Kuusi vinkkiä etäopiskelun onnistujaksi

Etäopiskelu on tullut jäädäkseen. Se tarkoittaa opiskelua itsenäisesti tallenteita katsoen, podcasteja kuunnellen ja oppimismateriaalia lukien. Kuinka etäopiskelusta voi tehdä itselleen tehokasta ja mielekästä? Kuinka ruokkia oppimisintoa ja saada aikaa reflektiota? Tässä kuusi ehdotusta etäopiskelun onnistujalle.

1 Mielekäs tavoite 

Etäopiskelu voi olla kuormittavaa, koska se on itsenäistä ja itseohjattua. Se edellyttää hyviä itsensä johtamisen taitoja. Etäopiskelu (ja etätyöskentely) voi tosin vahvistaa itsensä johtamisen taitoja, ja itsensä johtamista voi oppia. Itsensä johtamisessa keskeistä on tavoitteiden määrittely, tavoitteiden priorisointi ja tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien yksittäisten tehtävien määritteleminen.

Tavoitteen määritteleminen lienee tärkeintä. Mitkä ovat opinnoissasi tärkeimmät tavoitteet? Mitä oppien voit tavoitteesi saavuttaa? Listaa oppimistavoitteet näkyviin. Kaikki tavoitteet eivät kuitenkaan ole yhtä tärkeitä. Mikä tuottaa eniten hyötyä? Mikä oppimistavoite vahvistaa eniten osaamispääomaasi ja edistää opintoja eniten? Tätä pohtiessasi voit soveltaa pareton lakia. Vapaasti tulkittuna se tarkoittaa, että 20% tavoitteista tuottaa 80% tuloksista. Tee lista kaikista oppimistavoitteistasi ja pohdit mitkä niistä (noin 20%) tuottaa eniten hyötyä. Näin ollen keskity tärkeimpiin oppimistavoitteisiin; näe niihin eniten vaivaa ja käytä niihin eniten aikaa. Samaa periaatetta voit soveltaa, jos pohdit, mitkä etäopiskelun tavat tukevat parhaiten oppimista.

Toisaalta voit miettiä muiden hyötyjen näkökulmasta. Hyödyn oivaltaminen voi siivittää innostumisen valtatielle. Mitä hyötyä oppimistavoitteista on sinulle?

2 Pienet askeleet tavoitetta kohti 

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monia yksittäisiä tehtäviä opintiellä. Kutsutaan niitä tässä yhteydessä oppimistehtäviksi. Ne ovat sellaisia asioita, jotka tuottavat oppimista. Lukemista, kuuntelua, katsomista, tiedon jäsentämistä ja mieltämistä, kokeilua, pohdintaa, reflektiota ja tiedon uudelleen jäsentämistä. Tee lista asioista, jotka tulee tehdä oppimistavoitteeseen pääsemiseksi. Siirrä lista mielestä paperille ja paperilta kalenteriin. Kalenterimerkintä pitäisi olla yksittäinen tehtävä asia kuten “lue kappale 2” tai “tee sisällysluettelo” tai “soita avoimen opinto-ohjaajalle”. Liian usein kalenteriin merkityt asiat ovat liian laajoja kuten “kirjoita essee”. Esseen kirjoittaminen kuitenkin sisältää monta yksittäistä tehtävää.

3 Korkean keskittymisen aikaa 

Nämä kaikki oppimistehtävät vaativat meidän sitä tärkeintä resurssia eli aikaa. Jatkuvan oppimisen maailmassa aikaa kannattaa sijoittaa oppimiseen. Käyttämäsi aika voi toki mennä hukkaan matalan keskittymiskyvyn takia. Näin ollen hyvä keskittyminen opittavaa materiaaliin ja ajattelemiseen auttaa. Keskittyminen on huomion suuntaamista tahdottuun asiaan ja huomion ylläpitämistä kyseisessä asiassa häiriötekijöistä huolimatta. Toki keskittymiskykyyn vaikuttaa merkittävästä uni ja ravinto. Näiden lisäksi voit luoda keskittymiskykyä ylläpitävän oppimisympäristön: minimoi keskeytykset ja häiriötekijät. Suurin osa keskeytyksistä on itse aiheutettuja; huomiomme suuntautuu muihin asioihin kuin oppimiseen. Yllättäen pitää siivota koko huusholli. Oppimistehtävän saavuttamiseksi ympäristöstä kannatta karsia ne tekijät, jotka vievät huomion pois oppimisesta.

4 Jämäkkyys

Etäkoulutukset erityisesti vaativat keskittymiskykyä ja jämäkkyyttä. Live-striimausta katsoessa ja kuunnellessa on suuri houkutus lukea sähköpostit, seurata somea, hieman järjestellä kotia jne. Seuratessasi etäopetusta järjestä itsellesi paikka, jossa on mahdollisimman vähän häiriötekijöitä. Putsaa pöydät, ota notifikaatiot pois päältä ja jätä kännykkä toiseen huoneeseen. Tee tilanteesta samanlainen kuin lähikoulutuksessa laittamalla videokuva päälle. Näin muut osallistujat näkevät sinut. Tämä kummasti vahvistaa keskittymistä. Tee myös muistiinpanoja kuulemastasi, ja tee muistiinpanot mielellään vanhanaikaisesti kynällä ja paperilla.

Mikäli etäkoulutus on lähinnä luentoa, niin voi kokeile kävelyä. Pyri painamaan mieleesi vähintään viisi keskeistä kohtaa kuulemastasi.

5 Tauot ja palautuminen 

Ihminen ei ole kone. Oppiminen vaatii hyvät resurssit. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että huolehdit riittävistä tauoista. Tässä kohtaa voit kokeilla vaikka tomaattikelloa, pomodoro-tekniikkaa. Työskentely jaetaan 20-25 minuutin pituisiin jaksoihin. Jokaiselle jaksolle otetaan yksi tehtävä, joka saadaan tavoitteen mukaiseen päätökseen kyseisen jakson aikana. Työskentely voi sisältää useita jaksoja/tavoitteita, joka muodostavat kokonaisuuden. Esimerkiksi: 1) kirjan kappaleen lukeminen, 2) muistiinpanojen tekeminen, 3) käytännön kokeilun suunnitteleminen. Jokaisen jakson jälkeen pidetään pieni tauko, johon kannattanee sisällyttää ulkoilman haistelua ja fyysistä aktiivisuutta.

6 Tukea reflektioon  

Oppimista tunnetusti tehostaa reflektio, joka tarkoittaa opitun tarkastelua uusista näkökulmista ja kuinka ne liittyvät käytäntöön ja aikaisemmin omaksuttuun tietoon. Tässä mainiona apuna on mm. avoimen yliopiston opinto-ohjaajat, kurssitoverit, työkaverit, kotiväki ja ystävät. Oppimista ja uusien oivalluksien syntymistä tehostaa eri näkökulmia avaava keskustelu. Tällöin voidaan päästä reflektiiviseen ja joskus jopa generatiiviseen dialogiin.

Arttu ja Terhi
UEF

Kuva: Corinne Kutz on Unsplash

Karvainen terapeutti

Vanha sanonta kuuluu, että antaa hevosen surra, kun sillä on isompi pää.

Kansanviisaus yritti opettaa, että ei kannata murehtia turhista asioista. Sen voi jättää jonkun ulkopuolisen kuten hevosen tehtäväksi. Tähän sananlaskuun sisältyy myös viittaus hevosen hoitavaan vaikutukseen. Hevosta on ammatillisesti käytetty jo vuosisatoja ihmisen mielen ja kehon kuntouttamiseen. Nykypäivänä tästä on esimerkkinä ratsastusterapia, jossa hevosta käytetään luontoympäristössä tapahtuvassa ehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa.

Kuvituskuva: lapsi ja hevonen (Pixabay)

Jyväskylän yliopistossa tehtiin Kelan toimeksiannosta systemaattinen kirjallisuuskatsaus[1]  siitä millainen on ratsastusterapian, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan (SPHT) ja simulaattoriratsastuksen vaikuttavuus monialaisen kuntoutumisen edistäjänä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella erilaisilla hevosavusteisilla menetelmillä näyttäisi olevan jonkin verran positiivisia vaikutuksia kuntoutujien toimintakykyyn mutta, koska näytönaste jäi alhaiseksi ei vaikuttavuutta voitu osoittaa.  Kuitenkin ratsastusterapia ja SPHT osoittautuivat yksilöllisesti merkityksellisiksi osana kuntoutusprosessia. Hevosen läsnäolon kokivat merkittäväksi kuntoutuja, terapeutti, prosessin ohjaaja ja palvelun tilannut taho.

Ratsastusterapiaa ja SPHT:a toteutetaan useilla ammatillisilla orientaatioilla. Molemmissa lähestymistavoissa on useita sovellusmahdollisuuksia kuntoutusprosessin eri tarpeisiin ja vaiheisiin. Hevosavusteiset menetelmät tarjoavat motivoivan, toiminnallisen ja vuorovaikutteisen vaihtoehdon kuntoutumisessa. Näiden palveluiden tasa-arvoinen saatavuus alueellisesti on kuitenkin haaste kuntoutuksen suunnittelijoille, maksajille ja toteuttajille. Näin ollen tarvitsemme valtakunnallisesti lisää palveluntuottajia, joilla on osaamista terapia- ja kuntoutustyöhön, mutta, jotka lisäksi ”osaavat puhua sujuvasti hevosta”. Näin hevosavusteisuus luontoympäristössä tapahtuvassa kuntoutuksessa voi tuottaa lisäarvoa, koska lähestymistapa on kokonaisvaltainen ja kokemuksellinen tarjoten tunne-, aisti- ja kehosimulaatioita, jolloin omia tunteita, reaktioita ja kokemuksia on käsiteltävä tässä ja nyt.

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa on suunnitteilla yhdessä Metsäkylän koulutus- ja kuntoutuskeskus Metkun kanssa Hevosavusteisen mielenterveys- ja terapiatyön koulutuskokonaisuus. Koulutus soveltuu jatko- tai täydennyskoulutukseksi SPHT ®-ohjaajille, ratsastusterapeuteille, psykologeille, sosiaalityöntekijöille, teologeille ja kaikille muille vuorovaikutustyön ammattilaisille, jotka haluavat yhdistää ammattityön ja hevosen kanssa työskentelyn. Koulutuksesta lisätietoa täältä https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/-/hevosavusteinen-mielenterveys-ja-terapiatyo


[1] Aartolahti, Sjögren, Piirainen, Rintala, Raatikainen, Heinonen 2017. Hevonen kuntoutumisen edistäjänä. Verkko-osoitteessa:  https://www.kela.fi/documents/10180/3908005/Aartolahti+Ratsastusterapia+%E2%80%93+vaikuttavuus+ja+merkitykset/c363878b-f2b1-42b5-8780-dfc093e171f6