysturvallisuus

Julkaistu

Paikataanko järjestelmälähtöisiä lääkitysturvallisuusongelmia laastareilla?

Kesälomalainen kävelee paljain jaloin uimarannalla nauttimassa kirkkaasta auringonvalosta, harvinaisesta hellekelistä ja mukavasti viilentävästä tuulen vireestä. Yhtäkkiä nautinnollinen ja rento fiilis katoavat yhtä nopeasti kuin hellekelit Suomen kesästä, kun jalkapohjaa vihlaisee ikävästi; lasinsiru on viiltänyt jalkapohjaan ohuen mutta kirvelevän haavan. Onneksi repussa sattuu olemaan laastareita ja jalka saadaan paikattua kuntoon. Ennen kävelyn jatkamista lomalainen poimii lasinsirut hiekan seasta roskiksen puolelle.

christopher-sardegna-iRyGmA_no2Q-unsplash(1)
Kuva:Christopher Sardegna, Unsplash

Kun jotain ikävää tapahtuu, reagoidaan akuuttiin ongelmaan ripeästi, jotta tilanne ei pahene. Kun akuutti tilanne on ohi, koitetaan selvittää miten ja miksi niin pääsi tapahtumaan, jotta harmillinen tilanne ei ainakaan uusiutuisi. Tai näin ainakin pitäisi tapahtua. Tätä kutsutaan riskienhallinnaksi. Tapahtuuko näin lääkityspoikkeaminen kanssa?

Esimerkiksi jos potilaalle annetaan vahingossa vanhentunutta lääkettä, pysähdytäänkö tilannetta analysoimaan: miksi näin kävi ja miten tilanne eteni? Vai hävitetäänkö vanha lääke ja tilataan uusi tilalle seuraavaa kertaa varten?

Lääkehoidon poikkeamien ja läheltä piti -tilanteiden kanssa on tärkeä olla avoimia ja dokumentoida ne selkeästi, jotta ikäviltä tapahtumilta voitaisiin välttyä jatkossa. Itsessään pelkkä dokumentointi ei tietysti auta vaan raportit tulee käydä läpi säännöllisesti ajatuksella ja miettiä mitä niille voitaisiin tehdä. Dokumentoinnilla ja sen läpikäynnillä en toki tarkoita syyllisten etsimistä, vaan tilanteen syyllistämätöntä analysointia ja prosessin selvitystä: mitkä tilanteet ja asiat johtivat tapahtumaan ja voisiko niitä kehittämällä välttää vastaavat ongelmat jatkossa. Ovatko esimerkiksi työohjeet ajan tasalla ja toimivatko kaikki työvälineet kuten niiltä odotetaan?

Hyssyttely ja ongelmien maton alle lakaisu ei ole ratkaisu. Pelottavimpia terveydenhuollon yksiköitä ovat ne, joissa todetaan että ”meillä ei tapahdu virheitä”. Virheitä sattuu joka yksikössä ja lasinsiruja löytyy joka rannalta, joten on vaarallista ummistaa niiltä silmänsä. Pelkän ongelman ”laastaroinnin” sijaan, pitäisi siis selvittää ongelman taustatekijät sekä korjata toimintaympäristöä ja -tapoja siten, että laastareita ei jatkossa tarvita samaan ongelmaan.

Lomalainen kaivaa repun uumenista viilentävää juomaa ja huomaa samalla myös sinne jemmatut sandaalit. Varmuuden vuoksi hän sujauttaa ne jalkaan loppuhaahuilun ajaksi, koskaan kun ei voi tietä mitä rannalla tulee vielä vastaan. Nyt ei mikään voi enää estää kesäpäivästä nauttimista! Kunhan nuo kaartelevat lokin turjakkeet eivät pommittaisi mitään yllätyksiä hellehattuun, mutta se on jo eri tarina.

 

Tule mukaan Tampereelle hakemaan ajatuksia järjestelmälähtöisestä lääkitysturvallisuuden kehittämisestä ja ennakoivasta riskienhallinnasta: https://www.uef.fi/fi/web/aducate/-/laakitysturvallisuuden-asiantuntija

lta_webinaari2

Lue lisää Lääkitysturvallisuuden asiantuntija -koulutuksestamme: https://lhkaadvanced.fi/laakitysturvallisuus/ 

Valkonen-Ville-10x15

Ville Valkonen
Sunnittelija, Proviisori
Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate
Itä-Suomen yliopisto
https://lhkaadvanced.fi/

Julkaistu

Mitä lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuus tarkoittaa?

jc

Suomessa on tällä hetkellä useita eri tahoja, jotka järjestävät lääkehoidon arvioinnin (LHA) osaamista kehittävää koulutusta. ”LHA” kentästä on tullut villi ja nimikettä halutaan käyttää eri yhteyksissä. Tämän vuoksi haluan tuoda esille, mitä lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuus oikeastaan pitää sisällään.

Lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuus ei tarkoita pelkästään kliinisen farmasian syvällistä osaamista vaan asiantuntijalla on kokemusta lääkehoidon arvioinnin moniammatillisen toiminnan rakentamisesta, moniammatillisessa tiimissä toimimisesta farmasistin (farmaseutti tai proviisori) roolissa sekä valmiudet toiminnan kehittämiseen.

Mitä nämä konkreettisesti tarkoittavat? Tarkastellaan vielä syvällisemmin asiaa käytännössä.

Lääkehoidon arvioinnin moniammatillisen toiminnan rakentaminen

Lääkehoidon arvioinnin asiantuntija osaa kehittää ja rakentaa moniammatillisen lääkehoidon arviointi -prosessin omaan toimintaympäristöön. Hän tuntee toimipaikan toimet ja osaa lähteä rakentamaan tämän yhteyteen moniammatillista ja kustannustehokasta toimintamallia asiakaslähtöisesti. Tähän liittyy usein erilaisia tietosuojaan sekä potilaan asemaan ja oikeuteen liittyviä asioita, joita asiantuntijan tulee osata selvittää. Samalla tarvittavat suostumukset ja sopimukset turvaavat asiantuntijan aseman toimessaan. Aluksi voi joutua tekemään paljonkin selvitystyötä, mutta tämän jälkeen toiminta on selkeää kaikkien osapuolien kannalta.

Lääkehoidon arvioinnille on yleensä jokin syy, peruste tai kriteeri, joiden avulla potentiaaliset asiakkaat tunnistetaan, mutta nekin tulee määritellä toimintaympäristöön sopiviksi. Prosessin alkuvaiheeseen kuuluu oleellisena osana asiakkaan/potilaan ”rekrytointi”/ohjaaminen lääkehoidon arviointiin, sillä kriteerit eivät itsessään ohjaa potilaita palvelun piirin. Tässä voidaan ja kannattaakin hyödyntää eri alan ammattilaisia. Jotta tämä kaikki onnistuu, tarvitaan prosessin koordinointiin asiantuntija, joka hallitsee kokonaisuuden eri näkökulmista ja joka ymmärtää sisäisen ja ulkoisen markkinoinnin tärkeyden. Kun ns. taustatyö on valmis, syventyy moniammatillinen yhteistyö potilaan hyvinvoinnin parhaaksi.

Farmasistin rooli moniammatillisessa tiimissä

Suomalaisessa terveydenhuollossa farmasistin roolin, aseman ja osaamisen voidaan sanoa olevan vielä melko tuntematonta moniammatillisissa tiimeissä. Myös lääkehoidon ”arviointi” terminä voi joskus luoda vääränlaisia ennakkoluuloja toiminnasta. Lääkehoidon arvioinnin tarkoituksena ei ole kenenkään ammattiryhmän toiminnan arvostelu vaan moniammatillinen yhteistyö ja lääkehoidon kokonaisuuden kehittäminen potilaan parhaaksi. Moniammatilliseen toimintaan tarvitaan siis toimintamalleista ja toiminnoista riippuen eri terveydenhuollon ammattilaisia – erityisen tärkeänä lähi- ja sairaanhoitajien osaamista. Lääkäri vastaa aina lääkehoidon kokonaisuudesta ja tekee lopulliset päätökset tarvittavista lääkitysmuutoksista. Farmasistin roolina on olla lääkehoidon asiantuntija ja koordinoida lääkityksen turvallista toteutumista.

Lääkehoidon arviointi ei ole vain eri tietokantojen tulosten kopioimista. Lääkehoidon arvioinnin asiantuntija arvioi omalla ammattitaidollaan tietokantojen tulosten kliinisen merkittävyyden aina asiakas- tai potilaskohtaisesti sekä koostaa näiden, muiden luotettavien tietolähteiden ja oman kliinisen farmasian ammattitaidon avulla yhteenvedon lääkärin päätöksenteon tueksi. Yhteenveto sisältää lääkehoidon arvioinnin huomiot ytimekkäästi ja kohteliaimmin kliinisesti merkittävyysjärjestyksessä: mitkä lääkitysmuutokset tulisi asiantuntijan mielestä tehdä akuutisti, mitkä seuraavalla vastaanottokerralla ja mitkä tulisi huomioida tulevaisuudessa lääkehoidon toteutuksessa.  Lääkitysmuutosehdotuksista koostuvan yhteenvedon muoto riippuu monesti toimipaikasta ja toimintaympäristöstä. Kaikkia lääkitysmuutoksia ei voi tehdä kerralla eikä usein kannatakaan. Oleellista yhteenvedossa lääkärille on kuitenkin selkeä lääkitysmuutosehdotus ja tähän hyvä perustelu. Mahdollisten lääkärin tekemien lääkitysmuutoksien jälkeen asiantuntija huolehtii, miten tieto muutoksista kerrotaan asiakkaalle/potilaalle.

Lääkehoidon arvioinnin toiminnan kehittäminen

Lääkehoidon arviointien tarkoituksena on ennaltaehkäistä vääränlaisesta lääkityksestä aiheutuvia seurauksia ja kustannuksia sekä ylläpitää etenkin ikäihmisten mahdollisimman laadukasta elämää. Moniammatillinen toiminta ryhmäytyy vähitellen toimipaikkaan ja tämä vaati aluksi joskus ponnisteluja asiantuntijalta, jotta osaaminen saadaan näkyväksi. Lisäksi tarvitaan aktiivisuutta ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä entistä asiakas- ja potilaslähtöisemmäksi. Vaikka samat periaatteet toimivat arviointien pohjalla, ei toimintamallia voi kopioida suoraan toimintayksiköstä toiseen. Toimintamallien ja käytänteiden erilaisuudesta johtuen myös niiden vertailu ja vaikuttavuuden tutkiminen on haastavaa. Toiminnan kehittäminen yksikön tarpeisiin vaatii opitun ja osaamisen soveltamista käytäntöön, mikä on lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuuden ydin.

”Asiantuntijuus on korkeatasoista osaamista, jossa tiedot, taidot ja itsesäätely ovat syvällisesti yhdistyneet joustavaksi toiminnaksi ja joka kehittyy jatkuvasti. Asiantuntija toimii kokemuksen perusteella.”

Jonna-Carita Kanninen
proviisori, LHKA-pätevyys, tohtorikoulutettava

ADUCATE, Itä-Suomen yliopisto
https://lhkaadvanced.fi/

Julkaistu

Lottoa lauantaisin – potteja potilaille

lta_webinaari2

On lauantai-ilta ja television äärellä jännitetään saunanraikkaana osuisiko miljoonapotti vihdoin kohdalle. Todennäköisyydet ovat pienet, mutta mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Vaikka ei jättipottia tänään tulisi, voisi pienempikin voitto yllättää, niitä sentään jaetaan enemmän. Pallot pyörivät arvontakoneessa ja alkavat tipahdella paikoilleen, vaikka ajatus päävoitosta tuntuu lähes mahdottomalta, silti vatsanpohjan perhoset alkavat hipsutella siivillään: jospa tänään kuitenkin lykästäisi?

Lottoa pelataan paljon, vaikka todennäköisyydet tiedetään pieniksi, lähes mitättömiksi. Koska voiton mahdollisuus tiedetään ja tunnistetaan, sitä tavoitellaan kuumeisesti. Melkein joka viikko joku lopulta pääpotin voittaakin.

Mitä jos kyse ei olisikaan kivasta rahapalkinnosta vaan epätodennäköisestä tapaturmasta? Uskotaanko sen voivan osuvan omalle kohdalle vai luotetaanko siihen, että eihän näin ole ennenkään käynyt? Terveydenhuollossa harvoin halutaan jättää mitään sattuman kaupaksi, mutta silti suunnitellusta poikkeavia tilanteita ilmenee ja tapahtuu myös potilaan hoidossa, niin ikäviä kuin mukaviakin.

Lääkityspoikkeamat terveydenhuollossa ovat kuin käänteisiä lottopotteja, joiden todennäköisyys on kuitenkin lottovoittoa suurempi (Veikkaus 2019,  Ivanitskiy 2013). Niiden kohdalla ei kuitenkaan ole kyse pelkästään rahasta vaan myös potilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Useammin potilas kohtaa kuitenkin vähemmän vakavan, mutta silti haitallisen lääkityspoikkeaman. Potilas voi esimerkiksi saada pahemman infektion, kun antibiootti ei yhteisvaikutuksen myötä tehoakaan, tai kärsii kivusta epäonnistuneen kipulääkevalinnan myötä. Joskus harvoin jonkun epäonnisen kohdalle osuu ”pääpotti” eli vakava lääkityspoikkeama, joka johtaa vammautumiseen tai peräti kuolemaan, esimerkiksi liian vahingossa kymmenkertaistuneen syöpälääkeannoksen myötä. Ikäviä haittatapahtumia kohdatessa eivät raha-asiat paina puntarissa, mutta lääkityspoikkeamat aiheuttavat inhimillisen tuskan lisäksi myös paljon taloudellista vahinkoa (WHO 2017).

Jos kerran loton todennäköisyydet tunnistetaan ja mielletään mahdollisiksi saavuttaa, miksei sitten myös lääkityspoikkeamiin suhtauduttaisi samalla tavalla? On olemassa työkaluja ja suojauksia, joilla ikävien sattumien todennäköisyyksiä saadaan pienennettyä, joten niihin tulisi panostaa vähintään samalla intesiteetillä kuin joka lauantaiseen lottoarvontaan (Montesi&Lechi 2009). Se vaatii resursseja ja paneutumista toiminnan kehittämiseen, mutta nämä panostukset kannattavat paremmalla onnistumisprosentilla kuin lottoon sijoittaminen. Uhkapeli ei terveydenhuollossa kannata.

Valkonen-Ville-net

Ville Valkonen
Suunnittelija, proviisori

 

Julkaistu

Lääkitysturvallisuus – mitä, missä, miksi?

laakitysturvallisuus

Turvallisuus on läsnä arjessamme jatkuvasti. Kun turvallisuusasiat ovat kunnossa, niihin ei juuri kiinnitä huomiota, mutta niiden puutteen kyllä huomaa. Turvallisuudentunne onkin yksi ihmisen perustarpeista ja sen ollessa uhattuna on vaikea keskittyä muuhun. Toisin sanoen turvallisuudesta pitää huolehtia, jotta ”normaalia” elämää pystyy kunnolla elämään.

Tämä ajattelu pätee myös terveydenhuoltoon. Kun turvallisuus huomioidaan järjestelmällisesti, rullaavat normaalit terveydenhuollon toiminnot sujuvasti. Olisi vaikea kuvitella, että esimerkiksi teho-osaston normaalit hoitoprosessit pyörisivät, jos sähköt katkeaisivat tyystin kesken kaiken. Vaikeahan siinä olisi keskittyä mihinkään muuhun, jos hengityskoneet eivät toimisi. Kyseinen tilanne olisi äärimmäinen esimerkki suojausten pettämisestä ja on erittäin epätodennäköistä, että näin pääsisi oikeasti käymään, sillä teho-osastojen laitteilla on hyvin suunniteltu varavirtajärjestelmä (todennäköisesti useampikin). Tässäpä se juju piileekin: hyvin suunniteltu toiminta ja riskien ennakointi mahdollistavat ongelmatilanteiden välttämisen varautumalla.

Mitä sitten käytännössä on lääkitysturvallisuus ja miksi siihen pitäisi panostaa muun turvallisuuden ohella? Lääkitysturvallisuuden toiminnoilla pyritään ehkäisemään lääkityspoikkeamia, joita ovat kaikki väärän insuliinin pistämisestä aina lääkejääkaapin hajoamiseen ja virheelliseen lääkelistaan. Lääkityspoikkeamalla tarkoitetaan siis mitä tahansa lääkitykseen liittyvää tilannetta tai tapahtumaa, joka ei tapahtunut suunnitellusti. ”Lääkitys not going as in Strömsö”.

Lääkitysturvallisuuden kehittäminen potilasturvallisuuden haarana on nyt kovassa huudossa ja aivan syystä: suurin osa terveydenhuollon haittatapahtumista johtuu nimenomaan lääkityspoikkeamista (http://www.who.int/patientsafety/medication-safety/en/ ). Virheitä ja poikkeamia on mahdotonta poistaa kokonaan, mutta riskejä voi minimoida ennakoimalla ja varautumalla. Teollisuuden laadunvarmistuksesta on napattu hyviä toimintamalleja ja työkaluja edistyksellisten sairaaloiden käyttöön. Nyt olisi oikea aika siirtää hyväksi havaittuja toimintamalleja myös avoterveydenhuoltoon ja jalostaa niistä entistä ehompia. Kyse on vain toimintamallien ja ajatusten taivuttamisesta erilaisiin ympäristöihin. Lääkitysturvallisuuteen voi ja pitää panostaa, tietoa ja koulutusta kyllä löytyy!

Aducate kouluttaa lääkitysturvallisuuden asiantuntijoita vuoden kestävässä Lääkitysturvallisuuden asiantuntija –koulutuksessa (15 op). Seuraava aloitus on Tampereella keväällä 2019 – tule rohkeasti mukaan turvaamaan potilaiden arkea ja terveydenhuollon laatua.

Valkonen-Ville-net

Ville Valkonen
Suunnittelija, proviisori

Miksi lentokone ei pääse liikkeelle ennenkuin se todetaan turvalliseksi, mutta potilas pääse kyllä hoidosta kotiin ilman, että lääkityskokonaisuutta (jonka tarkoituksena on pitää potilas hengissä) on tarkastettu turvalliseksi? Muutaman minuutin käyttäminen kokonaisuuden selvittämiseen ja riskien miettimiseen voi säästää jatkossa paljolta vaivalta ja joskus jopa ihmishenkiä.