Kambodžan ja Pohjois-Karjalan ohjauksen haasteet osittain samankaltaisia – pitkästä välimatkasta huolimatta

Keväällä 2021 sain mahdollisuuden osallistua Opettajat ilman rajoja – verkoston kehittämishankkeeseen Kambodžassa. Koronan vuoksi positio oli toteutettavissa etänä. Kehittämistyön muotoina lukuvuoden aikana oli webinaarien toteuttaminen, ohjausprosessiesimerkkien kokoaminen yhteen mallipohjiksi, ohjauksen käsikirjoitusmallin esittäminen, joka voi olla tukena epävarmoissa ohjaustilanteissa sekä omien ohjausprosessien tekemiseen kannustaminen, jota kautta voi havaita omaa toimintaa ohjaajana – ja myös kehittää sitä.

Opettajat ilman rajoja -verkosto (OIR) on Kirkon ulkomaanavun (KUA) ylläpitämä verkosto, joka kokoaa yhteen opetusalan ammattilaisia. Toimintaan osallistuvien tausta on laaja. Tavoitteena verkostolla on kehittää opetusalaa kansainvälisesti. Verkoston kautta opetusalan ammattilaisten on mahdollisuus päästä lisäämään ammatillista osaamista osallistumalla koulutuksen kehittämishankkeisiin. Itselleni tämä oli erinomainen mahdollisuus päästä osallistumaan kansainväliseen kehittämistyöhön, vaikka matkustaminen kohdemaahan ei ollutkaan mahdollista. Toiminta tarjosi hyvän verkostoitumispohjan ja auttoi konkreettisesti näkemään eri maanosassa tapahtuvan ohjaustyön realiteetteja. 

Opinto-ohjauksen kehittämistyötä on Kambodžassa tehty jo pitkään, myös vapaaehtoisia asiantuntijoita on Suomesta ollut lukuisia. Tämän lukuvuoden kehittämistoimien teemoina olivat muun muassa face to face ohjauksen vahvistaminen, ohjausprosessien havaitseminen ja työstäminen, oppimisvaikeuksiin liittyvän tiedon lisääminen alueella sekä erilaisten menetelmien esille tuominen. 

Face to face -ohjauksen toteuttaminen opiskelijan kanssa keskustelevassa hengessä on rakentumassa. Sen erilaiset variaatiot, metodit ja esimerkit olivat paikallisia ammattilaisia kiinnostavia. Face to face ohjauksen dialogisen otteeseen rohkaiseminen on osoittautunut tärkeäksi. 

Suuresta maantieteellisestä ja myös kulttuurisesta erosta huolimatta näen paljon yhtäläisyyksiä Kambodžan ja Pohjois-Karjalan ohjauksen sisältöjen välillä. Samalla tavalla ohjauksen kysymyksissä pohditaan muun muassa työllistymisen näkökulmasta mahdollisimman suotuisia urapolkuja. Taistellaan haasteellisen aluesidonnaisen työllisyystilanteen kanssa ja tuetaan kehittymään myös muunlaisille urille, kuin on totuttu, huomioiden edellä kuvatut arkielämän realiteetit. Sääolosuhteet, ennen kaikkea sadekausi tuottaa haasteita niillä alueilla, joissa vettä saattaa tällöin olla teillä kumisaappallisen verran, eikä ohjaaja välttämättä pääse paikan päälle tai ainakin se on haastavaa. Samalla tavalla etäohjaus, sen hyvät ja huonot puolet, puhuttavat.

Etäpositiosta huolimatta koin kiinnostavimpina pienet maisemaikkunat toiseen kulttuuriin, joita kokemus tarjosi. Kesken face to face -ohjausta käsitelleen luennon kuului vastaanottajien mikrofoneista khmerin kielistä puhetta ja välillä tuktuk tööttäsi. Pohdin tuolloin, että ainakaan tällaista äänimaisemaa en kotimaan luentotilanteissa pääse kokemaan.

Tiina Juurela
Opinto-ohjaaja, erityisopettaja, nepsyvalmentaja
Avoin yliopisto

Lisätietoja Opettajat ilman rajoja – verkostosta: https://www.opettajatilmanrajoja.fi/

Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen opinto-ohjausta saa joustavasti ja maksutta. Ohjaukseen voi hakeutua ennen opintoihin ilmoittautumista tai opintojen aikana. Ota yhteyttä opinto-ohjaajiimme: avoinyliopisto-ohjaus@uef.fi

Ohjaus rakentaa siltoja työn siirtymissä

Mitä ovat työnohjaus, fasilitointi, valmennus, coaching, mentorointi ja sovittelu? Niille on yhteistä ohjauksellinen, valmentava ote ja ne kuuluvat työelämäohjauksen alle.

Työelämän siirtymissä työurat ennemminkin polveilevat, katkeilevat ja risteävät kuin etenevät lineaarisina ja ennustettavina urina. Muutokset haastavat yksilöitä ja työyhteisöjä sekä jatkuvaan oppimiseen että henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun. Usein näissä siirtymissä tarvitaan ohjausta tukemaan osaamista, työurien hallintaa, suorituskyvyn ylläpitämistä, yhteispeliä ja johtamista. Työelämäohjaus rakentaa siltoja yhteisön toimintakyvyn, tuottavuuden ja hyvinvoinnin välille. Murrosvaiheiden ja siirtymien käsittely ohjauksessa auttaa suuntautumaan ydintehtävään ja työn tavoitteisiin vahvistaen samalla myös taloudellista menestystä.

”Pandemia sysäsi osaajia uusille aloille. Työurien toivotaan pitenevän.

Työelämäohjaus yhdistää eri ohjausmuodot yhteisen sateenvarjon alle

Viime aikoina kiristyneestä osaajapulasta on syntynyt merkittävä kasvutulppa yrityksiin samalla kun yksilöt soutavat työelämän muutosvirroissa oikeaa suuntaa etsien. Pandemia sysäsi osaajia uusille aloille. Työurien toivotaan pitenevän. Työelämän ohjaukselliset palvelut osuvat näihin muutosvirtoihin ja siirtymiin tarjoten täsmätukea yksilöille ja yhteisöille. Nämä palvelut voidaan koota työelämäohjauksen sateenvarjon alle.

”Työelämäohjaus on yksilöiden ja yhteisöjen toimijuuden, toimintakykyisyyden ja osallisuuden tukemista työn, suhteiden ja perustehtävän kontekstissa.” (Vanhalakka-Ruoho, 2004).

Työelämäohjaus tarkoittaa työyhteisön jäsenille tarjottavaa ohjausta ja se kattaa kaikki työelämäpolun vaiheet työelämään suuntautumisesta työelämässä toimiseen ja siitä irtautumiseen. Laajasti ymmärrettynä se liittää työn muuhun elämään ja auttaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, huomioiden ihmissuhteet, arvot ja harrastukset. Yhteisöille ja yksilöille tarkoitettuja ohjauspalveluita ovat mm. coaching, fasilitointi, valmennus, työnohjaus, mentorointi ja sovittelu.

Yhteisöllisestä ohjauksesta hyötyvät yritykset, julkisorganisaatiot sekä niiden työyksiköt, kuten esimerkiksi tiimit, työryhmät ja moniammatilliset ryhmät.

Yksilöllinen ohjaus hyödyttää työuran eri vaiheissa olevia sekä erilaisissa tehtävissä toimivia asiantuntijoita, keskijohtoa ja ylimmän tason johtajia.

Asiantuntevalla ohjauksella on osoitettu olevan monia myönteisiä vaikutuksia yhteisöjen ja yksilöiden toimintaan: sen on havaittu lisäävän tavoitteellisuutta, resilienssiä, myönteisyyttä, minäpystyvyyttä ja työhyvinvointia sekä vähentävän stressiä, masennusoireita ja kielteisyyttä. Työelämän ohjauspalvelua valittaessa on hyvä miettiä, mihin tarpeisiin se vastaa, mitä sillä tavoitellaan ja mitä palveluntarjoajalta edellytetään.

Tutustu työelämän ohjauspalveluihimme

Voit varata myös itsellesi 20 minuutin ohjausajan asiantuntijoiden kanssa!

PsT Pauli Kallio, työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, johtamisvalmentaja Kirjoittajalla on yli 30 vuoden kokemus johtajien, esihenkilöiden ja asiantuntijoiden ohjaamisesta.