Jatkuvan oppimisen apteekki- vastuullisuus ja osaaminen näkyväksi

Eduskuntavaalien alla apteekkiala on ollut näyttävästi esillä. Olen seurannut sivusta tarkasti näitä keskusteluja. Yksi asia, minkä nostaisin keskeisimpänä asiana esille, on vastuullinen apteekkitoiminta ja henkilöstön ammattitaitoinen osaaminen. Kehittelimme Jatkuvan oppimisen apteekit -konseptin, joka vastaa tähän julkiseen keskusteluun ja huoleen sekä mahdollistaa apteekeille näiden osa-alueiden kehittämisen.

Jatkuvan oppimisen apteekki, mikä se on? Joulun aikaan pohdin Jatkuvan oppimisen keskuksen (JOK) lääkealan yhteistyökumppaneita ja erityisesti apteekkeja: Miten voisimme tuoda heille lisäarvoa? Heräsi ajatus. Se olisi tunnustus niille apteekeille, jotka ovat edistyksellisiä opetusapteekkeja ja ovat aktiivisia henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Oman osaamisen kehittäminen ja ammattitaidon suuntaaminen itselle mielenkiintoiseen suuntaan antaa työlle merkityksellisyyttä ja motivoi kehittymään.  Etenkin pitkäkestoisissa koulutuksissa hyöty ei jää vain koulutukseen osallistujalle, vaan osaaminen ja kehitys hyödyttää koko työyhteisöä esimerkiksi kehittämistöiden ja osaamisen jakamisen kautta. Se edellyttää, että kouluttautuminen mahdollistetaan ja tätä yhteisen oppimisen kulttuuria tuetaan.  Haluamme antaa tukemme apteekkialan kehittämiseen Jatkuvan oppimisen apteekki -konseptilla.  

Jatkuvan oppimisen apteekki -kilpailukyvyn varmistajana 

Farmasian alalla vallitsee tiukka kilpailu farmasian alan osaajista. Jokainen joutuu miettimään, miten saisimme lisättyä pitovoimaa ja vetovoimaa alalle. Jatkuvan oppimisen apteekki -konsepti tarjoaa mahdollisuuden lisätä apteekin houkuttelevuutta työnantajana. Tällä voidaan viestiä moneen suuntaan työntekijöille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille, että henkilökuntaa koulutetaan ja apteekki tarjoaa laadukasta palvelua. Tulevaisuudessa Jatkuvan oppimisen apteekki on apteekeille vetovoimatekijä, jolla voi olla merkitystä kilpailtaessa osaavasta henkilökunnasta.     

Monesti olen korostanut, että koulutuksissamme on mahdollista sopia joustavista ratkaisuista, miten koulutuksen kustannukset jaetaan työnantajan ja työntekijän välillä. Minulla on omakohtaista kokemusta työnantajan edistyksellisestä ajattelutavasta henkilökunnan kouluttautumiseen. Apteekkari tarjosi minulle vuosina 2012–2013 lääkehoidon arvioinnin asiantuntija koulutuksen.  Sain koulutuksesta lisää motivaatiota olla aktiivisesti markkinoimassa meidän apteekin lääkehoidon arviointipalvelua. Olin apteekissa töissä siihen saakka, kun hän jäi eläkkeelle. Voin todeta, että työnantajan halu sitouttaa henkilökuntaa koulutuksella oli kohdallani kannattavaa.

Jatkuvan oppimisen apteekki- konseptiin pääsevät mukaan kaikki apteekit, jotka ovat kiinnostuneet oman henkilöstönsä osaamisen pitkäjänteisestä kehittämisestä ja apteekin yhteisen suunnan visioimisesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että apteekista osallistutaan tai on sitouduttu osallistumaan ainakin yhteen pitkäkestoiseen koulutukseemme sekä ottamaan osaa kehittämisohjelmaamme. Kehittämisohjelmaan sisältyy apteekille ilmainen sparraus/kehittämiskeskustelu yhdessä kanssamme. Siinä visioidaan yhdessä kehityssuuntaa apteekin toiminnalle ja asetetaan osaamisen kehittämiselle tavoitteet.

Tässä olisi yksi pitkäkestoinen koulutuksemme, lue lisää: LHA Old School – lääkehoidon arviointi 20 op | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi)

Ilmoittaudu mukaan pilotoimaan Jatkuvan oppimisen apteekki-konseptia tästä.

Osallistumme apteekkaripäiville 27.-28.4. – tule moikkaamaan ständille 5h23. Lisäksi olemme Opetusapteekkien neuvottelupäivillä 3.5. Tule kanssamme etkoilemaan, kerromme siellä Jatkuvan oppimisen apteekki konseptista.

Juha Marjala on Jatkuvan oppimisen keskuksella lääkealan suunnittelijana, joka innokkaasti heittelee ideoita ja suunnittelee uutta. Hän on koulutukseltaan Farmaseutti, Sairaanhoitaja (AMK) ja lääkehoidon arvioinnin asiantuntija. Rationaalinen lääkehoito ja moniammatillisen yhteystyön kehittäminen on lähellä Juhan sydäntä.

Apteekkiala kriisissä? Mistä ratkaisu työvoimapulaan?

Havahduin! Selailin lokakuun alussa tyomarkkinatori.fi (aikaisemmin mol.fi) sivuston työpaikkailmoituksia hakusanalla farmaseutti. Työpaikkailmoituksia löytyi noin sata ilmoitusta, mietin että mitä nyt tapahtuu? Minkälaisia työsopimuksia on tarjolla ja missä? Tarkemman analysoinnin ja tsekkauksen jälkeen sanoisin, että osittain tämä suuri ilmoitusten määrä johtuu vuokrafirmoista. Lisäksi huomasin, että laajasti ympäri Suomea löytyi näitä avoimia työpaikkoja. Näistä kaikista ilmoituksista noin 60 prosenttia oli kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia ilmoituksia. Vuokrafirmojen hakuilmoituksia oli noin 20 prosenttia kaikista ilmoituksista ja minut yllätti myös se, että tässä oli jopa viiden eri yrityksen ilmoituksia. Kilpailu hyvistä työntekijöistä on selvästi kovaa apteekkialalla. Tästä syystä kannattaakin ehdottomasti panostaa enemmän ilmoituksiin ja osassa ilmoituksia tarjotaankin esimerkiksi työsuhdeasuntoa tai lukee teksti, että avustamme asunnon löytämisessä paikkakunnalta.

Näissä työpaikkailmoituksissa näkyy mielestäni ihan liian vähän työntekijän näkökulmia. Monesti se miten päätyy tietylle paikkakunnalle töihin, liittyy toki paikkakunnan vetovoimaan tai harrastusmahdollisuuksiin. Paljon riippuu myös siitä, onko työntekijällä jo perhettä ja se miltä paikkakunta näyttää esimerkiksi lapsiperheen suuntaan. Toisaalta hyvä työyhteisö ja työilmapiiri ovat sellaisia tekijöitä, jotka saavat työntekijän pysymään paikkakunnalla. Lisäksi itselleni ja monelle muullekin on varmasti tärkeää, että työssä pääsee kehittämään omaa osaamistaan ja tarvittaessa kouluttautumaan. Joskus se voi olla jokin pienikin koulutus, joka antaa sisältöä työelämään ja innostaa kehittämään omaa osaamistaan. Mieleeni tulee heti tämä ensimmäistä kertaa järjestettävä meidän Jatkuvan oppimisen keskuksen sekä apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutuksen kanssa yhteistyössä järjestettävä Näy ja vaikuta verkossa – someseminaari farmasian ammattilaisille 12.1.2023 | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi)  seminaari. Koulutus antaa hyviä valmiuksia ja vinkkejä somen tehokkaampaan hyödyntämiseen.  

Havainnollistan vähän apteekkia työpaikkana ja itse olen ajatellut apteekin työyhteisöä aina jääkiekkojoukkueen kautta. Jääkiekkojoukkueen roolit kuvaavat hyvin apteekkikenttää. Apteekkari on yleensä se joukkueen valmentaja, joka ohjaa ja kannustaa joukkueensa aina vaan parempiin suorituksiin. Hänellä on monesti apuna proviisori, joka puolestaan voi toimia apuvalmentajan roolissa tai vaihtoehtoisesti myös kentällä osana joukkuetta. Farmaseutit puolestaan tekevät töitä kentällä, välillä painetaan hommaa hyökkäyspäässä (käsikaupan puolella) ja välillä puolustuspäässä (reseptipuolella). Viimeisempänä maalivahdin roolissa toimivat tekniset työntekijät. He varmistavat viimeisenä, että hommat pyörivät (kiekko ei mene omaan maaliin) ja logistiikka pelaa. Kaikki nämä roolit ovat kokonaisuuden kannalta keskeisiä ja hyvällä joukkueella dynamiikka on kunnossa.

Joukkue voi kulkea voitosta voittoon ja kaikki sujuu hienosti. Joskus voi kuitenkin tulla loukkaantumisia ja se joukkueen kantava voima voi olla sivussa pidemmänkin ajan. Parhaassa tapauksessa neljännen ketjun ”Teemu” tulee, nostaa tasoa ja ottaa homman haltuun, jos sille Teemulle annetaan mahdollisuus. Näin se menee monesti käytännön työelämässäkin, jollakin työntekijällä voisi olla piilevää osaamista tai haluja ottaa isompaa roolia sekä vastuuta joukkueen pärjäämisestä. Voi kuitenkin olla, ettei siihen tule mahdollisuutta ja silloin ei saada joukkueesta irti kaikkia tehoja. Lisäksi valmentajan tulisi osata tunnistaa nämä tilanteet ja tarvittaessa lähettää pelaajia harjoitusleirille eli koulutuksiin. Tällöin pelaajan ura saa sopivasti boostia ja hän venyy kentällä yhä parempiin suorituksiin. Joukkueen kannalta pahimmassa tapauksessa tämä piilevä kyky saa itselleen hyvän tarjouksen ja vaihtaa joukkuetta yllättäen kesken kauden.

Olen tässä syksyn mittaan harrastanut itsereflektointia ja pohtinut mitkä tekijät olisivat saaneet pitämään motivaation yllä apteekkityössä. Varmasti joku laajempi koulutuskokonaisuus olisi saanut minut sitoutumaan apteekkityöhön ja koulutukseen. Näistä meidän koulutuksistamme oma suosikkini on geriatrisen lääkehoidon asiantuntija koulutus Geriatrisen lääkehoidon asiantuntijakoulutus 20 op | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi). Tästä koulutuksessa on monipuolinen kattaus minua kiinnostavia aiheita, kuten palliatiivinen lääkehoito ja turvallisen lääkehoidon toimintakulttuuri.

Jatketaan jääkiekkotermeillä, itselleni osui lopulta viimekeväänä ”drafti”. Siinä pääsin näyttämään omaa osaamistani ja esiintymistaitojani monipuolisesti, osasin suhtautua sopivalla asenteella siihen itse tilaisuuteen ja näin mitä mahdollisuuksia ”joukkueen” vaihdolla voisi minun uralleni. Voin vilpittömästi sanoa, että hoitovapaalla ollessani työpaikkailmoitusten selailu ei ollut päällimmäisenä mielessä. Tässä olikin pitkälti kyse sattumasta, koska kuulun Facebookissa ryhmään Lääkehoidon arvioinnin asiantuntijat ja nykyinen kollegani Ville linkitti työpaikan hakuilmoituksen sivulle. Muistan vielä hyvin tilanteen, olin juuri saanut tyttären nukutettua vaunuihin ja rentouduin viereiseen riippukeinuun, avasin kännykän lukitusnäytön ja siinä se ilmoitusviesti oli. Tämä pysäytti minut ja sai pohtimaan asiaa. Laitoin heti vaimolleni linkin hakuilmoitukseen, että katso nyt tuli mielenkiintoinen työmahdollisuus vastaan ja hakisinko? Prosessointi itselläni kesti kuitenkin vielä useita päiviä ja vaimolta tuli kannustusta, että hae ihmeessä, jos vähänkään kiinnostaa. Lopulta oli ihan selvä asia, etten voi sivuttaa tätä mahdollisuutta. Päätyminen valinnan ensimmäiselle sijalle oli itselleni pieni yllätys, vaikka tiedostin omat mahdollisuuteni.

Tässä sitä nyt sitten ollaan Jatkuvan oppimisen keskuksella töissä ja pelataan ihan eri liigassa. Nyt teen ihan eri hommia ja tekeminen on monipuolista. Tärkeintä tässä nykyisessä työssäni on, että saan laittaa itseni täysillä likoon joka otteluun. Onhan se selvä homma, että kun hyppää eri sarjaan, niin annan näyttöjä samalla ja vakuutan kollegani omalla osaamisellani. Nykyinen joukkueeni on tullut tässä syksyn mittaan tutuksi ja hienosti olen saanut tukea omilta ketjukavereilta. Tässä on myös samalla vähän jo viritelty yhteistyökuvioita toisten kentällisten kanssa ja yritetään auttaa heitä eteenpäin. Marraskuun kehittämispäivät veivät kyllä meidän joukkuettamme eteenpäin ja on meillä vaan hieno porukka Jatkuvan oppimisen keskuksella. Itselläni saldona on nyt pari onnistumista ja tästä on hyvä jatkaa kevät kaudelle.  

Yhteenvetona joukkueena ajattelu vie työyhteisöä eteenpäin ja valmentajan pitää pyrkiä huomioimaan yksilöt, jotta joukkueella menisi hyvin. Työntekijät ovat apteekin tärkein voimavara ja viihtyisä työympäristö on oleellinen asia sekä on tärkeää myös muistaa antaa sopivasti tunnustusta hyvistä suorituksista. Täydennyskoulutukset voisivat olla yksi tekijä, jolla saadaan apteekkien vetovoimaa työpaikkana ylläpidettyä. Toinen vetovoimatekijä voisi olla ehdottomasti monipuolisissa työtehtävissä, apteekkien pitäisi pyrkiä hyödyntämään enemmän esimerkiksi lääkehoidon arvioinnin asiantuntija osaamista. Näkisin hyvänä mahdollisuutena tiiviimmän yhteistyön julkisen terveyden huollon ja yksityisten hoivakotien kanssa. Apteekkien osaaminen pitäisi pyrkiä tuotteistamaan ja myymään sitä osaamista yhteistyökumppaneille. Apteekkien kannattaisi ehdottomasti yrittää hyödyntää enemmän sosiaalista mediaa ja pyrkiä käyttämään sitä myös yhtenä rekrytointikanavana. Voin vain omasta kokemuksestani todeta, että somessa kannattaa olla mukana ja suhtautua avoimin mielin tulevaisuuden haasteisiin. Mielenkiintoisessa murroksessa kyllä apteekkiala elää tällä hetkellä ja tuleville farmaseuteille on varmasti tarvetta työelämässä.

Juha on Jatkuvan oppimisen keskuksella lääkealan suunnittelijana, joka innokkaasti heittelee ideoita ja suunnittelee uutta. Rationaalinen lääkehoito ja moniammatillisen yhteystyön kehittäminen on lähellä Juhan sydäntä.

Juha Marjala, kuka olen? Mistä tulen? Mitä teen? 

Elämässä tulee tehtyä valintoja, jotka ohjaavat meitä eteenpäin. Jälkikäteen vasta näkee mihin nämä valinnat ovat meidät johdattaneet. Itse olen ollut rohkea ja tehnyt nopeita päätöksiä, jotka nyt jälkeenpäin tarkasteltuna näyttäytyy siten, että juuri näinhän sen pitikin mennä. Aika ajoin kannattaa miettiä, mitä haluan omalta uraltani ja elämältäni. Se, että asioita on jo miettinyt auttaa tekemään päätöksen hetkellä oikeita ratkaisuja. Pystyn laskemaan työurani kannalta tärkeimmät päätökset yhden käden sormilla.  

Olen syntynyt Savukoskella Itä-Lapissa, käynyt kouluni lukioon asti siellä. Sain siellä hyvin yksilöllistä opetusta ja osaan arvostaa pienen ryhmän tuomia etuja opiskelussa. Meitä oli onneksi kuitenkin kaksi, jotka kirjoittivat lukiosta pitkän matematiikan. Kannustettiin toinen toisiamme ja kilpailimme osaamisessa koko lukion ajan, näin pääsimme erinomaisiin tuloksiin ylioppilaskirjoituksissa. Olen aina pitänyt numeroista ja tykkään niitä pyöritellä. Päätös numero yksi lähdin Helsingin yliopistoon opiskelemaan lukion jälkeen matematiikkaa syksyllä 2004. Sen jälkeen kävin varusmiespalveluksen vuoden 2005 aikana. Armeijan jälkeen minulla olikin sitten patoutunutta opiskeluintoa ja aloitin lisäksi farmasian opinnot syksyllä 2006.  

Valokuvaaja Jere Alén Kuopio

Farmasian opiskelijana tein seuraavan tärkeän päätöksen vuonna 2009, viimeisessä harjoittelussa aukesi tilaisuus sopia kesätöistä. Kemijärvellä olin harjoitteluissa, kun siellä töissä oleva proviisori sai apteekin Evijärveltä Etelä-Pohjanmaalta. Innokkaasti lähdin uuteen paikkaan ja sieltä löysin tulevan puolisoni. Nykyään asumme Suomussalmella ja meillä on kolme lasta. Lääkehoidon arvioinnin asiantuntijaksi opiskelu Itä-Suomen yliopiston Aducatessa 2012–2013 oli seuraava iso askel urallani. Apteekkarin kanssa käymissä kehityskeskusteluissa tähän aukeni minulla hyvä mahdollisuus, jonka käytin hyväkseni.  

Sairaanhoitajaksi päädyin todellakin sattuman kautta ja se vasta olikin nopea päätös. Vuonna 2019 minulla oli tulossa täyteen 10 vuotta farmaseuttina, kävin reflektointia mitä haluan uraltani ja miten voisin kehittyä. Samaan aikaan Kajaanin ammattikorkeakoulu ilmoitti Innovative Nurse hankkeesta, jossa koulutettaisiin sairaanhoitajia Suomussalmella. Sitten sattui yhtenä maaliskuun päivänä haasteellinen asiakas, joka antoi todella tiukkaa palautetta hyvinkin pienestä asiasta. Hän oli hakenut minulta insuliinikyniä edellisenä syksynä ison ja pienen paketin, pienemmässä paktissa oli huonommat päiväykset ja hän oli jättänyt sen käyttämisen myöhemmäksi. Niinpä kaksi insuliini kynää ehti mennä vanhaksi. Täytin heti sen asiakkaan jälkeen hakupaperit sairaanhoitajaksi, enkä ole jälkeen päin päätöstä katunut.    

Viimeisin iso päätös oli hakea Jatkuvan oppimisen keskukselle lääkealan suunnittelijaksi ja oli hienoa, että minut valittiin. Minulla on nyt reilu kuukausi takana työskentelyä täällä. Olen päässyt luomaan uutta kehittelemällä uusia koulutuksia, opettamaan reseptioppia, tehnyt opiskelijoita varten tallenteita ja pyörittelemään numeroita laskiessani tarjouksia. Täällä pääsen käyttämään kaikkea osaamistani monipuolisesti ja pääsen haastamaan itseni joka päivä. Olen erittäin innostunut tästä mahdollisuudesta ja vahvuutena näen tämän oman monipuolisen koulutustaustani. Moniammatillinen yhteistyö ja sairaanhoitajien lääkealan osaamisen kehittäminen on tavoitteita, joihin pyrin uusilla koulutuksilla vastaamaan. Toisaalta mietin myös mitä sairaanhoitajien osaamista voisin tuoda farmasistien puolelle. Voi olla, että myös tästä löytyy hyviä koulutuksien aiheita tulevaisuudessa. 

Bloomin taksonomian tasojen 1-6 (muistaminen ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, arvioiminen ja luominen) avulla voin peilata minkä tasoista osaamista voin odottaa koulutettavilta opiskelijoilta ja miten asetan tavoitteet osaamiselle koulutuksen jälkeen. Toisaalta tämän avulla myös ymmärrän, että aikaisemmin olen apteekkiurallani liikkunut lääkehoidon arviointeja tehdessäni korkeintaan arviointitasolla. Nyt olen luomassa uutta kehittelemällä terveysalan lääkelistan tarkistuskoulutusta. Huomaan, että koulutusta suunniteltaessa minun täytyy ymmärtää asiakkaan näkökulma ja heidän tavoitteensa koulutukselle. Lisäksi opiskelijoiden näkökulma on hyvä ottaa huomioon, miten tämä koulutus vastaa ja kehittää heidän osaamistaan. Lopuksi pitää kehitellä mittarit, joilla voidaan arvioida koulutuksen vaikuttavuutta ja sitä mitä saatiin aikaiseksi. Näitä eri näkökulmia yhdistelemällä ja vastaamalla kysymyksiin miksi opetan tätä ja mitä hyötyjä tällä koulutuksella on saan aikaiseksi vaikuttavan koulutuksen työelämän tarpeisiin. 

Kannustan kaikkia tekemään rohkeasti päätöksiä omassa elämässänne, aina ei voi tietää heti onko päätös oikea. Yleensä sen näkee vasta vuosien jälkeen ja ymmärtää miten juuri tämä on vienyt minua eteenpäin. Joskus se voi olla yksittäinen koulutus, minun tapauksessani esimerkiksi lääkehoidon arvioinnin asiantuntija koulutus oli sellainen. En muuten olisi nyt tässä tehtävässäni Jatkuvan oppimisen keskuksella. Kannattaa olla avoimena ja aina jos tule hyviä tilaisuuksia lähteä mukaan oppimaan uutta niin ehdottomasti suosittelen. Ymmärrän, että näihin laajempiin koulutuksiin voi liittyä myös taloudellista riskiä omasta toimeentulosta. Jokaisen tulee arvioida asiaa omista lähtökohdistaan, mutta silti yleensä ottaen opiskelu kannattaa aina. Itse olin sairaanhoitaja opintojeni aikana palkattomilla opintovapailla, mutta laskeskelin että ensinnäkin koulutus antaa minulle mahdollisuuksia tehdä uusia valintoja työuralla ja toiseksi saan uuden oppimisen kautta mielenkiintoista sisältöä elämääni. Opiskelu ja itsensä kehittäminen on pitkäjänteistä tekemistä, ehkä juuri siitä syystä myös kestävyysurheilu on lähellä sydäntäni. Vapaa-ajalla ultrajuoksuissa olen saanut haastaa itseni myös fyysisesti ja sieltä olen saanut huikeita onnistumisen tunteita esimerkiksi suoriutumalla Ylläs-Pallas-Hetta reitiltä maaliin 130km matkalla.

Juha on Jatkuvan oppimisen keskuksella lääkealan suunnittelijana, joka innokkaasti heittelee ideoita ja suunnittelee uutta. Juha on koulutukseltaan Farmaseutti, Sairaanhoitaja (AMK) ja lääkehoidon arvioinnin asiantuntija. Rationaalinen lääkehoito ja moniammatillisen yhteystyön kehittäminen on lähellä Juhan sydäntä. Juha vastaa myös sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisen koulutuksen reseptiopin opinnoista ja Juha on sitä kautta innostunut opettamisesta.    

Mitä lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuus tarkoittaa?

jc

Suomessa on tällä hetkellä useita eri tahoja, jotka järjestävät lääkehoidon arvioinnin (LHA) osaamista kehittävää koulutusta. ”LHA” kentästä on tullut villi ja nimikettä halutaan käyttää eri yhteyksissä. Tämän vuoksi haluan tuoda esille, mitä lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuus oikeastaan pitää sisällään.

Lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuus ei tarkoita pelkästään kliinisen farmasian syvällistä osaamista vaan asiantuntijalla on kokemusta lääkehoidon arvioinnin moniammatillisen toiminnan rakentamisesta, moniammatillisessa tiimissä toimimisesta farmasistin (farmaseutti tai proviisori) roolissa sekä valmiudet toiminnan kehittämiseen.

Mitä nämä konkreettisesti tarkoittavat? Tarkastellaan vielä syvällisemmin asiaa käytännössä.

Lääkehoidon arvioinnin moniammatillisen toiminnan rakentaminen

Lääkehoidon arvioinnin asiantuntija osaa kehittää ja rakentaa moniammatillisen lääkehoidon arviointi -prosessin omaan toimintaympäristöön. Hän tuntee toimipaikan toimet ja osaa lähteä rakentamaan tämän yhteyteen moniammatillista ja kustannustehokasta toimintamallia asiakaslähtöisesti. Tähän liittyy usein erilaisia tietosuojaan sekä potilaan asemaan ja oikeuteen liittyviä asioita, joita asiantuntijan tulee osata selvittää. Samalla tarvittavat suostumukset ja sopimukset turvaavat asiantuntijan aseman toimessaan. Aluksi voi joutua tekemään paljonkin selvitystyötä, mutta tämän jälkeen toiminta on selkeää kaikkien osapuolien kannalta.

Lääkehoidon arvioinnille on yleensä jokin syy, peruste tai kriteeri, joiden avulla potentiaaliset asiakkaat tunnistetaan, mutta nekin tulee määritellä toimintaympäristöön sopiviksi. Prosessin alkuvaiheeseen kuuluu oleellisena osana asiakkaan/potilaan ”rekrytointi”/ohjaaminen lääkehoidon arviointiin, sillä kriteerit eivät itsessään ohjaa potilaita palvelun piirin. Tässä voidaan ja kannattaakin hyödyntää eri alan ammattilaisia. Jotta tämä kaikki onnistuu, tarvitaan prosessin koordinointiin asiantuntija, joka hallitsee kokonaisuuden eri näkökulmista ja joka ymmärtää sisäisen ja ulkoisen markkinoinnin tärkeyden. Kun ns. taustatyö on valmis, syventyy moniammatillinen yhteistyö potilaan hyvinvoinnin parhaaksi.

Farmasistin rooli moniammatillisessa tiimissä

Suomalaisessa terveydenhuollossa farmasistin roolin, aseman ja osaamisen voidaan sanoa olevan vielä melko tuntematonta moniammatillisissa tiimeissä. Myös lääkehoidon ”arviointi” terminä voi joskus luoda vääränlaisia ennakkoluuloja toiminnasta. Lääkehoidon arvioinnin tarkoituksena ei ole kenenkään ammattiryhmän toiminnan arvostelu vaan moniammatillinen yhteistyö ja lääkehoidon kokonaisuuden kehittäminen potilaan parhaaksi. Moniammatilliseen toimintaan tarvitaan siis toimintamalleista ja toiminnoista riippuen eri terveydenhuollon ammattilaisia – erityisen tärkeänä lähi- ja sairaanhoitajien osaamista. Lääkäri vastaa aina lääkehoidon kokonaisuudesta ja tekee lopulliset päätökset tarvittavista lääkitysmuutoksista. Farmasistin roolina on olla lääkehoidon asiantuntija ja koordinoida lääkityksen turvallista toteutumista.

Lääkehoidon arviointi ei ole vain eri tietokantojen tulosten kopioimista. Lääkehoidon arvioinnin asiantuntija arvioi omalla ammattitaidollaan tietokantojen tulosten kliinisen merkittävyyden aina asiakas- tai potilaskohtaisesti sekä koostaa näiden, muiden luotettavien tietolähteiden ja oman kliinisen farmasian ammattitaidon avulla yhteenvedon lääkärin päätöksenteon tueksi. Yhteenveto sisältää lääkehoidon arvioinnin huomiot ytimekkäästi ja kohteliaimmin kliinisesti merkittävyysjärjestyksessä: mitkä lääkitysmuutokset tulisi asiantuntijan mielestä tehdä akuutisti, mitkä seuraavalla vastaanottokerralla ja mitkä tulisi huomioida tulevaisuudessa lääkehoidon toteutuksessa.  Lääkitysmuutosehdotuksista koostuvan yhteenvedon muoto riippuu monesti toimipaikasta ja toimintaympäristöstä. Kaikkia lääkitysmuutoksia ei voi tehdä kerralla eikä usein kannatakaan. Oleellista yhteenvedossa lääkärille on kuitenkin selkeä lääkitysmuutosehdotus ja tähän hyvä perustelu. Mahdollisten lääkärin tekemien lääkitysmuutoksien jälkeen asiantuntija huolehtii, miten tieto muutoksista kerrotaan asiakkaalle/potilaalle.

Lääkehoidon arvioinnin toiminnan kehittäminen

Lääkehoidon arviointien tarkoituksena on ennaltaehkäistä vääränlaisesta lääkityksestä aiheutuvia seurauksia ja kustannuksia sekä ylläpitää etenkin ikäihmisten mahdollisimman laadukasta elämää. Moniammatillinen toiminta ryhmäytyy vähitellen toimipaikkaan ja tämä vaati aluksi joskus ponnisteluja asiantuntijalta, jotta osaaminen saadaan näkyväksi. Lisäksi tarvitaan aktiivisuutta ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä entistä asiakas- ja potilaslähtöisemmäksi. Vaikka samat periaatteet toimivat arviointien pohjalla, ei toimintamallia voi kopioida suoraan toimintayksiköstä toiseen. Toimintamallien ja käytänteiden erilaisuudesta johtuen myös niiden vertailu ja vaikuttavuuden tutkiminen on haastavaa. Toiminnan kehittäminen yksikön tarpeisiin vaatii opitun ja osaamisen soveltamista käytäntöön, mikä on lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuuden ydin.

”Asiantuntijuus on korkeatasoista osaamista, jossa tiedot, taidot ja itsesäätely ovat syvällisesti yhdistyneet joustavaksi toiminnaksi ja joka kehittyy jatkuvasti. Asiantuntija toimii kokemuksen perusteella.”

Jonna-Carita Kanninen
proviisori, LHKA-pätevyys, tohtorikoulutettava

ADUCATE, Itä-Suomen yliopisto
https://lhkaadvanced.fi/

Lea Tuomainen: Lääkealan osaamiseen voit luottaa

KuvaSelaan lääkelan koulutusesitteitä kolmenkymmenen vuoden takaa: Lapsen terveys ja sairaus, Kliinisen farmasian perusteet, Ihotaudit ja niiden hoito, Parenteraalinen lääkitys ja nestehoito…. Samat otsikot löytyvät myös tämän päivän koulutuksista. Herää kysymys, onko mitään muuttunut  vuosikymmenten aikana vai toistaako historia itseään?

Helppo vastaus: kyllä ja kyllä. Tämän päivän lääkeala ja sen osaaminen on aivan muuta, kuin 80-luvulla. Lääkehoitojen kehittyminen ja monipuolistuminen, uudet käyttöindikaatiot, lääkehoidon vaikuttavuuden seuranta ja arviointi, potilasturvallisuus ja monet muut teemat haastavat toimijat jatkuvaan osaamisen päivittämiseen alalla, jolla koskaan ei voi sanoa olevansa ”valmis”. Tutkimus tuottaa uutta tietoa jatkuvasti ja tietyt teemat ovat aina ajankohtaisia – uusi tieto pitää saada käyttöön välittömästi. Elämänikuinen oppiminen ei todellakaan ole fraasi, vaan osa arkea.

Asiakasta lähimpänä lääkealan toimijoista apteekit saavat eri tutkimuksissa toistuvasti erittäin hyvää palautetta mm. asiakasystävällisyydestä, palvelualttiudesta, lääkeneuvonnasta ja henkilökunnan asiantuntemuksesta. Myös ammatteina proviisori ja farmaseutti yliopistotutkintoina ovat arvostetuimpien ja luotettavimpien kärkikaartissa.

Arvostettu asema ei ole sattumalta saatua, vaan se perustuu alan pitkäjänteiseen kehittämistyöhön: erityisesti osaamiseen, sen kehittämisen ja ylläpitämiseen.  Farmasian alan osaajat ovat kautta aikojen osallistuneet aktiivisesti alan täydennyskoulutuksiin ja hankkineet lisää osaamista niin lyhyt, kuin pitkäkestoisissa koulutuksissa.  Osaamisen kehittäminen ei rajoitu pelkästään ns. substanssitietoon, vaan asiakaspalvelu, lääkeneuvonta ja johtaminen ovat alati tärkeitä teemoja. Viime vuosina farmasian osaamista osana terveydenhuoltoa on tehty näkyväksi mm. moniammatillisena lääkehoidon kokonaisarviointina.

Tänään vietetään toisen kerran valtakunnallista Lääkehoidon päivää. Teemana on Tunne lääkkeesi: Itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö. Päivän aikana järjestetään yli sata lääkkeiden käyttäjille, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja alalle opiskeleville kohdennettuja tapahtumia ja yleisöluentoja eri puolilla Suomea. Päivä on vahva näyttö alan ammattilaisten osaamisesta ja aidosta halusta toimia yhdessä asiakkaan parhaaksi.

Me Aducatessa huolehdimme omalta osaltamme yliopistojen yhteiskunnallisesta tehtävästä eli toimimme yliopistollisen, näyttöön perustuvan tiedon ja osaamisen eteenpäin viejinä ja soveltajina ammattilaisten käyttöön. Hahmotamme lääkealan kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa. Kokoavana teemana näemme hyvinvoinnin edistämisen, johon kuuluvat mm. terveyden edistäminen, potilasturvallisuus, ravitsemus, elinympäristön terveys- ja turvallisuus – vain muutaman esimerkin mainitakseni.

Voit siis luottaa lääkealan ammattilaiseen jatkossakin. Lupaan, että hänellä on viimeisen tieto ja taito käytettävissä ja sovellettavissa juuri sinun parhaaksesi.

Lea Tuomainen, proviisori, työnohjaaja, liiketoimintavastaava

Aducate, Itä-Suomen yliopisto