Kategoria: Vieraskynä

Julkaistu

Lisää ammattitaitoa ja uramahdollisuuksia uudesta sivuaineesta

Luokanopettajia kouluttavassa yliopistokaupungissa on haasteellista saada virkaa kovin nopealla aikataululla. Kokemuksen lisäksi tarvitaan monipuolista koulutusta ja tämän tiedon valossa suuntasin opiskelemaan uutta sivuainetta Itä-Suomen avoimessa yliopistossa.

Pidän opiskelusta ja hetken aikaa työelämässä oltuani huomasin, miten monia asioita ei opetettukaan yliopistossa. Olen täydennyskouluttautunut ahkerasti luokanopettajaksi ja äidinkielenopettajaksi valmistumiseni jälkeen erilaisilla kursseilla ja muutamien kymmenien opintopisteiden opintokokonaisuuksilla. Kaikista täydennyskoulutuksista on jäänyt paljon eväitä opettajan työhön.

Erikoistuin opiskeluaikoinani alkuopetukseen sekä suoritin myös äidinkielenopettajan (suomi) opinnot. Suomen kieli on kuitenkin aika laaja oppiaine, jonka opetusta on yläkoululaisillekin useampi tunti viikossa. Uskon yhtenäiskoulujen määrän lisääntyvän tulevina vuosina ja mietin, mikä voisi olla sellainen oppiaine, jota olisi lukujärjestysteknisesti helpompi opettaa yläkoululaisille luokanopettajan tuntien lisäksi. Silloin havaitsin Itä-Suomen yliopistossa tarjolla olevan terveystiedonopettajan aineenhallintapätevyyteen tähtäävät opinnot.

Verkko-opinnot, valinnaisuus ja itsenäisyys

Opinnot pystyi suorittamaan kokonaan verkko-opintoina, mikä sinetöi päätökseni lähteä opiskelemaan niitä. Opiskelu sujui hyvin työnteon ohella, sillä opiskelun pystyi aikatauluttamaan omaan elämään sopivaksi. Aloitin opinnot tammikuussa 2021 ja perus- ja aineopinnot olivat valmiit maaliskuussa 2023. Suoritustahti oli siis noin 30 opintopistettä vuoteen, mikä ei tuntunut vielä liian kuormittavalta työnteon ohessa.

Opinnoissa oli paljon valinnaisuutta ja opintokokonaisuuteen sai valita itseä kiinnostavia kursseja. Toisaalta valinnaisuus mahdollisti myös keskittymisen sellaisiin osa-alueisiin, joista itsellä ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta. Kursseja meni myös monipuolisesti syys- ja kevätlukukausilla, joten kursseja pystyi valitsemaan myös suoritusajankohtaa ajatellen. Oli hienoa, ettei kaikki kurssit menneet yhtä aikaa, vaan lukujärjestykseen pystyi valitsemaan sopivan määrän kursseja.

Perhe-elämän yhdistäminen opintoihin

Kahden vuoden aikana elämässä ehti tapahtua paljon ja maailmani mullisti syyskuussa 2022 perheeseemme syntynyt esikoispoika. Opinnoista oli tuolloin tekemättä vielä parikymmentä opintopistettä ja kuulin kommentteja, etten tulisi saamaan opintoja pitkään aikaan purkkiin. Poikamme on kuitenkin erinomainen nukkuja ja päiväunien aikaan sain opintoja tehtyä erinomaisesti. Opiskelu oli sitä kuuluisaa “omaa aikaa” ja ikään kuin harrastus, joka vei mennessään.

Päiväuniaikoijen lisäksi tein opintoja pari tuntia viikonloppuisin, kun perheen miesväki puuhasteli omia juttujaan. Opinnot eivät siis tuntuneet vauva-arjessakaan lainkaan kuluttavalta puuhalta, vaan mukavalta vastapainolta ihanalle vauvakuplailulle. Suurin syy siihen, että opiskelu oli pelkästään mukavaa, on varmasti se, että opinnot pystyi valitsemaan mielenkiinnonkohteiden mukaan sekä aikatauluttamaan melko vapaasti.

Osa kursseista meni vain tiettyinä ajanjaksoina ja olisin joutunut odottelemaan viimeisen kurssin aloitusta ja arviointia aina toukokuulle saakka. Työnhaku kuitenkin käynnistyi Joensuun seudulla maaliskuussa ja halusin kovasti pätevyyden CV:n jatkoksi. Otin yhteyttä viimeisten kurssieni opettajiin ja joustoa löytyi valtavasti! Sain suorittaa kurssit nopeutetulla aikataululla ja sain kuin sainkin opinnot purkkiin ajoissa. Olen todella kiitollinen heidän avuliaisuudestaan ja ymmärtäväisyydestään.

Mitä hyötyä opinnoista oli?

Kahden vuoden opiskeluaikana ehdin tehdä myös töitä ja vahvistaa mielikuvaani siitä, että olen ennemmin pienten oppilaiden opettaja. Voisi kysyä, menikö aineenopettajaopinnot siis hukkaan, jos haluan tulevaisuudessa toimia ennemmin alakoululaisten parissa. Tähän kysymykseen vastaan, että opinnoista on äärettömän paljon hyötyä myös alakoululaisten kanssa työskennellessä eli opinnot eivät missään nimessä menneet hukkaan.

Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä ja jonain päivänä voisin hyvinkin opettaa terveystietoa luokanopettajana toimimisen rinnalla. Koen, että lisäpätevöityminen voi olla myös eduksi työnhaussa, jos yhtenäiskouluun haetaan kaksoiskelpoisia opettajia. Opinnot antoivat myös paljon eväitä yleiseen terveyskasvatukseen, jota tehdään läpi koko koulupolun.

Voin suositella Terveyden edistäminen ja terveystieto –opintoja opetusalalla toimiville henkilöille, jotka haluavat täydentää terveystietoon liittyvää osaamistaan. Opinnot on vaivatonta suorittaa myös työn tai perhe-elämän ohessa ja ne tuovat arvokasta ammatillista lisäosaamista. Suoritustavat ovat monipuolisia ja itseäni miellytti erityisesti erilaiset oppimistehtävät ja raportit. En ole koskaan tykännyt päntätä tenttejä varten, sillä oppimistehtävissä koen prosessoivani tietoa tehokkaammin – onnekseni moni kurssi oli suoritettavissa muulla tavoin kuin tenttimällä.

Kokonaisuudessaan olen onnellinen, että ryhdyin suorittamaan opintoja ja sain ne loppuun. Nyt taskussa on valtava määrä osaamista terveystiedon opettamiseen liittyen sekä tietenkin lupa opettaa ainetta peruskoulussa ja lukiossa. Opinnoissa yksi palkitsevimpia asioita oli varmasti tieto siitä, että aina voi oppia lisää; elinikäinen oppiminen kannustaa haastamaan itseä ja opiskelemaan uusia asioita!

Tutustu avoimen yliopiston opintotarjontaan
Opinto-ohjaus auttaa sinua löytämään suuntaa opinnoille

Emma Laakkonen työskentelee unelma-ammatissaan luokanopettajana. Hän on innokas päivittämään osaamistaan ja oppimaan jatkuvasti itsekin lisää. Opetustyön lisäksi hän tuottaa ahkerasti oppimateriaalia, ja samaan aikaan ihastelee, miten monipuolisen ammatin on itselleen opiskellut.

Julkaistu

Vauhtia uralle – askeleita ja tukea työelämän kansainvälistymiseen  

Pohjoiskarjalaiset yritykset ja organisaatiot tarvitsevat riittävästi osaavia työntekijöitä ja asiantuntijoita myös tulevaisuudessa. Yksi keinoista on kansainvälisten osaajien kouluttaminen ja rekrytointi alueelle. Alueen koulutusorganisaatiot yhdistävät asiantuntemuksensa tukeakseen yritysten kansainvälistymistä. Jotta osaajat myös pysyisivät alueella, on tärkeää vahvistaa työpaikkojen ja työyhteisöjen valmiuksia näiden eri kulttuureista tulevien työntekijöiden vastaanottamiseen.  

Tarpeeseen vastaa UEFin, Riverian ja Karelian yhteistyönä toteuttama uusi koulutus, joka järjestetään Nurmeksessa. Koulutuksessa hyödynnetään kokemuksiamme maahanmuuttaneiden koulutuksista ja työllistymisestä sekä työelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä.  

Kolme askelta sujuvampaan kansainvälistymiseen -koulutuksen idea syntyi nurmeslaisten työllisyys- ja elinkeinotoimijoiden kanssa käydystä keskustelusta. Pielisen Karjalan alueella toimivien yritysten työvoimapula ja Ukrainan tilanne ovat lisäämässä kansainvälisen työvoiman määrää alueella. 

Työntekijöitä puhtauspalvelualalle 

Pohjoiskarjalaiset koulutusorganisaatiot tukevat alueen yritysten kansainvälisiä rekrytointeja. Myanmarissa käynnistyi marraskuussa 2021 Riverian koulutuspalveluiden yhteistyössä myanmarilaisen SRIVIN oppilaitoksen kanssa koulutusohjelma, jossa tavoitteena on kouluttaa 75 puhtauspalvelualan osaajaa Pohjois-Karjalaan ja muualle Suomeen.  

Koulutus alkoi kolmen kuukauden kieliopinnoilla, ja tämän jälkeen mukaan tulivat myös ammatilliset opinnot. Koulutus on kaksivuotinen, ja ensimmäiset myanmarilaiset saapuivat Pohjois-Karjalaan elokuussa 2022. Opiskelijat suorittavat tutkinnon oppisopimusopiskelijoina. Työpaikat sijoittuvat Lahden seudulle ja Pohjois-Karjalaan.  

Kuva 1: Myanmarilaiset opiskelijat tervetulojuhlassa Kiteellä 15.8.2022
Kuva 2: Opiskelijat, riverialaiset ja työnantajien edustajat yhteiskuvassa

Milloin se kielitaito riittää? 

Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus on kouluttanut Pielisen Karjalan alueella mm. pätevöityviä lääkäreitä. Korkeakoulutettujen työllistyminen on haasteellista, koska pätevyys- ja kielitaitovaatimukset ovat erittäin korkeat. Kansainvälisiä osaajia onkin työllistynyt hyvin vaihteleville, koulutustaan vastaamattomille aloille. Osa on päätynyt suorittamaan kokonaan uuden tutkinnon.  

Kokemus on osoittanut, että asiantuntijatasoisen kielitaidon kehittäminen on tehokkainta todellisissa työympäristöissä ja työtehtävissä. Osaaminen kannattaakin ottaa käyttöön jo siinä vaiheessa, kun kielitaito ei vielä ole täydellinen. Kielitaidon kehittämiseen työpaikalla ja työtä tehden on kehitetty hyviä keinoja ja toimintatapoja, jotka eivät vaadi työnantajalta suuria panostuksia. Näistä voi saada vinkkejä uudessa koulutuksessamme. 

Kansainväliset osaajat työelämään

Karelia-ammattikorkeakoulu tukee maahanmuuttajien tietä korkeakoulutukseen ja työelämään useiden palvelujen ja koulutusten kautta. Karelian asiantuntemus näkyy mm. SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education) -palveluissa, joissa ohjataan aikuisia maahanmuuttajia sopivimmille korkeakoulutus- ja urapoluille kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi 30 opintopisteen laajuisessa korkeakouluopintoihin valmentavassa koulutuksessa tuetaan kansainvälisiä osaajia oppimaan korkeakoulussa ja työelämässä tarvittavia taitoja. Karelian asiantuntijoilta saat uudessa koulutuksessamme runsaasti tietoa siitä, millaista tukea kansainväliset osaajat kaipaavat työpaikalla ja mikä heitä auttaa sitoutumaan työyhteisöön.

Työelämätaidot ja verkostot tärkeässä roolissa 

Työtä hakevalle kansainväliselle osaajalle kielitaito on vain yksi pääoma muiden tarvittavien taitojen joukossa. On tiedostettu, että Suomessa kansainvälisten osaajien paikalliset työelämäyhteydet ja -verkostot saattavat olla heikot.  

Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että paikalliseen työelämään ei ole päässyt tutustumaan muualla suoritetun tutkinnon aikana. Paikallisia työnantajia tai rekrytointikäytäntöjä ja -kanavia ei välttämättä tunneta. Osaava ammattilainen tai asiantuntija voi olla epävarma, miten tuoda oman osaamisensa parhaalla tavalla esiin rekrytointitilanteessa. Työpaikan toimintakulttuuriin voi olla haastavaa päästä sisälle. Näitä taitoja voi kuitenkin harjoitella, opetella ja oppia, kun alueen työnantajat tarjoavat harjoittelun ja työllistymisen mahdollisuuksia.  

Koulutusta kansainvälistyville työyhteisöille 

Työyhteisöllä on työsuhteen alkuvaiheessa aivan olennainen rooli työntekijän vastaanottajana, työhön perehdyttäjänä ja kielitaidon kehittymisen tukijana. Myös kulttuurieroista koituvia konflikteja voidaan ehkäistä ennalta. 

Kolme askelta sujuvampaan kansainvälistymiseen -koulutus tarjoaa tietoa ja käytännön osaamista tilanteisiin, joissa alueelle tai omaan yritykseen on tulossa taustaltaan kansainvälisiä työntekijöitä. Mitä työsuhteen alussa ja työyhteisöön liittymisessä kannattaa ottaa huomioon? Miten tuetaan uusien työntekijöiden asettautumista ja sitoutumista työpaikkaan? Entä jos työyhteisössä ilmenee kieleen ja kulttuuriin liittyviä ristiriitoja? 

Koulutuksessa keskitymme erityisesti työyhteisöihin, jotka ovat työvoiman kansainvälistymisen alkutaipaleella. Lyhytkoulutus tarjoaa tukea ja työkaluja kansainvälistymisen arkeen ja yrityksissä tapahtuvan muutoksen eteenpäin viemiseen.  

Koulutuksessa tutustutaan mm. toimivan kansainvälisen työyhteisön rakentamiseen, selkeään viestintään, kielen oppimisen tukemiseen sekä ristiriitatilanteiden sovitteluun. Tavoitteena on, että osallistuja laatii omalle työpaikalleen konkreettisen toimintasuunnitelman valitsemistaan koulutuksen osa-alueista. 

Ilmainen, Nurmeksen Bomballa järjestettävä koulutus sisältää 3 x 4 h lähikoulutukset, päätöswebinaarin sekä oman työyhteisön kansainvälistymiseen liittyviä tehtäviä. Kouluttajina ovat työelämänkansainvälistymisen asiantuntijat Riveriasta, Kareliasta ja Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta. 

Koulutukseen ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://vauhtiauralle.wordpress.com/kolme-askelta-yrityksen-sujuvampaan-kansainvalistymiseen/ 

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Kirjoittajat:
Heli Kaarniemi, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto
Niina Pennanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tarja Piitulainen, lehtori, Riveria
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuvat: Riverian viestintä, unsplash.com 

Julkaistu

Terveystaloustieteen osaamiselle on kasvava kysyntä eri sote-sektoreilla

Olen valmistunut terveystaloustieteen maisteriksi 2019 ja valmistuttuani lähdin tekemään terveystaloustieteen väitöskirjaa Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella projektitutkijana. Tutkimustyön ohessa tein opetustehtäviä ja kiinnostuin opetuksen kehittämisestä, joten aloitin yliopistopedagogiset opinnot väitöskirjatutkimuksen ohessa. Vuoden 2021 alusta lähtien olen työskennellyt yliopisto-opettajana ja terveystaloustieteen maisteriohjelman HOPS-ohjaajana. Opetan terveystaloustieteen perusopintokokonaisuudessa sekä maisteriohjelmassa.

Terveystaloustieteen perusopinnot ovat sivuaine Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa ja 26 opintopisteen laajuinen perusopintokokonaisuus on suoritettavissa kokonaan verkko-opintoina myös avoimen yliopiston kautta. Terveystaloustieteessä opitaan tarkastelemaan terveydenhuollon toimivuutta taloustieteen käsitteistön ja teorioiden avulla. Lisäksi tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän organisointia taloustieteen näkökulmasta ja perehdytään hoidon ja palvelujen taloudelliseen arviointiin. Opinnot soveltuvat niin sosiaali- ja terveysalalla jo toimiville asiantuntijoille kuin muillekin alasta kiinnostuneille. Perusopintojen suorittamisen jälkeen alemman korkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija voi hakeutua terveystaloustieteen maisteriohjelmaan. Tiesitkö, että ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa voit opiskella terveystaloustiedettä pääaineena?

Terveystaloustieteen osaamiselle on tällä hetkellä kasvava kysyntä työelämässä ja nämä kolme opintojaksoa tarjoavat näkemystä siitä millaisten asioiden ääreen terveystaloustieteen opinnot voivat urapolkua ohjata. Terveystaloustieteen soveltamisalueisiin ja toimintaympäristöön tutustuttava opintojakso SOTE-talous (MOOC) terveystaloustiede1 op, terveystaloustieteen peruskäsitteisiin perehdyttävä Terveystaloustieteen perusteet 4 op sekä taloudellisen arvioinnin keskeisiin kysymyksiin pureutuva Hoidon ja palvelujen taloudellinen arviointi sosiaali- ja terveydenhuollossa 5 op.

Terveystaloustieteen perusteet 4 op on tärkeä opintojakso sekä tutkintotavoitteisille opiskelijoille että työelämään sote-sektorilla uutta näkökulmaa ja ymmärrystä kaipaaville asiantuntijoille. Opintojaksopalautteissa nouseekin usein esiin uudenlainen tapa ajatella, mikä kumpuaa taloustieteen soveltamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tarkastelussa ja toiminnan arvioinnissa. Opiskelijoiden palautteiden perusteella muun muassa ymmärrys yhteiskunnallisista sosiaali- ja terveyspoliittisista asiakokonaisuuksista, sote-palveluiden taloudellisesta järjestäytymisestä, terveydenhuollon toteutumisen oikeudenmukaisuudesta ja henkilöstöresurssien käytöstä on opintojakson myötä lisääntynyt.

Tavoitteena hyvinvoinnin lisääminen

Terveystaloustieteessä opiskellaan taloustiedettä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Opinnot ovat osin matemaattisia ja tilastotieteen osaaminen on tarpeen, mutta opintoihin kuuluu myös paljon soveltamista ja tieteenalan tutkimuksessa on myös teemoja, joita voi lähestyä laadullisesti tai monimenetelmällisesti. Esimerkiksi vaikuttavuustutkimuksessa myös laadullisin menetelmin voidaan saada arvokasta lisätietoa yksilöiden näkökulmasta. Lukion pitkä matematiikka antaa jo todella hyvät valmiudet ja tärkeää pohjaosaamista terveystaloustieteen opintoihin. Kriittisen ajattelun, tiedonlukutaidon ja tieteellisen kirjoittamisen kehittyminen ovat tärkeitä osaamistavoitteita terveystaloustieteen opinnoissa.

Terveystaloustiede sopii mielestäni erityisesti maailmanparantajille, sillä tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimointi ja sen oikeudenmukainen jakautuminen. Terveystaloustieteen alalla yksi parhaita puolia on sen antamat monipuoliset mahdollisuudet urapolkujen suhteen ja terveystaloustieteen asiantuntijuuden yhdistäminen muihin kiinnostuksen kohteisiin. Terveydenhuollon taustaiset opiskelijat tuntevat parhaiten palvelujärjestelmän haasteet käytännössä ja voivat yhdistää tähän taloustieteen analyyttisen ajattelun. Farmasian taustaiset terveystaloustieteilijät taas voivat suunnata esimerkiksi lääketeollisuuteen. Tilastotieteen tai datatieteen opinnot yhdistettynä terveystaloustieteeseen ovat hyödyksi niin tutkijan uralle tähtäävälle kuin erilaisiin analyytikon tehtäviin. Datan käsittelytaito ja terveystaloustieteen substanssiosaaminen ovatkin vahva yhdistelmä. Kaikkiaan mahdollisuudet ovat hyvin laaja-alaiset ja opinnot voivat toimia myös suunnanmuuttajana.

Itseäni tutkimuksellisesti kiinnostavat erityisesti ikääntyneiden hyvinvointi ja palvelut sekä vaikuttavuus- ja implementointitutkimus. Muistisairauksia sairastavat ikääntyneet ovat väestöryhmä, jonka edunvalvonta on usein muilla, ja siksi onkin erityisen tärkeää, että yhteiskunnallisesti teemme päätöksiä, jotka huomioivat myös tämän ryhmän hyvinvoinnin.

Innostun ja nautin opiskelusta, sillä se on yleisesti mieltä ja ajattelua avartavaa. Terveystaloustieteen opiskelusta ja opettamisesta olen innostunut, koska aiheet ovat ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä. Työn ohella opiskelen tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston monialaisessa ja monitieteisessä Welfare, Health and Management (WELMA) -tohtoriohjelmassa ja väitöskirjan on tavoitteena valmistua parin vuoden sisällä. Myöhemmin haaveena on jatkaa tutkimusta iäkkäiden hyvinvointiin liittyen, laajentaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja opiskella pedagogisia opintoja.

Terveystaloustieteen opiskelu

Terveystaloustieteen opinnot on suunniteltu jatkuvan oppimisen hengessä sujuvaksi poluksi perusopintokokonaisuuden alusta maisteriohjelmaan ja aina jatko-opintoihin (väitöskirjatutkijaksi) saakka. Aluksi suoritettava terveystaloustieteen perusopintokokonaisuus on 26 op laajuinen paketti, johon sisältyvät opintojaksot on mahdollista suorittaa avoimen yliopiston kautta joustavasti – ja tutkintotavoitteisesti – kokonaan verkossa. Perusopinnot on suunnattu kaikille jo sote-alalla työskenteleville tai alasta kiinnostuneille, jotka haluavat oppia arvioimaan sosiaali- ja terveyspalveluita, niiden vaikuttavuutta ja sitä, kuinka resurssit saadaan riittämään. Jos terveydenhuollon toimivuuden tarkastelu taloustieteen näkökulmasta kiinnostaa, tule mukaan opiskelemaan terveystaloustiedettä. Perusopinnot ehdit aloittaa vielä lokakuun 2022 aikana!

Terveystaloustieteen perusopintokokonaisuuden opiskelu kannattaa aloittaa SOTE-talous (MOOC) -opintojaksolla, joka on kaikille avoin 1 op itsenäinen verkkokurssi. Kun kiinnostus aiheeseen herää, voi tästä jatkaa sujuvasti Terveystaloustieteen perusteet 4 op -jaksolle, joka alkaa lokakuussa. Nämä opintojaksot on myös mahdollista suorittaa samanaikaisesti. Syksyllä tarjolla on myös Taloustieteen perusteet 6 op -jakso, jonka toinen mahdollinen suoritusajankohta on keväällä. Keväälle on aikataulutettu myös Julkistalouden perusteet 5 op sekä Hoidon ja palvelujen taloudellinen arviointi 5 op -jaksot. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää käsittelevät 3 ja 2 opintopisteen laajuiset jaksot ovat suoritettavissa koko lukuvuoden ajan.

Opettamisessa nautin erityisesti ohjaamisesta ja motivoituneista opiskelijoista sekä siitä, kun huomaan perusopintojen innostavan opiskelijoita hakemaan tutkinto-opiskelijoiksi. On myös hienoa nähdä opiskelijoiden kehittyminen kohti asiantuntijuutta ja kun he löytävät alun epävarmuuden jälkeen omat urapolkunsa. Opettaessa oppii myös itse jatkuvasti uutta ja kehittyy. Tutkimuksen ja opetuksen yhteensovittaminen tiimissä työskennellen kiteyttää mielestäni hyvin työn terveystaloustieteen pääaineessa.

Perusopinnot toimivat ponnahduslautana maisteriohjelmaan

Suoritettu terveystaloustieteen perusopintokokonaisuus sekä alempi korkeakoulututkinto yhdessä avaavat mahdollisuuden terveystaloustieteen maisteriohjelmaan hakemiselle. Haku maisteriohjelmaan tapahtuu kevään 2023 yhteishaussa maaliskuussa ja jos hyvin käy, voit ensi syksynä olla jo tutkinto-opiskelija. Terveystaloustieteen perusopintokokonaisuudesta ja tilastotieteen opinnoista saa maisterihaussa lisäpisteitä. Hyötyä on myös lukion pitkästä matematiikasta tai sitä vastaavasta osaamisesta. Ensi kevään 2023 valintaperusteet julkaistaan tarkemmin loppusyksystä.

Jos tutkintotavoitteinen opiskelu kiinnostaa, aloita opiskelu avoimessa yliopistossa tarjolla olevista perusopinnoista. Avoimen yliopiston kautta suoritetusta perusopintokokonaisuudesta on hyötyä sekä hakuvaiheessa että varsinaisissa maisteriopinnoissa, sillä avoimen yliopiston opiskelijana saat paitsi hyvät valmiudet yliopisto-opintoihin myös perusteellisen sisäänajon Itä-Suomen yliopistoon ja terveystaloustieteen maailmaan. Avoimessa yliopistossa on mahdollisuus suorittaa myös haussa hyödyttäviä tilastotieteen perusopintoja, jotka sisältyvät maisterivaiheen täydentäviin opintoihin ja antavat ensisijaisen tärkeitä valmiuksia maisterivaiheen opiskeluun.

Terveystaloustieteen tai muitakin opintoja harkitseville haluan sanoa, että kannattaa aina lähteä rohkeasti kokeilemaan uusia asioita. Voi löytää jotain sellaista, mitä ei ole osannut etsiäkään!

Mervi Rantsi on implementointitutkimuksesta kiinnostunut terveystaloustieteilijä ja yliopisto-opettaja, joka toimii myös terveystaloustieteen maisteriohjelman hops-ohjaajana.

Mervi tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta, jossa tavoitteena on vahvistaa muistisairaiden iäkkäiden järkevään lääkehoitoon liittyvää implementointitutkimusta terveystaloustieteen menetelmiä hyödyntäen. Hänen tutkimusaihe ja kiinnostus liittyvätkin iäkkäisiin, mutta hän on ollut mukana myös mielenterveyden tukemiseen liittyvässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa.

Väitöskirjassaan Mervi arvioi erilaisten implementointistrategioiden vaikuttavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta. Tällä hetkellä hän tutkii väitöskirjassaan Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen implementointia rekisteritutkimuksen keinoin Kelan rahoittamassa MEDIFF-hankkeessa.

Linkkejä:  

Julkaistu

Yhdyskuntarakenteen lupaohjaus valuvikaisena eduskuntaan?

Vuoden 1958 rakennuslaissa omaksuttiin kaavoituksen ja rakentamisen lähtökohdaksi periaate, että tietyn tehokkuustason ylittävän rakentamisen tuli perustua maankäytön suunnitteluun. Vaikka lainsäätäjän ajatuksena oli tällaisen taaja-asutuksen kaavoitus, toteutui rakentaminen paljolti erityisen lupamenettelyn, taaja-asutuspoikkeusluvan kautta. Luvalla pyrittiin sekä maanomistajan kohtuullisiin rakentamismahdollisuuksiin että maankäytöllisten näkökohtien huomioimiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki toi vuonna 2000 säännöstasolla paljon muutoksia, mutta lupaohjaus säilyi lopulta paljolti aiemman kaltaisena. Lupaharkinnasta tuli oikeusharkintaista, kun aiemmin lupa oli ollut mahdollista evätä oikeudellisten edellytysten täyttymisestä huolimatta niin sanottuun tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuen.

Vuoden 2021 lopulla esitellyssä kaavoitus- ja rakentamislakiluonnoksessa esitettiin osin palattavan tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Luonnoksessa annettiin kuitenkin ymmärtää, että tällä harkinnalla olisi aivan uusi sisältö: lupa olisi ehdotuksen omaisuudensuojaperusoikeuteen liittyvien lausumien perusteella ilmeisesti tarkoitettu mahdolliseksi myöntää siitä huolimatta, että oikeudelliset edellytykset eivät täyty. Tämä ei olisi ollut tarkoituksenmukaisuusharkintaa vaan jotain aivan muuta, sillä tarkoituksenmukaisuusharkinta voi tapahtua vain lain asettamissa puitteissa.

Huhtikuussa 2022 esitelty rakentamislakiehdotus hylkäsikin ajatuksen. Se sisältää kuitenkin riittämiin muita erikoisuuksia. Ehdotus mm. perustuu puutteelliselle ja osin ilmeisen virheelliselle käsitykselle nykyisestä oikeustilasta. Perusteluissa annetaan ymmärtää, että lainmukaist amyönteistä suunnittelutarveratkaisua ei voitaisi oikeuskäytännön mukaan nykyisin lainkaan tehdä. Olen kuitenkin tutkimukseni ja satoihin tehtyihin suunnitteluratkaisuihin perehtymisen pohjalta vakuuttunut, että kunnissa tehdään koko ajan sellaisia myönteisiä ratkaisuja, jotka kelpaisivat KHO:llekin (ks. esim. KHO2022:18).

Tämän kuvitellun tilanteen muuttamiseksi ehdotetaan (osin perustelulausumien kautta) muutoksia, jotka tekisivät tyyppitilanteissa mahdottomaksi sen, että oikeudelliset edellytykset eivät täyttyisi. Kaavoitukselle aiheutuva haitta voisi koskea vain kaavoituskatsauksessa yksilöityjen kaavojen laatimista, muilla alueilla haittaa ei voisi aiheutua. Yksittäisen pientalon rakentaminen pientaloja käsittävälle alueelle ei olisi olennaista vaikeuttamista. Tilannetta, että tietty maanomistajan olisi käyttänyt kohtuulliset rakentamismahdollisuutensa ilman kaavaa, ei siis syntyisi. Piikki- suunnittelemattomalle rakentamiselle olisi auki ehdotuksessa, jonka ilmastomyönteisyyttä kovin korostetaan.

Aleksi Heinilä,
Itä-Suomen yliopisto
OTT, yliopistonlehtori

Julkaistu

Joustavia koulutuspolkuja ja oppimisen tapoja

Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan joustavaa osaamista. Toimintaympäristöjemme jatkuvat muutokset vaativat meiltä kykyä oppia uutta ja kehittää omaa osaamista suhteessa näihin muutoksiin. Työelämä on moninaisempaa. Urapolut ovat yksilöllisempiä ja oppimisen tarpeet aiempaa ennakoimattomampia. Tämän vuoksi tarvitaan oppijoille ketteriä tapoja kouluttautua ja oppia uutta sekä yhdistää oppiminen työn ja muiden elämänvaiheiden kanssa.

Vauhtia uralle -hankkeessa työelämän moninaisuuteen ja toimialojen muutoksiin pyritään vastaamaan kehittämällä yksilöllisiä ja joustavia koulutuspolkuja. Hankkeessa tarkastelemme oppijoiden mahdollisuuksia luoda itselleen ja elämäntilanteeseensa sopivia koulutuspolkuja. Lisäksi tarjoamme uudenlaisia koulutusratkaisuja niin yksilöille kuin yrityksille. Näitä koulutusratkaisuja kehitämme eri opintoasteiden ja työelämän välisellä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä.

Tässä blogissa tarkastelen, miltä jatkuvan oppimisen ja työelämässä kouluttautumisen polut näyttävät oppijan näkökulmasta ja kuinka ohjauksen avulla voimme tukea näitä prosesseja. Millä tavoin oppijat navigoivat koulutuskentällä ja rakentavat yksilöllisiä osaamiskokonaisuuksiaan? Millaisena oppimisen ja koulutuksen ympäristöt näyttäytyvät aikuisille oppijoille ja millaisia keinoja eri yhteisöissä voidaan hyödyntää oppimisen paikkojen luomiseksi ja jatkuvan oppimisen edistämiseksi?

Oppimista joka puolella

Oppimista tapahtuu jatkuvasti ympärillämme. Oppilaitokset tarjoavat laajan skaalan erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja opiskelutapoja oman osaamisen täydentämiseksi. Kartutamme lisäksi paljon osaamista elämämme aikana toimimalla myös muissa ympäristöissä ja muuttuvissa rooleissa. Opimme kokemalla ja kokeilemalla, onnistumalla sekä epäonnistumalla, tekemällä ja pohtimalla. Opimme paljon ratkomalla ongelmia itsenäisesti tai toimimalla tiimeissä. Erityisesti monimuotoistuvassa työelämässä opimme paljon työssä ja työyhteisöissä.

Oppijoina rakennamme omia oppimisen polkujamme näissä erilaisissa ympäristöissä. Polkumme muodostuvat aiemmista kokemuksistamme oppimisesta ja koulutuksesta. Polut voivat olla pirstaleisia ja katkonaisia, mutta niistä muotoutuu jokaisen yksilöllinen osaamiskokonaisuus. Oppimispolkujen rakentaminen edellyttää ymmärrystä oman toimintaympäristön mahdollisuuksista ja taitoa valita oppimistapoja, jotka kehittävät omaa osaamista. Osa oppii osallistumalla koulutuksiin tai kursseille, osa oppii uusissa työtehtävissä, kun osa taas haluaa perehtyä uusiin asioihin itsenäisesti ja omaan tahtiin. Oli tavoitteena työllistymisen tai uran edistäminen, työssä pysyminen tai uuden suunnan etsiminen, on tärkeää tunnistaa ja tiedostaa, millaista osaamista haluaa kehittää.

Joskus oppimisen paikkojen ja koulutustarjonnan kentällä navigoiminen voi olla oppijalle haasteellista. Monimuotoisen työuran ylläpitämiseksi oppijalta vaaditaan ennakointitaitoa, osaamisen suhteuttamista ympäristöön sekä jatkuvaa oppimista (Järvensivu 2022, 16). Tällaiset taidot eivät synny yhdessä yössä yksittäisellä kurssilla. Oppimista tulisikin tarkastella läpi elämän ulottuvina, koulutusasteet ylittävinä ja limittäin asettuvina koulutuspolkujen jatkumoina (vrt. Vehviläinen 2019, 35).

Pitääkö koko ajan oppia uutta?

Jatkuvan oppimisen vision mukaisesti jokaisella tulisi olla mahdollisuus kehittää osaamistaan työuran aikana ja saada työllistymisen ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen (Valtioneuvosto 2020, 32). Osaamistarpeet vaihtelevat elämäntilanteiden muutoksissa. Nykyisen aikuisopiskelijan profiili ei ole vain yhdenlainen, vaan siirtymät jokaisen oppijan elämässä (kuten työttömyysjaksot, perhevapaat, opiskelu, erilaiset työsuhteet, sairausjaksot ja kuntoutuminen) ovat entistä moninaisempia.

Tiedämme myös, että osallistumismahdollisuudet vaihtelevat eikä kouluttautuminen jakaudu tasaisesti yhteiskunnassamme. Jatkuva oppiminen puhuttelee erityisesti niitä, jotka kokevat oppimisen mieluisaksi. Kaikille oppiminen ei ole automaattisesti motivoivaa. Muutosvastarinta syntyy helposti, kun jatkuvien muutosten keskellä on kyettävä vielä oppimaan jotain uutta. Arjen realiteettien lisäksi aiemmat kokemukset koulutuksesta, opiskeluvalmiudet sekä asenne oppimiseen vaikuttavat koulutukseen hakeutumiseen. Myös asuinpaikka ohjaa koulutusvaihtoehtoja. Onko koulutusta tarjolla lähellä tai onko oppijalla mahdollisuuksia ja välineitä osallistua verkkokoulutuksiin? Työssä olevien kouluttautumiseen vaikuttavat myös organisaation suhtautuminen koulutukseen, kuinka koulutuksen anti on hyödynnettävissä työssä ja onko oppimiselle varattu aikaa.

Oppimisen paikkojen löytäminen ei ole siis täysin mutkatonta ja oppijat joutuvat käyttämään erilaisia strategioita koulutuspolkujen rakentamiseen. Opiskeluvalmiuksista tärkeimpinä ovat kiinnostus ja muutosvalmius. Usein opiskeluun liittyy myös itsenäistä työskentelyä ja kirjallisia tehtäviä. Ne voidaan kokea haasteellisena, jos niiden tekeminen ei ole tuttua, mutta tukea tehtäviin on aina saatavilla. Pitkäjänteisyydellä ja sitoutumalla omaan oppimisprosessiin pääsee jo pitkälle.

Keinoja edistää jatkuvaa oppimista omassa yhteisössä

Joskus yhteisöt voivat edistää yksilön koulutusmotivaatiota ja antaa vauhtia koulutuspolulle. Kuten Vauhtia uralle -hankkeen opiskelijatarina Niina Hattusesta kertoo, hän innosti koko työyhteisönsä oppimaan. Tiivis koulutus tuki työyhteisön osaamisen kehittymistä ja opiskelumenetelmät koettiin sopiviksi työssäkäyvien arjessa. Sparraus ja työtä tukevien taitojen oppiminen työyhteisön kanssa ruokki oppimisen motivaatiota ja oppimisesta tuli yhteinen asia. Lue opiskelijatarina kokonaisuudessaan nettisivuiltamme https://vauhtiauralle.wordpress.com/opiskelijatarina-niina-hattunen/.

Oppimisesta, osaamisen kehittämisestä sekä urasuunnittelutaidoista on tullut osa työtä ja yritysten menestymisen avain. Siksi lisätieto joustavista oppimisen tavoista ja oppimisympäristöistä auttaa saamaan uusia näkökulmia henkilöstökoulutusten suunnitteluun. Kun tunnistetaan, että oppiminen on koko työyhteisön asia eikä vain erillinen työtehtävä, voidaan alkaa kehittää uudenlaisia oppimisen menetelmiä yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Tärkeitä keinoja oppimisen edistämiseksi työyhteisöissä on tiedon jakaminen ja uusien innovaatioiden luominen yhdessä. Myös itseopiskelu yhdistettynä sparraavaan ja tietoa tuottavaan työyhteisöön edistää koko työyhteisön oppimista. Kun tuetaan oppijoita tutkimaan ja kokeilemaan, se edistää hyvää oppimisen kierrettä. Uuden työntekijän kohdalla on hyvä myös muistaa perehdytyksen merkitys. Hyvä perehdytys vaikuttaa myöhäisemmässä uravaiheessa rohkeuteen soveltaa ja luoda uutta. (Marjomaa 2022.)

Näitä asioita olemme huomanneet myös kolmen koulutusorganisaation yhteisissä täsmäkoulutuksissamme. Vauhtia uralle -hankkeen ketterät täsmäkoulutusmallit pyrkivät tarjoamaan joustavia toteutusmuotoja ja mukautuvaa tukea henkilökohtaisiin oppimisen tarpeisiin. Koulutukset tarjoavat työelämän oppijoille mahdollisuuden innostua taas oppimisesta, päästä kokeilemaan ja harjoittelemaan uusia asioita käytännössä. Koulutuksemme on koettu myös hyviksi kertauksen ja muistelun paikoiksi. Muiden ammattilaisten kanssa keskustelu avaa uusia näkökulmia ja tukee ymmärryksen syventämistä. Tukea oppimiseen antavat eri oppilaitosten asiantuntevat opettajat. Näitä tarvelähtöisiä koulutuspilotointeja jatkamme syksyllä 2022.

Joustavuutta omaan koulutuspolkuun ohjauksen tuella

Yhteenvetona voidaan todeta, että uuden oivaltaminen luo oppimisen kierteen, jossa oppiminen ruokkii uutta oppimista. Aina oppimisen ei tarvitse liittyä työtaitojen oppimiseen tai työllistymiseen, vaan myös yksilönä kasvuun ja kehitykseen (Hautamäki 2008, 32-33). Jatkuva oppiminen on kuitenkin väline hallitsemaan moniulotteisia koulutuspolkuja.

Miten oppijana tulisi lähteä liikkeelle oman osaamisen kehittämisen kanssa? Järvilehto (2019, 16) kannustaa ihmisiä seuraamaan heitä aidosti kiinnostavia oppimis- ja työllistymismahdollisuuksia. Tämänkin blogin tavoitteena on rohkaista jokaista siihen, että monenlainen opiskelu elämän varrella kannattaa. Ohjauksen rooli on tärkeä koulutuksen yhteydessä ja koulutuspolun eri vaiheissa myös aikuisilla. Jos tuntuu, että törmää opiskelussa esteisiin tai jumiutuu, tukea ja apua on saatavilla. Oppijoina meidän on tärkeää ymmärtää, kuinka voimme hyödyntää ympäristöämme osaamisen kehittämiseksi uran eri vaiheissa. Tarvitsemme rohkaisua kouluttautumiseen, ajankohtaista tietoa monipuolisista oppimisen vaihtoehdoista sekä ohjausta ja neuvontaa oman oppimispolun rakentamiseksi.

Ohjauksen avulla jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ovat saavutettavampia suuremmalle joukolle. Erilaisten koulutusratkaisujen tavoitteena on madaltaa osallistumiskynnystä ja tavoittaa nimenomaan niitä oppijoita, jotka erityisesti hyötyvät koulutuksesta tai jotka eivät muutoin osallistuisi niihin. Kehitystyössä olemme havainneet monia tarpeita, jotka kohdistuvat niin yksilöllisiin tietoihin ja taitoihin kuin erilaisiin siirtymävaiheisiin. Kolmen oppilaitoksen yhteistyöllä voimme entistä paremmin havainnoida niitä paikkoja, joissa oppijaa on tarpeen tukea. Ohjauksen avulla voidaan tarjota joustavaa ja mukautuvaa tukea jokaisen henkilökohtaisiin oppimisprosesseihin ja keinoja osaamisen tunnistamiseen. Tällä tavoin löydämme merkityksellisiä kokonaisuuksia joskus pirstaleiselta tuntuvalta koulutuspolultamme.

Tervetuloa kuulemaan lisää tulevaisuuden ohjausteemoista seminaariimme Unelmasta uratarinaksi – Ohjauksella avaimia tulevaisuuteen perjantaina 28.10.2022 klo 8.30 alkaen. Ilmoittaudu 14.10.2022 mennessä https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/d96205b5-4204-427d-ac02-d8a7a5208440?displayId=Fin2600358

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Kirjoittaja: Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Hautamäki, A. (toim.) 2008. Oppimisen muuttuva maasto. Taloudellisesta taantumasta nousuun oppimista kehittämällä. Oppiminen ja koulutus tulevaisuustyöryhmän raportti. Kansallinen ennakointiverkosto. Sitra: Helsinki.

Järvilehto, J. 2019. Suomesta jatkuvan oppimisen suunnannäyttäjä. Jatkuvan oppimisen haasteita ja ratkaisuja teknologiateollisuuden näkökulmasta. Teknologiateollisuus ry 7/2019. https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/2019-09/Suomesta_jatkuvan_oppimisen_suunnann%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4_2019_esitysversio.pdf

Järvensivu, A. 2022. Monimuotoinen työ ja työura edellyttävät erityisiä kompetensseja. Työpoliittinen aikakauskirja 1/2022, 8-18.

Marjomaa, N. 2022. Kahviala ammatillisen oppimisen kenttänä – Kerronnallinen tutkimus työssä oppimisesta. Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Kasvatustieteiden ja psykologian osasto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20220628  

Valtioneuvosto. 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5

Vehviläinen, J. 2019. Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2019:1. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/siirtymien_vaikutus_koulutuspolun_eheyteen.pdf

Julkaistu

Tutkimusmatka tulevaisuuden digi- ja mediataitoihin

Itä-Suomen yliopiston DigiErko-koulutus ja Mediakasvatusseura järjestivät syyskuun alussa Tutkimusmatka tulevaisuuden digi- ja mediataitoihin -seminaarin. Hybriditilaisuus järjestettiin verkossa ja Joensuussa Itä-Suomen yliopiston kampuksella.

Paikalle oli saatu useita huippuasiantuntijoita. Pitkän linjan mediakasvatuksen tutkija ja Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Reijo Kupiainen piti silmiä avaavan puheenvuoron siitä, millainen on nykyinen ja tuleva mediaympäristö, ja millaisia medialukutaitoja tarvitaan tulevaisuudessa. Sitrassa projektijohtajana työskentelevä Jukka Vahti käsitteli omassa puheenvuorossaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta digitaalisen vallan ja demokratian näkökulmista. Lisäksi seminaarissa esiintyi Eetti ry:n globaalikasvatuksen asiantuntija Minna Laakso. Hän kertoi viherpesusta ja viherväittämistä. Kaikista puheenvuoroista nousi vahvasti esille kriittisen ajattelun tärkeys. Se sai kuulijan miettimään, millaisessa mediamaailmassa elämme, mikä on totta ja mikä on manipulaatiota.

Puheenvuorojen välissä järjestettiin DigiErko-kehittämishankkeiden posterikävely, jossa ääneen pääsivät valmistuvat neljännen vuosikurssin opiskelijat. DigiErko-koulutus on kaksivuotinen työelämässä toimiville opettajille suunnattu digipedagogiikkaan keskittyvä monimuotokoulutus. Oleellinen osa koulutusta on kehittämishanke, joka kytkeytyy vahvasti opiskelijan omaan työhön opettajana. Kuvassa valmistuva DigiErko, luokanopettaja Teija Paavilainen kertoo tuottajalähtöisestä oppimisprosessista, jonka keskiössä on oppilaan aktiivinen rooli oman oppimisen tuottajana.

Asiantuntijapuheenvuorojen ja posterikävelyn lisäksi tapahtumaan sisältyi työpajoja. Eetti ry:n vastamainostyöpajassa kokeiltiin vastamainosten tekoa globaalikasvatuksen asiantuntijan Minna Laakson johdolla. Pajassa jaettiin käytännön vinkkejä, kuinka vahvistaa nuorten mediataitoja vastamainosten avulla.

Jyväskylän yliopiston yliopistonopettaja Silja Penttisen työpajassa osallistujat pääsivät kokeilemaan, miltä tuntuu matkata virtuaalimaailmaan. Osallistujat vierailivat AltspaceVR-ympäristöön rakennetulla yliopistokampuksella ja sen vapaa-ajan saarella. Saarella kaikki pääsivät saunomaan, pelaamaan koripalloa ja paistamaan nuotiolla vaahtokarkkeja. Saarella olisi viihtynyt paljon kauemminkin!

Pakohuonepedagogiikkaan ja Itä-Suomen yliopiston Sm4rt LOC pakohuonelaboratorioon tutustuttiin Juho Kahilan ja Ville Tahvanaisen vetämässä työpajassa. Pakohuonepedagogiikasta ja pelillisyydestä kiinnostunut seminaariväki testasi pakohuonepeliä ja inspiroitui pelillisyyden ja pakohuonepedagogiikan mahdollisuuksista opetustyössä. Pakopeli imaisi osallistujat kiitettävästi mukaansa ja osa myös onnistui pelastamaan ihmiskunnan.

Yksi pajoista oli Mediakasvatusseuran kulttuurisensitiiviseen mediakasvatuksen työpaja. Työpajassa tutustuttiin kulttuurisensitiivisen mediakasvatuksen kulmakiviin ja hyviin käytäntöihin sekä keinoihin turvallisempien tilojen luomiseksi.

Lisäksi Mediakasvatusseura ja Sitra järjestivät yhdessä datataloustaitojen merkitykseen ja digitaaliseen sivistykseen painottuvan työpajan. Pajassa pohdittiin ja tarkasteltiin datan merkitystä arjessa ja poimittiin käytännön vinkkejä datataloustaitojen opetukseen sekä oman datan hallintaan.

Tutkimusmatka digi- ja mediataitojen tulevaisuuteen –seminaari oli erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä ajankohtaistapahtuma. Oli hienoa saada tällainen tapahtuma Joensuun kampukselle. Digi- ja mediataitojen tulevaisuudesta kiinnostuneiden kannattaa seurata Mediakasvatusseuran sivuja ja DigiErkoUEF Facebookia, LinkedIn:ä ja Twitteriä. Myös haku marraskuussa alkavaan DigiErko-koulutukseen on edelleen auki.

Julkaistu

DigiErkot yhdistävät tekniikan ja pedagogiikan

Digitalisaatio ja digipedagogiikka hakevat edelleen paikkaansa kouluissa. Laitteet ja tekniikka ovat tulleet rytinällä luokkahuoneisiin, ja opettajat pohtivat niiden parasta pedagogista käyttämistä opetuksen ja oppimisen tukena.

Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla alkaa marraskuussa 2022 jo kuudes kaksivuotinen Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutus (60 op). Se on suunnattu opettajille, jotka haluavat oppia hyödyntämään entistä paremmin teknologian mahdollisuuksia omassa opetuksessaan. Koulutus soveltuu peruskoulun ja toisen asteen ammatillisille opettajille, mutta yhtä hyvin myös AMK- ja yliopisto-opettajille.

Kuva: Satu Piispa-Hakala

– Osallistujista eli DigiErkoista on tarkoitus muovata sellaisia kehittäjäopettajia, jotka pystyisivät omassa oppilaitoksessaan miettimään laajemminkin digitalisaatiota oppimisen näkökulmasta. Mitä uutta se voi tuoda oppimiseen ja miten se huomioidaan juuri meidän arjessamme, muotoilee vastuukouluttajana toimiva yliopistonlehtori Sini Kontkanen ja jatkaa, että koulutus on toiminut myös monelle osallistujalle ponnahduslautana erilaisiin asiantuntijatehtäviin ja uudenlaiseen urakehitykseen.

DigiErko-koulutus on monimuoto-opetusta, jonka pohjana olevan tutkimustiedon lisäksi koulutus sisältää käytännönläheisiä tehtäviä suoraan linkitettyinä omaan työhön. Kehittämishankkeesta hyötyy opiskelijan lisäksi myös koko työyhteisö. Lähitapaamisilla Joensuussa on tilaa myös keskustelulle, tärkeälle vertaistuelle ja kokemusten jakamiselle. Palautteen mukaan valmistuneet DigiErkot kokevat saaneensa koulutuksesta uutta omaan opetukseen sekä työn imu ja ilo on lisääntynyt.

Koulutus on maksullinen. Onneksi monet kunnat ja rehtorit ovat jo huomanneet pitkäjänteisen koulutuksen merkityksen ja osallistuvat koulutuksen kustannuksiin. Maksuihin on mahdollista hakea myös erilaisia apurahoja, koulutus on aikuiskoulutustukikelpoista.

Kuva: Satu Piispa-Hakala

Seuraava hakuaika opintoihin on alkanut ja päätyy 31.10.2022

Ilmoittaudu!

Lisätietoja koulutuksesta: Yliopistonlehtori Sini Kontkanen: sini.kontkanen(at)uef.fi, p. 050 570 7945

http://www.uef.fi/web/erikoistumiskoulutus-digiope

Julkaistu

Osaamisen todentaminen digitaalisilla työkaluilla

Oletko joskus suorittanut opintojaksoja vapaa-ajallasi tai osallistunut esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa järjestetyille kursseille? Osa jatkuvaa oppimista on tutkintojen suorittamisen ja työn ohessa tapahtuva vapaa-aikana oppiminen. Myös tällä tavoin kertyneen osaamisesi näkyväksi tekeminen on tärkeää ja tekee sinusta työmarkkinoilla tavoitellumman osaajan. Digitalisaatio mahdollistaa osaamisesi esille tuomisen muillakin keinoilla kuin perinteisillä paperisilla tutkinto- tai työtodistuksilla. Digitalisaation myötä voit näyttää osaamisesi esimerkiksi LinkedInissä tai muissa kanavissa, joista mahdolliset työnantajat pääsevät tutustumaan sinuun ja osaamiseesi.

Tutkintokoulutukset siirtyvät koulutuksen järjestäjien toimesta Opintopolku-verkkopalveluun, missä omia suoritettuja opintoja voi käydä katsomassa Suomi.fi-tunnuksilla. Linkin omista Opintopolussa olevista opintosuorituksista voi myös lähettää vaikkapa työnantajalle työnhaun yhteydessä. Opintopolussa näkyy kuitenkin vain opintojaksojen nimet, laajuudet ja arvostelu. Opintojaksojen tarkempaa kuvausta eli sisältöä sieltä ei näe. Opintopolkuun siirtyy vain tutkintokoulutuksen opintosuoritukset, esimerkiksi työnantajien järjestämät täydennyskoulutukset tai harrastusten yhteydessä suoritetut opinnot eivät palveluun siirry. Osaamismerkit ovat yksi keino kuvata muuten kuin tutkintokoulutusten kautta kertynyttä osaamistasi.

Oppijan Open Badge -osaamismerkit

Kun haluat kuvata osaamistasi mahdollisimman laajasti, yksi vaihtoehto on Open Badge -osaamistili ja digitaaliset osaamismerkit. Perustamalla Open Badge -tilin voit koota kaiken oman osaamisesi samaan paikkaan. Voit koota tilille niin tutkintokoulutuksien kautta kuin työelämässäkin kertyneen osaamisesi. Tilillä voi olla linkki Opintopolkuun, tai sinne voit ladata kaikki tutkintotodistuksesi esimerkiksi pdf-tiedostoina. Työtodistuksissa informaatio rajoittuu yleensä tekstiin. Työtodistuksiin kirjataan yleensä vain työsuhteen kesto, tehdyt työtehtävät jne., mutta Open Badge -tilille voit ladata myös vaikkapa kuvia tekemistäsi töistä. Kuvagalleriaa voit laajentaa sitä mukaa, kun osaamisesi karttuu. Kyseessä on siis eräänlainen digitaalinen portfolio, jonka linkin voit lähettää mahdollisille työnantajille. Suorittaessasi tutkinto-opintoja voit hyödyntää tiliä myös osaamisen tunnustamisessa eli hyväksi lukemisessa lähettämällä linkin opettajalle ennen keskustelua.

Kuva 1. Osaamismerkkejä erään käyttäjän tilillä. Klikkaamalla merkkejä pääsee lukemaan mm. koulutusten sisällöt.

Open Badge -tili on yksityishenkilöille eli opiskelijalle tai työntekijälle ilmainen väline osaamisen esittelemiseen. Koulutusorganisaatiot maksavat Open Badge Factory -lisenssimaksun, joka on lisenssin laajuudesta riippuen muutamia satasia vuodessa.

Open Badge Factory koulutusten toteuttajille

Koulutusorganisaatioille osaamismerkkien myöntäminen opiskelijoille on tehty sujuvaksi ja tapahtuu samassa ympäristössä, erillisen Open Badge Factory -käyttöliittymän kautta. Open Badge Factory on eräänlainen todistusten laadintapohja. Sinne ladataan varsinainen 200×200 pikselin osaamismerkki, ja sinne kirjoitetaan merkin saamisen kriteerit eli todistukseen tuleva teksti. Osaamismerkin myöntäminen tapahtuu myös järjestelmän kautta lähettämällä merkit opinnot läpäisseille sähköpostitse. Opiskelijan näkökulmasta merkin vastaanottaminen tapahtuu siis sähköpostin kautta. Mikäli opiskelijalla on jo Open Badge -tili, merkin voi kuitata vastaanotetuksi klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. Mikäli tiliä ei vielä ole, opiskelija voi ladata todistuksen osaamismerkin suorittamisesta pdf:nä.

Kuva 2. Opiskelijan saama sähköpostiviesti osaamismerkin myöntämisestä.

Osaamismerkit käytössä Riverialla, Karelialla ja UEF:llä

Vauhtia uralle -hankkeessa kehitetään uudenlaisia koulutuspalveluja yli koulutusasteiden ja tutkintorajojen Riverian, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan myös koulutuksia, jotka eivät siirry rekistereihin (Wilma, Koski, Opintopolku) tai joista ei voi myöntää tutkintotodistuksia. Näitä tilanteita varten tarvitaan digitaaliset osaamismerkit, joilla osaaminen voidaan todentaa. Osaamismerkkejä pilotoitiin ensimmäisenä maarakennuksen esimieskurssin yhteydessä. Opintojakso toteutettiin kolmen koulutusorganisaation yhteistyönä, jolloin kukin opettaja kirjoitti todistukseen oman osionsa kriteerit.

Digitaaliset osaamismerkit soveltuvat hyvin tilanteisiin, joissa opinnot koostuvat pienistä palasista eri koulutusaloilta tai eri koulutusasteilta. Usein niitä hyödynnetään myös silloin, kun on tarvetta yhtä opintopistettä pienempien räätälöityjen opintojen rakentamiseen. Merkin myöntäjänä voi olla yksi taho, tai kukin organisaatio voi myöntää merkin omasta osiostaan. On myös mahdollista rakentaa tasoja ja laajuuksia täysin eri tavalla kuin tutkintokoulutuksissa, vaikkapa pronssinen, hopeinen ja kultainen työtehtävien osaaja.

Koulutusten toteuttaminen kolmen asteen yhteistyönä on ollut hankkeessa sujuvaa, ja digitaaliset osaamismerkit ovat tehneet koulutuksista kertyneen osaamisen kuvaamisesta helppoa niin organisaatioille kuin opiskelijoillekin. Tulevaisuudessa koulutuksia rakennetaan yhä enemmän räätälöityinä ja alle yhden opintopisteen mikro-opintoina, jolloin uskomme myös osaamismerkkien yleistyvän osaamisen kuvaamisessa. Merkkien arvostusta nostanee se, että työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat juuri asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudenlaisten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamisesta sekä osaamismerkkien ja muiden osaamiskuvausten kehittämisestä.

Lisätietoja:

https://openbadgepassport.com/1etusivu/

https://openbadgefactory.com/fi/

https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM044:00/2021

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Kirjoittajat:
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Arto Laaninen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Julkaistu

Kansainvälisten lääkäreiden uusittu täydennyskoulutus käynnistyy 

Kuinka saada kansainväliset lääkärit töihin Suomessa – suomen kielellä? Lääkärin suomi -koulutuksen suomen kielen opettajat kertovat hankkeesta, sen tavoitteista, ja mitä hankkeessa tapahtuu juuri nyt.

Taustaa hankkeesta

Lääkärin suomi -koulutuksia on järjestetty Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä vuodesta 2016 lähtien. Koulutus on tarkoitettu lääkäreille, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa muualla kuin Suomessa.  

Lääkärin suomi -koulutuksen tavoitteena on se, että lääkärillä on ammatilliset ja kielelliset valmiudet suomalaisessa työelämässä toimimiseen. Valviran kuulusteluissa mitataan näitä valmiuksia, ja kuulustelujen läpäiseminen on vaatimuksena lääkärin työn harjoittamiseen Suomessa. Laillistamiskuulusteluissa vaaditaan nykyään vähintään B2-tason suomen kielen taitoa.

Uudet tuulet 2021–2024 

Lääkärin suomi -hanketta kehitetään ja pilotoidaan Talent Boost -rahoituksella 2021–2024. Koulutuksen suunnittelussa mukana on kolme yliopistoa: Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Jokaisesta yliopistosta on mukana S2-osaamista ja lääketieteen osaamista.  

Uuden opetussuunnitelman mukainen koulutus alkaa syksyllä 2022. Hakuaika koulutukseen on käynnissä 27.5. saakka ja elokuussa järjestetään pääsykokeet, joiden perusteella valitaan koulutukseen 20 opiskelijaa.  Koulutus kestää vuoden. Integroidussa opetuksessa kielenoppimisen tavoitteet ja sisällöt on solmittu yhteen ammatillisten tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Tämä edellyttää suomen kielen opettajien ja lääketieteen kouluttajien tiivistä yhteistyötä.   

Ammatillisessa osiossa tavoitteena on opettaa sellaisia taitoja, joita Suomen ulkopuolella opiskelleella lääkärillä ei voi olettaa olevan ennestään, kuten esimerkiksi suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän tuntemusta, erilaisten lausuntojen kirjoittamista ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Suomen kielen opetus tukee näitä tavoitteita. Kaikkein keskeisin tavoite suomen kielen kannalta on kuitenkin potilaan kanssa keskustelun sujuminen. Sitä vaatii myös potilasturvallisuus.  

Mitä hankkeelta odotetaan?  

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien taidot ja tiedot saadaan suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Valviran laillistamisprosessi on raskas ja aikaa vievä. Tavoitteena on nopeuttaa tätä prosessia.  

Entistä tiiviimpi yhteistyö suomen kielen opettajien ja lääkärikouluttajien kesken luo mahdollisuuden syventää kansainvälisten lääkäreiden osaamista ja taitoja.  

Koulutukseen integroitu työharjoittelu eli amanuenssuuri tuo käytännön työelämän lähemmäksi koulutuksen tavoitteita. Koulutuksessa on nyt mukana erilliset kielen oppimisen tavoitteet myös amanuenssijakson ajaksi, tarjolla on kielitukea ja ohjausta.  

Maahanmuuttajalääkärien täydennyskoulutushanke on yksi suunnannäyttäjistä laajemmassa pyrkimyksessä täsmentää työelämän kielitaitovaatimuksia ja kehittää alakohtaista kielenoppimista. 

Yliopistojen välinen yhteistyö mahdollistaa hyvien käytänteiden jakamisen ja uusien innovaatioiden syntymisen.  

Lue Lääkärin suomi -hankkeesta lisää täällä.

Blogikirjoitus on julkaistu myös Kielibuustin blogissa.

Kirjoittajat,
Tuula Korhonen, Itä-Suomen yliopisto / Jatkuvan oppimisen keskus
Taina Pitkänen, Tampereen yliopisto
Saija Pyhäniemi, Helsingin yliopisto
Maija Tervola, Tampereen yliopisto

Julkaistu

Säteilyturvallinen radiologisten kuvantamismenetelmien käyttö on potilaan eduksi

Radiologiset kuvantamismenetelmät ja käytännön säteilyturvallisuus kehittyvät jatkuvasti. Radiologiaan ja kardiologiaan erikoistuvat lääkärit ovat useiden vuosien ajan kartuttaneet osaamistaan Itä-Suomen yliopiston toteuttamalla Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssilla, kertoo kurssin johtaja, professori Petro Julkunen.

Radiologinen kuvantaminen kehittyy jatkuvasti. Potilaasta voidaan, laite- ja menetelmäkehityksen avulla, saada aina vain tarkempia ja monipuolisempaa informaatiota tarjoavia kuvia. Kuvia voidaan hyödyntää mm. diagnostiikassa ja erilaisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Jatkuvasti kehittyvä ala vaatii laaja-alaista ymmärrystä niin lääketieteellisestä konseptista, johon sitä sovelletaan kuin menetelmäteknisistä mahdollisuuksista ja rajoitteista.

Kun kyse on radiologisesta kuvantamisesta, liittyy aiheeseen oleellisena myös säteilyturvallisuus, jotta potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten säteilyaltistukset saadaan minimoitua samalla maksimoiden potilaiden saama hyöty.

Itä-Suomen yliopiston tarjoamalla radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssilla osallistuja saavat kattavan koulutuksen radiologisen kuvantamisen säteilyturvallisesta käytöstä eri sovelluksissa ja lääketieteen erikoisaloilla. Koulutuksen tavoitteena on osallistujan kattava ymmärrys säteilyturvallisuuteen liittyvistä fysiikan taustoista, niiden ilmentymistä ja hyödyntämisestä radiologisessa kuvantamisessa sekä säteilysuojelussa. Osallistuja saa myös tietoa säteilyannoksen mittaamisesta ja säteilytoiminnan vaatimuksista.

Säteilyturvallisuuteen vaikuttavia asioita demonstroidaan käytännön radiologisilla kuvantamislaitteilla, ja huomioidaan myös ne radiologiset kuvantamismenetelmät, joiden käyttöön ei liity merkittäviä säteilyturvallisuusnäkökulmia, kuten magneettikuvantaminen ja ultraäänikuvantaminen. Tämän hallitseminen ja ymmärrys antavat mm. vaihtoehtoja ionisoivaa säteilyä hyödyntäville kuvantamismenetelmille.

Itä-Suomen yliopistolla on pitkät perinteet jo Kuopion yliopiston ajoilta radiologisen kuvantamisen tutkimuksessa ja koulutuksessa. Kuopion yliopistollinen sairaala kampuksen laidalla tarjoaa parhaat puitteet demonstraatioiden toteuttamiseksi.

Aiemmin Suomen radiologiyhdistyksen kanssa yhteistyönä toteutettua koulutusta on pyritty kehittämään huomioiden olemassa olevat erikoislääkärikoulutusten ja säteilylainsäädännön vaatimukset. Koulutusta on uudistettu ja laajennettu terveydenhuollon röntgentoiminnan säteilyturvallisuuden täydennyskoulutukseksi, ja sen osaksi on lisätty tarjontaa radiologista kuvantamista hyödyntäviltä eri erikoisaloilta.

Uusimpaan tutkittuun tietoon perustuva koulutus kuuluu nyt Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan ja sitä toteutetaan vuosittain elokuussa.

Tutustu radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun koulutuksiin

Petro Julkunen on lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän toimii myös ylifyysikkona Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Julkunen on Itä-Suomen yliopistossa toteutettavan sairaalafyysikkokoulutuksen vastuuhenkilönä ja sairaalafyysikkokoulutusta koordinoivan kansallisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajana, sekä radiologisen fysiikan ja säteilysuojelukurssin johtaja.