Minne suunnistaisin? Mikä kiehtoisi minua? Missä voisin loistaa? Mitä voisin opiskella? Missä piilee minun intohimoni?
Oman intohimon ja vahvuuksien löytäminen ei ole aina suoraviivaista.
Se on kuin matka, joka kääntelee ja mutkittelee ennen kuin osat loksahtavat kohdalleen. Ohjaajan rooli voi olla ratkaiseva tässä seikkailussa, tarjoamalla arvokkaita kysymyksiä ja tukea oman polun hahmottamiseen. Mutta mitä itse asiassa tarkoittaa ”kiinnostus”?
Olisiko se motivaatiota ja mielenkiintoa ruokkiva voima, joka vetää meitä luokseen?
Muista vaikkapa George Malloryn vastaus, kun häneltä kysyttiin, mikä saa hänet kiipeämään Mount Everestille: ”Because it is there!” On huomattu, että intohimo parantaa kognitiivista suorituskykyä, koska sen edessä olemme valmiita tekemään ylimääräistä vaivaa. Se myös ennustaa oppimisen onnistumista paremmin kuin pelkät arvosanat. Judith Harackiewicz havaitsi, että opiskelijoiden intohimo psykologian peruskurssia kohtaan ennusti paremmin heidän myöhempää oppimismenestystään kuin peruskurssin arvosana.
Intoa ja uteliaisuutta ruokkii enemmän oivallus oman oppimisen merkityksestä kuin valmiiksi annetut ohjeet ja neuvot. Esimerkiksi, kun opiskelijoille kerrotaan, miksi matematiikka on tärkeää elämän kannalta, se saattaa vähentää uteliaisuutta. Mutta pyydä heitä kirjoittamaan lyhyt essee siitä, miten matematiikka voisi muuttaa heidän tulevaisuuttaan, ja he voi vahvistaa kiinnostusta aihetta kohtaan.
Intohimon lisäksi vahvuudet voivat olla kompassimme.
Vahvuuksia tunnistamalla voimme asettaa tavoitteemme ja edetä niitä kohti. Yksi tunnetuimmista vahvuuksien listoista on VIA, Values in Action. Vahvuuksia voi tunnistaa erilaisten menetelmien avulla, kuten vahvuuskortit, vahvuuksiin keskittyvät haastattelut ja vahvuustestit. VIA-vahvuudet eivät ole aivan yksiselitteisiä, joten niiden yhdistäminen valmennuskeskusteluun voi olla hyödyllistä. Näin valmennettava voi helpommin hahmottaa, missä tilanteissa hänen vahvuutensa loistavat ja miten niitä voi hyödyntää uusissa tilanteissa.
OVELLA-koulutushankkeen rahoittamat osallistujat ovat kehittäneet erilaisia ratkaisukeskeisiä haastattelurunkoja nuorten kohtaamiseen. Tavoitteena on tutustua nuoreen paremmin, jotta ohjaaja voi auttaa nuorta löytämään oman suuntansa.
Lataa tästä opas, joka sisältää seitsemän erilaista haastattelurunkoa!
Arttu Puhakka on ratkaisukeskeinen valmentaja, Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta.
Väitän, että käsityö on suomalaisen perusopetuksen laaja-alaisin oppiaine. Peruskoulun käsityön opetus rakentuu sekä teknisen työn, että tekstiilityön sisällöistä. Tätä laajaa sisältöparia yhdistävät ilmaisun, muotoilun ja teknologian ulottuvuudet. Nykyaikaiseen käsityön opetukseen kuuluvat käsityön työtapojen opettamisen lisäksi esimerkiksi ideointi- ja suunnittelutaidot, työturvallisuus, prosessinomainen työskentely sekä työskentelyn dokumentointi ja arviointi. Tietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistaminen ovat luonteva osa käsityöllistä oppimisprosessia. Peruskoulun aikana oppilasta kannustetaan harjoittelemaan kokonaista käsityöprosessia, jossa oppilaan oma suunnitelma on käsityötuotteen toteutuksen lähtökohtana. Kokonaisen käsityöprosessin myötä harjoitellaan laajasti tulevaisuuden taitoja esimerkiksi yritteliäisyyttä, osallisuutta ja vaikuttamista.
“Väitän, että käsityö on suomalaisen perusopetuksen laaja-alaisin oppiaine.”
STEAM
Peruskoulun käsitöissä sovelletaan myös STEAM- sisältöjä (science, technology, engeneering, arts, mathematics). Tiede, teknologia, insinööritaidot, taiteet ja matematiikka ovat läpileikkaavia osaamisen ulottuvuuksia käsityössä. Ne voidaan nähdä yksittäisiä aputietoina tai yhdistävinä kokonaisuuksina käsityön oppimisessa. Monet fysiikan ilmiöt tulevat konkreettisiksi käsityön tunneilla. Puukkoa takoessaan oppilas oppii hiiliteräksen kiderakenteesta ja lämpökäsittelyn merkityksestä. Rakennellessaan virtapiirejä oppilas soveltaa sähköopin perusteita. Villalankojen värjäys ja kankaanpainanta opettavat käytännöllistä kemiaa. Insinööritaitoja tarvitaan kestäviä materiaaleja valittaessa, rakenteita ja ratkaisuja suunniteltaessa sekä projektityöskentelyssä. Materiaalien tuntemus ohjaa kestävään kehitykseen ja tekemään ekologisia valintoja. Monipuoliset käsityön työtavat vahvistavat luovuutta, itseilmaisua ja hyvinvointia. Matemaattiset taidot ja kolmiulotteinen hahmottaminen mahdollistavat projektien suunnittelun ja toteuttamisen käyttäjälle ja käyttötarkoitukseen sopivaksi.
Kuvan on ottanut Mirkka Eskelinen.
Teknologiakasvatus
Monipuolinen materiaalituntemus, työvälineiden käyttötaito ja laaja-alainen, moderneihin ja perinteisiin käsityön työtapoihin tutustuminen ohjaavat oppilasta ymmärtämään rakennettua maailmaa, sekä vanhaa, että uutta teknologiaa ympärillämme. Tutkimusten mukaan oppilas, joka osaa nimetä ja käyttää erilaisia työvälineitä sekä materiaaleja, ottaa helpommin aktiivisen roolin teknologista ongelmaa ratkottaessa. Ihminen, joka ymmärtää miten rakennettu maailma toimii, suhtautuu kriittisesti olemassa oleviin ratkaisumalleihin ja osaa tarvittaessa suunnitella ja toteuttaa kestäviä ja ekologisia artefakteja, tuotteita sekä ympäristöjä kestävää tulevaisuutta silmällä pitäen.
Käsityölaboratorio
Käsityöluokat ja materiaalit vievät usein ison osan koulun budjetista. Tiloilta vaaditaan monikäyttöisyyttä ja työturvallisuutta. Monenlaiset koneet, laitteet ja työvälineet vaativat huolellista ylläpitoa. On kuitenkin erittäin tärkeää, että oppiaine, joka mahdollistaa tärkeiden kädentaitojen oppimisen sekä teoreettisten aineiden soveltamisen käytännön tasolla, säilyttää arvoisensa aseman suomalaisessa peruskoulussa. Useita kertoja vuodessa saamme Joensuun kampuksen käsityötieteen tiloihin vierailijoita ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Joka kerta käsityön opetustilat, mahdollisuudet ja erityisyys ihmetyttävät vieraita. Monissa maissa käsityönopetuksesta sellaisenaan on luovuttu, mikä harmittaa kasvatustieteen ammattilaisia.
“On erittäin tärkeää, että oppiaine, joka mahdollistaa tärkeiden kädentaitojen oppimisen, sekä teoreettisten aineiden soveltamisen käytännön tasolla, säilyttää arvoisensa aseman suomalaisessa peruskoulussa.”
Käsityönopettajakoulutus
Käsityönopettajakoulutus siirtyi Savonlinnasta Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle, Taitola-rakennukseen vuonna 2018. Siitä lähtien Joensuussa on koulutettu laaja-alaisesti alansa hallitsevia, monimateriaalisen käsityön opettajia. Opiskelijoiden opintoihin kuuluvat kasvatustieteen opintojen lisäksi sekä teknisen työn, että tekstiilityön sisältöjä. Valmis käsityönopettaja voi peruskoulun tai lukion lisäksi työllistyä esimerkiksi tutkijaksi, vapaaseen sivistystyöhön, yrittäjäksi tai mihin vain käsityöalan asiantuntemusta vaativaan tehtävään.
Kuvan on ottanut Anne Posti.
Teknologiat haltuun!
Käsityö oppiaineena vaatii opettajalta paljon, ja aineenhallinnan vaatimukset ovat kovat. Haluaisitko sinä päivittää osaamistasi nykyaikaisen käsityön opetuksen kentällä? Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus järjestää opetushallituksen rahoittamaa käsityön täydennyskoulutusta opettajille tulevan lukuvuoden 2023–24 aikana. Teknologiat haltuun- koulutus koostuu kolmesta opintojaksosta, jotka on suunnattu perusasteen opettajille ja yksi opintojakso myös varhaiskasvatuksen opettajille. Koulutuksen myötä saat käsityksen siitä, mitä käsityönopetus nykyään on ja kehität osaamistasi uudempien teknologioiden parissa! Tervetuloa Taitolaan!
Anne Posti toimii käsityön ja teknologiakasvatuksen yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopistolla ja tutkii väitöskirjassaan teknologiakasvatuksen ja postdigitaalisen leikin ulottuvuuksia varhaiskasvatusikäisten lasten käsityöllisessä toiminnassa.
Tällä viikolla vietetään kansainvälistä autismitietoisuuden viikkoa. Viikon tarkoituksena on tuoda esille tietoisuutta autismista. Autismiliiton mukaan tämän vuoden teemana on #EiRiitä.
Autismikirjosta, tarkkaavuudenhäiriöstä, lukivaikeudesta ja monesta muusta oppimiseen vaikuttavasta taustatekijästä keskustellaan onneksi tänä päivänä paljon. Ymmärretään myös, ettei kyse ole sinänsä esteenä opiskelulle, varsinkin jos opiskeluun on motivaatio, ohjausta on saatavilla opintojen pulmakohtiin sekä keskusteluapua siihen, kuinka opiskelu voisi sujua itselle sopivimmin. Tämä on tärkeää, mutta koska kuulee myös, etteivät kaikki saa tarvitsemaansa tukea ja ennen kaikkea ymmärrystä, voimme autismitietoisuuden viikon hengessä todeta, että vielä #EiRiitä puhe, vaan töitä tietoisuuden lisäämisen parissa on tehtävä paljon.
”Kaikilla ihmisillä on lähtökohtaisesti oikeus osallisuuteen yhteiskunnassa. Koulutus on yksi niistä tekijöistä, joiden kautta tämä tulee mahdolliseksi, koulutus lisää osallisuutta. Jotta tämä voi toteutua, tulee koulutuksen olla kognitiivisestikin saavutettavaa ja riittävän esteetöntä.”
Koulutuksella on suuri merkitys ihmisen elämänkaaressa. Koulutus mahdollistaa itsensä kehittämisen, kehittymisen, näkökulmien avaamisen ja työllistymisen mahdollisuuden. Koulutus ja työllisyys luovat myös osallisuutta. Kaikilla ihmisillä on lähtökohtaisesti oikeus osallisuuteen yhteiskunnassa. Koulutus on yksi niistä tekijöistä, joiden kautta tämä tulee mahdolliseksi, koulutus lisää osallisuutta. Jotta tämä voi toteutua, tulee koulutuksen olla kognitiivisestikin saavutettavaa ja riittävän esteetöntä. Joskus voi olla, että erilainen mielikuva opiskelusta estää opintoihin tähtäämisen. Saattaa tulla mielikuva, etten pysty, etten osaa, etten ole riittävän hyvä. Onneksi tämä ei ole totta.
Avoimen yliopiston opinto-ohjaajana ja erityisopettajana saan usein ilokseni kertoa, että avoimen yliopiston opinnot ovat kaikille avoimia. Tämä tarkoittaa sitä, että opintoihin voi ilmoittautua ja tulla kokeilemaan. Näen, että monesti avoimessa yliopistossa aloitetut opinnot ovatkin avanneet ovia seuraaviin opintoihin ja lisänneet opiskelijan itsemääräämisoikeutta, itsetuntoa ja lopulta osallisuutta elämän monella eri sektorilla. Opinnot ovat usein itsenäisesti suoritettavia, mutta ohjausta on saatavilla tarvittaessa. Opinnot ovat vaativuudeltaan kuitenkin yliopisto-opintoja, joten niiden kautta saa realistisen kuvan siitä, minkälaista opiskelu yliopistossa on. Tietoisuus avaa ovia uudenlaisille koulutus- ja urapohdinnoille.
Opintojen ja opiskelutapojen testaaminen on hyvä tapa kartoittaa opintojen ja alan soveltuvuutta itselle. Tuntuvatko suoritustavat sellaisilta, joita haluan opiskella, onko ala sellainen kuin kuvittelinkin sen olevan? Suoritustavat ovat samanlaisia mitä tutkinto-opiskelijoilla, mutta yksilöllisten opintojärjestelyjen kautta on terveydellisen tarpeen vaatiessa mahdollista saada tukea, muun muassa lisäaikaa tentteihin. Ohjauksessa voi ennalta käydä myös keskustelua siitä, onko opinnoissa sellaisia opintojaksoja, jotka vaativat esimerkiksi läsnäoloa, ryhmätöitä tai muita tekijöitä, jotka saattaisivat tuntua kuormittavilta. Näiden tietojen pohjalta voi pohtia, mikä oppiaineista ja sen opiskelutavoista sopii parhaiten itselle.
Hyvää autismitietoisuuden viikkoa!
Tiina Juurela on opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja aineenopettaja. Hän on toiminut opinto-ohjaajan tehtävissä avoimessa yliopistossa Itä-Suomen yliopiston perustamisesta lähtien. Tiina kokee tärkeänä erityisesti yhdenvertaisten koulutuspolkujen tarjoamisen monenlaisista lähtökohdista oleville opiskelijoille.
Työelämän vaatimus nopeasta uudistumisesta haastaa koulutusorganisaatioita uudistumaan. Tekoäly on yksi väline, jonka avulla saadaan tietoa yritysten osaamistarpeista ja sen mukaan pystytään kehittämään työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Sovellusmahdollisuudet nojaavat meihin käyttäjiin.
Koulutuksen järjestäjinä työskentelemme tulevaisuuteen liittyvien kysymysten parissa. Miten ympäristössämme tapahtuvat muutokset heijastuvat tulevaisuuden osaamistarpeisin? Millaisia osaajia yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa? Suomessa on pula koulutetusta työvoimasta. Nuorten ikäluokka pienenee radikaalisti vuoden 2030 jälkeen ja tavoitteeksi on asetettu, että 50 % nuorista osallistuu korkeakouluopetukseen. Jatkuvan oppimisen opiskelijamäärät puolestaan pitäisi saada nousemaan 60 % tasolle. Haasteena on edelleen, että aliedustetut ryhmät eivät kouluttaudu potentiaaliaan vastaavasti. Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia paikkaamaan osaamisvajetta. (Jääskeläinen 2022.)
Ympäröivä yhteiskunta moninaistuu ja luo vaateita saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmasta. Kaikki nämä seikat haastavat koulutusorganisaatioita uudistumaan. Tutkintokoulutus ei yksistään ole riittävää vaan katsetta pitää suunnata uudenlaiseen osaamiseen. Eurooppalaisella ja kansallisella tasolla ratkaisuksi on esitetty pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä. Tällaiset osaamiskokonaisuudet toisivat nopeasti henkilölle mahdollisuuden hankkia tarvittavaa osaamista, mikromeriittiä, pitkän tutkintokoulutuksen sijaan. Koulutusorganisaatioilla on iso rooli tällaisten osaamiskokonaisuuksien kokoamisessa. Tämä haastaa meitä avartamaan katsantokantaamme tutkinnoista laaja-alaiseen osaamiseen. Samalla toimintakenttämme ja tietomäärät laajenevat. Tätä pulmaa ratkaisemaan tarvitsemme tekoälyä.
Osaamistarpeiden tunnistaminen tekoälyn avulla
Vauhtia uralle –hankkeessa kehitämme tekoälyä, joka ennakoi eri ammattialojen osaamistarpeita ja yhdistää niitä koulutusorganisaatioiden tarjontaan. Tekoäly on työkalu, jonka avulla voimme laajentaa ajatuksiamme siitä, millaista uutta osaamista työelämässä nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Osaamistarpeiden selvittäminen auttaa niin yrityksiä kuin jatkuvan oppimisen opiskelijoita löytämään joustavia koulutuspolkuja näihin osaamistarpeisiin. Tekoäly tuo nähtäville millaisia koulutuksia hankkeessa mukana olevilla oppilaitoksilla, Riverialla, Karelia-ammattikorkeakoululla ja Itä-Suomen yliopistolla, on jo tarjolla. Toisaalta oppilaitoksille tekoäly voi tuoda näkyväksi millaisesta osaamisesta on tarvetta ja antaa mahdollisuuden suunnitella asiakkaille koulutusta vastaamaan näihin tarpeisiin.
Tekoälypohjaisia välineitä osaamistarpeiden tunnistamiseksi on vielä sangen vähän, vaikkakin niiden käyttö on kehittymässä. Tekoälyn hyöty on, että se pystyy prosessoimaan valtavasti tietoa. Jos asian selvittäminen vaatii suuren tietomäärän kahlaamista ja analysointia, kannattaa laittaa tekoäly töihin. Tekoäly kerää, kokoaa ja tiivistää sille opetettua tietoa, mutta yksin sen tiedon varaan ei voi yrityksiä kuin oppijoitakaan jättää. Tarvitaankin ihmisiä ja ohjausta tulkitsemaan tekoälyn tuottamia tuloksia ja käymään jatkokeskustelua datan kanssa.
Tekoälyn kanssa toimiminen vaatii pohdintaa ja kriittisyyttä, ettei tekoälyn tuottamaa dataa oteta täysin annettuna. On siis hyvä tietää, miten algoritmi tekoälyn toiminnan takana toimii, mitä tietoa se prosessoi ja mitä se on suunniteltu tuottamaan. Mitä tekoäly todella kertoo meille tulevaisuuden osaamisesta? Tällä tavoin voimme huomata, että mitä tekoälyn tuottaman tiedon ulkopuolelle voi jäädä tai millaisia asioita se toisintaa.
Tekoälysovellusten kanssa pohditaan paljon eettisiä kysymyksiä. Eettisten periaatteiden tulee ohjata tekemistä jo siinä vaiheessa, kun järjestelmää luodaan. Jokaisen tekoälyn kanssa toimivan pitää tiedostaa, mitä eettiset periaatteet oikeasti tarkoittavat käytännössä. Millä tavoin hahmotamme palveluissa ja digitaalisissa ympäristöissä olevan tiedon ja kuka tiedon on tuottanut? Toisaalta tekoälyä ja teknologiaa kehittävien pitää miettiä, ketä heidän palvelunsa koskee ja miten käyttäjien oikeudet palvelussa toteutuvat sekä mitä seurauksia mahdollisesti koituu. Kenen intressejä tekoäly palvelee?
Koulutusorganisaatiot moniosaajuuden tukijoina
Tekoälyn sovellusmahdollisuudet nojaavat meihin käyttäjiin. Siksi on hyvä pohtia, miten haluamme tekoälyä hyödyntää. Pylkkänen (2022) kuvaa kolumnissaan, että työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaamiseksi työnvälitys tarvitsee digiä ja tekoälyä. Pelkästään ihmisvoimin näiden yhdistäminen ei ole riittävää. Yritysten mahdollisuudet ennakoida osaamistarpeitaan ovat usein rajalliset. Pienissä yrityksissä ei välttämättä ole resurssia käsitellä ja arvioida saatavilla olevaa ennakointitietoa. Tiedolla johtamisen työvälineitä on viime vuosina kehitetty, mutta yhteistyötä menetelmien kehittämisessä ja hyödyntämisessä on toistaiseksi tehty vähän. Vauhtia uralle –hankkeessa kehitetty tekoäly voi olla yksi työkalu, joka jatkossa tuo nähtäville erilaisia syötteitä tarvelähtöisten koulutusten suunnitteluun.
Koulutusorganisaatiot ovat tärkeitä tekijöitä tulkitsemaan tekoälyn tuottamaa dataa ja analysoimaan datan merkitystä osaajien kouluttamisessa. Inkeri Ruuska nostaa esiin artikkelissaan “Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan luovaa moniosaamista” (2022), että tulevaisuuden työelämässä kaivataan yhä enemmän uudenlaista oppiainerajat ylittävää osaamista. Koulutusorganisaatioissa meidän tulee osata katsoa koulutusta laajemmin. Osaamista voi kehittää pienissä paloissa ja parhaimmillaan eri koulutusorganisaatioiden koulutusten yhdistelminä. Tarvitsemme tietoa ja kykyä löytää nämä mahdollisuudet. Formaalin koulutuksen mahdollisuudet ovat jo nyt paremmin löydettävissä, mutta osaamista tuotetaan myös non-formaaleissa sekä informaaleissa oppimisympäristöissä. Tähän tekoäly ja tulevaisuudessa korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 voi tuoda paremmat mahdollisuudet hahmottaa, rakentaa ja valita itselle mielekkäitä polkuja osaamisen kehittämiseen.
Kirjoittajat:
Terhi Keltanen, opintoasiainpäällikkö, opinto- ja uraohjaaja, Itä-Suomen yliopisto Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, opinto- ja uraohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/
Lokakuun puolivälissä vietetään kansainvälistä adhd-viikkoa. Tämä teema koskettaa kaikkia kouluasteita ja opiskelua myös meillä avoimessa yliopistossa.
Tutkimustulokset antavat vaihtelevan arvion siitä, minkä verran aikuisväestöllä ilmenee tarkkaavuuden häiriötä Suomessa. Käypä hoito -suosituksen mukaan tarkkaa tämänhetkistä arvioita määrästä ei ole saatavilla, mutta uusiempien meta-analyysien arvio on 3,6–7,2 % luokkaa 6-18-vuotiailla. Aikuisten vastaavaa prosenttilukua ei ole tarjolla, mutta oletus on, että aikuisilla oireet saattavat olla jossain määrin vähäisempiä, mitä edellä esitetyllä kohderyhmällä. Aikuisilla on kehittynyt joko tiedostamatta tai tiedostaen erilaisia selviytymismekanismeja, jotka auttavat selviytymään arjessa, myös opinnoissa.
Vuonna 2021 Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa opiskeli noin 25 000 opiskelijaa. Tämä prosenttiarvion ja opiskelijamäärän perusteella opiskelijoistamme noin 900-1800 tekee keskimääräistä enemmän töitä tarkkaavuutensa ylläpitämiseksi opinnoissaan. Ei siis ole merkityksetöntä, että kiinnitämme asiaan huomioita. Voimme hyvin todeta, että tämä koskettaa suurta joukkoa opiskelijoistamme.
Tarkkaavuuden tukeminen opintojen aikana koskettaa toki aivan kaikkia opiskelijoita. Onhan tarkkaavuus asia, johon vaikuttaa ihan kaikilla niin ravinto, liikunta, kuin yleinen hyvinvointikin. Tarkkaavuuden tukemisesta esimerkiksi saavutettavuuden ja ohjauksen keinoin hyötyvät siis aivan kaikki.
Omaa tarkkaavuutta voi opiskellessa tukea monella tavalla. Avoimen yliopiston opintoihin hakeutuu pääasiassa opiskelijoita, joilla on halu opiskella ja motivaatio sen oppiaineen opiskeluun, jota opiskelee. Motivaatio onkin tärkeä voima, joka auttaa selättämään monta pulmaa opintopolulla. Omien tavoitteiden selkiyttäminen auttaa siinä, että hakeutuu opintoihin, joista kokee iloa. Kun on tahtoa, kaivautuu ihminen, vaikka läpi ”harmaan kiven”.
Motivaation lisäksi opintojen sujuvuuden osalta ja tarkkaavuuden keskittämisen osana on suurena apuna selkeä struktuuri. Opetussuunnitelma ja opintojen toteutusaikataulut antaa reunaehdot oman opiskelusuunnitelman tekemiselle. Oma opiskelusuunnitelma auttaa hahmottamaan niin opintojen määrää kuin myös etenemistahtia. Suunnitelmassa on hyvä huomioida elämäntilanteen tuomat muuttuvat tekijät, jotta suunnitelma on realistinen ja on oikeasti mahdollista keskittyä opiskeluun. Tällä hetkellä avoimen yliopiston opintoihin ilmoittaudutaan opintojakso kerrallaan – lämpimästi suosittelemme ilmoittautumaan sitä mukaan, kun opinnot etenevät. Tällöin on helpompi keskittyä yhteen teemaan kerrallaan.
Motivaation löytämisen ja hyvän suunnittelun lisäksi tarkkaavuutta opiskelussa tukee myös omien itselle sopivien opiskelutapojen ja – tekniikoiden löytäminen. Opiskelemaan oppii opiskelemalla, joten tässä asiassa kokeileminen palkitsee parhaiten. Mikä tukee parhaiten sinun tarkkaavuuttasi? Esimerkiksi prosessikirjoittaminen – joka suorastaan pakottaa vaihe kerrallaan etenemään – pomodoro -tekniikan eri sovellukset, joka luo rytmiä opiskelemiseen – äänikirjat – mindmapit muistamisen tukena. Vaihtoehtoja on paljon!
Toki tukitoimia tarkkaavuuden tukemiselle on muitakin. Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opiskelijat voivat hakea yksilöllisiä opintojärjestelyjä, mikäli taustalla on terveydellinen syy, kuten tarkkaavuuden häiriö. Monia opiskelijoista auttaa lisäaika tentissä, jolloin tarkkaavuuden hetkellisesti herpaantuessa on aikaa palata uudelleen vastauksiin. Oma erillinen rauhallinen tenttitila on myös asia, josta moni hyötyy, tällöin ylimääräisiä ääniä ja keskittymistä haittaavia virikkeitä ei ole niin paljon tenttitilanteessa läsnä. Opiskelija saa myös halutessaan tunnukset Celian äänikirjastoon, jolloin voi kuunnella tenttikirjoja äänikirjastosta ja vaikka samalla käydä kävelyllä – joskus liikunnan yhdistäminen oppimiseen auttaa keskittymisessä. Saat lisätietoja yksilöllisistä opintojärjestelyistä verkkosivuiltamme: https://www.uef.fi/fi/ohjeita-opiskeluun-avoimessa-yliopistossa
Opinto-ohjaajiemme ohjauspalvelut ovat myös käytettävissä, aina kun opintoihin liittyvät asiat pohdituttavat. Tervetuloa juttelemaan – ajan voi varata matalalla kynnyksellä verkkoajanvarauksen kautta ja ohjausta toteutetaan niin verkossa kuin livenä kampuksillakin.
Tarkkaavaista syyslukukautta ja hyvää adhd-viikkoa toivottaa!
Syksyn kynnyksellä monessa perheessä on mietitty, mitä harrastuksia lapsi voisi aloittaa tai jatkaa. Tutkimusten mukaan harrastukset ehkäisevät syrjäytymistä sekä tukevat lapsen kasvua, kehitystä, hyvinvointia ja omien vahvuuksien löytämistä. Harrastusten kautta voi saada uusia ystäviä sekä uusia aikuisia roolimalliksi lapsen kasvuympäristöön. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohdalla harrastaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Harrastuksiin lähtö voi perheissä kuitenkin olla kuitenkin haastavaa. Eräs neuroepätyypillisen (nepsy) lapsen vanhempi kertoo: ”Lähtökohtaisesti lapsi ei halua harrastaa mitään. On vaikea löytää harrastus, mistä innostuu. Hän lähtee vain, jos muitakin kavereita on samassa harrastuksessa. Meillä on sovittu, että yksi harrastus viikossa riittää. Silti harrastus tuntuu usein kuormittavan ja lähdöstä tulee helposti riitaa. Lapsi venkoilee ja haastaa vaatteiden kanssa ja keksii koko ajan ongelmia, miksi ei voi lähteä. On aggressiivinen ja usein joudutaan tilanteeseen, jossa lähtö toteutuu vain uhkaamalla ruutuajan poistolla.”
Toinen vanhempi tuskailee: ”Pukemis- ja lähtötilanteet ovat lapselleni usein haastavia. Lähtö kotoa on stressaava suoritus, mutta kuitenkin hän haluaa päästä harrastuksiin ja nauttii niissä olosta.”
Kun kotoa on vihdoin päästy harrastuspaikalle, edessä on uusi paikka, ryhmä ja ohjaaja. Keskittyminen, ryhmäytyminen, vuorovaikutus ja aistiärsykkeet voivat asettaa haasteita. Uuden ryhmän kohtaaminen mietityttää varmasti myös ohjaajia. Millaisista harrastajista ryhmä koostuu ja miten vuorovaikutus toimii? Onko osallistujilla erityisiä tuen tarpeita, miten ne voi tunnistaa ja miten heitä voi tukea? Harvalla harrastustoiminnan ohjaajalla on erityispedagogiikan osaamista, joten erilaisten tuen tarpeiden tunnistaminen ja tukikeinojen miettiminen voi tuntua vieraalta. Etenkin taide- ja kulttuurialoilla ohjaajat toimivat monesti yksin, eikä kokemusten purkamiselle ja ideoiden jakamiselle ole luontevaa ympäristöä.
Miten nepsy-lasten ohjaamiseen perehtynyt joensuulainen musiikinopettaja Mea Halonen valmistuisi uuden ryhmän kohtaamiseen? ”Ennakoimalla vieläkin enemmän esimerkiksi tilan ja tukikeinojen valmistelulla. Muutoin odottaisin uteliaana, millaisia lapsia ryhmään tällä kertaa tulisi ja huomatessani mahdollisia nepsypiirteitä olisin onnellinen siitä, että juuri nämä lapset ovat päätyneet musiikkiharrastuksen pariin. Osaisin myös ymmärtää lasten käytöstä paremmin ja olla itsellenikin opettajana armollisempi sen suhteen, kuinka tunti etenee. Tieto lisää ymmärrystä.”
Myös koulutusta on tarjolla. Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa esimeriksi voi opiskella erityispedagogiikan perus- ja aineopintoja monimuoto-opintoina. Täydennyskoulutuksen puolelle on valmisteilla loppuvuodeksi 2022 kahden opintopisteen laajuinen harrastusohjaajille suunnattu Nepsy-lasten ja -nuorten ohjaaminen harrastuksissa-koulutus. Koulutus on suunnattu kaikilla harrastusaloilla toimiville ohjaajille ympäri Suomen. Kartoitamme vielä, millaista tukea ja koulutusta harrastuksen ohjaajat kaipaisivat nepsy-lasten ja nuorten ohjaamiseen ja kohtaamiseen. Vastaa kyselyymme. Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme kolme kappaletta toukokuussa 2022 ilmestynyttä kirjaamme.
Tiina Ynnilä on Jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija ja syyskuun lopulla päättyvän New Cultural Horizons -hankkeen projektikoordinaattori
Itä-Suomen yliopistossa laajennetaan ympäristömelukoulutusta. Tavoitteena on vastata meluosaamisen ja – koulutuksen tarpeisiin niin korkeakouluopetuksessa kuin työelämässä yksityisellä ja julkisella sektorilla.
Uusi melukoulutus lähti liikkeelle laajan tarvekartoituksen (Leskinen ym. 2020) myötä, toteaa yliopistonlehtori Jani Leskinen Ympäristö- ja biotieteiden laitokselta. Vuonna 2020 toteutetussa kartoituksessa selvitettiin melun parissa toimivien kokemaa tarvetta lisäkoulutukselle. Koulutustarvetta ilmeni niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Erityisesti esille nousivat ympäristömeluun liittyvät koulutusaiheet.
Myös Jatkuva oppimisen keskuksen suunnittelija Tiina Pyrstöjärvi on tunnistanut melutäydennyskoulutuksen tarpeen kuntien ympäristösuojelun puolella sekä rakennusterveysasiantuntijan koulutuksien yhteydessä. Hän kannustaakin nyt osallistumaan Itä-Suomen Avoimen yliopiston ja Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen yhdessä toteuttamaan melukoulutukseen.
Melukoulutus sisältää Ympäristömelun perusteiden (4 op) lisäksi Melun mittaus ja -mallinnus (3 op), Meluntorjunta ja melulainsäädäntö (2 op) ja Melun terveysvaikutukset ja ajankohtaisia meluasioita (2 op) opintojaksot. Tämä yhteensä yhdentoista opintopisteen laajuinen kokonaisuus alkaa syyskuussa Avoimessa yliopistossa ympäristömelun perusteilla, jossa käydään läpi melun ja erityisesti ympäristömelun perusasioita. Jatkokurssit järjestetään keväällä 2024 ja keväälle 2023 on suunnitteilla alan toimijoille Melu-webinaari.
Opintojaksot toteutetaan joustavasti monimuoto-opetuksena, jolloin opiskelu on mahdollista myös työn ohessa. Luennot ovat seurattavissa samanaikaisesti verkossa ja tehtävien palautus ja arviointi tehdään verkossa, tentti paikan päällä kampuksella. Harjoitustyöt tehdään yliopiston laitteilla ulkona ja melulaboratoriossa, tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi työnantajan laitteilla työpaikalla.
Toimi pian, jos haluat 1.9.2022 alkaviin Ympäristömelun perusteisiin mukaan. Voit liittyä myös ympäristö ja teknologia-alan uutiskirjeen postituslistalle, mikäli haluat lisätietoa tulevista melukoulutuksistamme tai ota yhteyttä!
Jani Leskinen on Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen yliopistonlehtori
Lähteet: Leskinen J., Karjalainen A. ja Lanki T. Melukoulutuksen kehittämisen tarveselvitys. 2020. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences, 36 (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3584-7)
Elokuu on ihanaa aikaa – kesä on vielä selkeästi, syksyn aistii ilmassa. Kesäloman jälkeen mieli on usein virkeä, keho levännyt ja edellisestä työrupeamasta on hyvin palautunut. Elokuussa myös moni innostuu miettimään, olisiko hyvä aloittaa jotain uutta. Tarvitsisinko jotain tietoa ammattitaitoni päivittämiseksi tai haluaisinko edetä urallani johonkin uuteen suuntaan tai jopa vaihtaa alaa? Jotkut ovat jääneet paitsi sitä kaivattua opiskelupaikkaa. Mitä voisin tehdä, että ensi vuonna opiskelupaikka olisi varmempi?
Täällä Avoimessa yliopistossa voi toteuttaa monenlaisia opiskeluhaaveita. Voi opiskella yksittäisiä opintojaksoja oman tarpeensa mukaan tai voi aloittaa tutkintotavoitteisen opiskelun – mikä sinulle on sopivaa. Opinnot ovat nimensä mukaisesti kaikille avoimia, ilman pohjakoulutusvaatimuksia tai valintakokeita. Jokainen opintojakso on jonkin tutkinnon osa eli opinnot hyödyttävät tutkintotavoitteista opiskelua ja opinnoista saa aina virallisen opintosuoritusotteen. Opinnot myös vahvistavat valmistautumista tuleviin pääsykokeisiin ja yli 30 pääaineessa on myös ns. avoimen yliopiston väylä eli opiskelijaksi voi hakea avoimen yliopiston opintojen perusteella.
Meillä Itä-Suomen yliopistossa avoin yliopisto-opiskelu on integroitu tutkinto-opiskeluun siten, että avoimen yliopiston opiskelijat opiskelevat samoissa ryhmissä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Kahden kampuksen yliopistona olemme tottuneet laadukkaaseen etä- ja verkko-opetukseen. Kehittämistyötä on tehty yli kymmenen vuoden ajan. Tämän vuoksi meidän avoimessa yliopistossa opiskelijoita on ympäri Suomen ja opiskella voi jopa ulkomailta käsin, kiitos yliopiston kirjaston etäkäyttömahdollisuuden.
Opetustarjontamme avoimessa yliopistossa on laaja, voisi jopa sanoa valtava, yli 100 oppiainetta, joissa paljon yksittäisiä, mielenkiintoisia opintojaksoja. Koulutushaustamme löytyy noin 650 avoimen yliopiston opintojaksoa. Kokeile rohkeasti, löytyykö sieltä juuri sinua kiinnostava koulutusala, oppiaine tai opintojakso.
Laajan opetustarjonnan ja omien tarpeiden edessä voi olla joskus vähän epävarma tai eksynyt olo. Mitä minä täältä poimisin, mitkä opinnot olisivat juuri sitä, mitä minä tarvitsen? Valitsenko tuon kauppatieteen jakson vai olisiko tuo oikeustiede sittenkin parempi? Mitä eroa on hoitotieteen johtamisella ja sosiaali- ja terveyshallintotieteellä? Nämä ovat tuttuja kysymyksiä myös meille opinto- ja uraohjaajille. Usein ihminen kaipaa keskustelukumppania eri valintojen tekemiseen ja myös faktatietoa, jotta voi tehdä itselleen sopivat opiskelu- ja koulutusvalinnat.
Mikä on sinun opiskelutarpeesi? Mikä sinua kiinnostaa? Miten voin auttaa sinua tekemään itsellesi sopivan opiskelupolun? Olemme täällä juuri Sinua varten.
Ps. Tervetuloa kuulolle meidän yleiseen opintoinfoon, jotka järjestetään samansisältöisinä verkossa tiistai 9.8.2022 klo 17-18 ja keskiviikko 16.8.2022 klo 17-18.
Meille voi myös varata aikaa maksuttomaan opinto- ja uraohjaukseen! Täältä löydät mm. ajanvarauskalenterin, josta voit varata aikaa eri tarpeisiin (esim. aikuiskoulustustuki tai yksilölliset opintojärjestelyt) ja eri henkilöille. Tervetuloa pohtimaan opiskelusuunnitelmiasi!
Leila Saramäki (@LeilaSaramki) on Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opinto- ja uraohjaaja ja suunnittelija, joka on kovin innostunut työstään ja ohjauksen kehittämisestä sekä haluaa kannustaa kaikkia jatkuvan oppimisen polulle. Leilan motto: Ohjauksessa on tärkeintä olla ihminen ihmiselle.
Ulkona on kaunis kesäpäivä (toivotaan ainakin), ja aurinko paistaa. Aurinko on paistanut ihmisten niskaan tuhansien vuosien ajan, mutta vasta sadan vuoden ajan ihmiset ovat tietäneet miksi.
Mitä auringon paiste on? Valoahan se, mutta mistä se tulee? Mikä on tuo sietämättömän kirkas täplä joka kulkee taivaan halki?
Ensimmäinen arvio oli että se oli selvästikin vaikka talon tai ison kiven kokoinen olio, joka liikkui omalla voimallaan paikallaan pysyvän lähiympäristön yli. Jonkinlainen taivaanvaunu kenties; muinaiset egyptiläiset pitivät selvänä että se oli tavallista isomman skarab-kuoriaisen työntämä liekehtivä lantapallo, joka illalla tippui maan alle läntiseen manalaan jonka läpi työteliäs kuoriainen sai sen yön aikana rullattua itäiseen auringonnousun maahan.
Tämä oli aikansa teoria; mutta ajallaan löytyi lisää havaintoja, ja niiden pohjalta jouduttiin muuttamaan teorioita.
Esimerkiksi: naapurin muinainen kreikkalainen, muuan Erastotenes, käveli Egyptin halki, mitaten matkan Aleksandriasta Syenen pikkukaupunkiin, ja sitten nähdessään eräänä päivänä auringon paistavan suoraan alaspäin syeneläiseen kaivoon julisti että jollain geometria-nimisellä taikuudella hän olisi tästä todistanut että maailma on pallo ja sen pallon ympärysmitta on poskettomat 252 000 stadiaa (noin 40 000 kilometriä).
Erastoteneen mittauksessa oli virhettä yksi prosentti verrattuna nykypäiväisiin; ja tämä mittaus tarkoitti että teoria lantapalloauringon tippumisesta illalla maailman laidan yli manalaan oli kriisissä.
Paljon pitempään eli teoria siitä että Aurinko oli Maan ympäri kiertävä pienempi pallo, eikä toisinpäin; olihan tuo ilmiselvää että ei se maankamara millä me kävelemme liiku minnekään. Jos liikkuisi niin siitä tulisi jatkuvaa yhdensuuntaista tuulta, ja kun sitä ei tunnu niin liikettä ei ole.
Samanlaisella logiikalla, junat eivät voi liikkua minnekään kun junan sisässä ei tuule.
Aikanaan, hyvien syiden löytyessä, päädyttiin siihen että se olikin Maa joka oli pienempi, ja joka liikkui Auringon ympäri. Aurinko oli hirveän iso, ja hohti hirveitä määriä valoa ja lämpöä kaikkialle ympärilleen kokonaan skarab-kuoriaisista tai niiden jalansijoista vapaaseen avaruuteen.
Mutta mistä tuo hohto tuli?
Tähän mennessä oli keksitty yliopistoja ja tieteellinen menetelmä: ei keino kenenkään yhden olla absoluuttisen oikeassa, vaan keino päässä yhdessä eroon virheistä. Suomalaisetkin kävivät kaukana yliopistoissa kunnes Turkuun saatiin oma; olipa pari suomalaista vähän aikaa keskiajan lopulla Pariisin yliopiston rehtorinakin. Yliopistolaiset olivat armottomia etsiessään totuutta, ja tämän takia yliopistosta saatu opetus oli arvokasta: ei täydellistä, mutta *ylintä*. Kesti vain jonkin aikaa ennen kuin se oli kaikkien saatavilla.
Mutta miksi aurinko paistoi?
Kyllähän vaikka kuuma rauta hohti valoa ja lämpöä. Ehkä Aurinko oli massiivinen kimpale jotain, ehkä rautaa, joka oli joskus aikojen alussa ollut hirveän kuuma, ja nyt vain jäähtyi.
Ongelma oli että tähän mennessä Erastoteneen geometria ja muut matematiikan alat olivat päässeet sille tasolle että laskelmat näyttivät ettei tällaisessa ollut tarpeeksi energiaa. Rauta jäähtyy; rauta-Aurinko olisi myös jäähtynyt jo aikaa sitten. (Ja jos ei olisi vielä, niin kuka nyt tahtoisi uskoa tulevaisuuteen jossa taivaan yli kulkee kylmä ja valoton rautamöykky?)
Oli myös muita ideoita.
Ehkä Aurinko oli tulessa. Se oli turvetta, hiiltä, öljyä tai muuta ainetta. (Mutta, naapurin tiedehenkilö kysyisi, mistä sinä saat fossiilisia polttoaineita ilman *fossiileja*?)
Ehkä Aurinkoon syöksyi jatkuvasti meteoriitteja, pikkuplaneettoja, aurinkokunnan muuta sälää; törmäyksistä syntyi energiaa, ja energia oli valoa.
Ehkä — ja tämä oli 1900-luvun alun kuumin, uusin, jännittävin ja uskottavin teoria — ehkä Aurinko oli täynnä radioaktiivisia aineita. Aurinko oli silkkaa uraania, plutoniumia ja muita (1900-luvun alussa) jänniksi ja vaarattomiksi tunnettuja uusia aineita.
Ongelmana oli vain saada havainnot vastaamaan teoriaa. Ja kun ne eivät vastanneet, niin teoria toisensa jälkeen lensi romukoppaan ja tehtiin uusi. Vasta 1920-luvulla keksittiin miten skarabiton, raudaton, hiiletön, meteoriititön, uraaniton Aurinko oli hohtanut vuosimiljoonien ajan, ja hohtaisi vielä hamaan tulevaisuuteen. Nykyistä teoriaa vastaan ei ole vielä löytynyt havaintoja; ehkä se on totta.
Olkoonkin että sen tulevaisuudessa odottaa isompi Aurinko ja taivaan yli lentävää rautaa ja muita raskaampia aineita; mutta kaiken kertomiseen tässä ei ole tilaa. Sitä varten voi lukea luonnontieteitä: fysiikkaa, matematiikkaa, kemiaa, niitä palasia jotka ihmiset ovat löytäneet yrittäessään ymmärtää maailmaa aina skarab-teoriasta ja Erastoteneen ajoista alkaen.
Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa kuka tahansa voi oppia palasia tuosta tiedosta ja sen löytämismenetelmistä, vaikka tällaisia:
(Tähtitieteen perusteita voi opiskella keväällä 2023; haku aukeaa 21.11.)
Kurssit maksavat 12€ per opintopiste, ja opintopisteen arvataan vastaavan 27 tuntia työtä. Jos tämä puree ja tahdot tietää vieläkin lisää, keväällä on myös pääsykokeita.
Maailmaa voi ymmärtää. Pitää vain uskaltaa ja yrittää.
Olli Toivanen (FT, matematiikka) on monien luonnontieteiden suunnittelija Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa. Hän suosittaa käyttämään aurinkolaseja jotta auringon paiste ei häikäise.
Moni tiiviin työelämäputken keskellä alkaa kaipaamaan jotain muutosta työkuvioihinsa ja elämäänsä. Elämäntilanteiden muuttuessa, alkaa ehkä miettimään myös sitä, mitä minä oikeasti halusinkaan silloin nuorena opiskella ja työkseni tehdä. Ehkä juuri nyt, kesällä laiturin nokassa tai nuotion ääressä hiipii mieleen, kun väsymys työelämästä helpottaa – olisiko nyt oikea aika?
Moni kertoo, että on ihan tyytyväinen siihen, miten elämä on mennyt ja työelämä on tarjonnut hyviä haasteita, vaikka nuorena suunniteltu polku ei toteutunutkaan. Joskus kuitenkin mielessä kaihertaa kysymys: ”olisikohan minusta vielä” – opiskelemaan, sitä alaa, jonka joskus olen kokenut houkuttelevaksi tai sitä alaa, jonka on työelämän ansiosta huomannut kiinnostavaksi.
Täältä avoimen yliopiston ovelta uskallan kaikille teille asiaa pohtiville huudella – kyllä sinusta on! Ja onko oikeampaa aikaa olemassakaan, kuin juuri nyt?
Avoimen yliopiston opinnot ovat tarjolla kaikille kiinnostuneille, joten kuka tahansa voi aloittaa opinnot, lähes milloin tahansa. Tarjolla on satoja erilaisia opintojaksoja eri oppiaineista, joiden avulla voit kokeilla, onko se ala, josta nuorena haaveilit, juuri sellainen kun ajattelit – tai kenties parempi?
Yliopistotasoiset opinnot tarjoavat monta mahdollisuutta kehittää itseään niin täydennyskoulutusmielessä, kuin tutkintotavoitteisestikin. Moni aloittaa ensin yhden jakson tavoitteesta, mutta huomaakin opintojen vievän mukanaan ja haluavansa opiskella lisää.
Mikäli sinulle heräsi mielenkiinto opiskelua kohtaan, etkä oikein tiedä, mistä lähtisit liikkeelle. Ei hätää – löydät paljon lisätietoja monipuolisilta verkkosivuiltamme. Meille avoimen yliopiston opinto-ohjaajille on myös mahdollisuus varata ohjausaika – teams- tai puhelinvälitteisesti tai ihan livenä Joensuun tai Kuopion kampukselle. Täällä ovella jo sinua odotamme ja huutelemme – tervetuloa opiskelemaan!
Tiina Juurela Opinto-ohjaaja, eritysopettaja, nepsyvalmentaja tiina.juurela@uef.fi
