Turvallisuus Archives - Jatkuva oppiminen

16 kesäkuun, 2020

There really is free coffee, tarjosimme virtuaaliset kahvit 1200:lle

Mitä tapahtuu? Mitä ihmettä me voimme tehdä? Korona-aika laskeutui Suomeen, hetkeksi pysähtyi kaikki. Jouduimme siirtämään, sopeutumaan ja muokkaamaan toimintaamme, joskus myös kantapään kautta. Koulutuksen järjestäjänä, onneksemme suurin osa tarjonnastamme oli joko jo verkossa tai saimme sen pyörähtämään sinne sutjakkaasti.

Pohdimme, miten reagoida nopeasti ja samalla tuoda esille ajankohtaisia koulutusratkaisujamme tilanteen nostaneisiin tarpeeseen. Olla apuna! Ratkaisu oli lähellä ja ydinosaamistamme; koulutetaan, mutta tehopaketteina ja verkossa. Päätimmekin kutsua kaikki halukkaat
#AducateLIVE – virtuaalisille aamukahveille.

Torstaiaamujen kolmenvartin #AducateLIVE kasvatti nopeasti suosiota ja ajankohtaista kuumaa teemaa nautti kanssamme linjoilla parhaillaan yli 200 kuulijaa, tähän mennessä ilmaiset virtuaaliset kahvit ovat kiinnostaneet jo yli 1200 innokasta!

Mitä sitten?

Oli erityisen hienoa huomata, että saimme jaettua hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa mm. riskienhallinnasta, resilienssistä, tietoisuustaidoista, johtamisesta, tietosuojasta ja työlainsäädännöstä sekä dialogin merkityksestä työyhteisössä. Yksinäisyys elämän muutoskohdissa sai suuren joukon hiljentymään ja pohtimaan vakavaa aihetta. Huippuasiantuntijat johdattivat osallistujat ajankohtaiseen teemaan ja saimme vieraiksi entisiä opiskelijoita, yhteistyökumppaneita, kouluttajia ja omia asiantuntijoitamme. Live-tilaisuutemme antoi mahdollisuuden pysähtyä ja prosessoida itseään ja omaa työtään.

Palaute oli varsin myönteistä. Kiitosta saimme erityisesti juuri napakkuudesta ja käytännönläheisyydestä. Opimme kevään aikana, että poikkeustilanteessa aika todellakin on rajallista ja ytimeen on mentävä nopeasti ja tarkka-ampujan taidolla.

– Napakka alustus ajankohtaisesti suunnattuihin aiheisiin...
– Jälleen Itä-Suomen yliopisto on edellä aikaansa! Huipputyötä.

– Ytimekäs ja hyvä esitys, asiasisältö mainiosti rakennettu. Vastasi odotuksia. Kiitos leppoisista, mutta informatiivisesta kahvihetkestä.
– Pieni pysähdys aamulla mielenkiintoisen ja ajankohtaisen asian äärelle.

Ajankohtaiset teemamme ja selkeät esimerkit saivat kehuja, vuorovaikutus koettiin tärkeäksi ja mikä tärkeintä sisältömme avautui suurelle yleisölle ja tilaisuudet koettiin myös oivaksi hetkeksi pysähtyä, hengähtää ja virkistäytyä sopivana ajankohtana. Tärkeänä huomiona eräs asiakas nosti, miten maksuttomuus on mahdollistanut tiedon helpon saannin ja miten loppuun on lisätty aiheeseen liittyvät koulutusmahdollisuudet.

Mitä nyt?

Iloisena ja innokkaana ilmoitankin, yleisön pyynnöstä kahvit jatkuvat syys-lokakuussa. Syksyllä sukellamme mm. teemoihin: Kokeilukulttuurin johtaminen ja Lääkitysturvallisuus 2020: tulipalojen sammuttelusta ennakointiin.

Kevään viimeiset kahvit nautimme ennen juhannusta torstaina 18.6., jolloin vieraaksemme saamme UEF:n työelämäprofessori Reijo Karhisen ja EMBA alumnimme, Lujabetonin henkilöstöjohtaja Mikko Satulin. Keskustelu syventyy johtajuuden oppeihin poikkeustilanteessa ja ennen kaikkea ajatuksiin työhyvinvoinnin kannalta, miten lomien kynnyksellä pääsee vapauttamaan ajatuksensa tilanteesta/stressistä ja sen jälkeen suuntaamaan syksyn haasteisiin.

– Koska aina ei ole rahaa osallistua maksullisiin koulutuksiin, ilmaiset aamukahvit ovat mahdollistaneet tiedon helpon saannin. On myös ollut tosi hienoa, että loppuun on lisätty aiheeseen liittyvät koulutusmahdollisuudet. Aamukahvit ovat kaiken kaikkiaan olleet erittäin hyödyllisiä ja toivoisinkin, että näitä voitaisiin jatkaa myös syksyllä. Hieno ajatus ja hyvää työtä!

Klikkaa mukaan: www.aducate.fi/live ja tilaa uutiskirjeemme ja pysy ajantasalla teemoissamme.

Suvi Räisänen
markkinointisuunnittelija / UEF Aducate

17 syyskuun, 2018

Lääkitysturvallisuus – mitä, missä, miksi?

laakitysturvallisuus

Turvallisuus on läsnä arjessamme jatkuvasti. Kun turvallisuusasiat ovat kunnossa, niihin ei juuri kiinnitä huomiota, mutta niiden puutteen kyllä huomaa. Turvallisuudentunne onkin yksi ihmisen perustarpeista ja sen ollessa uhattuna on vaikea keskittyä muuhun. Toisin sanoen turvallisuudesta pitää huolehtia, jotta ”normaalia” elämää pystyy kunnolla elämään.

Tämä ajattelu pätee myös terveydenhuoltoon. Kun turvallisuus huomioidaan järjestelmällisesti, rullaavat normaalit terveydenhuollon toiminnot sujuvasti. Olisi vaikea kuvitella, että esimerkiksi teho-osaston normaalit hoitoprosessit pyörisivät, jos sähköt katkeaisivat tyystin kesken kaiken. Vaikeahan siinä olisi keskittyä mihinkään muuhun, jos hengityskoneet eivät toimisi. Kyseinen tilanne olisi äärimmäinen esimerkki suojausten pettämisestä ja on erittäin epätodennäköistä, että näin pääsisi oikeasti käymään, sillä teho-osastojen laitteilla on hyvin suunniteltu varavirtajärjestelmä (todennäköisesti useampikin). Tässäpä se juju piileekin: hyvin suunniteltu toiminta ja riskien ennakointi mahdollistavat ongelmatilanteiden välttämisen varautumalla.

Mitä sitten käytännössä on lääkitysturvallisuus ja miksi siihen pitäisi panostaa muun turvallisuuden ohella? Lääkitysturvallisuuden toiminnoilla pyritään ehkäisemään lääkityspoikkeamia, joita ovat kaikki väärän insuliinin pistämisestä aina lääkejääkaapin hajoamiseen ja virheelliseen lääkelistaan. Lääkityspoikkeamalla tarkoitetaan siis mitä tahansa lääkitykseen liittyvää tilannetta tai tapahtumaa, joka ei tapahtunut suunnitellusti. ”Lääkitys not going as in Strömsö”.

Lääkitysturvallisuuden kehittäminen potilasturvallisuuden haarana on nyt kovassa huudossa ja aivan syystä: suurin osa terveydenhuollon haittatapahtumista johtuu nimenomaan lääkityspoikkeamista (http://www.who.int/patientsafety/medication-safety/en/ ). Virheitä ja poikkeamia on mahdotonta poistaa kokonaan, mutta riskejä voi minimoida ennakoimalla ja varautumalla. Teollisuuden laadunvarmistuksesta on napattu hyviä toimintamalleja ja työkaluja edistyksellisten sairaaloiden käyttöön. Nyt olisi oikea aika siirtää hyväksi havaittuja toimintamalleja myös avoterveydenhuoltoon ja jalostaa niistä entistä ehompia. Kyse on vain toimintamallien ja ajatusten taivuttamisesta erilaisiin ympäristöihin. Lääkitysturvallisuuteen voi ja pitää panostaa, tietoa ja koulutusta kyllä löytyy!

Aducate kouluttaa lääkitysturvallisuuden asiantuntijoita vuoden kestävässä Lääkitysturvallisuuden asiantuntija –koulutuksessa (15 op). Seuraava aloitus on Tampereella keväällä 2019 – tule rohkeasti mukaan turvaamaan potilaiden arkea ja terveydenhuollon laatua.

Valkonen-Ville-net

Ville Valkonen
Suunnittelija, proviisori

Miksi lentokone ei pääse liikkeelle ennenkuin se todetaan turvalliseksi, mutta potilas pääse kyllä hoidosta kotiin ilman, että lääkityskokonaisuutta (jonka tarkoituksena on pitää potilas hengissä) on tarkastettu turvalliseksi? Muutaman minuutin käyttäminen kokonaisuuden selvittämiseen ja riskien miettimiseen voi säästää jatkossa paljolta vaivalta ja joskus jopa ihmishenkiä.

14 kesäkuun, 2018

Kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä ja käyttäjien huomioon ottamista

… todetaan valtioneuvoston hyväksymässä Terveet tilat 2028 – toimenpideohjelmassa. Ohjelma painottuu julkisten rakennusten sisäilmaongelmiin, niiden ehkäisemiseen sekä sisäilmasta oireilevien ripeään auttamiseen.

blogikuva2

”Juuri kokonaisvaltaista rakennusterveyden näkökulmaa tarvitaan, kun sisäilmaongelmia ryhdytään tutkimaan. Usein juuri rakennusterveysasiantuntija johtaa selvitysprosessia rakennuksen kunnon ja tilan olosuhteiden arvioimiseksi ja on siten merkittävässä roolissa tilanteen ratkaisijana.”, toteaa Aducaten rakennusterveys- ja sisäilma-asiantuntijakoulutuksien vastuullinen vetäjä Jukka-Pekka Kärki.

Rakennusterveys- (RTA) ja sisäilmakoulutuksissa (SISA) käsitellään sisäilman epäpuhtauksia ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja sekä luotettavia näytteenottomenetelmiä. Asiantuntijan tulee myös tuntea rakennusten toimintaa, kosteuslähteitä, rakenneratkaisuja eri aikakausilta sekä ymmärtää kuntotutkimustulosten merkitys rakennuksen toimivuuden kannalta (RTA). Viime vuosina on korostunut ilmanvaihdon merkitys sisäilmaongelmissa ja niiden ehkäisyssä sekä kiinteistön käyttöön ja ylläpitoon liittyvät seikat. Kyseessä on niin laaja-alainen koulutus ja haasteet kentällä monimutkaisia, että välillä voi tulla sellainen tunne, että tieto lisää tuskaa”, kertoo koulutuksien suunnittelija Tiina Pyrstöjärvi.

Mitä eväitä koulutuksessa saa?

Jukka-Pekka Kärki korostaa laaja-alaista tarkastelua yksityiskohtien tai yksittäisen tutkimustuloksen sijaan.
RTA-koulutus antaa eväitä sisäilmaongelman syntyyn vaikuttavista eri tekijöistä ja ne ymmärtäen pystyy muodostamaan kokonaiskuvan tilanteesta ja siitä, mikä on kiireellisin asia hoitaa kuntoon. Asiantuntija tiedostaa myös sen, milloin oma osaaminen ei riitä ja ymmärtää kääntyä silloin erityisasiantuntijan puoleen. Usein neuvoa saa myös RTA/SISA-koulutuksien kurssikavereilta, sillä koulutuksessa on mukana niin monen alan osaajia eri ammateista ja työnantajilta.

Vuorovaikutus ja viestintä ovat keskeinen osa haasteellisen projektin onnistumisessa. Asiantuntijan tulee osata viestiä selkeästi ja kattavasti, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät mistä on kysymys. Pitää osata myös kuunnella ja kunnioittaa erilasia näkemyksiä. Aducaten koulutuksissa korostetaankin viestintää ja ratkaisukeskeisyyttä; syiden ja ongelmien sijasta on tärkeää asettaa yhteinen tavoite ja etsiä siihen ratkaisu. Olkoon se sitten terveellinen työympäristö tai menestyvä sisäilmatyöryhmä.

Kirjoittajat

Kärki Jukka-Pekka Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kärki Sisäilmatalo Oy:sta on RTA ja Aducaten rakennusterveys- ja sisäilma-asiantuntijakoulutuksien vastuullinen vetäjä.

Pyrstöjärvi Tiina Suunnittelija Tiina Pyrstöjärvi toimii Aducatessa rakennusterveys- ja sisäilma-asiantuntijakoulutuksien vastuusuunnittelijana ja yhteyshenkilönä.

31 maaliskuun, 2015

Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistus hyväksyttiin eduskunnassa

Lakiuudistuksen pääasiallisena tavoitteena on yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainsäädännön selkeyttäminen. Eduskunta hyväksyi säädettäväksi uuden yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain, joka korvaisi nykyisen samannimisen lain. Tämän myötä yksityistä turvallisuusalaa koskeva lainsäädäntö keskitettäisiin yhteen lakiin. Laki käsittää vartijoita, järjestyksenvalvojia sekä turvasuojaajia koskevat säännökset. Tämän myötä laki järjestyksenvalvojista samoin kuin muissa laeissa olevat järjestyksenvalvojan asettamista koskevat säännökset kumotaan. Samalla säädetään myös muutoksia poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettuun lakiin sekä eräisiin muihin lakeihin.

Lakiuudistuksen tausta ja vaiheet

Yksityisen turvallisuusalan sääntelyn kokonaisuudistus on ollut vireillä vuodesta 2008 asti, kun sisäministeriön poliisiosasto asetti lakihankkeen. Hanke on toteutettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen uudistukset tulivat voimaan 1.12.2010. Hankkeen toisessa vaiheessa oli alun perin tavoitteena toteuttaa sääntelyn varsinainen kokonaisuudistus, jonka myötä voitaisiin ottaa huomioon kaikki erityislainsäädännön muutostarpeet samalla kertaa. Toinen vaihe asetettiin kuitenkin uudestaan 17.11.2011. Hankkeen tavoitteena ei enää ollut varsinainen kokonaisuudistus vaan toimialaa koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen.

Hankkeen toinen vaihe on valmisteltu sisäministeriössä. Valmistelun aikana hankkeeseen liittyviä etujärjestöjä ja sidosryhmiä on kuultu sekä kahdenkeskisissä että laajemmissa kuulemistilaisuuksissa. 15.2.2012 järjestettiin useille etujärjestö- ja sidosryhmätahoille tarkoitettu kuulemistilaisuus. Lisäksi eri tahoja on kuultu kahdenkeskisissä kuulemisissa keväällä 2012. Turvallisuusalan koulutuksen järjestäjille suunnattu kuulemistilaisuus järjestettiin 16.11.2012. Lakihankkeeseen on voinut myös ottaa kantaa otakantaa.fi-vuorovaikutusfoorumissa kevään 2012 aikana.

Lausuntokierroksen jälkeen sisäministeriö päätti jatkaa kesällä 2013 hankkeen toimikautta 30.6.2014 saakka. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 3.4.2014. Perustuslakivaliokunnan lausunto valmistui 23.9.2014. Lausunnossa otettiin hyvin niukasta kantaa laajaan lakiuudistukseen. Perustuslakivaliokunta korosti lähinnä yksittäisiä toimivaltuuskysymyksiä, poliisin säilyttämien henkilöiden vartiointiin liittyviä uudistuksia ja sitä, että vartioimistoiminta ei ole päällekkäistä poliisin hoidettavana olevan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistehtävän kanssa. Lisäksi perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossa huomiota siihen, että vartijoiden ja järjestyksenvalvojien koulutus vaihtelee huomattavasti. Elinkeinovapauteen liittyen perustuslakivaliokunta korosti turvasuojaustoiminnan osalta, että sääntelyllä voi olla erityistä merkitystä sellaisille elinkeinonharjoittajille, joilla ei ole ollut palveluksessaan ulkopuolista henkilökuntaa. Tämän myötä perustuslakivaliokunta esitti, että hallintovaliokunnan on syytä harkita mahdollisuutta joko poistaa vaatimus pieniltä turvasuojaustoimintaa harjoittavilta elinkeinonharjoittajilta tai vaihtoehtoisesti rinnastaa näiden osalta esimerkiksi pitkäaikainen alan kokemus erikoisammattitutkintoon. Hallintovaliokunnan mietintö valmistui 6.3.2015. Hallintovaliokunta huomioi perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset ja teki lisäksi joitakin tarkentavia lähinnä lakiteknisiä muutoksia.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten ja mietinnössä ehdotetun uuden lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena ensimmäisessä käsittelyssä 9.3.2015. Täysistunnossa käytettiin vain kolme puheenvuoroa. Lopullisesti eduskunta hyväksyi lakiuudistuksen toisessa käsittelyssä 12.3.2015. Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistus oli yksi viimeisiä tämän eduskunnan hyväksymiä lakiehdotuksia ennen kuin kansanedustajat siirtyivät vaalivapaalle 13.3.2015. Eduskunnalle kasaantuikin joukko lakiehdotuksia, joten tämän osalta keskustelut ja median huomio jäi hyvin vähäiseksi useassa lakiehdotuksessa. Yksityisen turvallisuusalan osalta kyse on kuitenkin merkittävästä uudistuksesta, jolla tulee olemaan paljon vaikutusta alan toimijoihin.

Yksityisen turvallisuusalan sääntely yhteen lakiin – ainakin melkein kokonaan

Lakiuudistuksen pääasiallisena tavoitteena on yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainsäädännön selkeyttäminen. Eduskunta hyväksyi säädettäväksi uuden yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain, joka korvaisi nykyisen samannimisen lain. Tämän myötä yksityistä turvallisuusalaa koskeva lainsäädäntö keskitettäisiin yhteen lakiin. Laki käsittää vartijoita, järjestyksenvalvojia sekä turvasuojaajia koskevat säännökset. Tämän myötä laki järjestyksenvalvojista samoin kuin muissa laeissa olevat järjestyksenvalvojan asettamista koskevat säännökset kumotaan. Samalla säädetään myös muutoksia poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettuun lakiin sekä eräisiin muihin lakeihin.

Lainsäätäjä on lähtenyt asianmukaisesti parantamaan yksityiseen turvallisuusalaan liittyvän lainsäädännön rakennetta kumoamalla hajanaista sääntelyä ja keskittämällä säännöksiä yhteen lakiin. Sääntelyn määrän vähentämisellä voidaan parantaa eri toimijoiden säädösten sisältöjen ymmärtämistä. Ongelmana on, että lakiuudistuksessa ei kuitenkaan huomioida sääntelyssä kaikkia yksityisen turvallisuusalan toimenkuvia, kuten turvatarkastustoimintaa. Tätä voidaan pitää merkittävänä puutteena, koska yksityisen turvallisuusalan toimijat hoitavat vartiointiin ja järjestyksenvalvontaan liittyvien toimeksiantojen ohella turvatarkastusta useissa kohteissa.

Uusi turvallisuusalan elinkeinolupa

Lakiuudistuksen myötä nykyisestä vartioimisliikeluvasta luovutaan. Laissa säädetään turvallisuusalan elinkeinoluvasta, joka vastaisi pääsääntöisesti nykyistä vartioimisliikelupaa koskevaa sääntelyä. Uusi piirre elinkeinoluvassa on, että järjestyksenvalvontatoiminta tulee pääosin luvanvaraiseksi. Luvanvaraista on ansiotarkoituksessa tapahtuva ja toimeksiantosopimukseen perustuva järjestyksenvalvontatoiminta. Toimeksiantosopimukseen perustuva toiminta rajaa niin sanotun omajärjestyksenvalvonnan luvanvaraisuusvaatimuksen ulkopuolelle samoin kuin omavartiointi on vartioimisliiketoiminnassa. Lisäksi luvanvaraisuuden ulkopuolelle jätetään kokoontumislain mukainen järjestyksenvalvonta eli jatkossakin erilaiset yhdistykset voivat hoitaa muun muassa yleisötilaisuuksissa järjestyksenvalvontaa. Elinkeinoluvan laajentaminen ja luvanvaraisuuden yhdenmukaistaminen järjestyksenvalvontatoimintaan on perusteltua, koska järjestyksenvalvojalla on laajemmat toimivaltuudet kuin vartijalla. Yksityisen turvallisuusalan toimijat ovat myös esittäneet elinkeinoluvan laajentamista.

Hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustoiminta tulee lakiuudistuksen myötä myös elinkeinoluvan alaisuuteen. Laissa hyväksymistä edellyttävällä turvasuojaustehtävällä tarkoitetaan sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentamista, korjaamista tai muuttamista niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että turvasuojaustoimintaa harjoittavien yrityksien, joilla on vähäisessäkin määrin edellä mainittuja tehtäviä tulee hakea turvallisuusalan elinkeinolupa Poliisihallitukselta.

Turvallisuusalan elinkeinoluvanhaltijoilla tulee olla palveluksessaan vastaava hoitaja, joka vastaa siitä, että luvan haltijan toimintaa tai liikettä hoidetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaisesti. Vastaavan hoitajan tulee olla suorittanut turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto kokonaisuudessaan. Uudistetussa laissa on kuitenkin siirtymäsäännös, jonka mukaan lain voimaantullessa jonkin vartioimisliikkeen palveluksessa olevat vastaavat hoitajat, joilla on Poliisihallituksen hyväksyminen kyseiseen tehtävään voimassa, ei tarvitse suorittaa erikoisammattitutkintoa kokonaisuudessaan. Turvasuojaustoimintaan liittyen on tehty poikkeus, jonka mukaan pienten alle viisi henkilöä työllistävien yritysten vastaavat hoitajat vapautetaan koulutusvelvoitteesta. Heillä tulee olla kuitenkin vähintään kolmen vuoden alan työkokemus.

Vartijan ja järjestyksenvalvojan toimivaltuudet, toimenkuvat ja koulutus

Uudistetussa laissa on vartijan toimivaltuuksiin tehty useita uudistuksia. Vartijan poistamisoikeuden sisältöä täsmennetään siten, ettei poistamisoikeus ole enää sidottu toimeksiantajan edustajan antamaan tuloksettomaan poistumiskehotukseen. Lisäksi vartijalle tulee oikeus estää henkilön pääsy vartioimisalueelle. Pääsyn estämisen edellytykset ovat yhdenmukaiset poistamisen edellytysten kanssa. Vartijan kiinniotto-oikeutta myös uudistetaan siten, että jos kiinniotettua ei voida kohtuullisessa ajassa luovuttaa poliisille, vartija voi poliisimiehen ja kiinniotetun suostumuksella jättää kiinniotetun luovuttamatta poliisille ja vapauttaa tämän viipymättä. Tämä on mahdollista, jos rikoksesta voi seurata vain sakkoa ja jos kiinniotetun henkilöllisyys on tunnettu tai kiinniotettu suostuu esittämään vartijalle henkilöllisyytensä selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Tällaisissa tilanteissa poliisi esittää henkilölle rangaistusmääräysvaatimuksen jälkikäteen.

Järjestyksenvalvojan toimivaltuudet on pidetty pääsääntöisesti ennallaan. Järjestyksenvalvojalle asetetusta velvollisuudesta estää henkilön pääsy toimialueelleen tietyissä tapauksissa luovutaan. Järjestyksenvalvojalla on oikeus estää henkilön pääsy toimialueelle, mutta ei velvollisuutta siihen. Järjestyksenvalvojan poistamisperusteita osin täsmennetään. Uutena poistamisperusteena järjestyksenvalvojalle tulee oikeus poistaa toimialueeltaan siellä ilmeisen oikeudettomasti oleskeleva henkilö. Järjestyksenvalvojan säilössäpito-oikeutta rajoitetetaan vain yleisötilaisuuksiin ja matkustaja-aluksille. Uutena toimivaltuutena järjestyksenvalvojalle tulee vastaava oikeus rikoksesta epäillyn kiinniottamiseen kuin vartijalle, joka vastaa pakkokeinolain yleistä kiinniotto-oikeutta koskevaa säännöstä. Järjestyksenvalvojan voimakeinojen käyttöä koskeva säännös muutetaan vastaamaan vartijan voimankäytön sääntelyä.

Järjestyksenvalvojan toimivaltuuksien uudistaminen selkeyttää osaltaan nykysääntelyä. Lisäksi toimivaltuudet ovat nyt entistä lähempänä vartijan toimivaltuuksia. Järjestyksenvalvojien käyttöala laajentuu yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Lisäksi järjestyksenvalvojia voidaan asettaa yksityisiin tilaisuuksiin. Järjestyksenvalvontatoiminnassa ongelmana on edelleen se, että on olemassa erilaisia järjestyksenvalvojia eri toimialueille, joiden toimivaltuudet eivät myöskään ole yhdenmukaiset. Tämän takia lakiuudistuksen yhteydessä tehtävänimikkeiden yhdistäminen olisi ollut suositeltavaa.

Toimenkuvien yhdistämistä puoltaisi myös se, että siten olisi mahdollista kehittää laaja-alaisesti yksityisen alan koulutusjärjestelmää. Koulutuksen on katsottu hakevan monessa suhteessa vielä muotoaan ja paikkaansa monipuolistuneessa toimintaympäristössä. Sisäministeriössä on valmisteltu lakiuudistukseen liittyviä tarkentavia asetuksia, jotka ovat olleet lausuntokierroksella kevättalven aikana.
Asetusluonnoksissa on esitetty muun muassa vartijan koulutuksen pidentämistä 120 opetustuntiin ja järjestyksenvalvojan koulutusta 40 opetustuntiin. Lakiuudistuksen myötä pitää myös uudistaa turvallisuusalan tutkintoon johtavien koulutuksien perusteita, koska niitä on uudistettu ja päivitetty melko hitaalla tahdilla verrattuna toimialan kehittymiseen.

Lakiuudistuksessa ei ole huomioitu yksityisen turvallisuusalan toimijoiden rikosoikeudellista virkavastuuta tai suojaa, vaikka nykysääntelyssä niihin liittyy useita ongelmia. Poliisilakiuudistuksen yhteydessä poliisilakiin säädettiin niin sanottu kaksoisstandardivaatimus. Säännöksen mukaan poliisimiehellä on virantoimituksessa lisäksi oikeus hätävarjeluun. Tällaisessa hätävarjelussa poliisimies toimii virkavastuulla. Arvioitaessa hätävarjelun puolustettavuutta on otettava huomioon poliisimiehelle koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella asetettavat vaatimukset. Yksityisellä turvallisuusalalla tilanne on puolestaan päinvastainen: toimivaltuudet eivät aina sovellu tilanteisiin, joten joudutaan usein turvautumaan hätävarjelusäännöksiin. Lakiuudistuksessa ei ole myöskään tehty viranomaisvalvontaan ja yhteistyöhön liittyviin säännöksiin merkittäviä uudistuksia. Valvonnasta vastaa vartioimisliike-, järjestyksenvalvonta- ja turvasuojaustoiminnan osalta Poliisihallitus yhdessä poliisilaitosten kanssa. Yhteistyöhön liittyen turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa oleva vartija voi lakiuudistuksen myötä toimia vartijan tehtävissä poliisin säilytystilassa.

Lakiuudistuksen voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä

Lakiuudistuksen voimaantulon ajankohtaa ei ole vielä julkaistu. Käytännössä ajankohta voi olla syksyllä 2015 tai vasta vuoden vaihteessa. Nykysääntelyn vartioimisliikeluvan haltija voi kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta Poliisihallitukselle tekemällään ilmoituksella ilmoittaa jatkavansa toimintaansa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijana. Poliisihallitus myöntää tällöin elinkeinoluvan vartioimisliikeluvan haltijalle maksutta. Samoin nykyiset vartioimisliikkeen vastaavat hoitajat voivat jatkaa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavana hoitajana ilman eri ilmoitusta.

Järjestyksenvalvojatoimintaa tai hyväksymistä edellyttävää turvasuojaustoimintaa harjoittavien toimijoiden on voidakseen jatkaa toimintaansa haettava turvallisuusalan elinkeinolupaa kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Järjestyksenvalvojatoiminnan tai turvasuojaustoiminnan harjoittaja saa tällöin jatkaa toimintaansa, kunnes luvan myöntämistä koskeva asia on ratkaistu. Vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi, järjestyksenvalvojakouluttajaksi, voimankäyttökouluttajaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen on ehtoineen ja rajoituksineen voimassa hyväksymisen voimassaoloajan.

Blogin kirjoittaja OTT, turvallisuusasiantuntija Jyri Paasonen on ollut mukana useissa turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan tutkimus- ja kehittämisprojekteissa. Hänellä on laaja-alainen työkokemus eri turvallisuusalan työ- ja opetustehtävistä. Lisäksi hän on julkaissut useita tutkimuksia ja alan oppikirjoja. Hän suorittaa turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan postdoc-jatko-opintoja Leicesterin yliopiston kriminologian laitoksella.

Aducate järjestää Yksityisen turvallisuusalan ajankohtaislakipäivän (1 op) syksyllä 2015.

Jyrin muita tekstejä blogissamme:

Turvallisuusjohtaminen oppilaitoksissa (Osa I): Toimintaympäristön muutos ja johtamisen haasteet

Turvallisuusjohtaminen oppilaitoksissa (Osa II)

26 helmikuun, 2015

Turvallisuusjohtaminen oppilaitoksissa (Osa II)

Kirjoitin aikaisemmassa blogissani oppilaitosten toimintaympäristön muutoksesta sekä johtamisen puutteellisuudesta. Lisäksi pohdin yksittäistapausten vaikutusta yleisiin toimenpiteisiin. Lue blogi tästä.

Tuumasta toimeen

Yksi ongelmakohdista on puheen ja tekemisen välinen ristiriita; suunnitelmat jäävät pöytälaatikkoon. Jos oppilaitokset panostavat aidosti turvallisuuden kehittämiseen, ne pystyvät vastaamaan entistä joustavammin myös toimintaympäristön muutoksiin. Turvallisuuden kehittämisen tavoitteena tulisi aina olla oppilaitoksen toimintakyvyn lisääminen. Olennaista on huomioida, ettei turvallisuusinvestointeja tehdä pelkästään sidosryhmien vaatimusten takia, vaan toiminnalla halutaan aidosti kehittää oppilaitoksen turvallisuutta.

Kehittämisen päämääränä tulisi olla turvallinen oppilaitos, jossa henkilöstö voi tehdä töitä ja opiskelijat keskittyä opiskeluun. Kenenkään ei tarvitsisi pelätä esimerkiksi tapaturmia, väkivallan uhkaa tai ympäristöstä johtuvalle sairaudelle altistumista.

Turvallisuustyötä tarvitaan kaikilla organisaation tasoilla. Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ratkaise turvallisuuden parantumista, vaan emergenttiin turvallisuustoimintaan tarvitaan yhteistyötä. Henkilöstön ja opiskelijoiden sekä sidosryhmien toiminta vaikuttaa yhteiseen turvallisuuteen. Turvallisuustoiminnalle tulee varata luonnollisesti myös riittävät resurssit.

Turvallisuusjohtaminen vaatii selvät lähtökohdat, joista tulee luoda turvallisuuspolitiikka, arvioida toimintaan kohdistuvat riskit ja varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen sekä sitoutuminen. Turvallisuusjohtamisen organisoinnin osalta olennaista on toimintajärjestelmien, vastuiden ja velvollisuuksien määrittäminen sekä riittävien resurssien varaaminen tavoitteiden toteuttamiseksi. Turvallisuustoiminta tulee olla dokumentoitua, ja sitä tulee jatkuvasti seurata.

Kohti systemaattista otetta

Oppilaitokset ovat yleensä erillisiä yksiköitä, mutta ne kuuluvat usein laajempaan kokonaisuuteen. Tästä syystä turvallisuuden koordinointi ja asiantuntemus jakaantuvat useille eri tahoille, jolloin haasteena on kokonaiskuvan muodostaminen. Lisäksi eri tahojen näkemykset ja tavoitteet turvallisuuden kehittämisessä voivat olla ristiriitaisia. Turvallisuusjohtaminen etääntyy normaaleista toimintaprosesseista, jos ei ymmärretä strategisen ja operatiivisen tason merkitystä. Oppilaitoksissa tarvitaan turvallisuusjohtamisessa systemaattista otetta, jotta päästään irti erillisten osa-alueiden mukaisesta hajautetusta toiminnasta. Oppilaitokset toimivat kompleksisessa toimintaympäristössä, joka edellyttää niiltä kykyä uudelleen suunnitella ja muuttaa toimintaa hyvinkin nopeasti. Onnistunut turvallisuusjohtaminen mahdollistaa nopean reagoinnin ja joskus jopa negatiivisen tapahtuman kääntämisen positiiviseksi.

Tulevaisuuden painotukset ja osaamisen kehittäminen

Oppilaitosmaailmassa ei ole aiemmin panostettu aiemmin turvallisuuteen samalla tavalla kuin muilla aloilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on laadittu potlasturvallisuusstrategia, jonka tavoitteena on edistää turvallisuutta suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin. Sairaaloille ja terveyskeskuksille on myös laadittu yhtenäinen riskienhallintamalli. Sosiaali- ja terveysalalla on korostettu turvallisuustoiminnan ja lainsäädännön kehittämistä kokonaisuutena, eikä vain keskittyen eri osa-alueisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Asetuksessa korostetaan systemaattista laadunhallintaa, jossa turvallisuusvastuut on integroitu organisaation johtamiskäytäntöihin. Mielestäni myös oppilaitoksissa vastaava ohjaus ja sääntely voisi olla järkevää, koska turvallisuuskysymyksillä on merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan. Useissa eri valtioissa opetusministeriö ohjaakin koulutuksen järjestäjien turvallisuustoimintaa ja riskienhallintaa. Yksittäisen oppilaitoksen on vaikea lähteä ratkaisemaan itsenäisesti kaikkia turvallisuuteen liittyviä ongelmia jo pelkästään rajallisten resurssien takia. Turvallisuusosaaminen on lisäksi hyvin rajallista koko opetustoimessa. Tämän takia sitä tulisi kehittää erityisesti opettajakoulutuksessa ja oppilaitosjohdon erilaisissa koulutuksissa. Lisäksi tarjolla tulisi olla säännöllisesti täydennyskoulutusta.

Itä-Suomen yliopiston Aducate tarjoaa Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutusta näistä teemoista. Koulutus kuuluu Oppilaitosten turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan kehittäminen -hankkeeseen. Sen koulutuksiin on tähän mennessä osallistunut yli 350 henkilöä. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun.

Hankkeessa on vielä kaksi ilmaista täydennyskoulutusta tarjolla, joiden kouluttajana toimii blogin kirjoittaja OTT Jyri Paasonen.

Oppilaitosten turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan kehittämiskoulutuksessa (10 op) perehdytään tutkitun tiedon pohjalta oppilaitosten turvallisuustoimintaan ja riskienhallintaan. Koulutuksen tavoitteena on luoda oppilaitoksille edellytykset turvallisuustoiminnan päämäärätietoiseen toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä tarjota siihen konkreettisia riskienhallintatyökaluja.

Turvallisuuslainsäädäntö osana oppilaitosten toimintaa (6 op) -koulutuksessa osallistuja muodostaa kokonaiskuvan oppilaitosten turvallisuustoiminnasta ja sen sääntelystä. Osallistuja saa perustiedot sääntelyn ajankohtaisesta sisällöstä sekä valmiuksia hankkia aihealueen oikeudellista tietoa, soveltaa tietoa käytäntöön ja ratkaista käytännön työhön liittyviä tyypillisimpiä oikeudellisia kysymyksiä.

Juttuja Jyristä:

http://www.suomenlinna.fi/suomenlinnanhoitokunta/virasto/tutustu-hoitokuntalaisiin/turvallisuusasiantuntija-jyri-paasonen/

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/yksityinen_turvallisuusala_vaitos-15040

Jyrin kirja aiheesta: Oppilaitosten turvallisuusjohtaminen

23 helmikuun, 2015

Turvallisuusjohtaminen oppilaitoksissa (Osa I): Toimintaympäristön muutos ja johtamisen haasteet

Oppilaitosten toimintaympäristö on muuttunut. Eri koulutusasteilla on vielä omat muutoshaasteensa. Lisäksi käynnissä on useita kuntasektorin muutoksia, joiden seurauksena käydään keskustelua koulutuksen rakenteista.Oppilaitokset joutuvat jatkossa suuntautumaan tulevaisuuteen.

Myös johtaminen oppilaitoksissa on kokenut vuosikymmenessä valtavan muutoksen. Jatkuvat muutokset sekä monimutkaistuvat työtehtävät edellyttävät oppilaitosten johtajilta täysin uudenlaista osaamista. Johtaminen oppilaitoksissa on samanlaista kuin johtaminen yleensä. Näkökulmat johtamisesta toki vaihtelevat eri koulutusasteilla, mutta yhteisiä tekijöitäkin löytyy.

Johtamisen tehtävät pohjautuvat yleiseen lainsäädäntöön, jota täydentävät vielä oppilaitoskohtaiset strategiat. Lisäksi tulee hallita suuri joukko muunlaisia säännöksiä ja sopimuksia. Oppilaitoksen johtajan on olennaista hallita (tai ainakin ymmärtää) taloushallinnon sekä oikeudellisten kysymysten merkitys. Oppilaitoksen johtajan tietoisuus näistä perusasioista on erittäin tärkeää.

Suomessa oppilaitokset ovat kiinteässä yhteydessä yhteiskuntaan, joten niiden tavoitteet ja toimintatavat heijastavat myös yhteiskuntamme tavoitteita. Siksi niiden odotetaankin vastaavan omalta osaltaan ajan haasteisiin. Yhä monimuotoisemmassa yhteiskunnassa myös turvallisuuskysymykset nostavat päätään. Oppilaitosten turvallisuus koskettaa suurta määrää ihmisiä päivittäin, joten sillä on merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan.

Ei metsää puilta

Viime vuosina aiheesta käydyissä keskusteluissa suuren painoarvon ovat saaneet yksittäistapaukset, erityisesti koulusurmat ja niihin johtaneet tapahtumaketjut. Yhdysvalloissa tapahtunut Columbinen koulusurma vuonna 1999 aloitti uuden aikakauden, jonka myötä ilmapiiri oppilaitoksissa muuttui. Turvallisuuden nimissä oppilaitoksiin lisättiin yhä enemmän turvallisuustekniikkaa ja ruvettiin suorittamaan psykologista profilointia. Britanniassa on käytetty kameravalvontaa oppilaitosten WC-tiloissa tupakoinnin estämiseksi. Lisäksi kameravalvontaa on käytetty luokkahuoneissa opiskelijoiden valvomiseksi. Kameravalvontaa on siis ruvettu käyttämään entistä enemmän opiskelijoiden sosiaaliseen kontrolliin.

Tämä kuvastaa havaintokykymme rajallisuutta. Joskus voi olla vaikeaa hahmottaa tilanne riittävän kokonaisvaltaisesti.Vaikka erilaisia viranomaisten toimenpideohjelmia on laadittu, silti asioiden eteen ei ole vielä tehty konkreettisia toimenpiteitä. Ongelmana ovat juuri johtamiseen puutteet sekä oppilaitosten henkilöstön puutteellinen tietämys turvallisuusasioista. Lisähaasteensa tuo myös organisaation sisäisten ja ulkoisten toimijoiden keskinäisen yhteistyön, tiedonkulun ja oppimisen ongelmat. Lisäksi toimintojen redundanttisuus tulee ottaa huomioon, sillä erillisten toimintojen järkevällä koordinoinnilla voidaan saada aikaan merkittäviä parannuksia.

Myös Yhdysvalloissa on vihdoin herätty keskustelemaan siitä, mihin suuntaan oppilaitosten turvallisuustoimintaa on oikein viety. Yhä useammassa oppilaitoksessa partioivat poliisit, joilla on oikeus määrätä erilaisista rikkomuksista seuraamuksia. Opiskelijat voivat saada sakkoja asiattomasta käyttäytymisestä, kun siitä ennen selvisi opettajan puhuttelulla tai jälki-istunnolla. Teksasin osavaltiossa käsitellään päivittäin tuomioistuimissa useita tapauksia, joissa opiskelijoita syytetään rikoksista, kuten kiroilusta, sopimattomasta pukeutumisesta ja tupakkatuotteiden tai alkoholin hallussapidosta alaikäisenä. Seuraamuksena voi sakon lisäksi joutua suorittamaan yhdyskuntapalvelua tai joutua vankilaan. Pahimmassa tapauksessa lapsena olemisesta voi joutua maksamaan koko loppuelämän, koska merkintä rikosrekisterissä saattaa maksaa nuorelle opiskelupaikan tai työpaikan tulevaisuudessa. Yhdysvalloissa on nyt vaadittu muutosta, koska kriminalisoinnit ei ole toimiva ratkaisu kehittää oppilaitosten turvallisuutta. Epävirallinen kontrolli on siis vähentynyt, mutta poliisien valtuuksia lisätty.

Miten tästä eteenpäin? Lue lisää Jyrin seuraavasta blogista.

Blogin kirjoittaja OTT, turvallisuusasiantuntija Jyri Paasonen on ollut mukana useissa turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan tutkimus- ja kehittämisprojekteissa. Hänellä on laaja-alainen työkokemus eri turvallisuusalan työ- ja opetustehtävistä. Lisäksi hän on julkaissut useita tutkimuksia ja alan oppikirjoja. Hän suorittaa turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan postdoc-jatko-opintoja Leicesterin yliopiston kriminologian laitoksella.

Hankkeessa on vielä kaksi ilmaista täydennyskoulutusta tarjolla, joiden kouluttajana toimii blogin kirjoittaja OTT Jyri Paasonen.