Nepsy-lapset ja -nuoret harrastuksissa

Syksyn kynnyksellä monessa perheessä on mietitty, mitä harrastuksia lapsi voisi aloittaa tai jatkaa. Tutkimusten mukaan harrastukset ehkäisevät syrjäytymistä sekä tukevat lapsen kasvua, kehitystä, hyvinvointia ja omien vahvuuksien löytämistä. Harrastusten kautta voi saada uusia ystäviä sekä uusia aikuisia roolimalliksi lapsen kasvuympäristöön. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohdalla harrastaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Harrastuksiin lähtö voi perheissä kuitenkin olla kuitenkin haastavaa. Eräs neuroepätyypillisen (nepsy) lapsen vanhempi kertoo: ”Lähtökohtaisesti lapsi ei halua harrastaa mitään. On vaikea löytää harrastus, mistä innostuu. Hän lähtee vain, jos muitakin kavereita on samassa harrastuksessa. Meillä on sovittu, että yksi harrastus viikossa riittää. Silti harrastus tuntuu usein kuormittavan ja lähdöstä tulee helposti riitaa. Lapsi venkoilee ja haastaa vaatteiden kanssa ja keksii koko ajan ongelmia, miksi ei voi lähteä. On aggressiivinen ja usein joudutaan tilanteeseen, jossa lähtö toteutuu vain uhkaamalla ruutuajan poistolla.”

Toinen vanhempi tuskailee: ”Pukemis- ja lähtötilanteet ovat lapselleni usein haastavia. Lähtö kotoa on stressaava suoritus, mutta kuitenkin hän haluaa päästä harrastuksiin ja nauttii niissä olosta.”

Kun kotoa on vihdoin päästy harrastuspaikalle, edessä on uusi paikka, ryhmä ja ohjaaja. Keskittyminen, ryhmäytyminen, vuorovaikutus ja aistiärsykkeet voivat asettaa haasteita. Uuden ryhmän kohtaaminen mietityttää varmasti myös ohjaajia. Millaisista harrastajista ryhmä koostuu ja miten vuorovaikutus toimii? Onko osallistujilla erityisiä tuen tarpeita, miten ne voi tunnistaa ja miten heitä voi tukea? Harvalla harrastustoiminnan ohjaajalla on erityispedagogiikan osaamista, joten erilaisten tuen tarpeiden tunnistaminen ja tukikeinojen miettiminen voi tuntua vieraalta. Etenkin taide- ja kulttuurialoilla ohjaajat toimivat monesti yksin, eikä kokemusten purkamiselle ja ideoiden jakamiselle ole luontevaa ympäristöä.

Miten nepsy-lasten ohjaamiseen perehtynyt joensuulainen musiikinopettaja Mea Halonen valmistuisi uuden ryhmän kohtaamiseen? ”Ennakoimalla vieläkin enemmän esimerkiksi tilan ja tukikeinojen valmistelulla. Muutoin odottaisin uteliaana, millaisia lapsia ryhmään tällä kertaa tulisi ja huomatessani mahdollisia nepsypiirteitä olisin onnellinen siitä, että juuri nämä lapset ovat päätyneet musiikkiharrastuksen pariin. Osaisin myös ymmärtää lasten käytöstä paremmin ja olla itsellenikin opettajana armollisempi sen suhteen, kuinka tunti etenee. Tieto lisää ymmärrystä.”

Onneksi tietoa aiheesta löytyy paljon. Esimeriksi Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus ja Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksenlaitos toteuttivat Pohjois-Karjalassa vuosina 2020–2022 New Cultural Horizons -hankkeen, jonka tuloksena syntyi taide- ja kulttuurialojen ohjaajille suunnattu käytännönläheinen opas ”Jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua taideopetukseen – Tuen tapoja taide- ja kulttuuriharrastuksiin”. Tatu ry puolestaan on Vauhti-hankkeessaan kehittänyt erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoimintaa Pohjois-Savossa. Hankkeiden kokemuksista kuunnella Erityisen hyviä juttuja -podcastsarjassa

Myös koulutusta on tarjolla. Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa esimeriksi voi opiskella erityispedagogiikan perus- ja aineopintoja monimuoto-opintoina. Täydennyskoulutuksen puolelle on valmisteilla loppuvuodeksi 2022 kahden opintopisteen laajuinen harrastusohjaajille suunnattu Nepsy-lasten ja -nuorten ohjaaminen harrastuksissa-koulutus. Koulutus on suunnattu kaikilla harrastusaloilla toimiville ohjaajille ympäri Suomen. Kartoitamme vielä, millaista tukea ja koulutusta harrastuksen ohjaajat kaipaisivat nepsy-lasten ja nuorten ohjaamiseen ja kohtaamiseen. Vastaa kyselyymme. Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme kolme kappaletta toukokuussa 2022 ilmestynyttä kirjaamme.

Tiina Ynnilä on Jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija ja syyskuun lopulla päättyvän New Cultural Horizons -hankkeen projektikoordinaattori

Viisi ennustetta työn tulevaisuudesta – blogisarjan johdanto

Missä olet 2700 päivän kuluttua? Minkä ikäinen olet, missä asut, mitä ympärilläsi tapahtuu, mitä läheistesi ja tuttaviesi elämässä on meneillään? Olemme kaikki kymmenen vuotta vanhempia elonpäivien riittäessä. Miltä työn arki tai elämä ylipäätään silloin näyttää, kun 2030-luku on juuri käynnistynyt?

Tässä blogisarjassa esitän viisi ennustetta työelämän tulevaisuudesta, kunkin omana bloginaan. Näistä ilmiöistä osa on jo idullaan toteutumassa, osa pinnan alla uinuvaa väreilyä ja työelämän yleiskohinasta erottuvia heikkoja merkkejä. Havaintoni olen suodattanut erilaisista lähteistä niitä edelleen luovasti muovaillen. Lähteitä ja lukuvinkkejä löydät blogien lopusta.

Työn tulevaisuutta voi ennustaa erilaisilla skenaarioilla, tulevaisuutta koskevilla päätelmillä ja tietoon perustuvilla ajatusketjuilla. Esimerkiksi syntyvyydestä, väestön ikärakenteesta ja muuttoliikkeestä voi pyrkiä ennustamaan jonkin alueen väestörakenteen kehittymistä ja asumista, yritystoiminnan ja työn keskittymiä. Työtä muokkaa vahvasti teknologinen kehitys, keksinnöt ja innovaatiot.

Järkeen ja tietoon perustuvan päättelyn rinnalle tarvitaan heikkojen merkkien ja häiriöiden virittämää tulevaisuuden kuvittelua, pehmeää dataa. Historia on osoittanut, että esimerkiksi kuvataiteilijat ja kirjailijat pystyvät ennustamaan tulevaisuutta vähintään yhtä hyvin kuin tutkijat ja asiantuntijat. Historiasta tuttu esimerkki on ranskalaistaiteilijoiden v.1899 maalaama korttisarja elämästä sadan vuoden kuluttua. Taiteilijoiden kuvittelema tulevaisuus toteutui hämmästyttävän hyvin. Kannattaa siis kokeilla mielikuvituksen, hiljaisen tiedon ja intuition sävyttämää tulevaisuuden ennakointia. Kahdeksan vuoden kuluttua tiedämme, osuimmeko oikeaan omissa ennusteissamme. Suosittelenkin sinua lukijani kirjoittamaan itsellesi aikakapseliin kirjeen, jonka avaat esimerkiksi uudenvuodenpäivänä 2030.

Tässä blogisarjassa esitän viisi ennustetta tulevaisuuden työstä ja yritän ainakin joiltakin osin myös perustella ne. Olen tulevaisuuteen uteliaasti suuntautuva kuvittelija. Avaan ennusteisiini liittyviä havaintoja, päätelmiä ja intuitiivisia huomioita yksittäisten blogien yhteydessä. Lisään myös lähteitä ja muita linkkejä jokaisen tekstin yhteyteen. Tässä johdantona viisi tiivistettyä ennustetta, joista jokainen julkaistaan omana bloginaan tämän vuoden kuluessa.

Kiihtyvä kiertotyö

tarkoittaa sitä, että työ identiteetin lähteenä kevenee entisestään. Työ ja erityisesti palkkatyö arvona ja elämää keskeisesti määrittävänä tekijänä korvautuu vaihtuvina töinä, ammattialoina ja työpaikkoina. Moni tekee jo nyt kahta hyvinkin erilaista työtä – jo lähitulevaisuudessa työn katkot, vaihdokset ja urakäännökset tapahtuvat yhä nopeammin.

Elämänhuoltajat

ovat heitä, jotka etsivät eheää elämää ja siihen liittyvää tasapainoa esimerkiksi tasapainottaen abstraktia tietotyötä tekemällä käsillään: rakentamalla, viljelemällä, huoltamalla tai korjaamalla. Tasapainon ja eheän työn ideaalia voidaan syventää taiteen, humanismin tai kutsumuksen kautta. Turvallisuuteen liittyvät kysymykset korostuvat pandemian ja sodan ravistelemassa maailmassa. Käsityötaidot, omavaraisuus ja ekologisuus ovat vastauksia näihin murroksiin.

Työ siellä, elämä täällä – aika- ja paikkariippumaton työ

yleistyy edelleen maapalloistumisen ja erilaisten murrosten myötä. Aika- ja paikkariippumaton työ sinänsä ei ole uusia asia: maailma on aina hereillä, jossakin on aina toimisto, pankki tai kauppa auki ja tehtaat pyörimässä. Tieto liikkuu napinpainalluksella paikasta toiseen. Ihmiset tavoittelevat työn, asumisen ja elämisen isoja ja pieniä unelmia. Uutta on se, että tämä tapahtuu yhä tiheämpinä rihmastoina ja ekosysteemeinä: singaporelainen tekee etätyötä Suomeen, suomalainen Kaliforniaan. Edelleen on luonnollisesti myös aikaan ja paikkaan sidottua työtä, jota ei helposti korvata automaatiolla tai roboteilla, kuten esimerkiksi elämää ylläpitävät auttamisammatit.

Kiltit pomot, ilkeät järjestelmät.

Työn ja työntekijöiden valvonta siirtyy johtajilta teknisille järjestelmille. Johtamiseen liittyvän kontrollin hoitaa tekniikka, jolloin johtaja voi keskittyä kannustamiseen, valmentamiseen ja myönteisen ilmapiirin luomiseen.  Tälläkin hetkellä työskentelyämme, liikkumisiamme ja vireystilaamme voidaan seurata ja valvoa hyvinkin tarkasti. Tulevaisuuden digitaaliset järjestelmät tunnistavat yhä tarkemmin tunnetilamme, työvireemme ja jopa ajatuksemme.

Virrat ja vastavirrat – uuden työn paradoksit

edustavat työelämän samanaikaisia vastakohtia erilaisilla ulottuvuuksilla. Meillä on tarve selkeään ja ennustettavaan tulevaisuuskuvaan samalla, kun sen tulisi olla joustava ja eri suuntiin avoin. Työelämässä tarvitaan yhä tarkempaa erikoistietoa ja toisaalta laajaa yleistietoa. Tarvitaan uudistumista samalla, kun tulisi säilyttää hyväksi koettua. Samanaikaisesti tulisi työskennellä tehokkaammin ja nopeammin, kun on tarve pysähtyä ja hidastaa – miettiä perusteellisesti.

Työelämä maailmaa ravistelevissa murroksissa?

Tätä kirjoittaessani maailma siirtyi pandemian jo hieman hellittäessä uuteen murrokseen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy jo työelämässä, koska heijastukset globaaliin ja eurooppalaiseen talous- ja työelämään ovat vääjäämättömiä ja osuvat myös  Suomeen.  

Näillä ennusteilla aion hahmottaa tulevaa, toivon että lukijana saat niistä ajatusaihioita jatkettaviksi & jaettaviksi.  

PsT Pauli Kallio on työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, joka työnsä ja väitöstutkimuksensa myötä on seurannut satoja johtamispolkuja ja kuunnellut työyhteisöjen tarinoita käänteissä ja kipupisteissä. Näiden lisäksi hän on työskennellyt maatiloilla, rakennuksilla, postissa, teatterissa, terveyskeskuksessa, mielenterveystoimistossa, luokissa ja luentosaleissa sekä viime aikoina enimmäkseen tietokoneen äärellä.

Miten teillä huolehditaan henkilöstön osaamisen kehittämisestä?

Yksi ydintehtäväni koulutusjohtajana on pohtia sitä, miten voisimme parhaiten auttaa yrityksiä ja organisaatioita henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Millaiset sisällöt ja toteutustavat vastaisivat tarpeita parhaiten? Miten voisimme auttaa tunnistamaan osaamisen kapeikot ja rakentaa yhdessä sopivat koulutuspolut koko henkilöstölle? Miten voisimme tuottaa lisäarvoa koulutuksella niin, että yritysten liiketoiminta kasvaa ja kehittyy henkilöstön osaamista lisäämällä? Mieleeni nousee jopa huoli siitä, olemmeko me yliopistona yrityksille etäinen ja vieras, vaikka voisimme tarjota monenlaisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseksi?

OECD nimeää megatrendejä, joiden ennustetaan muuttavan eniten työtä ja osaamisvaateita. Nämä ovat väestön ikääntyminen, vihreä siirtymä, teknologian muutos ja globalisaatio. Suomessa jopa 70 prosenttia yrityksistä on raportoinut haasteista palkata osaavaa työvoimaa. Erityisesti tämä koskee korkeasti koulutettuja työntekijöitä. Arvioiden mukaan vähintään reilu kolmannes olemassa olevista työtehtävistä on sellaisia, joissa tarvitaan osaamisen päivittämistä. OECD:n selvityksen mukaan Suomessa yritykset kouluttavat henkilöstöään hieman muita Pohjoismaita harvemmin. Työntekijät ovat kertoneet suurimmiksi syiksi olla osallistumatta täydennyskoulutukseen ajanpuutteen, koulutusten epäsopivan ajan ja paikan ja työnantajan tuen puutteen.

Itseäni hieman yllätti, että yrityksemme kouluttavat henkilöstöään keskimäärin vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Voiko tämä johtua esimerkiksi siitä, että kouluttamiseen kuluu työaikaa, ja sillä on suora vaikutus yrityksen liiketoimintaan? Vai koetaanko kouluttamisen olevan kallista, joka ei heti näy liiketoiminnan tunnusluvuissa? Työntekijät itse mainitsevat yhdeksi syyksi ajanpuutteen. Voihan kyse olla myös valinnanvaikeudesta: kun tarjontaa on paljon, itselle tai henkilöstölle sopivaa koulutusta ei tahdo löytyä tai on vaikea päättää, mikä tarjonnasta vastaisi parhaiten tarpeisiin. Jos edellä mainitut haasteet ovat niitä, joiden kanssa yritykset kamppailevat, uskon, että näihin haasteisiin voisimme yhdessä löytää sopivat ratkaisut.

Olemme Jatkuvan oppimisen keskuksessa lanseeranneet ajatuksen Jatkuvan Oppimisen personal trainerista. Yrityksille ja työnantajille tämä tarkoittaa sitä, että kutsumalla meiltä oppimisen asiantuntijan dialogiin voimme yhdessä rakentaa osaamisen kehittämisen polut yrityksen tai organisaation henkilöstölle. Meidän laaja koulutustarjontamme takaa monia eri vaihtoehtoja osaamisen kasvattamiseen.

Kuva Jatkuvan oppimisen keskuksen ensimmäisiltä grillijuhlilta asiakkaille ja sidosryhmille kesäkuulta 2022.

Ratkaisuja voi löytyä esimerkiksi laajasta avoimen yliopiston tarjonnasta. Tarjontaamme kuuluu yli 100 oppiainetta ja noin 650 opintojaksoa. Koulutushakumme kautta esimerkiksi johtamisen kategoriasta löytyy noin 90 opintojaksoa muun muassa vetovoimaisen organisaation johtamisesta, kumppanuuksien ja toimintakulttuurin johtamisesta tai asiakas- ja potilasturvallisuuden johtamisesta. Kannattaa kokeilla, mitä kiinnostavaa löytyisi juuri sinulle tai yrityksenne henkilöstölle. Avoimen yliopiston tarjonnasta voimme yhdessä etsiä sopivia koulutuksia eri tehtävissä työskenteleville. Asiakastarinoistamme löytyy kiinnostavia esimerkkejä. Monet opintojaksoista on opiskeltavissa verkossa – ajasta ja paikasta riippumatta.

Voimme yhdessä miettiä, tarjoaisiko yrityksen tarpeisiin mittatilaustyönä rakennettu koulutus ratkaisun. Toteutamme lukuisia tilauskoulutuksia muun muassa dialogisesta johtamisesta, motivaation ja vahvuuksien johtamisesta ja tässä ajassa tarpeellisesta resilienssistä – muutama noin 40 koulutuksesta mainitakseni. Myös UEF Executive MBA-ohjelma johdolle, esihenkilöille ja asiantuntijoille on mahdollisuus rakentaa yksittäisen yrityksen tarpeisiin. Tästäkin voit lukea lisää opiskelijatarinoistamme. Täydennyskoulutustarjonnasta löytyy myös koulutuksia, joihin osallistuu henkilöstöä useista organisaatioista, jolloin on mahdollista verkostoitua ja käydä vertaiskeskusteluja kollegoiden kanssa. Voit tutustua näihin ja moniin muihin esimerkkeihin tarkemmin nettisivuillamme.

Itseäni innostaa palvelumuotoilun menetelmien käyttäminen asiakkaidemme auttamisessa. Yhteiskehittämisellä ja erinomaisilla fasilitointimenetelmillä voimme yhdessä saada aikaan ratkaisuja, jotka vastaisivat esittämiini haasteisiin. Jos yrityksessä ei ole kirkkaana visio siitä, mitä osaamisen kehittämistä tarvitaan tai on vain joitakin ajatuksia ja toiveita, voimme yhteiskehittämisellä hahmottaa mahdollisia ratkaisuja. Ratkaisut voivat löytyä jo olemassa olevasta tarjonnasta tai niitä voidaan muotoilla yhdessä. Tärkeintä on madaltaa kynnystä puolin ja toisin ja kohdata. Ensimmäinen mahdollisuus tähän on 31.8. klo 14-16 meillä Jatkuvan oppimisen keskuksessa. Ilmoittaudu mukaan!

Teknologia mahdollistaa onneksi opiskelun lähes ajasta ja paikasta riippumatta. Kukapa ei toivoisi, että kiinnostavat ja mieluisat asiat voisi opiskella vaikkapa vain puhelinta apuna käyttäen, kotisohvalla tai riippumatossa loikoillen milloin vaan itselle sopii. Onneksi tämä on yhä enenevässä määrin mahdollista ja kiinnostavia sisältöjä löytyy runsaasti. Kiinnostavan sisällön löytäminen on vaivatonta ja suorituksia voi koota yhteen näppärästi niin, että voi osoittaa oppimaansa muutenkin kuin todistuksilla. Tätä varten olemme kehittäneet digitaalisia osaamismerkkejä. Digivisio 2030 -hankkeessa pääsemme yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa rakentamaan joustavampia ja käyttäjäystävällisempiä ratkaisuja formaalin oppimisen rinnalle. Jatkuvan oppimisen tarjonnassa on esimerkiksi podcasteja ja Smart For Good LIVE -aamukahveja, jotka tarjoavat mahdollisuuden kuulla kiinnostavia alustuksia ja keskusteluja ajankohtaisista aiheista.

Koulutus lisää ihmisten kautta yritysten osaamista, ja auttaa kehittämään toiminnasta kilpailukykyisempää ja kannattavaa, vastaten samalla tulevaisuudesta nouseviin jatkuviin haasteisiin. Me Jatkuvan oppimisen keskuksessa ja yliopistolla tahdomme olla yrityksille ja organisaatiolle kumppani, jonka puoleen voi kääntyä missä tahansa osaamisen kasvattamiseen liittyvässä kysymyksessä.

Sanna Iskanius on Jatkuvan oppimisen keskuksen koulutusjohtaja. Sanna vastaa yritysyhteistyöstä ja luovii työelämäyhteistyön keskiössä. Sannaa innostaa myös kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö.

Kaivattua melukoulutusta tarjolla

Itä-Suomen yliopistossa laajennetaan ympäristömelukoulutusta. Tavoitteena on vastata meluosaamisen ja – koulutuksen tarpeisiin niin korkeakouluopetuksessa kuin työelämässä yksityisellä ja julkisella sektorilla.

Uusi melukoulutus lähti liikkeelle laajan tarvekartoituksen (Leskinen ym. 2020) myötä, toteaa yliopistonlehtori Jani Leskinen Ympäristö- ja biotieteiden laitokselta. Vuonna 2020 toteutetussa kartoituksessa selvitettiin melun parissa toimivien kokemaa tarvetta lisäkoulutukselle. Koulutustarvetta ilmeni niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Erityisesti esille nousivat ympäristömeluun liittyvät koulutusaiheet.

Myös Jatkuva oppimisen keskuksen suunnittelija Tiina Pyrstöjärvi on tunnistanut melutäydennyskoulutuksen tarpeen kuntien ympäristösuojelun puolella sekä rakennusterveysasiantuntijan koulutuksien yhteydessä. Hän kannustaakin nyt osallistumaan Itä-Suomen Avoimen yliopiston ja Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen yhdessä toteuttamaan melukoulutukseen.

Melukoulutus sisältää Ympäristömelun perusteiden (4 op) lisäksi Melun mittaus ja -mallinnus (3 op), Meluntorjunta ja melulainsäädäntö (2 op) ja Melun terveysvaikutukset ja ajankohtaisia meluasioita (2 op) opintojaksot. Tämä yhteensä yhdentoista opintopisteen laajuinen kokonaisuus alkaa syyskuussa Avoimessa yliopistossa ympäristömelun perusteilla, jossa käydään läpi melun ja erityisesti ympäristömelun perusasioita. Jatkokurssit järjestetään keväällä 2024 ja keväälle 2023 on suunnitteilla alan toimijoille Melu-webinaari.

Opintojaksot toteutetaan joustavasti monimuoto-opetuksena, jolloin opiskelu on mahdollista myös työn ohessa. Luennot ovat seurattavissa samanaikaisesti verkossa ja tehtävien palautus ja arviointi tehdään verkossa, tentti paikan päällä kampuksella. Harjoitustyöt tehdään yliopiston laitteilla ulkona ja melulaboratoriossa, tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi työnantajan laitteilla työpaikalla.

Toimi pian, jos haluat 1.9.2022 alkaviin Ympäristömelun perusteisiin mukaan. Voit liittyä myös ympäristö ja teknologia-alan uutiskirjeen postituslistalle, mikäli haluat lisätietoa tulevista melukoulutuksistamme tai ota yhteyttä!

Tiina Pyrstöjärvi (tiina.pyrstojarvi@uef.fi) on Jatkuvan oppimisen keskuksen ympäristö- ja luonnontieteiden suunnittelija

Jani Leskinen on Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen yliopistonlehtori

Lähteet:
Leskinen J., Karjalainen A. ja Lanki T. Melukoulutuksen kehittämisen tarveselvitys. 2020. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences, 36 (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3584-7)

Uuden lukuvuoden kynnyksellä – miten voimme palvella?     

Elokuu on ihanaa aikaa – kesä on vielä selkeästi, syksyn aistii ilmassa. Kesäloman jälkeen mieli on usein virkeä, keho levännyt ja edellisestä työrupeamasta on hyvin palautunut. Elokuussa myös moni innostuu miettimään, olisiko hyvä aloittaa jotain uutta. Tarvitsisinko jotain tietoa ammattitaitoni päivittämiseksi tai haluaisinko edetä urallani johonkin uuteen suuntaan tai jopa vaihtaa alaa? Jotkut ovat jääneet paitsi sitä kaivattua opiskelupaikkaa. Mitä voisin tehdä, että ensi vuonna opiskelupaikka olisi varmempi?

Täällä Avoimessa yliopistossa voi toteuttaa monenlaisia opiskeluhaaveita. Voi opiskella yksittäisiä opintojaksoja oman tarpeensa mukaan tai voi aloittaa tutkintotavoitteisen opiskelun – mikä sinulle on sopivaa. Opinnot ovat nimensä mukaisesti kaikille avoimia, ilman pohjakoulutusvaatimuksia tai valintakokeita. Jokainen opintojakso on jonkin tutkinnon osa eli opinnot hyödyttävät tutkintotavoitteista opiskelua ja opinnoista saa aina virallisen opintosuoritusotteen. Opinnot myös vahvistavat valmistautumista tuleviin pääsykokeisiin ja yli 30 pääaineessa on myös ns. avoimen yliopiston väylä eli opiskelijaksi voi hakea avoimen yliopiston opintojen perusteella.

Meillä Itä-Suomen yliopistossa avoin yliopisto-opiskelu on integroitu tutkinto-opiskeluun siten, että avoimen yliopiston opiskelijat opiskelevat samoissa ryhmissä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Kahden kampuksen yliopistona olemme tottuneet laadukkaaseen etä- ja verkko-opetukseen. Kehittämistyötä on tehty yli kymmenen vuoden ajan. Tämän vuoksi meidän avoimessa yliopistossa opiskelijoita on ympäri Suomen ja opiskella voi jopa ulkomailta käsin, kiitos yliopiston kirjaston etäkäyttömahdollisuuden.

Opetustarjontamme avoimessa yliopistossa on laaja, voisi jopa sanoa valtava, yli 100 oppiainetta, joissa paljon yksittäisiä, mielenkiintoisia opintojaksoja. Koulutushaustamme löytyy noin 650 avoimen yliopiston opintojaksoa. Kokeile rohkeasti, löytyykö sieltä juuri sinua kiinnostava koulutusala, oppiaine tai opintojakso.

Laajan opetustarjonnan ja omien tarpeiden edessä voi olla joskus vähän epävarma tai eksynyt olo. Mitä minä täältä poimisin, mitkä opinnot olisivat juuri sitä, mitä minä tarvitsen? Valitsenko tuon kauppatieteen jakson vai olisiko tuo oikeustiede sittenkin parempi? Mitä eroa on hoitotieteen johtamisella ja sosiaali- ja terveyshallintotieteellä? Nämä ovat tuttuja kysymyksiä myös meille opinto- ja uraohjaajille. Usein ihminen kaipaa keskustelukumppania eri valintojen tekemiseen ja myös faktatietoa, jotta voi tehdä itselleen sopivat opiskelu- ja koulutusvalinnat.

Mikä on sinun opiskelutarpeesi? Mikä sinua kiinnostaa? Miten voin auttaa sinua tekemään itsellesi sopivan opiskelupolun? Olemme täällä juuri Sinua varten.

Ps. Tervetuloa kuulolle meidän yleiseen opintoinfoon, jotka järjestetään samansisältöisinä verkossa tiistai 9.8.2022 klo 17-18 ja keskiviikko 16.8.2022 klo 17-18.

Meille voi myös varata aikaa maksuttomaan opinto- ja uraohjaukseen! Täältä löydät mm. ajanvarauskalenterin, josta voit varata aikaa eri tarpeisiin (esim. aikuiskoulustustuki tai yksilölliset opintojärjestelyt) ja eri henkilöille. Tervetuloa pohtimaan opiskelusuunnitelmiasi!

Leila Saramäki (@LeilaSaramki) on Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opinto- ja uraohjaaja ja suunnittelija, joka on kovin innostunut työstään ja ohjauksen kehittämisestä sekä haluaa kannustaa kaikkia jatkuvan oppimisen polulle. Leilan motto: Ohjauksessa on tärkeintä olla ihminen ihmiselle.