Oivalluttavaa johtamista

FL-kansi_miniTulevaisuuden johtajalta vaaditaan ymmärrystä ikäjohtamisesta, jotta hän osaa huomioida alaisensa yksilöinä ja johtaa näiden kykyjä ja motivaatiota tuloksellisesti.

Näin kirjoitimme Future Leadership –kirjaan. Johtamisen haasteena on moniarvoisen työyhteisön johtaminen, erilaisten arvomaailmojen hallinta ja hyväksynnän edistäminen. Erityinen mielenkiinto kohdistuu nuoriin sukupolviin. Y-sukupolvelle johtaja on mahdollistaja, ja esimiesasema vain ammatti muiden joukossa. Arvostus ja kunnioitus johtoa kohtaan seuraavat vasta sitten, kun siihen on aihetta, ei automaattisesti aseman myötä. Z-sukupolvi motivoituu mieluummin sisäisesti vapaudesta ja hauskuudesta. Z-sukupolvesta kirjoittanut Janne Tienari kuvaa teoksessaan Z ja epäjohtaminen maailman, jossa johtaminen muuttuu lopullisesti, ja tarjoaa vaihtoehdoksi epäjohtamista.

Jos ns. nuoret sukupolvet toivovat sisäistä vapautta ja johtamisen olevan mahdollistamista, niin millainen esimiestyö mahdollistaa mielekkään työn ja pitää osaajat talossa?

valmentava_työoteMielestämme ymmärrys aivojen toiminnasta, motivaation osatekijöistä sekä valmentavan työotteen hyödyistä on etenkin esimiestasolla tärkeää, jotta kokisimme työn mielekkääksi, suhteemme lähiesimieheen toimivaksi ja kuuluvamme työyhteisöön. Nämä kaikki nimittäin vaikuttavat halukkuuteen jatkaa työuria ja lisäävät tuottavuutta sekä hyvinvointia valtion nimeltä Suomi kansalaisille.

Aivojen huomioiminen johtamisessa ei ole pelkästään uhkakuvien välttämistä, vaan myönteisten ajattelumallien vahvistamista. Suosittelemmekin, että näkisimme itsemme ja toisemme personal brainereina, jotka pitävät huolen aivojen hyvinvoinnista ja kehityksestä: oppimisesta, oivalluksista ja toiveikkuudesta.

Ehdotamme esittämään kysymyksiä, jotka tuottavat oivalluksia, koska ne lisäävät ennustettavuutta ja suuntaavat huomiota hyödyllisiin seikkoihin. Oivallus siitä, kuinka ongelman voi ratkaista tai kuinka tavoitteen voi saavuttaa, vapauttaa energiaa. Itse asiassa oivallus vapauttaa energiaa enemmän kuin loogisen päättelyn avulla ratkaistu ongelma. Käytännössä tämä näkyy ihmisen ilmeissä, eleissä ja toiminnassa. Positiivinen tunne myötävaikuttaa edelleen oivallusten syntymistä. Oivalluksen myötä ihminen innostuu ja energisoituu tekemään. Tätä innostusta kannattaa tukea, koska se tukee toimintaan suuntautumista, ja keskustelukumppani ryhtyy töihin tavoitteensa saavuttamiseksi.

Vuorovaikutuksen tulisi paitsi edistää oivalluksia, myös viestittää myötätuntoa, toivoa ja kannustamista. Tutkimusten mukaan näitä elementtejä sisältävät keskustelut ovat tehokkaampia ja vaikuttavampia. Tällaisten keskustelujen myötä ihmiset muuttavat toimintatapojaan – ja sitähän esimiehet joskus toivovat.  Ja nuoret sukupolvet toivovat johtamiselta ja lähiesimiestyöltä edellä kuvattua arvostavaa ja valmentavaa otetta. Heidän näkökulmastaan tulevaisuuden johtaja on ennen kaikkea mahdollistaja, jolta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja.

Vuorovaikutustaitojen korostumisen ja muuttuvien johtamiskäsitysten vuoksi esimiestyötä tekeville on tarjolla erilaisia valmennuskoulutuksia, jotta tulisimme paremmin toimeen toistemme kanssa –  myös yli sukupolvirajojen. Työelämän apuna ja tukena viipottaa business coacheja, executive coacheja, leadership coacheja, life coacheja, brain-based coacheja, ratkaisukeskeisiä coacheja sun muita, joiden tavoitteena on koulia esimiesten työote valmentavaksi.

Mielestämme ratkaisukeskeisen valmentamisen periaatteista ja menetelmistä on hyötyä nykypäivän työelämälle, oli kyseessä sitten esimiehen ja työntekijän tai kollegoiden välinen vuorovaikutus. Näitä periaatteita ovat mm. ratkaisupuheen vahvistaminen, omista ennakkokäsityksistä luopuminen, ratkaisujen rakentaminen tavoitteita kirkastamalla, arvostuksen osoittaminen ja konkreettisten toimenpiteiden määritteleminen. (Lue lisää tästä; sivut 20-21).

Valmentava työote mahdollistaa oivalluksien syntymisen sekä kokemuksen hallinnasta ja autonomiasta. Mielestämme valmennuskeskustelut vahvistavat myös valmentajan ja valmennettavan yhteenkuuluvuuden tunnetta, koska he pelaavat samalla puolen verkkoa ongelmaa vastaan. Parhaimmillaan he ovat tiimin jäseniä, joilla on omat roolinsa ja tehtävänsä ja jotka vuorollaan sparraavat toisiaan tavoitteita kohti. Kuten olemme jo monta kertaa todenneet, vaikuttaa taustalla tahto tulla toimeen toistemme kanssa. Haluamme eteenpäin vievää ja arvostavaa vuorovaikutusta. Valmentava työote antaa siihen ajattelutavan ja käytännön välineet.

 

Kirjoittajat

Kallio_Puhakka_editArttu Puhakka, Petteri Kallio

Itä-Suomen yliopisto, Aducate

Turvallisuusjohtaminen oppilaitoksissa (Osa II)

Aducate_johtaminen

Kirjoitin aikaisemmassa blogissani oppilaitosten toimintaympäristön muutoksesta sekä johtamisen puutteellisuudesta. Lisäksi pohdin yksittäistapausten vaikutusta yleisiin toimenpiteisiin. Lue blogi tästä.

Tuumasta toimeen

Yksi ongelmakohdista on puheen ja tekemisen välinen ristiriita; suunnitelmat jäävät pöytälaatikkoon. Jos oppilaitokset panostavat aidosti turvallisuuden kehittämiseen, ne pystyvät vastaamaan entistä joustavammin myös toimintaympäristön muutoksiin. Turvallisuuden kehittämisen tavoitteena tulisi aina olla oppilaitoksen toimintakyvyn lisääminen. Olennaista on huomioida, ettei turvallisuusinvestointeja tehdä pelkästään sidosryhmien vaatimusten takia, vaan toiminnalla halutaan aidosti kehittää oppilaitoksen turvallisuutta.

Kehittämisen päämääränä tulisi olla turvallinen oppilaitos, jossa henkilöstö voi tehdä töitä ja opiskelijat keskittyä opiskeluun.  Kenenkään ei tarvitsisi pelätä esimerkiksi tapaturmia, väkivallan uhkaa tai ympäristöstä johtuvalle sairaudelle altistumista. 

Turvallisuustyötä tarvitaan kaikilla organisaation tasoilla. Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ratkaise turvallisuuden  parantumista, vaan emergenttiin turvallisuustoimintaan tarvitaan yhteistyötä. Henkilöstön ja opiskelijoiden sekä sidosryhmien toiminta vaikuttaa yhteiseen turvallisuuteen. Turvallisuustoiminnalle tulee varata luonnollisesti myös riittävät resurssit.

Turvallisuusjohtaminen vaatii selvät lähtökohdat, joista tulee luoda turvallisuuspolitiikka, arvioida toimintaan kohdistuvat riskit ja varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen sekä sitoutuminen. Turvallisuusjohtamisen organisoinnin osalta olennaista on toimintajärjestelmien, vastuiden ja velvollisuuksien määrittäminen sekä riittävien resurssien varaaminen tavoitteiden toteuttamiseksi. Turvallisuustoiminta tulee olla dokumentoitua, ja sitä tulee jatkuvasti seurata.

Kohti systemaattista otetta

Oppilaitokset ovat yleensä erillisiä yksiköitä, mutta ne kuuluvat usein laajempaan kokonaisuuteen. Tästä syystä turvallisuuden koordinointi ja asiantuntemus jakaantuvat useille eri tahoille, jolloin haasteena on kokonaiskuvan muodostaminen. Lisäksi eri tahojen näkemykset ja tavoitteet turvallisuuden kehittämisessä voivat olla ristiriitaisia. Turvallisuusjohtaminen etääntyy normaaleista toimintaprosesseista, jos ei ymmärretä strategisen ja operatiivisen tason merkitystä. Oppilaitoksissa tarvitaan turvallisuusjohtamisessa systemaattista otetta, jotta päästään irti erillisten osa-alueiden mukaisesta hajautetusta toiminnasta. Oppilaitokset toimivat kompleksisessa toimintaympäristössä, joka edellyttää niiltä kykyä uudelleen suunnitella ja muuttaa toimintaa hyvinkin nopeasti. Onnistunut turvallisuusjohtaminen mahdollistaa nopean reagoinnin ja joskus jopa negatiivisen tapahtuman kääntämisen positiiviseksi.

Tulevaisuuden painotukset ja osaamisen kehittäminen

Oppilaitosmaailmassa ei ole aiemmin panostettu aiemmin turvallisuuteen samalla tavalla kuin  muilla aloilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on laadittu potlasturvallisuusstrategia, jonka tavoitteena on edistää turvallisuutta suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin. Sairaaloille ja terveyskeskuksille on myös laadittu yhtenäinen riskienhallintamalli. Sosiaali- ja terveysalalla on korostettu turvallisuustoiminnan ja lainsäädännön kehittämistä kokonaisuutena, eikä vain keskittyen eri osa-alueisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Asetuksessa korostetaan systemaattista laadunhallintaa, jossa turvallisuusvastuut on integroitu organisaation johtamiskäytäntöihin. Mielestäni myös oppilaitoksissa vastaava ohjaus ja sääntely voisi olla järkevää, koska turvallisuuskysymyksillä on merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan. Useissa eri valtioissa opetusministeriö ohjaakin koulutuksen järjestäjien turvallisuustoimintaa ja riskienhallintaa. Yksittäisen oppilaitoksen on vaikea lähteä ratkaisemaan itsenäisesti kaikkia turvallisuuteen liittyviä ongelmia jo pelkästään rajallisten resurssien takia. Turvallisuusosaaminen on lisäksi hyvin rajallista koko opetustoimessa. Tämän takia sitä tulisi kehittää erityisesti opettajakoulutuksessa ja oppilaitosjohdon erilaisissa koulutuksissa. Lisäksi tarjolla tulisi olla säännöllisesti täydennyskoulutusta. 

Itä-Suomen yliopiston Aducate tarjoaa Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutusta näistä teemoista. Koulutus kuuluu Oppilaitosten turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan kehittäminen -hankkeeseen. Sen koulutuksiin on tähän mennessä osallistunut yli 350 henkilöä. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun.

Hankkeessa on vielä kaksi ilmaista täydennyskoulutusta tarjolla, joiden kouluttajana toimii blogin kirjoittaja OTT Jyri Paasonen.

Oppilaitosten turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan kehittämiskoulutuksessa (10 op) perehdytään tutkitun tiedon pohjalta oppilaitosten turvallisuustoimintaan ja riskienhallintaan. Koulutuksen tavoitteena on luoda oppilaitoksille edellytykset turvallisuustoiminnan päämäärätietoiseen toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä tarjota siihen konkreettisia riskienhallintatyökaluja.

Turvallisuuslainsäädäntö osana oppilaitosten toimintaa (6 op) -koulutuksessa osallistuja muodostaa kokonaiskuvan oppilaitosten turvallisuustoiminnasta ja sen sääntelystä. Osallistuja saa perustiedot sääntelyn ajankohtaisesta sisällöstä sekä valmiuksia hankkia aihealueen oikeudellista tietoa, soveltaa tietoa käytäntöön ja ratkaista käytännön työhön liittyviä tyypillisimpiä oikeudellisia kysymyksiä.

 Jyri paasonen turvallisuusjohtaminen aducateBlogin kirjoittaja OTT, turvallisuusasiantuntija Jyri Paasonen on ollut mukana useissa turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan tutkimus- ja kehittämisprojekteissa. Hänellä on laaja-alainen työkokemus eri turvallisuusalan työ- ja opetustehtävistä. Lisäksi hän on julkaissut useita tutkimuksia ja alan oppikirjoja. Hän suorittaa turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan postdoc-jatko-opintoja Leicesterin yliopiston kriminologian laitoksella.

Juttuja Jyristä: 

http://www.suomenlinna.fi/suomenlinnanhoitokunta/virasto/tutustu-hoitokuntalaisiin/turvallisuusasiantuntija-jyri-paasonen/ 

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/yksityinen_turvallisuusala_vaitos-15040

Jyrin kirja aiheesta: Oppilaitosten turvallisuusjohtaminen

Henkilöstö on paras kampanja

Emba Henkilöstö johtaminen aducate uef

Vetovoimaisen brändin rakentaminen lähtee organisaation sisältä. Yrityksen henkilöstö on paras mahdollinen kuviteltavissa oleva kampanja – paljon tehokkaampi kuin yksittäiset viestinnän tai mainonnan toimenpiteet.

johtaminen uef emba

Yrityksen jokainen henkilö on osaltaan rakentamassa tai tuhoamassa brändiä. Jotta työntekijät voivat toimia yrityksensä innostuneina brändilähettiläinä, heidän on ymmärrettävä mikä on yrityksen tarkoitus, miksi työtä tehdään ja miten juuri heidän työnsä palvelee tätä kokonaisuutta.

Siksi viestinnän tärkein työmaa on yrityksen sisällä. Yrityksen strategia ja työn suurempi tarkoitus on kiteytettävä innostavasti ja nämä kiteytykset on viestittävä vaikuttavasti läpi organisaation. Tässä työssä emootioita hyödyntävästä markkinoinnillisesta osaamisesta on paljon hyötyä. Lisäksi on investoitava henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen.

Tulevaisuuden brändijohtaja onkin inspiroiva valmentaja, joka auttaa yrityksensä ihmisiä ymmärtämään oman roolinsa ja vastuunsa organisaation brändin rakentamisessa.

Ideaalitilanteessa brändiajattelu ohjaa koko organisaatiota. Tällöin viestinnällinen ja markkinoinnillinen ajattelu on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaan. Tällaisessa yrityksessä jokaista merkittävää päätöstä ja tekoa arvioidaan brändin ja vetovoiman näkökulmasta.

Yritys on vetovoimainen, kun sen toiminta, tuotteet, palvelut ja ihmiset ovat kiinnostavia ja inspiroivia. Vetovoimainen, vahvan brändin omaava yritys ei yleensä edes tarvitse markkinointia, ei ainakaan muusta viestinnästä usein irralliseksi jääviä työnantajakuvakampanjoita.

Jokainen työntekijä viestii

Sisäisten toimenpiteiden korostuminen heijastuu myös brändistä vastaavan yritysjohdon toimenkuvaan ja heiltä vaadittaviin taitoihin. Olennaista on miettiä ja kiteyttää mikä on yrityksen perimmäinen tarkoitus, ja miten kunkin ihmisen työ konkreettisesti liittyy tuon tarkoituksen toteuttamiseen. Tämä on perusedellytys sille, että ihmiset kokevat työnsä merkitykselliseksi – ja ilman merkityksellisyyden tuntua ihmiset eivät ole yrityksensä uskottavia puolestapuhujia.

Henkilöstön tavoitteellinen hyödyntäminen yrityksen brändin rakentajana edustaa radikaalia muutosta perinteiseen toimintamalliin, jossa työntekijöiden viestintämahdollisuuksia on pikemminkin rajoitettu. Viestinnästä vastaavien on opittava luopumaan vallastaan ja alettava voimallisemmin kehittää koko organisaation viestintätaitoja. Viestintä on liian arvokas asia jätettäväksi vain viestintäosaston tai yritysjohdon vastuulle.

Siksi organisaationlaajuisen viestintäosaamisen kehittäminen on brändinsä vetovoimasta kiinnostuneen yritysjohdon keskeisiä tehtäviä. Millään organisaatiolla ei ole varaa olla hyödyntämättä näin tehokasta viestintäresurssia.

Hakala_Jukka_emba_uef

Jukka Hakala 

Jukka Hakalan vetämä Brändit ja viestintä koulutusjakso 18. – 19.3.2015 Kuopiossa. Lue lisää EMBA-opinnoista http://www.aducate.fi/emba

Vain Työelämää-seminaari Joensuussa 21.1.2015!

Vain Työelämää-seminaari

Joensuu // Kerubi //  keskiviikko 21.1.2015 // klo 13:00-17:00 // vapaa pääsy

“Tämä on teille, esimiehille, johtajille, tietotyön raskaan raatajille”

Itä-Suomen yliopiston Aducate järjestää Ravintola Kerubissa seminaarin, jossa keskitytään uudenlaisen johtajuuteen ja työn tekemiseen. Seminaarin teemoina ovat itsensä johtaminen, uuden työn tekeminen sekä laadukas ajattelu aivojen näkökulmasta. Lisäksi seminaarissa esitellään myös hankkeen tuloksena suunniteltu uudenlainen johtamiskoulutusohjelma ja kerrotaan miten työyhteisöä voi muuttaa ratkaisukeskeiseksi.

Puhujina seminaarissa on HJK:n toimitusjohtaja ja ex-huippujalkapalloilija Aki Riihilahti, työelämän uudistaja Pekka Pohjakallio, aivotutkija Katri Saarikivi sekä Aducaten RATKES-valmentaja Arttu Puhakka ja hankkeen projektipäällikkö Petteri Kallio.

Seminaari on osa IKÄ3.0-hanketta, jota koordinoi Itä-Suomen yliopiston Aducate ja hankepartnerina toimii Karelia-AMK. Hanketta osarahoittaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

ILMOITTAUTUMINEN: https://elomake.uef.fi/lomakkeet/10047/lomake.html