Opiskelijatarina: Julkisoikeus, Anna Brentnall

Anna Brentnall on kotoisin pääkaupunkiseudulta, Vantaalta. Hän on juuri tänä syksynä aloittanut julkisoikeuden opinnot oikeustieteiden laitoksella. Anna on suorittanut avoimen yliopiston opintoina 60 opintopistettä ja pääsi opiskelemaan näiden opintojen perusteella, avoimen väylän kautta.

Anna Brentnall, kasvokuva ulkona puuta vasten nojaten
Anna Brentnall opiskelee julkisoikeutta suoritettuaan ensin 60 opintopistettä opintoja avoimen yliopiston kautta.

Kovan työn kautta unelma-alalle

Annan unelma oikeustieteiden opinnoista on elänyt pitkään, jo peruskoulusta asti, mutta ei ole ollut aina mikään itsestäänselvyys. Muitakin koulutusvaihtoehtoja on toki matkan varrella ollut, mutta koko ajan mukana on kulkenut tunne siitä, että oikikseen on vaan pakko päästä. Taustalla on myös ammattitutkinto Omniasta.

–Muistan jo joskus 15-vuotiaana sanoneeni opettajalle, että minä haluan oikikseen. Teini-ikäisenä olinkin todella kiinnostunut yhteiskunnasta ja oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuus on minulle tärkeä arvo, jonka myötä olen kiinnostunut myös oikeustieteistä. Minusta on kiinnostavaa ja kiehtovaa tietää, miten tämä yhteiskunta toimii.

–Taustani on hieman erilainen, koska minulla on todettu oppimisvaikeuksia ja peruskoulun kävin erityisluokalla. Haluan kertoa tarinani, koska uskon, että kaikilla on oikeus unelmiin ja korkeakouluopintoihin oppimisvaikeuksista huolimatta. Oppimisvaikeus ei ole este päästä yliopistoon!

Anna kertoo, että opiskelupaikan saaminen on vaatinut ponnisteluja ja jonkin verran muutoksia myös omassa ajattelutavassa. Hän kertoo kuitenkin päässeensä kovasti töitä tekemällä eteenpäin ja saavuttaneensa unelmansa.

–Olen tehnyt todella paljon töitä opiskelutekniikoiden kanssa. Olen saanut enemmän tukea ja käyn yksityisopetuksessa kerran viikossa. Tenttien läpäiseminen on vaatinut myös asenteen muutosta ja joskus tarvittaessa toisen suoritustavan pyytämistä.

Itä-Suomen yliopiston Anna kertoo valinneensa opiskelupaikakseen, koska UEFilla on erinomaiset mahdollisuudet suorittaa opintoja joustavasti ilman pakollista läsnäoloa.

Anna Brentnall, profiilikuva. Kuvattu  Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.
Anna kertoo valinneensa Itä-Suomen yliopiston opiskelupaikakseen, koska UEFilla on erinomaiset mahdollisuudet suorittaa opintoja joustavasti ilman pakollista läsnäoloa.

Kohti haastavia ja mielenkiintoisia opintoja

–Tykkään haasteista ja odotan niitä sekä tietenkin mielenkiintoisia opintoja. Toivon, että julkisoikeuden opintojen ja tutkinnon myötä ovet aukeavat moniin työtehtäviin. Haluaisin tulevaisuudessa työskennellä perhe- ja jäämistöoikeuden parissa, koska olen kiinnostunut ihmisistä ja minulla on kova halu auttaa muita.

Toinen Annan vanhemmistani on kotoisin Englannista ja hän toivoisikin voivansa työskennellä Britanniassa ainakin jossain vaiheessa. Varsinaisen unelmatyön osalta kaikki on kuitenkin vielä avoinna.

–Saa nähdä minkälaisiin työtehtäviin elämä vie vai opiskelenko vielä jotain muuta, jossa pääsen hyödyntämään vahvuuksiani.

Vaikeiden vaiheiden jälkeen kaikki onnistumiset ovat tuntuneet hienoilta, kaikki hyvät arvosanat ja niiden eteen tehty työmäärä tuntuu mahtavalta.

–Parasta on se fiilis, kun tuntuu, että vitsit mä osaan tän asian!

Minkälaisia vinkkejä haluaisit antaa julkisoikeuden opinnoista ja avoimen yliopiston väylästä kiinnostuneille hakijoille?

Anna kehottaa puhumaan unelmistaan ääneen ja juttelemaan haaveiden alasta mahdollisimman monen kanssa. Hän haluaa kannustaa etenkin nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia.

–Esimerkiksi meillä oikeustieteissä on facebook-yhteisö, jossa voi kysyä mitä vain tästä tutkinnosta etukäteen. Aina kannattaa kysyä apua eikä jäädä yksin, vaan puhua asioista, jotka mietityttävät. Itse olen erittäin kiitollinen avoimen yliopiston Seija Tuomiselle ja Tiina Juurelalle kaikesta avusta ja tuesta. Avoin yliopisto ja väylä tarjoavat mahdollisuuden suorittaa opintoja omaan tahtiin. Avoimen opinnot myös kasvattavat opiskelijaa henkisesti, esimerkiksi pettymyksen sietäminen vahvistuu, kun ei pääsekään tentistä ensimmäisellä kerralla läpi. Älä pelkää tavoitella sitä, mitä oikeasti haluat. Oppimisvaikeus voi olla hidaste, mutta ei este omille unelmille!

–Haluaisin sanoa heille, ketkä aloittavat avoimessa yliopistossa, että suorita kurssit ihan rauhassa omaan tahtiisi, niin että varmasti opit ja sisäistät sisällöt. Ei ole mitään kiirettä tutkinto-opiskelijaksi. Arvosta myös avoimen opintojen aikana saamiasi muita valmiuksia ja kasvua. Nämä ovat arvokkaita asioita, kun pääset tutkinto-opiskelijaksi ja huomaat, että epävarmuutta ja jännitystä ei enää olekaan niin paljon kuin aloittaessasi avoimen yliopiston opintojen parissa.

Taide tuen ja nuorten kohtaamisen keinona

Oppimisen taito on tulevaisuudessa yksilölle ulkoapäin tulevan tiedon sisäistämistä tärkeämpi kyky.   Tiedon soveltamisessa on tärkeää toisen kohtaaminen ja taito käyttää tietoa yksin ja yhdessä muiden kanssa. Toimiva vuorovaikutus edellyttää sosiaalisia taitoja empatiaa ja itsetuntemusta.   

Nuoren identiteetti muodostuu vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa

Nuoruudessa lapsi kasvaa aikuiseksi rakentamalla käsityksen minuudestaan. Identiteetin rakentuminen on haavoittuva ja vuorovaikutussuhteisiin sitoutuva ilmiö.  Siinä missä pienen lapsen maailmassa vanhemmat ovat hyvän olon ja turvan perusta, niin kavereiden ja yhteisön rooli korvaa perheen aseman nuoren elämän keskiössä. 

Nuoruudessa identiteetin rakentumista kehystävät toisaalta paine kuulua ryhmään mutta myös tarve kasvaa omaksi itsekseen. Tässä ristipaineessa nuoren hyvinvointi rakentuu realistisen ja myönteisen minäkokemuksen varaan. Minäpystyvyys on myös perusta yhteisöön kuulumiselle. Kokemus itsestään hyväksyttynä luo positiivisen vuorovaikutuksen kehän, joka lisää onnistumisia. Vastaavasti haavat itsetuntemuksessa pohjustavat kokemuksia, jotka voivat murentaa lisää itseluottamusta. 

Kuva nuorista, joiden kädet on maalissa
Nuoren identiteetti muodostuu vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa

Joskus kommunikaatiossa on haasteita 

Kielen ja kommunikaation pulmat ovat yksi keskeinen taustatekijä nuoruuden sosioemotionaalisissa vaikeuksissa. Väärinymmärrykset kommunikaatiossa voivat juontua erilaisista yksilöllisistä neuropsykologisisista piirteistä. Näistä ominaisuuksista kohtaamisen haasteita aiheuttavat esimerkiksi autismin piirteet ja tarkkaavuuden vaikeudet. Nuoren haasteet kommunikaatiossa ja siten sosiaalisessa integraatiossa voivat näkyä myös osallistumattomuutena ohjattuihin harrastusryhmiin. Nuoren yksilölliset ominaisuudet saattavat leimata hänet vaikeaksi, vaikka yhteisö, muut nuoret ja aikuiset tarvitsisivat enemmän välineitä kommunikoida tukea tarvitsevan nuoren kanssa. Myös itse nepsy-piirteiset lapset tarvitsevat tukea, jotta he pystyisivät ilmaisemaan tarpeitaan tavalla, joka mahdollistaisi sosiaalisen kohtaamisen.

Taideharrastus laajentaa ilmaisutapoja 

Taideharrastus voi tukea nuorta yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välisen tasapainon löytämisessä. Kuten hyvinvointi, myös luovuus kehittyy avoimessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Taide tunteiden ja kommunikaation välineenä ei ole sidottu kieleen eikä edellytä hienopiirteisten eleiden ja sosiaalisten konventioiden hallitsemista. Taide ja taidekasvatus voivat antavat nuorille uudenlaisia tapoja ja tilaa ilmaista itseään sekä kertoa kokemuksistaan.  Vastaavasti taide mahdollistaa yhteisölle tavan kohdata nepsy–nuori siten, etteivät arkielämän rutiinit määritä ennakolta vuorovaikutustilanteen kehystä. Erityisesti sosiokulttuurisen taidekäsityksen ydin ovat yksilön mahdollisuudet osallistua yhteisön toimintaan, ympäristöön ja päätöksentekoon. Näiden piirteiden kautta taide tukee kaikkien nuorten kokemusta itsestään osaavana ja hyväksyttynä yhteisön jäsenenä.  

Tukea nuorille ja taideharrastusten ohjaajille 

Taiteen ja harrastusten merkitys nuorten tukemisessa on tiedostettu ja esimerkiksi marraskuussa 2020 käynnistyy opetus ja kulttuuriministeriön Suomen malli, jossa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen harrastamisen avulla. Tarkoituksena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.  Osana mallia pyritään edistämään erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten harrastamista tarjoamalla rahoitusta avustajien palkkakuluihin sekä ohjaajien matka- ja materiaalikuluihin. Vastaavasti Karelia CBC -hanke New Cultural Horizons pyrkii Pohjois-Karjalassa tukemaan alueen taidekasvatusta ja kulttuuritoimintaa. Osana hanketta järjestetään tukea tarvitseville nuorille kokemuksia taidepiloteissa ja tarjotaan nepsy-piirteisten nuorten ohjaamisesta koulutusta taide ja kulttuurialan toimijoille. 

Kirjoittajana Hanna Koistinen Projektitutkija, Soveltavan kasvatustieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto (linkki yhteystietoihin)

Lähteet: 

  • Hickman, R., Burgess, L., Addison, N., Grigg, C., Hollands, H., Newbury, D., Ash, A., Tallack, M., Mason, R., & Hall, J. (2005). Art education 11-18: meaning, purpose and direction (2. ed., repr. ed.).  
  • Karppinen, S., Ruokonen, I., & Uusikylä, K. (2008). Nuoret ja taide: ilolla ja innolla, uhmalla ja uholla: kirjoituksia murrosikäisten taito- ja taidekasvatuksesta. Finn Lectura. 
  • Lahikainen, A., Punamäki, R., Tamminen, T., Nummenmaa, A., Alasuutari, M., Näre, S., Oksanen, A., Partanen, J., Luoma, I., Mäntymaa, M., Puura, K., Silvén, M., Kouvo, A., Hautamäki, A., Suoninen, E., Pölkki, P., Solantaus, T., Järventie, I., Salmela-Aro, K., … Helve, H. (2008). Kulttuuri lapsen kasvattajana. WSOY. 
  • Quinn, T., Ploof, J., & Hochtritt, L. (2012). Art and social justice education : culture as commons. Routledge. 
  • Ranta Samuli: TiTaTa – Sivuaine, joka vie tiedon, taiteen ja taidon äärelle. Blogi Parasta aikaa varhaiskavatuksessa (linkki: https://blogs.uef.fi/parasta-aikaa-varhaiskasvatuksessa/ )

Räätälöityä EMBA-koulutusta yrityksille

Maaliskuussa 2018 starttasi ensimmäinen yritykselle räätälöity EMBA-koulutus Itä-Suomen yliopistossa. Jatkuvan oppimisen keskukselle yhteistyö johtavan suomalaisen betonialan yrityksen Lujabetonin kanssa on uudenlainen päänavaus EMBA-ohjelmassa.

– Käytäntö ja teoria yhdistyvät yritykselle tilauksesta tehdyssä koulutuksessa uudella tavalla uudenlaisissa oppimisympäristöissä ja uusilla oppimismenetelmillä, sanoo UEF EMBA -ohjelman akateeminen johtaja, professori Anu Puusa.

Lujabetonilla yrityksen tarpeisiin räätälöity koulutuskokonaisuus linkittyy vahvasti yrityksen uuteen johtamiskulttuuriin, jota on rakennettu määrätietoisesti jo kymmenen vuoden ajan. Näihin kehittämisvuosiin on mahtunut runsaasti erilaisia valmennuksia ja koulutuksia yrityksen koko henkilöstölle.

– Avaintehtävissä toimiville tai niihin suuntautuville tarkoitetun EMBA-koulutuksen kautta haemme varmistusta kulttuurinmuutokselle. Jatkuvan oppimisen keskus oli valmis tekemään liike-elämälähtöistä koulutusta yrityksemme lähtökohdista käsin sekä tutustumaan toimintakulttuuriimme ja liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiimme, kertoo Lujabetonin henkilöstöjohtaja Mikko Satuli.

Photo of Mikko Satuli, Lujabetoni
Mikko Satuli Akateemisesta osaamisesta lisäarvoa jokapäiväiseen työhön

Koulutukseen lähti Lujabetonilta mukaan 16 eri työtehtävissä työskentelevää henkilöä. EMBA-koulutusohjelman ensimmäisellä jaksolla perehdyttiin johtamiseen tänään ja tulevaisuudessa. Pääkirjanpitäjän työskentelevä Tuula Räisänen odotti koulutukselta omien ajatusmallien laajentumista ja yleisempää ymmärrystä johtamisesta.

– Jo ensimmäisellä koulutusjaksolla läpikäytyjä asioita pystyi hyvin peilaamaan omaan työskentely-ympäristöönsä.

Myös tehdaspäällikkö Miro Harjumäki toivoi, että EMBAn antia pystyisi integroimaan mahdollisimman paljon omiin työtehtäviin.

– Koulutuksessa pääsee pyörittelemään työelämässä vastaan tulleita kysymyksiä yhdessä Suomen parhaiden osaajien ja asiantuntijoiden kanssa.

Juuri tätä Lujabetoni koulutukselta odottaa. Jokainen EMBA-ohjelman koulutusjakso on tehty yrityksen tarpeisiin, samoin eri oppimistehtävät.

– Meillä on tavoitteena integroida akateeminen osaaminen bisneksen tekemiseen ja joka päiväiseen työhön. Yritys hakee koulutuksen kautta toki myös tuottavuuden kasvua.

Photo of Miro Harjumäki ja Tuula Räisänen
Miro Harjumäki ja Tuula Räisänen Uusia näkökulmia kehittämistyöhön

Jatkuvan oppimisen keskukselle yksittäiselle yritykselle tilauksesta tehty koulutuskokonaisuus on avannut uudenlaisen mahdollisuuden koko EMBA-ohjelman kehittämiseen.

– Lujabetoni on haastanut ja sparrannut meitä lähtemään pois omalta mukavuusalueeltamme. Näkisin, että myös normiohjelmassamme katsomme jatkossa oppimismenetelmiä uusin silmin. Toki myös toivomme, että yrityksille räätälöidyistä EMBA-koulutuksista tulee uusi konsepti meille, Puusa sanoo.

Yritysten tarpeisiin kustomoidusta koulutuksista hyötyvät siis tilaajayritys, osallistujat sekä koulutuksentarjoaja.

– Onhan tällainen koulutuskokonaisuus aivan loistava mahdollisuus kehittää yrityksen omaa johtamiskulttuuria ja samalla ainutkertainen tapa luoda yhteisöllisyyttä, Puusa painottaa.

Lisää UEF EMBA -koulutusohjelmasta www.aducate.fi/emba