Vauhtia uralle – askeleita ja tukea työelämän kansainvälistymiseen  

Pohjoiskarjalaiset yritykset ja organisaatiot tarvitsevat riittävästi osaavia työntekijöitä ja asiantuntijoita myös tulevaisuudessa. Yksi keinoista on kansainvälisten osaajien kouluttaminen ja rekrytointi alueelle. Alueen koulutusorganisaatiot yhdistävät asiantuntemuksensa tukeakseen yritysten kansainvälistymistä. Jotta osaajat myös pysyisivät alueella, on tärkeää vahvistaa työpaikkojen ja työyhteisöjen valmiuksia näiden eri kulttuureista tulevien työntekijöiden vastaanottamiseen.  

Tarpeeseen vastaa UEFin, Riverian ja Karelian yhteistyönä toteuttama uusi koulutus, joka järjestetään Nurmeksessa. Koulutuksessa hyödynnetään kokemuksiamme maahanmuuttaneiden koulutuksista ja työllistymisestä sekä työelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä.  

Kolme askelta sujuvampaan kansainvälistymiseen -koulutuksen idea syntyi nurmeslaisten työllisyys- ja elinkeinotoimijoiden kanssa käydystä keskustelusta. Pielisen Karjalan alueella toimivien yritysten työvoimapula ja Ukrainan tilanne ovat lisäämässä kansainvälisen työvoiman määrää alueella. 

Työntekijöitä puhtauspalvelualalle 

Pohjoiskarjalaiset koulutusorganisaatiot tukevat alueen yritysten kansainvälisiä rekrytointeja. Myanmarissa käynnistyi marraskuussa 2021 Riverian koulutuspalveluiden yhteistyössä myanmarilaisen SRIVIN oppilaitoksen kanssa koulutusohjelma, jossa tavoitteena on kouluttaa 75 puhtauspalvelualan osaajaa Pohjois-Karjalaan ja muualle Suomeen.  

Koulutus alkoi kolmen kuukauden kieliopinnoilla, ja tämän jälkeen mukaan tulivat myös ammatilliset opinnot. Koulutus on kaksivuotinen, ja ensimmäiset myanmarilaiset saapuivat Pohjois-Karjalaan elokuussa 2022. Opiskelijat suorittavat tutkinnon oppisopimusopiskelijoina. Työpaikat sijoittuvat Lahden seudulle ja Pohjois-Karjalaan.  

Kuva 1: Myanmarilaiset opiskelijat tervetulojuhlassa Kiteellä 15.8.2022
Kuva 2: Opiskelijat, riverialaiset ja työnantajien edustajat yhteiskuvassa

Milloin se kielitaito riittää? 

Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus on kouluttanut Pielisen Karjalan alueella mm. pätevöityviä lääkäreitä. Korkeakoulutettujen työllistyminen on haasteellista, koska pätevyys- ja kielitaitovaatimukset ovat erittäin korkeat. Kansainvälisiä osaajia onkin työllistynyt hyvin vaihteleville, koulutustaan vastaamattomille aloille. Osa on päätynyt suorittamaan kokonaan uuden tutkinnon.  

Kokemus on osoittanut, että asiantuntijatasoisen kielitaidon kehittäminen on tehokkainta todellisissa työympäristöissä ja työtehtävissä. Osaaminen kannattaakin ottaa käyttöön jo siinä vaiheessa, kun kielitaito ei vielä ole täydellinen. Kielitaidon kehittämiseen työpaikalla ja työtä tehden on kehitetty hyviä keinoja ja toimintatapoja, jotka eivät vaadi työnantajalta suuria panostuksia. Näistä voi saada vinkkejä uudessa koulutuksessamme. 

Kansainväliset osaajat työelämään

Karelia-ammattikorkeakoulu tukee maahanmuuttajien tietä korkeakoulutukseen ja työelämään useiden palvelujen ja koulutusten kautta. Karelian asiantuntemus näkyy mm. SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education) -palveluissa, joissa ohjataan aikuisia maahanmuuttajia sopivimmille korkeakoulutus- ja urapoluille kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi 30 opintopisteen laajuisessa korkeakouluopintoihin valmentavassa koulutuksessa tuetaan kansainvälisiä osaajia oppimaan korkeakoulussa ja työelämässä tarvittavia taitoja. Karelian asiantuntijoilta saat uudessa koulutuksessamme runsaasti tietoa siitä, millaista tukea kansainväliset osaajat kaipaavat työpaikalla ja mikä heitä auttaa sitoutumaan työyhteisöön.

Työelämätaidot ja verkostot tärkeässä roolissa 

Työtä hakevalle kansainväliselle osaajalle kielitaito on vain yksi pääoma muiden tarvittavien taitojen joukossa. On tiedostettu, että Suomessa kansainvälisten osaajien paikalliset työelämäyhteydet ja -verkostot saattavat olla heikot.  

Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että paikalliseen työelämään ei ole päässyt tutustumaan muualla suoritetun tutkinnon aikana. Paikallisia työnantajia tai rekrytointikäytäntöjä ja -kanavia ei välttämättä tunneta. Osaava ammattilainen tai asiantuntija voi olla epävarma, miten tuoda oman osaamisensa parhaalla tavalla esiin rekrytointitilanteessa. Työpaikan toimintakulttuuriin voi olla haastavaa päästä sisälle. Näitä taitoja voi kuitenkin harjoitella, opetella ja oppia, kun alueen työnantajat tarjoavat harjoittelun ja työllistymisen mahdollisuuksia.  

Koulutusta kansainvälistyville työyhteisöille 

Työyhteisöllä on työsuhteen alkuvaiheessa aivan olennainen rooli työntekijän vastaanottajana, työhön perehdyttäjänä ja kielitaidon kehittymisen tukijana. Myös kulttuurieroista koituvia konflikteja voidaan ehkäistä ennalta. 

Kolme askelta sujuvampaan kansainvälistymiseen -koulutus tarjoaa tietoa ja käytännön osaamista tilanteisiin, joissa alueelle tai omaan yritykseen on tulossa taustaltaan kansainvälisiä työntekijöitä. Mitä työsuhteen alussa ja työyhteisöön liittymisessä kannattaa ottaa huomioon? Miten tuetaan uusien työntekijöiden asettautumista ja sitoutumista työpaikkaan? Entä jos työyhteisössä ilmenee kieleen ja kulttuuriin liittyviä ristiriitoja? 

Koulutuksessa keskitymme erityisesti työyhteisöihin, jotka ovat työvoiman kansainvälistymisen alkutaipaleella. Lyhytkoulutus tarjoaa tukea ja työkaluja kansainvälistymisen arkeen ja yrityksissä tapahtuvan muutoksen eteenpäin viemiseen.  

Koulutuksessa tutustutaan mm. toimivan kansainvälisen työyhteisön rakentamiseen, selkeään viestintään, kielen oppimisen tukemiseen sekä ristiriitatilanteiden sovitteluun. Tavoitteena on, että osallistuja laatii omalle työpaikalleen konkreettisen toimintasuunnitelman valitsemistaan koulutuksen osa-alueista. 

Ilmainen, Nurmeksen Bomballa järjestettävä koulutus sisältää 3 x 4 h lähikoulutukset, päätöswebinaarin sekä oman työyhteisön kansainvälistymiseen liittyviä tehtäviä. Kouluttajina ovat työelämänkansainvälistymisen asiantuntijat Riveriasta, Kareliasta ja Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta. 

Koulutukseen ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://vauhtiauralle.wordpress.com/kolme-askelta-yrityksen-sujuvampaan-kansainvalistymiseen/ 

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Kirjoittajat:
Heli Kaarniemi, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto
Niina Pennanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tarja Piitulainen, lehtori, Riveria
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuvat: Riverian viestintä, unsplash.com 

Lääkehoidon arvioinnin asiantuntija -koulutus avaimena uudelle uralle, farmaseutin urapolku!

Itselläni on työurani aikana tullut hetkiä, jolloin olen tarkastellut kriittisesti omaa urakehitystäni ja miettinyt, miten saisin työntekoon lisää imua sekä mielenkiintoisia uusia haasteita. Kolmen vuoden farmaseuttina työskentelyn jälkeen apteekissa mietin, miten kehittäisin itseäni. Sopivasti meillä oli silloisen työnantajani kanssa kehityskeskustelu ja hän nosti esille Lääkehoidon arvioinnin asiantuntija koulutuksen, kiinnostaisiko tämä. Hyvin nopean pohdinnan jälkeen olin heti kiinnostunut koulutuksesta. Tiesin ettei asiakkaan syvällisempi kohtaaminen ja hyvän vuorovaikutuksen rakentaminen ole välttämättä helppoa. Ajatuksena minulla oli kuitenkin, että laitan itseni vähän epämukavuusalueelle, jotta voin kehittyä asiantuntijana ja saan työtehtäviini uutta mielenkiintoista sisältöä.  

Se oli joulukuussa 2012, kun aloitin ensimmäisessä lääkehoidon arvioinnin asiantuntija koulutuksessa Itä-Suomen yliopiston Aducatessa. Koulutus rakentui silloin viidestä kahden päivän lähijaksosta, meillä oli hyvä ja kannustava porukka, sekä hyvät kouluttajat. Koulutuksen aikana jo huomasin, että tulinkin hyvin juttuun lääkehoidon arviointi asiakkaiden kanssa ja lääkehoidon arviointi oli mielenkiintoista sekä kehittävää tekemistä. Alkuaikoina ensimmäisiä arviointeja tehdessäni saatoin kesken yönkin herätä unesta ja huomata, että miten muuttaisin tätä lääkitystä tai että mikä tässä lääkityksessä voisi olla ongelmana. Vuosi Lääkehoidon arvioinnin asiantuntija koulutuksessa meni todella nopeasti ja vaadittavat arvioinnit sain kasaan nopeasti. Lisäksi asiakkaat ja paikkakunnan lääkärit suhtautuivat positiivisesti uuteen apteekin palveluun. Sain tämän koulutuksen myötä merkittävästi intoa apteekkityöhöni ja pääsin kehittymään lääkehoidon arvioinnin asiantuntijana.  

Jälkikäteen olen pohtinut, miksi kaikki sujui koulutuksessa niin jouhevasti. Varmasti siihen vaikutti merkittävästi juuri tämä lähiopetus ja vertaistuki kanssaopiskelijoilta. Muistan, että keskustelimme lähijaksoilla arvioinneista ja siitä, kuinka itse kullakin homma etenee. Nyt olemme tarjoamassa LHA Old School lääkehoidon arviointi koulutusta, tähän koulutukseen olemme ottaneet vanhasta koulutuksesta mukaan tiiviimmän opiskelijoiden ohjauksen ja osa opiskelusta tapahtuu lähiopetuksena. Olen mukana koulutuksessa toisena opettajana, mikäli saamme tarvittavan määrän opiskelijoita kurssille.  

Apteekkityössäni sain säännöllisesti arviointiasiakkaita ja pääsin kehittämään osaamistani. Huomasin, että arviointien tekeminenkin alkoi sujumaan tietyllä rutiinilla, enkä enää heräillyt öisin pohtiessani asiakkaiden arviointeja. Muutaman vuoden jälkeen pohdin uudelleen omaa urakehitystäni, miten voisin syventää osaamistani. Hoivapuolen osaaminen alkoi kiinnostaa. Laitoinpa jopa yhden työhakemuksenkin vanhustenkoti yhdistyksen toiminnan johtajan tehtävään, mutta en tullut valituksi pelkällä farmaseutin kokemuksella. Sitten vuonna 2019 tuli paikkakunnalleni hyvä mahdollisuus opiskella joustavasti monimuotototeutuksella sairaanhoitajaksi, tartuin tilaisuuteen ja pääsin opiskelemaan. Minulla oli jo sen verran pitkä apteekkiura takana, että pystyin hyödyntämään aikuiskoulutustukea erityisesti sairaanhoitajaopintojen palkattomiin pakollisiin harjoitteluihin. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuoden 2021 joulukuussa.  

Sairaanhoitajaopintojeni aikana huomasin, kuinka paljon farmaseuttista osaamista arvostetaan hoivapuolella. Esimerkiksi lääkäreiltä keskussairaalassa harjoittelussa sain palautteena, että onpa sinulla mielenkiintoinen koulutustausta yhdistelmä. Oikeastaan vasta siinä vaiheessa itsekin aloin ymmärtämään, että sairaanhoitajan tutkinnon kautta minulle aukeaa ihan uudet uramahdollisuudet. Todellakin vaihtoehtoja olisi monia verrattuna pelkkään farmaseutin koulutustaustaan. Meillä käytiin sairaanhoitaja opintojeni aikana myös kotona syvällisiä keskusteluja lasten kanssa, miksi isä opiskelee? Heistä se oli hauskaa, kun he aloittivat koulunkäynnin ja samalla isäkin oli opiskelija. Silloinkin sain myös selittää lapsille, että tämän opiskelun kautta minulle voi joskus tarjoutua tilaisuus tehdä muutakin työtä. Heistä se oli todella hienoa, kun kävin opintojeni aikana useissa eri harjoitteluissa esimerkiksi terveysasemalla ja keskussairaalassa. Tiedän, että koulussa kerrottiin kavereille ylpeänä, missä olin milloinkin töissä. Oli todella hienoa olla esikuvana omille lapsille ja huomata, kuinka tarkasti he tekevät havaintoja omista vanhemmistaan. Minusta tuntuu siltä, että meidän perheemme vanhimmat lapset (nyt 8- ja 9-vuotiaat) ymmärtävät jatkuvan oppimisen merkityksen minun opiskelujeni ja urapolkuni kautta.   

Elämässä kannattaa olla rohkea ja välillä pitää uskaltaa mennä epämukavuusalueille, jotta voit kehittyä asiantuntijana. Monesti se on myös niin, että itse ei välttämättä ymmärrä, eikä osaa arvostaa tarpeeksi omaa osaamistaan. Joskus joku toinen voi sanoa sen ääneen ja sitten itsekin oivaltaa, että tosiaan minähän osaan tämän ja tämän sekä olenpa hyvä tässä. Työelämässä kannattaa muistaa sanoa kollegoille ääneen kehuja aina silloin, kun siihen on aihetta. Se piristää päivää, motivoi ja auttaa jaksamaan työelämän haasteissa. Sairaanhoitaja opiskelijana olin harjoittelussa terveysaseman päivystyksessä ja avustin pienissä kirurgisissa operaatioissa, sieltä minulla jäi erityisesti mieleen se, kun lääkäri muisti aina kiittää avusta henkilökohtaisesti. Niinkin pieni asia, kun kiitoksen sanominen voi viestiä työyhteisössä sitä, että arvostaa työkaveria. Nämä pienet asiat lujittavat työyhteisöä ja tekevät työyhteisöstä tiiviin. Viihdyin erittäin hyvin tuolla päivystyksessä, vaikka välillä päivät venyivät ja henkisesti työ oli välillä raskasta.  

Mennään vielä itse aiheeseen, farmaseutin urapolkuun! Onko sitä? Itse ajattelin pitkään, että kun kerran on farmaseuttina apteekissa niin eipä siellä työnkuva hirveästi muutu ja ura on siinä. Innostuin kuitenkin kouluttautumaan ja sitten ajattelin, että nytpähän kerään osaamista opiskelun kautta ja ehkä se ura ei ollutkaan tässä. Toiveena jo opiskelujen aikana minulla oli se, että joskus löytäisin sellaisen työtehtävän, jossa pystyisin monipuolisesti käyttämään osaamistani. Lopulta löysinkin sellaisen työpaikan Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta, joten sanoisin että farmaseutin urapolku on mahdollinen. Joskin sen löytäminen vaatii tiettyä luovuutta, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta. Tässä työssä on myös se hienoa, että pääsen kehittämään omaa osaamistani monipuolisesti ja kehittelemään uutta. Opiskelen parhaillaan kurssia Pedagogiikan osaamista terveysalan asiantuntijoille. Saan siitä hyvin valmiuksia opettamiseen ja siitä voisi olla hyötyä myös tulevaisuudessa, jos minun tarvitsee joskus esimerkiksi perehdyttää uutta työntekijää tai ohjata opiskelijaa. 

Juha on Jatkuvan oppimisen keskuksella lääkealan suunnittelijana, joka innokkaasti heittelee ideoita ja suunnittelee uutta. Juha on koulutukseltaan Farmaseutti, Sairaanhoitaja (AMK) ja lääkehoidon arvioinnin asiantuntija. Rationaalinen lääkehoito ja moniammatillisen yhteystyön kehittäminen on lähellä Juhan sydäntä. Juha vastaa myös sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisen koulutuksen reseptiopin opinnoista ja Juha on sitä kautta innostunut opettamisesta.    

Terveystaloustieteen osaamiselle on kasvava kysyntä eri sote-sektoreilla

Olen valmistunut terveystaloustieteen maisteriksi 2019 ja valmistuttuani lähdin tekemään terveystaloustieteen väitöskirjaa Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella projektitutkijana. Tutkimustyön ohessa tein opetustehtäviä ja kiinnostuin opetuksen kehittämisestä, joten aloitin yliopistopedagogiset opinnot väitöskirjatutkimuksen ohessa. Vuoden 2021 alusta lähtien olen työskennellyt yliopisto-opettajana ja terveystaloustieteen maisteriohjelman HOPS-ohjaajana. Opetan terveystaloustieteen perusopintokokonaisuudessa sekä maisteriohjelmassa.

Terveystaloustieteen perusopinnot ovat sivuaine Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa ja 26 opintopisteen laajuinen perusopintokokonaisuus on suoritettavissa kokonaan verkko-opintoina myös avoimen yliopiston kautta. Terveystaloustieteessä opitaan tarkastelemaan terveydenhuollon toimivuutta taloustieteen käsitteistön ja teorioiden avulla. Lisäksi tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän organisointia taloustieteen näkökulmasta ja perehdytään hoidon ja palvelujen taloudelliseen arviointiin. Opinnot soveltuvat niin sosiaali- ja terveysalalla jo toimiville asiantuntijoille kuin muillekin alasta kiinnostuneille. Perusopintojen suorittamisen jälkeen alemman korkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija voi hakeutua terveystaloustieteen maisteriohjelmaan. Tiesitkö, että ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa voit opiskella terveystaloustiedettä pääaineena?

Terveystaloustieteen osaamiselle on tällä hetkellä kasvava kysyntä työelämässä ja nämä kolme opintojaksoa tarjoavat näkemystä siitä millaisten asioiden ääreen terveystaloustieteen opinnot voivat urapolkua ohjata. Terveystaloustieteen soveltamisalueisiin ja toimintaympäristöön tutustuttava opintojakso SOTE-talous (MOOC) terveystaloustiede1 op, terveystaloustieteen peruskäsitteisiin perehdyttävä Terveystaloustieteen perusteet 4 op sekä taloudellisen arvioinnin keskeisiin kysymyksiin pureutuva Hoidon ja palvelujen taloudellinen arviointi sosiaali- ja terveydenhuollossa 5 op.

Terveystaloustieteen perusteet 4 op on tärkeä opintojakso sekä tutkintotavoitteisille opiskelijoille että työelämään sote-sektorilla uutta näkökulmaa ja ymmärrystä kaipaaville asiantuntijoille. Opintojaksopalautteissa nouseekin usein esiin uudenlainen tapa ajatella, mikä kumpuaa taloustieteen soveltamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tarkastelussa ja toiminnan arvioinnissa. Opiskelijoiden palautteiden perusteella muun muassa ymmärrys yhteiskunnallisista sosiaali- ja terveyspoliittisista asiakokonaisuuksista, sote-palveluiden taloudellisesta järjestäytymisestä, terveydenhuollon toteutumisen oikeudenmukaisuudesta ja henkilöstöresurssien käytöstä on opintojakson myötä lisääntynyt.

Tavoitteena hyvinvoinnin lisääminen

Terveystaloustieteessä opiskellaan taloustiedettä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Opinnot ovat osin matemaattisia ja tilastotieteen osaaminen on tarpeen, mutta opintoihin kuuluu myös paljon soveltamista ja tieteenalan tutkimuksessa on myös teemoja, joita voi lähestyä laadullisesti tai monimenetelmällisesti. Esimerkiksi vaikuttavuustutkimuksessa myös laadullisin menetelmin voidaan saada arvokasta lisätietoa yksilöiden näkökulmasta. Lukion pitkä matematiikka antaa jo todella hyvät valmiudet ja tärkeää pohjaosaamista terveystaloustieteen opintoihin. Kriittisen ajattelun, tiedonlukutaidon ja tieteellisen kirjoittamisen kehittyminen ovat tärkeitä osaamistavoitteita terveystaloustieteen opinnoissa.

Terveystaloustiede sopii mielestäni erityisesti maailmanparantajille, sillä tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimointi ja sen oikeudenmukainen jakautuminen. Terveystaloustieteen alalla yksi parhaita puolia on sen antamat monipuoliset mahdollisuudet urapolkujen suhteen ja terveystaloustieteen asiantuntijuuden yhdistäminen muihin kiinnostuksen kohteisiin. Terveydenhuollon taustaiset opiskelijat tuntevat parhaiten palvelujärjestelmän haasteet käytännössä ja voivat yhdistää tähän taloustieteen analyyttisen ajattelun. Farmasian taustaiset terveystaloustieteilijät taas voivat suunnata esimerkiksi lääketeollisuuteen. Tilastotieteen tai datatieteen opinnot yhdistettynä terveystaloustieteeseen ovat hyödyksi niin tutkijan uralle tähtäävälle kuin erilaisiin analyytikon tehtäviin. Datan käsittelytaito ja terveystaloustieteen substanssiosaaminen ovatkin vahva yhdistelmä. Kaikkiaan mahdollisuudet ovat hyvin laaja-alaiset ja opinnot voivat toimia myös suunnanmuuttajana.

Itseäni tutkimuksellisesti kiinnostavat erityisesti ikääntyneiden hyvinvointi ja palvelut sekä vaikuttavuus- ja implementointitutkimus. Muistisairauksia sairastavat ikääntyneet ovat väestöryhmä, jonka edunvalvonta on usein muilla, ja siksi onkin erityisen tärkeää, että yhteiskunnallisesti teemme päätöksiä, jotka huomioivat myös tämän ryhmän hyvinvoinnin.

Innostun ja nautin opiskelusta, sillä se on yleisesti mieltä ja ajattelua avartavaa. Terveystaloustieteen opiskelusta ja opettamisesta olen innostunut, koska aiheet ovat ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä. Työn ohella opiskelen tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston monialaisessa ja monitieteisessä Welfare, Health and Management (WELMA) -tohtoriohjelmassa ja väitöskirjan on tavoitteena valmistua parin vuoden sisällä. Myöhemmin haaveena on jatkaa tutkimusta iäkkäiden hyvinvointiin liittyen, laajentaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja opiskella pedagogisia opintoja.

Terveystaloustieteen opiskelu

Terveystaloustieteen opinnot on suunniteltu jatkuvan oppimisen hengessä sujuvaksi poluksi perusopintokokonaisuuden alusta maisteriohjelmaan ja aina jatko-opintoihin (väitöskirjatutkijaksi) saakka. Aluksi suoritettava terveystaloustieteen perusopintokokonaisuus on 26 op laajuinen paketti, johon sisältyvät opintojaksot on mahdollista suorittaa avoimen yliopiston kautta joustavasti – ja tutkintotavoitteisesti – kokonaan verkossa. Perusopinnot on suunnattu kaikille jo sote-alalla työskenteleville tai alasta kiinnostuneille, jotka haluavat oppia arvioimaan sosiaali- ja terveyspalveluita, niiden vaikuttavuutta ja sitä, kuinka resurssit saadaan riittämään. Jos terveydenhuollon toimivuuden tarkastelu taloustieteen näkökulmasta kiinnostaa, tule mukaan opiskelemaan terveystaloustiedettä. Perusopinnot ehdit aloittaa vielä lokakuun 2022 aikana!

Terveystaloustieteen perusopintokokonaisuuden opiskelu kannattaa aloittaa SOTE-talous (MOOC) -opintojaksolla, joka on kaikille avoin 1 op itsenäinen verkkokurssi. Kun kiinnostus aiheeseen herää, voi tästä jatkaa sujuvasti Terveystaloustieteen perusteet 4 op -jaksolle, joka alkaa lokakuussa. Nämä opintojaksot on myös mahdollista suorittaa samanaikaisesti. Syksyllä tarjolla on myös Taloustieteen perusteet 6 op -jakso, jonka toinen mahdollinen suoritusajankohta on keväällä. Keväälle on aikataulutettu myös Julkistalouden perusteet 5 op sekä Hoidon ja palvelujen taloudellinen arviointi 5 op -jaksot. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää käsittelevät 3 ja 2 opintopisteen laajuiset jaksot ovat suoritettavissa koko lukuvuoden ajan.

Opettamisessa nautin erityisesti ohjaamisesta ja motivoituneista opiskelijoista sekä siitä, kun huomaan perusopintojen innostavan opiskelijoita hakemaan tutkinto-opiskelijoiksi. On myös hienoa nähdä opiskelijoiden kehittyminen kohti asiantuntijuutta ja kun he löytävät alun epävarmuuden jälkeen omat urapolkunsa. Opettaessa oppii myös itse jatkuvasti uutta ja kehittyy. Tutkimuksen ja opetuksen yhteensovittaminen tiimissä työskennellen kiteyttää mielestäni hyvin työn terveystaloustieteen pääaineessa.

Perusopinnot toimivat ponnahduslautana maisteriohjelmaan

Suoritettu terveystaloustieteen perusopintokokonaisuus sekä alempi korkeakoulututkinto yhdessä avaavat mahdollisuuden terveystaloustieteen maisteriohjelmaan hakemiselle. Haku maisteriohjelmaan tapahtuu kevään 2023 yhteishaussa maaliskuussa ja jos hyvin käy, voit ensi syksynä olla jo tutkinto-opiskelija. Terveystaloustieteen perusopintokokonaisuudesta ja tilastotieteen opinnoista saa maisterihaussa lisäpisteitä. Hyötyä on myös lukion pitkästä matematiikasta tai sitä vastaavasta osaamisesta. Ensi kevään 2023 valintaperusteet julkaistaan tarkemmin loppusyksystä.

Jos tutkintotavoitteinen opiskelu kiinnostaa, aloita opiskelu avoimessa yliopistossa tarjolla olevista perusopinnoista. Avoimen yliopiston kautta suoritetusta perusopintokokonaisuudesta on hyötyä sekä hakuvaiheessa että varsinaisissa maisteriopinnoissa, sillä avoimen yliopiston opiskelijana saat paitsi hyvät valmiudet yliopisto-opintoihin myös perusteellisen sisäänajon Itä-Suomen yliopistoon ja terveystaloustieteen maailmaan. Avoimessa yliopistossa on mahdollisuus suorittaa myös haussa hyödyttäviä tilastotieteen perusopintoja, jotka sisältyvät maisterivaiheen täydentäviin opintoihin ja antavat ensisijaisen tärkeitä valmiuksia maisterivaiheen opiskeluun.

Terveystaloustieteen tai muitakin opintoja harkitseville haluan sanoa, että kannattaa aina lähteä rohkeasti kokeilemaan uusia asioita. Voi löytää jotain sellaista, mitä ei ole osannut etsiäkään!

Mervi Rantsi on implementointitutkimuksesta kiinnostunut terveystaloustieteilijä ja yliopisto-opettaja, joka toimii myös terveystaloustieteen maisteriohjelman hops-ohjaajana.

Mervi tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta, jossa tavoitteena on vahvistaa muistisairaiden iäkkäiden järkevään lääkehoitoon liittyvää implementointitutkimusta terveystaloustieteen menetelmiä hyödyntäen. Hänen tutkimusaihe ja kiinnostus liittyvätkin iäkkäisiin, mutta hän on ollut mukana myös mielenterveyden tukemiseen liittyvässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa.

Väitöskirjassaan Mervi arvioi erilaisten implementointistrategioiden vaikuttavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta. Tällä hetkellä hän tutkii väitöskirjassaan Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen implementointia rekisteritutkimuksen keinoin Kelan rahoittamassa MEDIFF-hankkeessa.

Linkkejä:  

Tarkkaavuuden tukeminen avoimen yliopiston opinnoissa

Lokakuun puolivälissä vietetään kansainvälistä adhd-viikkoa. Tämä teema koskettaa kaikkia kouluasteita ja opiskelua myös meillä avoimessa yliopistossa.

Tutkimustulokset antavat vaihtelevan arvion siitä, minkä verran aikuisväestöllä ilmenee tarkkaavuuden häiriötä Suomessa. Käypä hoito -suosituksen mukaan tarkkaa tämänhetkistä arvioita määrästä ei ole saatavilla, mutta uusiempien meta-analyysien arvio on 3,6–7,2 % luokkaa 6-18-vuotiailla. Aikuisten vastaavaa prosenttilukua ei ole tarjolla, mutta oletus on, että aikuisilla oireet saattavat olla jossain määrin vähäisempiä, mitä edellä esitetyllä kohderyhmällä. Aikuisilla on kehittynyt joko tiedostamatta tai tiedostaen erilaisia selviytymismekanismeja, jotka auttavat selviytymään arjessa, myös opinnoissa.

Vuonna 2021 Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa opiskeli noin 25 000 opiskelijaa. Tämä prosenttiarvion ja opiskelijamäärän perusteella opiskelijoistamme noin 900-1800 tekee keskimääräistä enemmän töitä tarkkaavuutensa ylläpitämiseksi opinnoissaan. Ei siis ole merkityksetöntä, että kiinnitämme asiaan huomioita. Voimme hyvin todeta, että tämä koskettaa suurta joukkoa opiskelijoistamme.

Tarkkaavuuden tukeminen opintojen aikana koskettaa toki aivan kaikkia opiskelijoita. Onhan tarkkaavuus asia, johon vaikuttaa ihan kaikilla niin ravinto, liikunta, kuin yleinen hyvinvointikin. Tarkkaavuuden tukemisesta esimerkiksi saavutettavuuden ja ohjauksen keinoin hyötyvät siis aivan kaikki.  

Omaa tarkkaavuutta voi opiskellessa tukea monella tavalla. Avoimen yliopiston opintoihin hakeutuu pääasiassa opiskelijoita, joilla on halu opiskella ja motivaatio sen oppiaineen opiskeluun, jota opiskelee. Motivaatio onkin tärkeä voima, joka auttaa selättämään monta pulmaa opintopolulla. Omien tavoitteiden selkiyttäminen auttaa siinä, että hakeutuu opintoihin, joista kokee iloa. Kun on tahtoa, kaivautuu ihminen, vaikka läpi ”harmaan kiven”.

Motivaation lisäksi opintojen sujuvuuden osalta ja tarkkaavuuden keskittämisen osana on suurena apuna selkeä struktuuri. Opetussuunnitelma ja opintojen toteutusaikataulut antaa reunaehdot oman opiskelusuunnitelman tekemiselle. Oma opiskelusuunnitelma auttaa hahmottamaan niin opintojen määrää kuin myös etenemistahtia. Suunnitelmassa on hyvä huomioida elämäntilanteen tuomat muuttuvat tekijät, jotta suunnitelma on realistinen ja on oikeasti mahdollista keskittyä opiskeluun. Tällä hetkellä avoimen yliopiston opintoihin ilmoittaudutaan opintojakso kerrallaan – lämpimästi suosittelemme ilmoittautumaan sitä mukaan, kun opinnot etenevät. Tällöin on helpompi keskittyä yhteen teemaan kerrallaan.

Motivaation löytämisen ja hyvän suunnittelun lisäksi tarkkaavuutta opiskelussa tukee myös omien itselle sopivien opiskelutapojen ja – tekniikoiden löytäminen. Opiskelemaan oppii opiskelemalla, joten tässä asiassa kokeileminen palkitsee parhaiten. Mikä tukee parhaiten sinun tarkkaavuuttasi? Esimerkiksi prosessikirjoittaminen – joka suorastaan pakottaa vaihe kerrallaan etenemään – pomodoro -tekniikan eri sovellukset, joka luo rytmiä opiskelemiseen – äänikirjat – mindmapit muistamisen tukena. Vaihtoehtoja on paljon!

Toki tukitoimia tarkkaavuuden tukemiselle on muitakin. Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opiskelijat voivat hakea yksilöllisiä opintojärjestelyjä, mikäli taustalla on terveydellinen syy, kuten tarkkaavuuden häiriö. Monia opiskelijoista auttaa lisäaika tentissä, jolloin tarkkaavuuden hetkellisesti herpaantuessa on aikaa palata uudelleen vastauksiin. Oma erillinen rauhallinen tenttitila on myös asia, josta moni hyötyy, tällöin ylimääräisiä ääniä ja keskittymistä haittaavia virikkeitä ei ole niin paljon tenttitilanteessa läsnä. Opiskelija saa myös halutessaan tunnukset Celian äänikirjastoon, jolloin voi kuunnella tenttikirjoja äänikirjastosta ja vaikka samalla käydä kävelyllä – joskus liikunnan yhdistäminen oppimiseen auttaa keskittymisessä. Saat lisätietoja yksilöllisistä opintojärjestelyistä verkkosivuiltamme: https://www.uef.fi/fi/ohjeita-opiskeluun-avoimessa-yliopistossa

Opinto-ohjaajiemme ohjauspalvelut ovat myös käytettävissä, aina kun opintoihin liittyvät asiat pohdituttavat. Tervetuloa juttelemaan – ajan voi varata matalalla kynnyksellä verkkoajanvarauksen kautta ja ohjausta toteutetaan niin verkossa kuin livenä kampuksillakin.

Tarkkaavaista syyslukukautta ja hyvää adhd-viikkoa toivottaa!

Tiina Juurela
Erityisopettaja, opinto-ohjaaja

Yhdyskuntarakenteen lupaohjaus valuvikaisena eduskuntaan?

Vuoden 1958 rakennuslaissa omaksuttiin kaavoituksen ja rakentamisen lähtökohdaksi periaate, että tietyn tehokkuustason ylittävän rakentamisen tuli perustua maankäytön suunnitteluun. Vaikka lainsäätäjän ajatuksena oli tällaisen taaja-asutuksen kaavoitus, toteutui rakentaminen paljolti erityisen lupamenettelyn, taaja-asutuspoikkeusluvan kautta. Luvalla pyrittiin sekä maanomistajan kohtuullisiin rakentamismahdollisuuksiin että maankäytöllisten näkökohtien huomioimiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki toi vuonna 2000 säännöstasolla paljon muutoksia, mutta lupaohjaus säilyi lopulta paljolti aiemman kaltaisena. Lupaharkinnasta tuli oikeusharkintaista, kun aiemmin lupa oli ollut mahdollista evätä oikeudellisten edellytysten täyttymisestä huolimatta niin sanottuun tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuen.

Vuoden 2021 lopulla esitellyssä kaavoitus- ja rakentamislakiluonnoksessa esitettiin osin palattavan tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Luonnoksessa annettiin kuitenkin ymmärtää, että tällä harkinnalla olisi aivan uusi sisältö: lupa olisi ehdotuksen omaisuudensuojaperusoikeuteen liittyvien lausumien perusteella ilmeisesti tarkoitettu mahdolliseksi myöntää siitä huolimatta, että oikeudelliset edellytykset eivät täyty. Tämä ei olisi ollut tarkoituksenmukaisuusharkintaa vaan jotain aivan muuta, sillä tarkoituksenmukaisuusharkinta voi tapahtua vain lain asettamissa puitteissa.

Huhtikuussa 2022 esitelty rakentamislakiehdotus hylkäsikin ajatuksen. Se sisältää kuitenkin riittämiin muita erikoisuuksia. Ehdotus mm. perustuu puutteelliselle ja osin ilmeisen virheelliselle käsitykselle nykyisestä oikeustilasta. Perusteluissa annetaan ymmärtää, että lainmukaist amyönteistä suunnittelutarveratkaisua ei voitaisi oikeuskäytännön mukaan nykyisin lainkaan tehdä. Olen kuitenkin tutkimukseni ja satoihin tehtyihin suunnitteluratkaisuihin perehtymisen pohjalta vakuuttunut, että kunnissa tehdään koko ajan sellaisia myönteisiä ratkaisuja, jotka kelpaisivat KHO:llekin (ks. esim. KHO2022:18).

Tämän kuvitellun tilanteen muuttamiseksi ehdotetaan (osin perustelulausumien kautta) muutoksia, jotka tekisivät tyyppitilanteissa mahdottomaksi sen, että oikeudelliset edellytykset eivät täyttyisi. Kaavoitukselle aiheutuva haitta voisi koskea vain kaavoituskatsauksessa yksilöityjen kaavojen laatimista, muilla alueilla haittaa ei voisi aiheutua. Yksittäisen pientalon rakentaminen pientaloja käsittävälle alueelle ei olisi olennaista vaikeuttamista. Tilannetta, että tietty maanomistajan olisi käyttänyt kohtuulliset rakentamismahdollisuutensa ilman kaavaa, ei siis syntyisi. Piikki- suunnittelemattomalle rakentamiselle olisi auki ehdotuksessa, jonka ilmastomyönteisyyttä kovin korostetaan.

Aleksi Heinilä,
Itä-Suomen yliopisto
OTT, yliopistonlehtori

Joustavia koulutuspolkuja ja oppimisen tapoja

Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan joustavaa osaamista. Toimintaympäristöjemme jatkuvat muutokset vaativat meiltä kykyä oppia uutta ja kehittää omaa osaamista suhteessa näihin muutoksiin. Työelämä on moninaisempaa. Urapolut ovat yksilöllisempiä ja oppimisen tarpeet aiempaa ennakoimattomampia. Tämän vuoksi tarvitaan oppijoille ketteriä tapoja kouluttautua ja oppia uutta sekä yhdistää oppiminen työn ja muiden elämänvaiheiden kanssa.

Vauhtia uralle -hankkeessa työelämän moninaisuuteen ja toimialojen muutoksiin pyritään vastaamaan kehittämällä yksilöllisiä ja joustavia koulutuspolkuja. Hankkeessa tarkastelemme oppijoiden mahdollisuuksia luoda itselleen ja elämäntilanteeseensa sopivia koulutuspolkuja. Lisäksi tarjoamme uudenlaisia koulutusratkaisuja niin yksilöille kuin yrityksille. Näitä koulutusratkaisuja kehitämme eri opintoasteiden ja työelämän välisellä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä.

Tässä blogissa tarkastelen, miltä jatkuvan oppimisen ja työelämässä kouluttautumisen polut näyttävät oppijan näkökulmasta ja kuinka ohjauksen avulla voimme tukea näitä prosesseja. Millä tavoin oppijat navigoivat koulutuskentällä ja rakentavat yksilöllisiä osaamiskokonaisuuksiaan? Millaisena oppimisen ja koulutuksen ympäristöt näyttäytyvät aikuisille oppijoille ja millaisia keinoja eri yhteisöissä voidaan hyödyntää oppimisen paikkojen luomiseksi ja jatkuvan oppimisen edistämiseksi?

Oppimista joka puolella

Oppimista tapahtuu jatkuvasti ympärillämme. Oppilaitokset tarjoavat laajan skaalan erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja opiskelutapoja oman osaamisen täydentämiseksi. Kartutamme lisäksi paljon osaamista elämämme aikana toimimalla myös muissa ympäristöissä ja muuttuvissa rooleissa. Opimme kokemalla ja kokeilemalla, onnistumalla sekä epäonnistumalla, tekemällä ja pohtimalla. Opimme paljon ratkomalla ongelmia itsenäisesti tai toimimalla tiimeissä. Erityisesti monimuotoistuvassa työelämässä opimme paljon työssä ja työyhteisöissä.

Oppijoina rakennamme omia oppimisen polkujamme näissä erilaisissa ympäristöissä. Polkumme muodostuvat aiemmista kokemuksistamme oppimisesta ja koulutuksesta. Polut voivat olla pirstaleisia ja katkonaisia, mutta niistä muotoutuu jokaisen yksilöllinen osaamiskokonaisuus. Oppimispolkujen rakentaminen edellyttää ymmärrystä oman toimintaympäristön mahdollisuuksista ja taitoa valita oppimistapoja, jotka kehittävät omaa osaamista. Osa oppii osallistumalla koulutuksiin tai kursseille, osa oppii uusissa työtehtävissä, kun osa taas haluaa perehtyä uusiin asioihin itsenäisesti ja omaan tahtiin. Oli tavoitteena työllistymisen tai uran edistäminen, työssä pysyminen tai uuden suunnan etsiminen, on tärkeää tunnistaa ja tiedostaa, millaista osaamista haluaa kehittää.

Joskus oppimisen paikkojen ja koulutustarjonnan kentällä navigoiminen voi olla oppijalle haasteellista. Monimuotoisen työuran ylläpitämiseksi oppijalta vaaditaan ennakointitaitoa, osaamisen suhteuttamista ympäristöön sekä jatkuvaa oppimista (Järvensivu 2022, 16). Tällaiset taidot eivät synny yhdessä yössä yksittäisellä kurssilla. Oppimista tulisikin tarkastella läpi elämän ulottuvina, koulutusasteet ylittävinä ja limittäin asettuvina koulutuspolkujen jatkumoina (vrt. Vehviläinen 2019, 35).

Pitääkö koko ajan oppia uutta?

Jatkuvan oppimisen vision mukaisesti jokaisella tulisi olla mahdollisuus kehittää osaamistaan työuran aikana ja saada työllistymisen ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen (Valtioneuvosto 2020, 32). Osaamistarpeet vaihtelevat elämäntilanteiden muutoksissa. Nykyisen aikuisopiskelijan profiili ei ole vain yhdenlainen, vaan siirtymät jokaisen oppijan elämässä (kuten työttömyysjaksot, perhevapaat, opiskelu, erilaiset työsuhteet, sairausjaksot ja kuntoutuminen) ovat entistä moninaisempia.

Tiedämme myös, että osallistumismahdollisuudet vaihtelevat eikä kouluttautuminen jakaudu tasaisesti yhteiskunnassamme. Jatkuva oppiminen puhuttelee erityisesti niitä, jotka kokevat oppimisen mieluisaksi. Kaikille oppiminen ei ole automaattisesti motivoivaa. Muutosvastarinta syntyy helposti, kun jatkuvien muutosten keskellä on kyettävä vielä oppimaan jotain uutta. Arjen realiteettien lisäksi aiemmat kokemukset koulutuksesta, opiskeluvalmiudet sekä asenne oppimiseen vaikuttavat koulutukseen hakeutumiseen. Myös asuinpaikka ohjaa koulutusvaihtoehtoja. Onko koulutusta tarjolla lähellä tai onko oppijalla mahdollisuuksia ja välineitä osallistua verkkokoulutuksiin? Työssä olevien kouluttautumiseen vaikuttavat myös organisaation suhtautuminen koulutukseen, kuinka koulutuksen anti on hyödynnettävissä työssä ja onko oppimiselle varattu aikaa.

Oppimisen paikkojen löytäminen ei ole siis täysin mutkatonta ja oppijat joutuvat käyttämään erilaisia strategioita koulutuspolkujen rakentamiseen. Opiskeluvalmiuksista tärkeimpinä ovat kiinnostus ja muutosvalmius. Usein opiskeluun liittyy myös itsenäistä työskentelyä ja kirjallisia tehtäviä. Ne voidaan kokea haasteellisena, jos niiden tekeminen ei ole tuttua, mutta tukea tehtäviin on aina saatavilla. Pitkäjänteisyydellä ja sitoutumalla omaan oppimisprosessiin pääsee jo pitkälle.

Keinoja edistää jatkuvaa oppimista omassa yhteisössä

Joskus yhteisöt voivat edistää yksilön koulutusmotivaatiota ja antaa vauhtia koulutuspolulle. Kuten Vauhtia uralle -hankkeen opiskelijatarina Niina Hattusesta kertoo, hän innosti koko työyhteisönsä oppimaan. Tiivis koulutus tuki työyhteisön osaamisen kehittymistä ja opiskelumenetelmät koettiin sopiviksi työssäkäyvien arjessa. Sparraus ja työtä tukevien taitojen oppiminen työyhteisön kanssa ruokki oppimisen motivaatiota ja oppimisesta tuli yhteinen asia. Lue opiskelijatarina kokonaisuudessaan nettisivuiltamme https://vauhtiauralle.wordpress.com/opiskelijatarina-niina-hattunen/.

Oppimisesta, osaamisen kehittämisestä sekä urasuunnittelutaidoista on tullut osa työtä ja yritysten menestymisen avain. Siksi lisätieto joustavista oppimisen tavoista ja oppimisympäristöistä auttaa saamaan uusia näkökulmia henkilöstökoulutusten suunnitteluun. Kun tunnistetaan, että oppiminen on koko työyhteisön asia eikä vain erillinen työtehtävä, voidaan alkaa kehittää uudenlaisia oppimisen menetelmiä yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Tärkeitä keinoja oppimisen edistämiseksi työyhteisöissä on tiedon jakaminen ja uusien innovaatioiden luominen yhdessä. Myös itseopiskelu yhdistettynä sparraavaan ja tietoa tuottavaan työyhteisöön edistää koko työyhteisön oppimista. Kun tuetaan oppijoita tutkimaan ja kokeilemaan, se edistää hyvää oppimisen kierrettä. Uuden työntekijän kohdalla on hyvä myös muistaa perehdytyksen merkitys. Hyvä perehdytys vaikuttaa myöhäisemmässä uravaiheessa rohkeuteen soveltaa ja luoda uutta. (Marjomaa 2022.)

Näitä asioita olemme huomanneet myös kolmen koulutusorganisaation yhteisissä täsmäkoulutuksissamme. Vauhtia uralle -hankkeen ketterät täsmäkoulutusmallit pyrkivät tarjoamaan joustavia toteutusmuotoja ja mukautuvaa tukea henkilökohtaisiin oppimisen tarpeisiin. Koulutukset tarjoavat työelämän oppijoille mahdollisuuden innostua taas oppimisesta, päästä kokeilemaan ja harjoittelemaan uusia asioita käytännössä. Koulutuksemme on koettu myös hyviksi kertauksen ja muistelun paikoiksi. Muiden ammattilaisten kanssa keskustelu avaa uusia näkökulmia ja tukee ymmärryksen syventämistä. Tukea oppimiseen antavat eri oppilaitosten asiantuntevat opettajat. Näitä tarvelähtöisiä koulutuspilotointeja jatkamme syksyllä 2022.

Joustavuutta omaan koulutuspolkuun ohjauksen tuella

Yhteenvetona voidaan todeta, että uuden oivaltaminen luo oppimisen kierteen, jossa oppiminen ruokkii uutta oppimista. Aina oppimisen ei tarvitse liittyä työtaitojen oppimiseen tai työllistymiseen, vaan myös yksilönä kasvuun ja kehitykseen (Hautamäki 2008, 32-33). Jatkuva oppiminen on kuitenkin väline hallitsemaan moniulotteisia koulutuspolkuja.

Miten oppijana tulisi lähteä liikkeelle oman osaamisen kehittämisen kanssa? Järvilehto (2019, 16) kannustaa ihmisiä seuraamaan heitä aidosti kiinnostavia oppimis- ja työllistymismahdollisuuksia. Tämänkin blogin tavoitteena on rohkaista jokaista siihen, että monenlainen opiskelu elämän varrella kannattaa. Ohjauksen rooli on tärkeä koulutuksen yhteydessä ja koulutuspolun eri vaiheissa myös aikuisilla. Jos tuntuu, että törmää opiskelussa esteisiin tai jumiutuu, tukea ja apua on saatavilla. Oppijoina meidän on tärkeää ymmärtää, kuinka voimme hyödyntää ympäristöämme osaamisen kehittämiseksi uran eri vaiheissa. Tarvitsemme rohkaisua kouluttautumiseen, ajankohtaista tietoa monipuolisista oppimisen vaihtoehdoista sekä ohjausta ja neuvontaa oman oppimispolun rakentamiseksi.

Ohjauksen avulla jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ovat saavutettavampia suuremmalle joukolle. Erilaisten koulutusratkaisujen tavoitteena on madaltaa osallistumiskynnystä ja tavoittaa nimenomaan niitä oppijoita, jotka erityisesti hyötyvät koulutuksesta tai jotka eivät muutoin osallistuisi niihin. Kehitystyössä olemme havainneet monia tarpeita, jotka kohdistuvat niin yksilöllisiin tietoihin ja taitoihin kuin erilaisiin siirtymävaiheisiin. Kolmen oppilaitoksen yhteistyöllä voimme entistä paremmin havainnoida niitä paikkoja, joissa oppijaa on tarpeen tukea. Ohjauksen avulla voidaan tarjota joustavaa ja mukautuvaa tukea jokaisen henkilökohtaisiin oppimisprosesseihin ja keinoja osaamisen tunnistamiseen. Tällä tavoin löydämme merkityksellisiä kokonaisuuksia joskus pirstaleiselta tuntuvalta koulutuspolultamme.

Tervetuloa kuulemaan lisää tulevaisuuden ohjausteemoista seminaariimme Unelmasta uratarinaksi – Ohjauksella avaimia tulevaisuuteen perjantaina 28.10.2022 klo 8.30 alkaen. Ilmoittaudu 14.10.2022 mennessä https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/d96205b5-4204-427d-ac02-d8a7a5208440?displayId=Fin2600358

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Kirjoittaja: Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Hautamäki, A. (toim.) 2008. Oppimisen muuttuva maasto. Taloudellisesta taantumasta nousuun oppimista kehittämällä. Oppiminen ja koulutus tulevaisuustyöryhmän raportti. Kansallinen ennakointiverkosto. Sitra: Helsinki.

Järvilehto, J. 2019. Suomesta jatkuvan oppimisen suunnannäyttäjä. Jatkuvan oppimisen haasteita ja ratkaisuja teknologiateollisuuden näkökulmasta. Teknologiateollisuus ry 7/2019. https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/2019-09/Suomesta_jatkuvan_oppimisen_suunnann%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4_2019_esitysversio.pdf

Järvensivu, A. 2022. Monimuotoinen työ ja työura edellyttävät erityisiä kompetensseja. Työpoliittinen aikakauskirja 1/2022, 8-18.

Marjomaa, N. 2022. Kahviala ammatillisen oppimisen kenttänä – Kerronnallinen tutkimus työssä oppimisesta. Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Kasvatustieteiden ja psykologian osasto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20220628  

Valtioneuvosto. 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5

Vehviläinen, J. 2019. Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2019:1. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/siirtymien_vaikutus_koulutuspolun_eheyteen.pdf