Kansainvälisten lääkäreiden uusittu täydennyskoulutus käynnistyy 

Kuinka saada kansainväliset lääkärit töihin Suomessa – suomen kielellä? Lääkärin suomi -koulutuksen suomen kielen opettajat kertovat hankkeesta, sen tavoitteista, ja mitä hankkeessa tapahtuu juuri nyt.

Taustaa hankkeesta

Lääkärin suomi -koulutuksia on järjestetty Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä vuodesta 2016 lähtien. Koulutus on tarkoitettu lääkäreille, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa muualla kuin Suomessa.  

Lääkärin suomi -koulutuksen tavoitteena on se, että lääkärillä on ammatilliset ja kielelliset valmiudet suomalaisessa työelämässä toimimiseen. Valviran kuulusteluissa mitataan näitä valmiuksia, ja kuulustelujen läpäiseminen on vaatimuksena lääkärin työn harjoittamiseen Suomessa. Laillistamiskuulusteluissa vaaditaan nykyään vähintään B2-tason suomen kielen taitoa.

Uudet tuulet 2021–2024 

Lääkärin suomi -hanketta kehitetään ja pilotoidaan Talent Boost -rahoituksella 2021–2024. Koulutuksen suunnittelussa mukana on kolme yliopistoa: Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Jokaisesta yliopistosta on mukana S2-osaamista ja lääketieteen osaamista.  

Uuden opetussuunnitelman mukainen koulutus alkaa syksyllä 2022. Hakuaika koulutukseen on käynnissä 27.5. saakka ja elokuussa järjestetään pääsykokeet, joiden perusteella valitaan koulutukseen 20 opiskelijaa.  Koulutus kestää vuoden. Integroidussa opetuksessa kielenoppimisen tavoitteet ja sisällöt on solmittu yhteen ammatillisten tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Tämä edellyttää suomen kielen opettajien ja lääketieteen kouluttajien tiivistä yhteistyötä.   

Ammatillisessa osiossa tavoitteena on opettaa sellaisia taitoja, joita Suomen ulkopuolella opiskelleella lääkärillä ei voi olettaa olevan ennestään, kuten esimerkiksi suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän tuntemusta, erilaisten lausuntojen kirjoittamista ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Suomen kielen opetus tukee näitä tavoitteita. Kaikkein keskeisin tavoite suomen kielen kannalta on kuitenkin potilaan kanssa keskustelun sujuminen. Sitä vaatii myös potilasturvallisuus.  

Mitä hankkeelta odotetaan?  

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien taidot ja tiedot saadaan suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Valviran laillistamisprosessi on raskas ja aikaa vievä. Tavoitteena on nopeuttaa tätä prosessia.  

Entistä tiiviimpi yhteistyö suomen kielen opettajien ja lääkärikouluttajien kesken luo mahdollisuuden syventää kansainvälisten lääkäreiden osaamista ja taitoja.  

Koulutukseen integroitu työharjoittelu eli amanuenssuuri tuo käytännön työelämän lähemmäksi koulutuksen tavoitteita. Koulutuksessa on nyt mukana erilliset kielen oppimisen tavoitteet myös amanuenssijakson ajaksi, tarjolla on kielitukea ja ohjausta.  

Maahanmuuttajalääkärien täydennyskoulutushanke on yksi suunnannäyttäjistä laajemmassa pyrkimyksessä täsmentää työelämän kielitaitovaatimuksia ja kehittää alakohtaista kielenoppimista. 

Yliopistojen välinen yhteistyö mahdollistaa hyvien käytänteiden jakamisen ja uusien innovaatioiden syntymisen.  

Lue Lääkärin suomi -hankkeesta lisää täällä.

Blogikirjoitus on julkaistu myös Kielibuustin blogissa.

Kirjoittajat,
Tuula Korhonen, Itä-Suomen yliopisto / Jatkuvan oppimisen keskus
Taina Pitkänen, Tampereen yliopisto
Saija Pyhäniemi, Helsingin yliopisto
Maija Tervola, Tampereen yliopisto

Säteilyturvallinen radiologisten kuvantamismenetelmien käyttö on potilaan eduksi

Radiologiset kuvantamismenetelmät ja käytännön säteilyturvallisuus kehittyvät jatkuvasti. Radiologiaan ja kardiologiaan erikoistuvat lääkärit ovat useiden vuosien ajan kartuttaneet osaamistaan Itä-Suomen yliopiston toteuttamalla Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssilla, kertoo kurssin johtaja, professori Petro Julkunen.

Radiologinen kuvantaminen kehittyy jatkuvasti. Potilaasta voidaan, laite- ja menetelmäkehityksen avulla, saada aina vain tarkempia ja monipuolisempaa informaatiota tarjoavia kuvia. Kuvia voidaan hyödyntää mm. diagnostiikassa ja erilaisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Jatkuvasti kehittyvä ala vaatii laaja-alaista ymmärrystä niin lääketieteellisestä konseptista, johon sitä sovelletaan kuin menetelmäteknisistä mahdollisuuksista ja rajoitteista.

Kun kyse on radiologisesta kuvantamisesta, liittyy aiheeseen oleellisena myös säteilyturvallisuus, jotta potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten säteilyaltistukset saadaan minimoitua samalla maksimoiden potilaiden saama hyöty.

Itä-Suomen yliopiston tarjoamalla radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssilla osallistuja saavat kattavan koulutuksen radiologisen kuvantamisen säteilyturvallisesta käytöstä eri sovelluksissa ja lääketieteen erikoisaloilla. Koulutuksen tavoitteena on osallistujan kattava ymmärrys säteilyturvallisuuteen liittyvistä fysiikan taustoista, niiden ilmentymistä ja hyödyntämisestä radiologisessa kuvantamisessa sekä säteilysuojelussa. Osallistuja saa myös tietoa säteilyannoksen mittaamisesta ja säteilytoiminnan vaatimuksista.

Säteilyturvallisuuteen vaikuttavia asioita demonstroidaan käytännön radiologisilla kuvantamislaitteilla, ja huomioidaan myös ne radiologiset kuvantamismenetelmät, joiden käyttöön ei liity merkittäviä säteilyturvallisuusnäkökulmia, kuten magneettikuvantaminen ja ultraäänikuvantaminen. Tämän hallitseminen ja ymmärrys antavat mm. vaihtoehtoja ionisoivaa säteilyä hyödyntäville kuvantamismenetelmille.

Itä-Suomen yliopistolla on pitkät perinteet jo Kuopion yliopiston ajoilta radiologisen kuvantamisen tutkimuksessa ja koulutuksessa. Kuopion yliopistollinen sairaala kampuksen laidalla tarjoaa parhaat puitteet demonstraatioiden toteuttamiseksi.

Aiemmin Suomen radiologiyhdistyksen kanssa yhteistyönä toteutettua koulutusta on pyritty kehittämään huomioiden olemassa olevat erikoislääkärikoulutusten ja säteilylainsäädännön vaatimukset. Koulutusta on uudistettu ja laajennettu terveydenhuollon röntgentoiminnan säteilyturvallisuuden täydennyskoulutukseksi, ja sen osaksi on lisätty tarjontaa radiologista kuvantamista hyödyntäviltä eri erikoisaloilta.

Uusimpaan tutkittuun tietoon perustuva koulutus kuuluu nyt Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan ja sitä toteutetaan vuosittain elokuussa.

Tutustu radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun koulutuksiin

Petro Julkunen on lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän toimii myös ylifyysikkona Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Julkunen on Itä-Suomen yliopistossa toteutettavan sairaalafyysikkokoulutuksen vastuuhenkilönä ja sairaalafyysikkokoulutusta koordinoivan kansallisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajana, sekä radiologisen fysiikan ja säteilysuojelukurssin johtaja.

Räätälöityä EMBA-koulutusta yrityksille

Maaliskuussa 2018 starttasi ensimmäinen yritykselle räätälöity EMBA-koulutus Itä-Suomen yliopistossa. Jatkuvan oppimisen keskukselle yhteistyö johtavan suomalaisen betonialan yrityksen Lujabetonin kanssa on uudenlainen päänavaus EMBA-ohjelmassa.

– Käytäntö ja teoria yhdistyvät yritykselle tilauksesta tehdyssä koulutuksessa uudella tavalla uudenlaisissa oppimisympäristöissä ja uusilla oppimismenetelmillä, sanoo UEF EMBA -ohjelman akateeminen johtaja, professori Anu Puusa.

Lujabetonilla yrityksen tarpeisiin räätälöity koulutuskokonaisuus linkittyy vahvasti yrityksen uuteen johtamiskulttuuriin, jota on rakennettu määrätietoisesti jo kymmenen vuoden ajan. Näihin kehittämisvuosiin on mahtunut runsaasti erilaisia valmennuksia ja koulutuksia yrityksen koko henkilöstölle.

– Avaintehtävissä toimiville tai niihin suuntautuville tarkoitetun EMBA-koulutuksen kautta haemme varmistusta kulttuurinmuutokselle. Jatkuvan oppimisen keskus oli valmis tekemään liike-elämälähtöistä koulutusta yrityksemme lähtökohdista käsin sekä tutustumaan toimintakulttuuriimme ja liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiimme, kertoo Lujabetonin henkilöstöjohtaja Mikko Satuli.

Photo of Mikko Satuli, Lujabetoni
Mikko Satuli Akateemisesta osaamisesta lisäarvoa jokapäiväiseen työhön

Koulutukseen lähti Lujabetonilta mukaan 16 eri työtehtävissä työskentelevää henkilöä. EMBA-koulutusohjelman ensimmäisellä jaksolla perehdyttiin johtamiseen tänään ja tulevaisuudessa. Pääkirjanpitäjän työskentelevä Tuula Räisänen odotti koulutukselta omien ajatusmallien laajentumista ja yleisempää ymmärrystä johtamisesta.

– Jo ensimmäisellä koulutusjaksolla läpikäytyjä asioita pystyi hyvin peilaamaan omaan työskentely-ympäristöönsä.

Myös tehdaspäällikkö Miro Harjumäki toivoi, että EMBAn antia pystyisi integroimaan mahdollisimman paljon omiin työtehtäviin.

– Koulutuksessa pääsee pyörittelemään työelämässä vastaan tulleita kysymyksiä yhdessä Suomen parhaiden osaajien ja asiantuntijoiden kanssa.

Juuri tätä Lujabetoni koulutukselta odottaa. Jokainen EMBA-ohjelman koulutusjakso on tehty yrityksen tarpeisiin, samoin eri oppimistehtävät.

– Meillä on tavoitteena integroida akateeminen osaaminen bisneksen tekemiseen ja joka päiväiseen työhön. Yritys hakee koulutuksen kautta toki myös tuottavuuden kasvua.

Photo of Miro Harjumäki ja Tuula Räisänen
Miro Harjumäki ja Tuula Räisänen Uusia näkökulmia kehittämistyöhön

Jatkuvan oppimisen keskukselle yksittäiselle yritykselle tilauksesta tehty koulutuskokonaisuus on avannut uudenlaisen mahdollisuuden koko EMBA-ohjelman kehittämiseen.

– Lujabetoni on haastanut ja sparrannut meitä lähtemään pois omalta mukavuusalueeltamme. Näkisin, että myös normiohjelmassamme katsomme jatkossa oppimismenetelmiä uusin silmin. Toki myös toivomme, että yrityksille räätälöidyistä EMBA-koulutuksista tulee uusi konsepti meille, Puusa sanoo.

Yritysten tarpeisiin kustomoidusta koulutuksista hyötyvät siis tilaajayritys, osallistujat sekä koulutuksentarjoaja.

– Onhan tällainen koulutuskokonaisuus aivan loistava mahdollisuus kehittää yrityksen omaa johtamiskulttuuria ja samalla ainutkertainen tapa luoda yhteisöllisyyttä, Puusa painottaa.

Lisää UEF EMBA -koulutusohjelmasta www.aducate.fi/emba