Avainsana: #rakennusterveys

Julkaistu

Paikan päällä, myös etänä – mullistava ja opettavainen kevät 2020

Muutos, distruptio, yllättävä käänne, mahdollisuus. Näillä sanoilla voisi korona-kevättä kuvailla. Pari ensimmäistä viikkoa meni asiaa ihmetellessä ja tilanteeseen sopeutuessa. Kuten monet muut, niin myös me laitoimme pystyyn maksuttomia webinaareja, muutimme koulutukset etäopetukseen ja laajensimme etäkokoukset kaikkeen toimintaamme. Tämä tapahtui nopeasti ja yllättävän kivuttomasti.

Lukuisat ovat uuden edessä, miten on mahdollista valmistautua verkko-opintoihin ja uuteen normaaliin osaamisen kehittämisessä ja uusien mahdollisuuksien avauksia varten? Monet ovat heränneet opintomahdollisuuksiin, poikkeustila on nostanut kiinnostusta syventämään omaa osaamistaan, etsimään näkökulmia tai jopa miettimään alan vaihtoa.

Avoin yliopisto reagoi ketterästi poikkeustilanteeseen. Onneksemme suurin osa tarjonnastamme oli jo verkossa. Yhteistyössä muiden Suomen avointen yliopistojen kanssa avasimme tutkinto-opiskelijoille maksuttomia avoimen yliopiston opintojaksoja. – Haluttiin auttaa ja mahdollistaa opiskelijoille opinnot, kun lähiopetusta ei järjestetty ja monella kesätyöt ja harjoittelut peruuntuivat, opinto-ohjaaja Terhi Keltanen summaa. Toukokuusta alkaen myös työttömät ja lomautetut voivat ilmoittautua avoimen yliopiston opintoihin maksutta.

– Avoimen yliopiston opinnot tarjoavat nyt tässä haastavassa tilanteessa mahdollisuuden lähteä rakentamaan uudenlaista urapolkua kouluttautumisen kautta tai tilaisuuden kokeilla yliopisto-opintoja, Terhi jatkaa. Opintojen suunnittelussa tarjoamme apua ja se onkin ollut keväällä suosittu palvelu.

– Kaikille avoimet ja maksuttomat Aducate LIVE –virtuaaliset aamukahvit saivat nopeasti suosiota ja hyvää palautetta. Huhti-kesäkuun ajan viikoittain linjoilla oli parhaillaan jopa yli 1200 kuulijaa. AducateLIVE antoi meille mahdollisuuden tuoda koulutustemme sisältöä tunnetuksi isolla mittakaavalla valtakunnallisesti ja teki palveluistamme saavutettavia pysähdyttävän kriisin lomassa, markkinointisuunnittelija Suvi Räisänen tiivistää. Virtuaaliset kahvit jatkuvat syksyllä 2020.

Meneillään olevat täydennyskoulutukset siirrettiin nopeasti etätoteutukseen. Käytännössä tämä tarkoitti Teams- tai Zoom-välitteisiä koulutuksia. Alkuun tämä tuotti jännitystä niin osallistujille kuin koulutuksen järjestäjille. Tekniikka ja yhteydet kuitenkin toimivat, ja saimme aikaan hyvää vuorovaikutusta. Näin taaksepäin katsoessa, ehkä hieman pelkäsimme liikaa etäkoulutusta ja epäilimme sen vaikutuksia oppimiseen.

– Etäkoulutuksessa voi saada aikaan hyvää, reflektiivistä vuorovaikutusta. Oppiminen on tiedon omaksumista, tiedon soveltamista käytäntöön ja saadun kokemuksen yhteistä pohtimista. Ratkaisukeskeisten koulutusten valmentaja Arttu Puhakka summaa.

– Vuorovaikutuksen lisäksi tarvitaan virikkeitä, Arttu jatkaa. Käytännössä nämä virikkeet ovat olleet aktivoivia kyselyitä ja tehtäviä etäkoulutuksen lomassa. Osallistujat ovat vastanneet minitentteihin tai tehneet pari- ja ryhmäharjoituksia. Viimeisistä mainittakoon valmennuskeskustelut ja palautekeskustelut. Osallistujat antoivat varsin myönteistä palautetta monipuolisista opiskelumahdollisuuksista ja aktivoivista toteutustavoista. Etäopiskelun ei todellakaan tarvitse olla tylsää tietokoneen ruudun tuijottamista ja pinnistelyä hereillä olemiseksi, vaan se voi olla opettavaista, antoisaa, oivalluttavaa ja vuorovaikutusta synnyttävää.

Korona -kevään ansiosta myös Itä-Suomen yliopiston EMBA ohjelmassa otettiin käyttöön ensimmäisen kerran kaksipäiväinen seminaari zoomin kautta kansainvälistyvän liiketoiminnan teemalla.
– Hyvinhän se onnistui ryhmäporinoita myöten, koulutusohjelmasta vastaava suunnittelija Anna Hartikainen hehkuttaa. Olemmekin pohtimassa, miten voimme jatkossa normaalimpana aikanakin hyödyntää tätä digiloikkaa johtamisen jatkuvan oppimisen toteutuksessa, esimerkiksi syksyn Strategic sales management in global context -koulutuksessa. Myös johtajien henkilökohtainen ohjaus, coaching vaihtui joustavasti virtuaalitoteutukseen: monilla oli jo ennestään kokemusta etäneuvotteluista ja ensikertalaisetkin saatiin mukaan.

Toteutimme rakennusterveysasiantuntijoiden (RTA) opinnäytetyöseminaarin ensimmäistä kertaa täysin etäyhteydessä Rakennusterveys- webinaarina. Teemat olivat ajankohtaisia ja ne kiinnostivat yli sataa alan toimijaa useista yrityksistä, julkisista organisaatioista ja oppilaitoksista. RTA-koulutuksen pätevyysvaatimukset ja toteutus on määritelty Asumisterveysasetuksessa, jossa edellytetään koulutuksen toteutuksen käsittävän vähintään 30 % lähiopetusta.
– Toivottavasti jatkossa ajatellaan joustavammin ja ymmärretään, että saavutettavissa olevan, vuorovaikutteisen ja hyvin pedagogisesti suunnitellun koulutuksen laatu ei ole lähiopetuksen määrästä kiinni, pohtii rakennusterveyden koulutuksia koordinoiva Tiina Pyrstöjärvi.

Myös Ajankohtaisen ympäristöoikeuden erikoistumisohjelman päätösseminaari järjestettiin toukokuussa verkkovälitteisesti.
– Nämä kehittämistehtävien esittämispäivät ovat raskaita, vaikka todella antoisia osallistujille, toteaa suunnittelija Anne Keränen. – Oli siis mielenkiintoista toteuttaa seminaari ensimmäistä kertaa verkossa, hän jatkaa. Palautteiden mukaan onnistuimme jopa yllättävän hyvin, vaikka osa jäi kaipaamaan lähitapaamista. – Riittävien taukojen merkitys korostuu tarkkaa kuuntelemista ja vaativien aiheiden kommentoimista sisältävissä verkkokoulutuksissa, vinkkaa Keränen. Seuraavassa, järjestyksessään jo yhdeksännessä erikoistumisohjelmassa toteutetaan jatkossa yksittäisiä koulutuspäiviä verkkotapaamisina, jotta kauempaakin tulevat osallistujat pääsevät helpommin mukaan.

Saimme kutsun fasilitoida valtakunnallista #poikkeusajandialogi-sarjaa, jossa valtiovarainministeriön, DialogiAkatemian ja Erätauko Säätiön johdolla pidetään dialogisia keskusteluja poikkeusajasta. Tarkoituksena on saada vielä parempaa tilannekuvaa poikkeusajan Suomesta. Pidimme dialogisia keskusteluja johtajille ja esimiehille. Lokakuussa alkavassa Dialoginen johtaminen -koulutus jatkaa aihetta dialogin ymmärtämiseen ja sen käyttömahdollisuuksista johtamisessa.  

Näin me kouluttajat opimme, yhdessä tekemällä, teille.

Aurinkoista ja ennen kaikkea tervettä kevättä teille kaikille!

Anna, Anne, Arttu, Suvi, Tiina ja Terhi

Ps. jos mielessäsi on joku koulutustarve, ota yhteyttä!

Julkaistu

Opinnäytetyö syventää rakennusterveyden asiantuntemusta

Sisäilmaongelmien tutkimisen ja korjaamisen kysymyksiin on etsitty ratkaisuja koko 2000-luvun ajan myös rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen (RTA) opinnäytetöissä. Niiden aiheiksi nousee usein haastaviakin käytännön ongelmia ja kehittämistarpeita. Opinnäytetyö on parhaimmillaan antoisa omaan työhön liittyvä rakennusterveyden eri osa-alueiden ymmärtämistä syventävä hanke, jossa joudutaan pohtimaan myös epävarmuuksia ja kehittämisideoita. Kokosin tähän muutamia esimerkkejä ja pyysin myös tekijöiltä kommentteja opinnäytetyön merkityksestä osaamisen syvenemisessä.

Vaikka opinnäytetyön aiheen ei tarvitse olla uusi ja erikoinen, moni on kuitenkin innostunut tarttumaan rohkeasti johonkin ajankohtaisen käytännön kehittämishaasteen. Se nostaa opiskelumotivaatiota ja on usein suuresta työmäärästä huolimatta lopulta varsin palkitsevaakin. Se antaa eväitä myös RTA:lle tärkeään jatkuvaan oppimiseen, missä olennaista on avoin ja tutkiva ote oman alan kehittämiseen, kriittinen kokonaisvaltainen ajattelu sekä kyky ymmärtää ja soveltaa uutta tutkimustietoa.

Ilmanvaihdon jaksotuksen ja osatehokäytön vertailututkimus

Ilmanvaihtojärjestelmien ja painesuhteiden hallinnan haasteet hyvin tunteva Antti Alanko vertaili opinnäytetyössään varsin laajalla aineistolla ilmanvaihdon jaksottaisen ja osatehokäytön vaikutusta käytönaikaiseen sisäilman laatuun.

Painesuhteiden hallinnan haasteet nousivat esiin ilmanvaihdon käyttötavasta riippumatta kaikissa neljässä kohteessa ja tutkimuksen alkuvaiheessa.

Antti Alangon savukokeiden videoraportti

Tulosten mukaan ilmanvaihdon jaksottainen ja osatehokäyttö oikein säädettynä eivät eronneet merkittävästi toisistaan sisäolosuhteiden kannalta, mutta oleellista on varmentaa ilmanvaihdon toiminta kaikilla tehotasoilla ilmamäärämittauksin ja paine-eron seurannalla.

Työn tuloksia onkin hyödynnetty sisäilmayhdistyksen ja kuntien sisäilmaverkoston uusissa ilmanvaihdon jaksotuksen ohjeistuksissa julkisille palvelurakennuksille. Are Oy:ssa työskentelevä Antti kertoo, että opinnäytetyöllä oli suuri merkitys, jonka myötä hän pääsi mukaan moneen valtakunnalliseen kehityshankkeeseen.

”Työn myötä tuli perehdyttyä harvinaisen laajasti alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, mihin ei tavanomaisesti tunnu löytyvän riittävästi aikaa. Otin työhön myös sellaisia mittauksia, joita en tavanomaisesti ole tehnyt. Hyvien ohjaajien kautta sain myös paljon hyviä kontakteja.”

Homekoira vai kuntotutkija?

Koirien ylivertaisen hajuaistin menestyksekäs hyödyntäminen metsästyksessä ja viranomaistehtävissä sai Timo Juvosen ihmettelemään, miksi homekoirien käyttöä rakennusten kuntotutkimusten apuvälineenä kyseenalaistetaan. Timo vertailikin opinnäytetyössään kuntotutkijan tutkimustuloksia ja homekoiran ilmaisujen eroja kuudessa eri kokoisessa julkisessa rakennuksessa ja totesi havaintojen tukevan pääosin toisiaan. Timon mukaan kuntotutkimuksessa päästäisiin parhaaseen tulokseen, jos käytettäisiin tasotestattuja koiria yhdessä ammattitaitoisen kuntotutkijan kanssa. Kaikkien tutkimusmenetelmien virhelähteet pitää tiedostaa ja tutkimusajankohdan painesuhteisiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.

Juvonen vertaili kuntotutkijan tutkimutuloksia ja homekoiran ilmaisujen eroja

Valmistumisen jälkeen FCG:n rakennusterveys ja sisäilmasto -yksikön palvelukseen siirtynyt Timo Juvonen miettii, miten saisi tilaajat ymmärtämän homekoiran höydyt paremmin. Toisaalta hän myöntää, että olisi itsekin epäluuloisempi koiratutkimuksia kohtaan, jos ei olisi kokemusta homekoirista.

Voiko tiivistyskorjaus onnistua?

RTA-koulutuksen ohjausryhmässäkin opiskelijoita edustaneen Janne Riutanheimon mukaan opinnäytetyö oli suuri ja opettavainen osuus RTA-opinnoissa, vaikka kirjoittamista työssään muutenkin jatkuvasti tekee. Janne hyödynsi opinnäytetyönsä kohdetta monella RTA-opintojen jaksolla ja lopulta työstä tulikin laaja kokonaisuus kattaen koulurakennuksen kuntotutkimuksen, korjausten suunnittelun ja toteutuksen sekä korjausten laadunvarmistuksen ja onnistumisen arvioinnin. Toki erityisesti tiivistyskorjausten onnistumista pitää seurata säännöllisesti myös tulevaisuudessa, koska niiden pitkäaikaiskestävyydestä on vielä varsin vähän näyttöä.

Jannen työssä korostui riittävä panostus kuntotutkimuksen laatuun ja hyödyntämiseen korjaussuunnittelussa. Hän kehitteli myös uudet tasomääritykset tiivistyskorjauksille.

RTA-opiskelijoiden kokemuksia ja vinkkejä

RTA-opinnäytetyö on lähtökohtaisesti näyttötyö, jonka päätavoite on osoittaa kokonaisvaltainen ymmärrys rakennusterveyden eri osa-alueiden merkityksestä. Usein opinnäytetyön lähtökohtana onkin moniongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus, jossa tarvitaan osaamista rakennetekniikasta, sisäolosuhteista, mikrobiologiasta, ilmanvaihdosta ja painesuhteista sekä kokonaisuuden huomioon ottavasta altistumisen arvioinnista. Samalla opitaan myös sujuvaa kirjallista ja suullista viestintää ja ehkä jopa kriisiviestintää, jos tutkimuskohteessa on ollut paljon oireilua. Ihannetapauksessa RTA-opiskelija voi hyödyntää opinnäytetyön kohdetta myös eri opintojaksojen harjoitustöissä siten, että kuntotutkimusmenetelmät -opintojaksolla homma lähtee liikkeelle kuntotutkimussuunnitelmalla ja lopulta rakennetekniikan jaksolla tietoja on riittävästi myös vähintään alustavan korjaussuunnitelman laadintaan.

Kokeneet rakennusterveysasiantuntijat toimivat usein myös uusien opinnäytetöiden ohjaajina, mutta usein myös omalta RTA-ryhmältä saa arvokkaita ideoita ja palautetta opinnäytetyöhön. Se poikii usein kokemusten ja neuvojen jakamisen perinteen uran edetessä. Janne Riutanheimo onkin valmis antamaan opinnäytetöiden aiheita ja ohjausta oman yrityksensä hankkeiden parissa ja suosittelee opiskelijoita kehittelemään aihetta jo opiskelun alkuvaiheessa. Timo Juvonen rohkaisee kiinteistöjen omistajia tarjoamaan kohteiden tutkimuksia opinnäytetöiden aiheiksi ja toivoo, että joku innostuisi myös tutkimaan laajalla aineistolla homekoiratutkimusten luotettavuutta. Antti Alangolla on myös mielessä ilmanvaihtoon ja sisäilmaolosuhteisiin liittyviä tutkimusaiheita ja aineistoja. Hänen kannustaa myös aktiiviseen yhteistyö tilaajien ja mittauspalveluita tarjoavien yritysten kanssa, mikä mahdollistaa laajemmat aineistot ja lisää työn painoarvoa.

”RTA-opinnäytetyöt vaikuttavat olevan varsin arvostettuja ja niitä luetaan melko laajasti, joten panostus tuskin menee hukkaan, jos työn aihe on hyvä.”   

Aducaten www-sivuilta on ladattavissa toistasataa 2010-luvulla valmistunutta opinnäytetyötä. Opinnäytetöiden ohjaaminen tarjoaa hyvän näköalapaikan ja mahdollisuuden vaikuttaa alan kehittämiseen. Tervetuloa mukaan yhteistyöhön tarjoamalla aiheita ja/tai aineistoja, antamalla palautetta tai jopa ohjaamalla uusia opinnäytetöitä!

Kari Pasanen
RTA-koulutuksen opinnäytetöistä vastaava suunnittelija Aducatessa, kari.pasanen@uef.fi

Artikkelissa viitatut opinnäytetyöt

Alanko Antti 2018.  Ilmanvaihdon käyttötapojen ja käyttötasojen vaikutus sisäilmaan koulurakennuksissa.

Savukokeiden videoraportit

Juvonen Timo 2018. Rakennusteknisen kuntotutkimuksen ja homekoiran käytön vertaaminen rakennusten mikrobivaurioiden paikallistamisessa.

Riutanheimo Janne 2018. Voiko tiivistyskorjaus onnistua? Alakoulun kuntotutkimuksen ja sisäilmakorjauksen arviointi.

Tutustu rakennusterveysasiantuntija ja sisäilma-asiantuntijakoulutuksiimme

Julkaistu

Rakennusterveyden tietoa ja osaamista jo 20 vuotta

Sisäilmaongelmat ovat tulleet monille tutuiksi omakohtaisen kokemuksen ja median uutisten myötä. Asiantuntijoita alalle kaivataan kipeästi, mutta heitä voivat kouluttaa vain VTT:n luvan saaneet oppilaitokset. Aducaten perinteikäs koulutus pohjautuu vahvaan tutkimustietoon ja osaamiseen.

– Ensimmäinen sisäilmaongelmien koulutus alkoi Kuopion yliopistossa vuonna 1997, ja tähän mennessä meiltä on valmistunut 13 ryhmää. Koulutuksiin osallistunut yhteensä noin 300 henkilöä, heistä osalla on tällä hetkellä rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifikaatti voimassa, kertoo suunnittelija Tiina Pyrstöjärvi Aducatelta.

– Koulutus lähti alkujaan käyntiin ihan tyhjästä, edes rakennusterveys-sanaa ei ollut olemassa, se tuli käyttöön vasta myöhemmin. Kymmenen vuotta sitten myös muut tahot alkoivat järjestää alan koulutusta, sanoo koulutuksen vastuullinen vetäjä, yrittäjä Jukka-Pekka Kärki Sisäilmatalo Kärki Oy:stä. Hän on toiminut rakennusalalla 20 vuotta, ja valmistui RTA-koulutuksesta kymmenen vuotta sitten.

rakennusterveys_tiimi_Aducate
Koulutuksen toteuttajatiimiin kuuluvat Kari Pasanen, Tiina Pyrstöjärvi, Soile Virtanen ja Jukka-Pekka Kärki.  

– Rakennusterveys- ja sisäilma-asiantuntijakoulutuksien tulee täyttää, vuonna 2015 voimaan tulleen, asumisterveysasetuksen mukaiset pätevyysvaatimukset. Koulutukseen hakevilla tulee olla soveltuva alan koulutus ja työkokemusta. Asumisterveysasetus antaa hyvän pohjan koulutuksen tasolle.

Kärjen mukaan parasta koulutuksessa on se, että se vastaa käytännön haasteisiin työelämässä ja tarjoaa tilaisuuden verkostoitua alan toimijoiden kanssa. RTA alumnit ovat ylpeitä saamastaan koulutuksesta, ja alalleen omistautuneita. Monet heistä ovat päässeet merkittäviin tehtäviin valtakunnallisella tasolla.

Koulutuksen kehittämisessä on oltava hereillä siitä, mitä kenttä tarvitsee. Asetuksia, määräyksiä ja ohjeita on tarkoin seurattava, jotta pystymme tarjoamaan opiskelijoille uusinta tietoa alalta, kertoo Kärki.

– Opiskelijat tulevat tänne vahvistamaan omaa osaamistaan. Meillä täällä Aducatessa on tarjolla tutkittua tietoa, osaavat kouluttajat ja laadukkaat oppimisympäristöt. Pyrimme tarjoamaan käytännönläheisen ja joustavan koulutuksen, jonka taustalla on tutkimukseen perustuva lähestymistapa.

Rakennusterveysasiantuntijan (RTA) (45 op) koulutus valmentaa hakemaan rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifikaattia, mikäli peruskoulutus ja kolmen vuoden työkokemusvaatimukset täyttyvät. Peruskoulutusvaatimuksena on rakentamisen alan, luonnon- ja ympäristötieteiden ja ympäristöterveyden alan tutkinnot. Koulutus toteutetaan parin vuoden välein monimuotoisesti lähi- ja verkko-opetusta yhdistäen. Samanaikaisesti toteutetaan myös sisäilma-asiantuntijakoulutus (SISA 25 op). Seuraavat koulutukset alkavat syksyllä 2018 ja haku käynnistyy huhtikuussa 2018.

Lisätietoa Tiina Pyrstöjärvi, 040 355 3921.

Kirjoitus on mukaeltu versio aiemmin Aducaten asiakaslehdessä julkaistusta kirjoituksesta.

Julkaistu

Rakennusterveysasiantuntijan haasteita korjausneuvonnassa

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA

Kosteus- ja homeongelmat tulivat julkisuuden tietoisuuteen 1990-luvun alkupuolella. Tämän jälkeen on pohdittu, mietitty ja käsitelty kosteus-ja homevaurioiden syitä, laajuutta ja vaikutuksia ihmisten sekä rakennusten terveyden suhteen. On perustettu lukuisia eri tutkimuksia ja kehittämishankkeita. Paljon on saatu selville ja joitakin ongelmia on ratkaistu – mutta vieläkään emme tiedä kaikkea, joten paljon on vielä tekemättä. Kuitenkin hyvään suuntaan ollaan menossa.

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA

Hengitysliiton korjausneuvojien kokemusten mukaan terveyshaittaa aiheuttavien kosteus- ja homevaurioiden korjaamisella sekä ilmanvaihdon parantamisella saavutetaan esim. omakotitaloasukkaiden terveydentilassa parantumista ja oireiden selvää vähenemistä. Usein kosteus- homevauriot ovat rakenteiden sisällä hankalasti löydettävissä, eikä niistä aina välttämättä saada aistivaraisesti havaintoa. Suurin osa vaurioista johtuu ulkopuolisesta kosteusrasituksesta ja vauriot sijaitsevat ulkoseinien alaosissa, perustuksissa ja alapohjarakenteissa. Tämän takia ja tästä johtuen, rakenteiden kunnon selvittämiseksi on tehtävä aina kuntotutkimustoimenpiteitä, rakenteita on avattava ja vaurion laajuus sekä aiheuttaja on selvitettävä.

Koska vauriot ovat mittavia ja vaativia, asettaa se erityisvaatimuksia sekä korjaussuunnittelulle, korjauksille sekä erityisesti valvonnalle. Jotta korjaukset onnistuisivat kerralla, tarvitaan jokaisen tekijän sitoutumista korjaushankkeen hyvään toteutukseen, jos joku lenkki pettää esim. rakennusmateriaalien suojaus kosteudelta, kasvaa riski hankkeen epäonnistumiselle. Ilmanvaihdon merkitystä ei ymmärretä vieläkään sisäilman laadulle ja sen korjauksia tehdään vähemmän. Korjaustoimenpiteet ovat usein kalliita ja vaativat rahoitusta. Kun rahoitus ei ole kunnossa tai se vaatii aikaa järjestelyille, korjaustoimenpiteet viivästyvät vuosia, jolloin rakenteissa olevat haittatekijät pahentavat asukkaiden oireilua entisestään ja vauriot voivat laajentua.

Rakennusterveysasiantuntijan rooli kosteus- ja homevauriokorjauksissa on erittäin merkittävä ja tärkeä. Yleensä hän toimii korjaushankkeen vetäjänä ja eri asioiden yhteen sovittajana sekä sisäilmaan liittyvissä asioissa asiantuntijana. Lisäkoulutuksena RTA-koulutus antaa hyvää pohjaa rakennusten sisäilmaongelmien selvittämiseen sekä avaa yhteistyöverkostoa alan asiantuntijoiden kanssa. Koulutuksen kautta alalle tuleva toimija saa tietoa siitä, mistä hän saa lisää tietoa mikrobien (homeiden) vaikutuksesta rakennuksen rakenneosiin, sisäilmaan sekä rakennuksessa oleviin asukkaisiin. Lisäksi hän pääsee yhä lähemmäksi rakennusten ”sielunelämää”.

Korjausneuvoja, rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen

Hengitysliiton korjausneuvontapalvelut / Itä-Suomi

 

Voit tutustua aiheeseen lisää täällä.