Tekoäly ohjaajan työkaluna

Digitaaliset välineet ja materiaalit ovat vakiinnuttaneet paikkansa ohjaus- ja neuvontatyön työkaluina. Erilaisia digitaalisia välineitä ja materiaaleja hyödynnettäväksi ohjausprosesseissa on lukuisia. Yhteistä kaikille on, että ne tarjoavat tietoa valintojen tueksi ja ne tuottavat yhdenlaisen vastauksen käyttäjälle nopeasti. Haasteena on, että palveluita on paljon ja ne ovat usein organisaatioiden sisäisiä, jolloin ne eivät ole avoimia kaikille. Mitä uutta tekoälysovellukset tuovat ohjauksen digitalisoitumiseen?

Vauhtia uralle –hankkeen tavoitteena on kehittää tekoälysovellus tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamisen sekä kehittämisen tueksi. Heli Kaarniemi on kertonut aiemmassa blogikirjoituksessa (13.5.2022) tekoälysovelluksen kehittämistyöstä. Kehitystyö jatkuu ja nyt olemme päässeet testaamaan tekoälyn soveltamismahdollisuuksia organisaatioiden toiminnassa ja yksilöiden koulutuspolkujen tukena. Tässä blogissa tarkastelemme tekoälyä ohjaajan työkaluna ja kerromme, miten ohjaajat kokivat tekoälyn ohjauksen välineenä nuorten kanssa.

Ohjaajina tulevaisuuteen liittyvien kysymysten parissa työskentely on ydintyötämme. Pyrimme löytämään keinoja vastaamaan ympäristössämme tapahtuviin muutoksiin. Haluamme vahvistaa ohjattaviemme valmiuksia ja taitoja toimia. Ympäristössämme tapahtuvat muutokset heijastuvat tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja on haasteellista tietää mitä kohti meidän tulisi ohjata. Millaisia osaajia yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa? Tämä haastaa meitä ohjaajia avartamaan katsantokantaamme tutkinnoista laaja-alaiseen osaamiseen. Kun toimintakenttämme ja tietomäärät laajenevat, tarvitsemme tätä pulmaa ratkaisemaan tekoälyä.

Mitä uutta tekoäly ohjaajalle tuo?

Ohjauksen tueksi on laaja kattaus erilaisia digitaalisia välineitä. Monet ohjauksen välineet tai sovellukset keskittyvät pääosin sopivan koulutuspolun löytymiseen tai niissä tarkastellaan uraa tai työllistymistä esimerkiksi osaajapulasta kärsivien alojen näkökulmasta. Monessa ohjauksen toiminnossa teemme jo yhteistyötä tekoälyn kanssa lähes huomaamattamme. Tekoälyn avulla monet toiminnot ovat automatisoituja tai tekoäly järjestelee asioita puolestamme (Dookie 2020).

Tekoälypohjaisten välineiden hyöty on niiden mahdollisuuksissa prosessoida valtavasti tietoa. Tekoäly kerää, kokoaa ja tiivistää sille opetettua tietoa. Tekoäly ei tulkitse eikä tee päätöksiä ohjaajan tai ohjattavan puolesta. Tekoälyn tuottamat tulokset voivat kuitenkin herättää täysin uudenlaisia ideoita ja tarjota syötteitä, jotka avaavat uudenlaisia vaihtoehtoja tarkastella osaamista. Joskus eteenpäin päästään myös, kun ohjattavalla itsellään herää tärkeä kysymys. Tähän kaikkeen tekoäly tarjoaa sanoittamisen tukea ja syötteitä.

Tekoäly testissä nuorten ohjauksessa

Olemme syksyn aikana esitelleet Vauhtia uralle –hankkeessa kehitettyä tekoälyä Coronarian ammatillisen kuntoutuksen ohjaajille, jotka myös testasivat sovellusta omassa asiakastyössään. Tutustuimme tekoälysovellukseemme työelämässä tarvittavan osaamisen, uravalintoihin liittyvän työelämätiedon ja ennakointi- ja oppimistaitojen näkökulmasta. Työssään Coronarian ohjaajat käsittelevät erilaisia uravalintoihin ja tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Monelle ohjattavalle käsitys omasta suunnasta on vasta rakentumassa. Oman osaamisen sanoittaminen ja sen esilletuominen työnantajille koetaan vaikeaksi, jolloin timanttisen tekijän osaaminen voi jäädä helposti piiloon. Ohjaajien kanssa keskusteltiin siitä, miten tekoälyä voidaan ohjauksessa hyödyntää ja kuinka ohjauksen asiantuntijoina itse lähestymme tekoälyä ja sen mahdollisuuksia työssämme.

Ohjaajat kokivat tekoälyn kiinnostavana ja lähtivätkin heti innokkaasti kokeilemaan tekoälyä. Sovellus koettiin erittäin hyvänä keskustelun aloittajana ja herättäjänä. Tekoälyn tuloksista sai vinkkejä ja apua sanoittamaan, mitä osaamista aloilla tarvitaan. Ajankohtaiset osaamistarpeet ja alojen ilmiöt nousivat tekoälyn tulosten kautta esiin. Sovellus tuotti paljon erilaisia sanoja, joita pystyi hyödyntämään tukisanoina jatkokeskusteluissa.

Tekoäly tuo nopeasti tietoa ohjaajan ja ohjattavan käyttöön. Tällöin pohdiskelulle avautuu enemmän tilaa ja aikaa. On hyvä huomioida, millaista tietoa tekoäly tuottaa. Tekoälyä testanneet ohjaajat tunnistivat oman roolinsa tekoälyn hyödyntämisen rinnalla. He arvioivat, että tekoälyn tuloksien tulkintaan tarvitaan yhteistä keskustelua ohjaajan ja ohjattavan kesken. Keskustelun avulla voidaan myös rohkaista ohjattavaa tarkastelemaan saatuja tuloksia kriittisistä näkökulmista. Ohjauksessa on hyvä pohtia, miten tekoälyn tuottamaan tietoa voidaan käyttää ja mitä se minulle kertoo. Tekoälyn tuottamat tulokset tukevat ohjattavien reflektointitaitoja.

Tekoälykokeilut mahdollistivat ohjaajille ohjattavan kysymysten lähestymisen tutkivan oppimisen kautta. Nuoret pääsivät itse kokeilemaan millaisia hakutuloksia tekoäly tuottaa, ja yhdessä ohjaajan kanssa he tutkivat erilaisten työtehtävien tulevaisuuden näkymiä. Tekoälyn tulokset herättivät uusia oivalluksia ja ohjasivat uusien hakusanojen ja tiedonlähteiden äärelle. Joskus tulosten kanssa voidaan tarvita tulkkausta, mutta tutkivaa oppimista tukee, kun nuori saa itse valita mihin suuntaan edetään ja voi edetä omin askelin. Tällä tavoin ohjauksessa on tärkeää tukea uteliaisuutta ja asioiden tutkimista kuitenkin siten, että ohjaaja kulkee ohjattavan rinnalla.

Ohjaajalta tämä vaatii astumista ei-tietämisen positioon. Tällöin tekoälyn kanssa yhteistyöskentely rakentaa ohjauksesta vastavuoroisempaa, ohjattavan ääni edelle etenemistä ja rinnakkain toimimista. Tekoäly voi tuottaa uusia herätteitä ja hakusanoja, mutta ohjattava itse valitsee mihin suuntaan edetään seuraavaksi ilman ohjaajan oman ajattelun vaikutusta. Tämä vahvistaa ohjattavan toimijuutta ja hänen asemaansa oman elämänsä asiantuntijana.

Yhdessä ymmärtämistä tulevaisuuden ohjaustyötä

Jokaisen tekoälyn kanssa toimivan pitää tiedostaa, tekoälysovellusten eettisen kysymykset ja mitä eettiset periaatteet tarkoittavat käytännössä. Tekoäly voi tuoda paljon tietoa, mutta tuoko se ratkaisuja vai tuoko se ohjattaville vain lisää ahdistusta. Toisaalta iso joukko jatkuvia oppijoita eivät ole koulutusorganisaatioiden ohjauksen piirissä. Mistä he löytävät paikan tutkia omaa osaamistaan ja sen hyödyntämistä erilaisissa työtehtävissä?

Myös ohjaajien tulee osata katsoa koulutusta laajemmin. Osaamista voi kehittää pienissä paloissa ja parhaimmillaan eri koulutusorganisaatioiden koulutusten yhdistelminä. Ohjaajalla tulee olla tietoa ja kykyä löytää myös nämä mahdollisuudet. Mitä uutta tekoälysovellukset tuovat ohjauksen digitalisoitumiseen? Ne antavat nopeutta, kykyä hahmottaa moninaisia mahdollisuuksia, kykyä vertailla eri koulutuksia ja niiden tuottamaa osaamista.

Ohjaajien tekoälyn testauskokemuksista huomaamme, että tekoälyn kanssa työskentely ja ymmärrys tapahtuvat vuorovaikutuksessa. Kun tekoäly tiivistää valtavaa tietomäärää, ihmisen tehtävä on arvioida ja keskustella tiedon kanssa. Ohjaajan rooli on myös rohkaista kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiä sekä laajentamaan katsontakantaa. Tekoälysovellus tuottaa nopeasti materiaalia tähän keskusteluun, mutta ohjaajan tärkeä osa on ohjata ohjattavan prosessia ja sitä, kuinka hän pääsee omien kysymystensä kanssa eteenpäin. Ohjaajaa tarvitaan moniosaajuuden tukijana ja kannustajana, rinnalla kulkijana ja osaamisen sanoittajana sekä erilaisen osaamisen yhdistäjänä.

Ohjaajan merkitystä tekoälysovellukset eivät vie minnekään. Päinvastoin ohjaajien merkitys ja rooli on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi.

Tervetuloa kuulemaan lisää Tulevaisuuden osaamista yhteistyöllä -seminaariimme keskiviikkona 23.11.2022 klo 8:30 alkaen. Luvassa kiinnostavia puheenvuoroja tekoälyn, ennakoinnin ja jatkuvan oppimisen teemoista.

Kirjoittajat:
Terhi Keltanen, opintoasiainpäällikkö, opinto- ja uraohjaaja, Itä-Suomen yliopisto
Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, opinto- ja uraohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Dookie, G. 2020. Tekoäly räätälöi oppimispolkuja ja uudistaa valmentajan työtä. Työterveyslaitoksen blogi 15.6.2020. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/tekoaly-raataloi-oppimispolkuja-ja-uudistaa-valmentajan-tyota (Luettu 9.11.2022.)

Luonnon monimuotoisuus on häviämässä hurjaa vahtia 

Luonnon monimuotoisuuden, eli biodiversiteetin häviäminen on ollut viime aikoina paljon esillä uutisoinnissa. Se alkaa tulla kaikkien tietoisuuteen. Elämme kuudennen sukupuuttoaallon aikaa. Hyönteiskato esimerkiksi on silminnähtävää, mistä kertoo niin sanottu tuulilasi-indeksi: viimeisen parinkymmenen vuoden aikana auton tuulilasiin liiskaantuneiden hyönteisten määrä on vähentynyt silminnähtävästi, erään tutkimuksen mukaan jopa 80 %. Ja ennen niin tavalliset lajit ovat uhanalaistuneet, vaikkapa hömötiainen. On tärkeää ymmärtää luontokadon taustoja ja seurauksia sekä sitä, mitä voimme tehdä sen hidastamiseksi.  

Biodiversiteetin ylläpitäminen on maapallon ja ihmisen hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän edellytys. Biodiversiteetti on vähenemässä hälyttävää vauhtia luonnonvarojen kestämättömän käytön, maan- ja merenkäytön muutosten, ilmastonmuutoksen, ympäristön saastumisen ja vieraslajien leviämisen vuoksi. Lajikato heikentää luonnon ekosysteemipalveluja, kuten ruoan ja biomassan tuotantoa, maaperän toimintaa, puhtaan veden ja ilman saatavuutta ja hiilen sidontaa, ja lisää alttiutta säätilan ääri-ilmiöille, luonnonkatastrofeille ja pandemioille. Biodiversiteetin läpileikkaava huomiointi tulee olla osa yhteiskunnan kaikkea päätöksentekoa ja toimintaa kuten ilmastoasiatkin. Biodiversiteettikoulutusta tarvitaan lisää kaikille aloille ja eri ikäryhmille. 

Biodiversiteetti nyt – uutta osaamista vihreän siirtymän vauhdittamiseksi ja biodiversiteetin ylläpitämiseksi on Itä-Suomen yliopiston (UEF) Jatkuvan oppimisen keskuksen ja Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen yhteinen hanke. Hankkeen rahoittajana on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA), joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä ja jonka ohjauksesta vastaavat OKM ja TEM. Sen tavoitteena on lisätä biodiversiteettiin ja luontokatoon liittyvää osaamista laajasti ja poikkitieteellisesti verkkokoulutusten kautta kaikille jatkuvasta oppimisesta kiinnostuneille. Erityiskohderyhmiä ovat pienmetsänomistajat, metsäteollisuuden ja metsäyhtiöiden toimintaverkostot sekä LUMA-verkoston opettajat. Koulutusten monitieteellinen lähestymistapa soveltuu laajalle kohderyhmälle ja tarjoaa hyödyllistä tulevaisuuden ennakointitietoa. 

Hankkeen ensimmäisenä toimenpiteenä suomennetaan valtakunnallisen Biodiversiteettikoulutusverkostohankkeen laatima Biodiversity.now-kurssi (2 op). Kurssi tulee ensi keväänä englanninkielisenä UEF:in avoimen yliopiston tarjontaan ja siihen voi käydä jo tutustumassa Climate Universityn kautta. Suomenkielinen kurssi tulee avoimen tarjontaan syksyllä 2023. MOOC-kurssi sopii laajalle kohderyhmälle. Kurssilla opiskeltavat sisällöt käsittelevät biodiversiteettikriisiä ja biodiversiteettikäsitettä, luontokadon syitä ja biodiversiteetin uhkia, biodiversiteetin suojelua sekä ajankohtaisia asioita ja keskustelua biodiversiteettiteemasta.  

Toisena toimenpiteenä hankkeessa kehitetään metsänomistajille ja metsäalan toimijoille suunnattu koulutuskokonaisuus metsien monimuotoisuuteen liittyvistä ekologisista ja taloudellisista kysymyksistä (10 op). Koulutussuunnitteluyhteistyötä tehdään mm. UEF:in metsätieteen osaston kanssa. Metsätalous on merkittävä työllistäjä Suomessa ja yli puolet Suomen metsistä on yksityisessä omistuksessa. EU:n biodiversiteetti- ja metsästrategiat korostavat metsien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa, mutta yksityismetsänomistajan näkökulmasta kokonaismerkitystä on vaikea ymmärtää. Koulutusosio lisää osaamista metsien monimuotoisuuteen liittyvissä ekologisissa ja taloudellisissa kysymyksissä, edistää osallistumista suojelu- ja luonnonhoito-ohjelmiin sekä edistää tutkimusperustaista kestävän metsänhoidon tietotaitoa osana yhteiskunnan vihreää siirtymää ja kestävyysmurrosta. Koulutus tarjoaa myös tietoa ilmaston lämpenemisen tuomista uusista viljelymahdollisuuksista ja metsäpuiden genetiikan ja jalostuksen tuomista näkymistä. Verkkokoulutusten lisäksi luvassa on ajankohtaispäivä Lustossa ja Punkaharjun puulajipuistossa.   

Kolmantena kokonaisuutena hankkeessa luodaan uutta ja monialaista biodiversiteettiin liittyvää koulutussisältöä UEF:in Kestävän tulevaisuuden opintoihin, joita voi opiskella sivuaineena myös avoimessa yliopistossa. Koulutuskokonaisuudessa biodiversiteetti ja luontokato kytketään yhteiskunnan ajankohtaisiin kysymyksiin. Yhtenä näkökulmana on esimerkiksi yritysten rooli luontokadon pysäyttämisessä. Biodiversiteettiasioiden tunteminen ja soveltaminen ovat tulevaisuudessa kilpailuetu yritystoiminnassa. Vähitellen kaikkien yritysten pitää uudistaa liiketoimintaansa ekologisesti kestäväksi ja monesti muutosten ennakoijat ovatkin voittajia. 

Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan monia kansallisia ja kansainvälisiä toimia, joilla lisätään suojelua, ennallistetaan jo heikentynyttä luontoa ja parannetaan luonnon monimuotoisuutta huomioivia toimintoja. Vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvitaan laajaa taloudellista ympäristökestävyyttä ja kulutustapojen muutosta. Jokaisen ihmisen pienetkin arjen ekoteot osaltaan edistävät luonnon monimuotoisuuden säilymistä. On tärkeää, että kaikki yhteiskunnan tahot pystyvät huomioimaan luontokadon toiminnassaan. Luontohaitat on kompensoitava joko ekologisesti muilla korvausmenetelmillä tai niitä on pystyttävä lieventämään. Suomi on mallimaa luonnon monimuotoisuuden elpymisessä, joten tästä on hyvä jatkaa työtä ja jakaa esimerkkiämme myös muille. 

Tiina Ynnilä 
Kirjoittaja on hankekoordinaattori ja suunnittelija UEF:in Jatkuvan oppimisen keskuksella 

Joustavia koulutuspolkuja ja oppimisen tapoja

Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan joustavaa osaamista. Toimintaympäristöjemme jatkuvat muutokset vaativat meiltä kykyä oppia uutta ja kehittää omaa osaamista suhteessa näihin muutoksiin. Työelämä on moninaisempaa. Urapolut ovat yksilöllisempiä ja oppimisen tarpeet aiempaa ennakoimattomampia. Tämän vuoksi tarvitaan oppijoille ketteriä tapoja kouluttautua ja oppia uutta sekä yhdistää oppiminen työn ja muiden elämänvaiheiden kanssa.

Vauhtia uralle -hankkeessa työelämän moninaisuuteen ja toimialojen muutoksiin pyritään vastaamaan kehittämällä yksilöllisiä ja joustavia koulutuspolkuja. Hankkeessa tarkastelemme oppijoiden mahdollisuuksia luoda itselleen ja elämäntilanteeseensa sopivia koulutuspolkuja. Lisäksi tarjoamme uudenlaisia koulutusratkaisuja niin yksilöille kuin yrityksille. Näitä koulutusratkaisuja kehitämme eri opintoasteiden ja työelämän välisellä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä.

Tässä blogissa tarkastelen, miltä jatkuvan oppimisen ja työelämässä kouluttautumisen polut näyttävät oppijan näkökulmasta ja kuinka ohjauksen avulla voimme tukea näitä prosesseja. Millä tavoin oppijat navigoivat koulutuskentällä ja rakentavat yksilöllisiä osaamiskokonaisuuksiaan? Millaisena oppimisen ja koulutuksen ympäristöt näyttäytyvät aikuisille oppijoille ja millaisia keinoja eri yhteisöissä voidaan hyödyntää oppimisen paikkojen luomiseksi ja jatkuvan oppimisen edistämiseksi?

Oppimista joka puolella

Oppimista tapahtuu jatkuvasti ympärillämme. Oppilaitokset tarjoavat laajan skaalan erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja opiskelutapoja oman osaamisen täydentämiseksi. Kartutamme lisäksi paljon osaamista elämämme aikana toimimalla myös muissa ympäristöissä ja muuttuvissa rooleissa. Opimme kokemalla ja kokeilemalla, onnistumalla sekä epäonnistumalla, tekemällä ja pohtimalla. Opimme paljon ratkomalla ongelmia itsenäisesti tai toimimalla tiimeissä. Erityisesti monimuotoistuvassa työelämässä opimme paljon työssä ja työyhteisöissä.

Oppijoina rakennamme omia oppimisen polkujamme näissä erilaisissa ympäristöissä. Polkumme muodostuvat aiemmista kokemuksistamme oppimisesta ja koulutuksesta. Polut voivat olla pirstaleisia ja katkonaisia, mutta niistä muotoutuu jokaisen yksilöllinen osaamiskokonaisuus. Oppimispolkujen rakentaminen edellyttää ymmärrystä oman toimintaympäristön mahdollisuuksista ja taitoa valita oppimistapoja, jotka kehittävät omaa osaamista. Osa oppii osallistumalla koulutuksiin tai kursseille, osa oppii uusissa työtehtävissä, kun osa taas haluaa perehtyä uusiin asioihin itsenäisesti ja omaan tahtiin. Oli tavoitteena työllistymisen tai uran edistäminen, työssä pysyminen tai uuden suunnan etsiminen, on tärkeää tunnistaa ja tiedostaa, millaista osaamista haluaa kehittää.

Joskus oppimisen paikkojen ja koulutustarjonnan kentällä navigoiminen voi olla oppijalle haasteellista. Monimuotoisen työuran ylläpitämiseksi oppijalta vaaditaan ennakointitaitoa, osaamisen suhteuttamista ympäristöön sekä jatkuvaa oppimista (Järvensivu 2022, 16). Tällaiset taidot eivät synny yhdessä yössä yksittäisellä kurssilla. Oppimista tulisikin tarkastella läpi elämän ulottuvina, koulutusasteet ylittävinä ja limittäin asettuvina koulutuspolkujen jatkumoina (vrt. Vehviläinen 2019, 35).

Pitääkö koko ajan oppia uutta?

Jatkuvan oppimisen vision mukaisesti jokaisella tulisi olla mahdollisuus kehittää osaamistaan työuran aikana ja saada työllistymisen ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen (Valtioneuvosto 2020, 32). Osaamistarpeet vaihtelevat elämäntilanteiden muutoksissa. Nykyisen aikuisopiskelijan profiili ei ole vain yhdenlainen, vaan siirtymät jokaisen oppijan elämässä (kuten työttömyysjaksot, perhevapaat, opiskelu, erilaiset työsuhteet, sairausjaksot ja kuntoutuminen) ovat entistä moninaisempia.

Tiedämme myös, että osallistumismahdollisuudet vaihtelevat eikä kouluttautuminen jakaudu tasaisesti yhteiskunnassamme. Jatkuva oppiminen puhuttelee erityisesti niitä, jotka kokevat oppimisen mieluisaksi. Kaikille oppiminen ei ole automaattisesti motivoivaa. Muutosvastarinta syntyy helposti, kun jatkuvien muutosten keskellä on kyettävä vielä oppimaan jotain uutta. Arjen realiteettien lisäksi aiemmat kokemukset koulutuksesta, opiskeluvalmiudet sekä asenne oppimiseen vaikuttavat koulutukseen hakeutumiseen. Myös asuinpaikka ohjaa koulutusvaihtoehtoja. Onko koulutusta tarjolla lähellä tai onko oppijalla mahdollisuuksia ja välineitä osallistua verkkokoulutuksiin? Työssä olevien kouluttautumiseen vaikuttavat myös organisaation suhtautuminen koulutukseen, kuinka koulutuksen anti on hyödynnettävissä työssä ja onko oppimiselle varattu aikaa.

Oppimisen paikkojen löytäminen ei ole siis täysin mutkatonta ja oppijat joutuvat käyttämään erilaisia strategioita koulutuspolkujen rakentamiseen. Opiskeluvalmiuksista tärkeimpinä ovat kiinnostus ja muutosvalmius. Usein opiskeluun liittyy myös itsenäistä työskentelyä ja kirjallisia tehtäviä. Ne voidaan kokea haasteellisena, jos niiden tekeminen ei ole tuttua, mutta tukea tehtäviin on aina saatavilla. Pitkäjänteisyydellä ja sitoutumalla omaan oppimisprosessiin pääsee jo pitkälle.

Keinoja edistää jatkuvaa oppimista omassa yhteisössä

Joskus yhteisöt voivat edistää yksilön koulutusmotivaatiota ja antaa vauhtia koulutuspolulle. Kuten Vauhtia uralle -hankkeen opiskelijatarina Niina Hattusesta kertoo, hän innosti koko työyhteisönsä oppimaan. Tiivis koulutus tuki työyhteisön osaamisen kehittymistä ja opiskelumenetelmät koettiin sopiviksi työssäkäyvien arjessa. Sparraus ja työtä tukevien taitojen oppiminen työyhteisön kanssa ruokki oppimisen motivaatiota ja oppimisesta tuli yhteinen asia. Lue opiskelijatarina kokonaisuudessaan nettisivuiltamme https://vauhtiauralle.wordpress.com/opiskelijatarina-niina-hattunen/.

Oppimisesta, osaamisen kehittämisestä sekä urasuunnittelutaidoista on tullut osa työtä ja yritysten menestymisen avain. Siksi lisätieto joustavista oppimisen tavoista ja oppimisympäristöistä auttaa saamaan uusia näkökulmia henkilöstökoulutusten suunnitteluun. Kun tunnistetaan, että oppiminen on koko työyhteisön asia eikä vain erillinen työtehtävä, voidaan alkaa kehittää uudenlaisia oppimisen menetelmiä yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Tärkeitä keinoja oppimisen edistämiseksi työyhteisöissä on tiedon jakaminen ja uusien innovaatioiden luominen yhdessä. Myös itseopiskelu yhdistettynä sparraavaan ja tietoa tuottavaan työyhteisöön edistää koko työyhteisön oppimista. Kun tuetaan oppijoita tutkimaan ja kokeilemaan, se edistää hyvää oppimisen kierrettä. Uuden työntekijän kohdalla on hyvä myös muistaa perehdytyksen merkitys. Hyvä perehdytys vaikuttaa myöhäisemmässä uravaiheessa rohkeuteen soveltaa ja luoda uutta. (Marjomaa 2022.)

Näitä asioita olemme huomanneet myös kolmen koulutusorganisaation yhteisissä täsmäkoulutuksissamme. Vauhtia uralle -hankkeen ketterät täsmäkoulutusmallit pyrkivät tarjoamaan joustavia toteutusmuotoja ja mukautuvaa tukea henkilökohtaisiin oppimisen tarpeisiin. Koulutukset tarjoavat työelämän oppijoille mahdollisuuden innostua taas oppimisesta, päästä kokeilemaan ja harjoittelemaan uusia asioita käytännössä. Koulutuksemme on koettu myös hyviksi kertauksen ja muistelun paikoiksi. Muiden ammattilaisten kanssa keskustelu avaa uusia näkökulmia ja tukee ymmärryksen syventämistä. Tukea oppimiseen antavat eri oppilaitosten asiantuntevat opettajat. Näitä tarvelähtöisiä koulutuspilotointeja jatkamme syksyllä 2022.

Joustavuutta omaan koulutuspolkuun ohjauksen tuella

Yhteenvetona voidaan todeta, että uuden oivaltaminen luo oppimisen kierteen, jossa oppiminen ruokkii uutta oppimista. Aina oppimisen ei tarvitse liittyä työtaitojen oppimiseen tai työllistymiseen, vaan myös yksilönä kasvuun ja kehitykseen (Hautamäki 2008, 32-33). Jatkuva oppiminen on kuitenkin väline hallitsemaan moniulotteisia koulutuspolkuja.

Miten oppijana tulisi lähteä liikkeelle oman osaamisen kehittämisen kanssa? Järvilehto (2019, 16) kannustaa ihmisiä seuraamaan heitä aidosti kiinnostavia oppimis- ja työllistymismahdollisuuksia. Tämänkin blogin tavoitteena on rohkaista jokaista siihen, että monenlainen opiskelu elämän varrella kannattaa. Ohjauksen rooli on tärkeä koulutuksen yhteydessä ja koulutuspolun eri vaiheissa myös aikuisilla. Jos tuntuu, että törmää opiskelussa esteisiin tai jumiutuu, tukea ja apua on saatavilla. Oppijoina meidän on tärkeää ymmärtää, kuinka voimme hyödyntää ympäristöämme osaamisen kehittämiseksi uran eri vaiheissa. Tarvitsemme rohkaisua kouluttautumiseen, ajankohtaista tietoa monipuolisista oppimisen vaihtoehdoista sekä ohjausta ja neuvontaa oman oppimispolun rakentamiseksi.

Ohjauksen avulla jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ovat saavutettavampia suuremmalle joukolle. Erilaisten koulutusratkaisujen tavoitteena on madaltaa osallistumiskynnystä ja tavoittaa nimenomaan niitä oppijoita, jotka erityisesti hyötyvät koulutuksesta tai jotka eivät muutoin osallistuisi niihin. Kehitystyössä olemme havainneet monia tarpeita, jotka kohdistuvat niin yksilöllisiin tietoihin ja taitoihin kuin erilaisiin siirtymävaiheisiin. Kolmen oppilaitoksen yhteistyöllä voimme entistä paremmin havainnoida niitä paikkoja, joissa oppijaa on tarpeen tukea. Ohjauksen avulla voidaan tarjota joustavaa ja mukautuvaa tukea jokaisen henkilökohtaisiin oppimisprosesseihin ja keinoja osaamisen tunnistamiseen. Tällä tavoin löydämme merkityksellisiä kokonaisuuksia joskus pirstaleiselta tuntuvalta koulutuspolultamme.

Tervetuloa kuulemaan lisää tulevaisuuden ohjausteemoista seminaariimme Unelmasta uratarinaksi – Ohjauksella avaimia tulevaisuuteen perjantaina 28.10.2022 klo 8.30 alkaen. Ilmoittaudu 14.10.2022 mennessä https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/d96205b5-4204-427d-ac02-d8a7a5208440?displayId=Fin2600358

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Kirjoittaja: Nadja Marjomaa, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Hautamäki, A. (toim.) 2008. Oppimisen muuttuva maasto. Taloudellisesta taantumasta nousuun oppimista kehittämällä. Oppiminen ja koulutus tulevaisuustyöryhmän raportti. Kansallinen ennakointiverkosto. Sitra: Helsinki.

Järvilehto, J. 2019. Suomesta jatkuvan oppimisen suunnannäyttäjä. Jatkuvan oppimisen haasteita ja ratkaisuja teknologiateollisuuden näkökulmasta. Teknologiateollisuus ry 7/2019. https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/2019-09/Suomesta_jatkuvan_oppimisen_suunnann%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4_2019_esitysversio.pdf

Järvensivu, A. 2022. Monimuotoinen työ ja työura edellyttävät erityisiä kompetensseja. Työpoliittinen aikakauskirja 1/2022, 8-18.

Marjomaa, N. 2022. Kahviala ammatillisen oppimisen kenttänä – Kerronnallinen tutkimus työssä oppimisesta. Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Kasvatustieteiden ja psykologian osasto. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20220628  

Valtioneuvosto. 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5

Vehviläinen, J. 2019. Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2019:1. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/siirtymien_vaikutus_koulutuspolun_eheyteen.pdf

Osaamisen todentaminen digitaalisilla työkaluilla

Oletko joskus suorittanut opintojaksoja vapaa-ajallasi tai osallistunut esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa järjestetyille kursseille? Osa jatkuvaa oppimista on tutkintojen suorittamisen ja työn ohessa tapahtuva vapaa-aikana oppiminen. Myös tällä tavoin kertyneen osaamisesi näkyväksi tekeminen on tärkeää ja tekee sinusta työmarkkinoilla tavoitellumman osaajan. Digitalisaatio mahdollistaa osaamisesi esille tuomisen muillakin keinoilla kuin perinteisillä paperisilla tutkinto- tai työtodistuksilla. Digitalisaation myötä voit näyttää osaamisesi esimerkiksi LinkedInissä tai muissa kanavissa, joista mahdolliset työnantajat pääsevät tutustumaan sinuun ja osaamiseesi.

Tutkintokoulutukset siirtyvät koulutuksen järjestäjien toimesta Opintopolku-verkkopalveluun, missä omia suoritettuja opintoja voi käydä katsomassa Suomi.fi-tunnuksilla. Linkin omista Opintopolussa olevista opintosuorituksista voi myös lähettää vaikkapa työnantajalle työnhaun yhteydessä. Opintopolussa näkyy kuitenkin vain opintojaksojen nimet, laajuudet ja arvostelu. Opintojaksojen tarkempaa kuvausta eli sisältöä sieltä ei näe. Opintopolkuun siirtyy vain tutkintokoulutuksen opintosuoritukset, esimerkiksi työnantajien järjestämät täydennyskoulutukset tai harrastusten yhteydessä suoritetut opinnot eivät palveluun siirry. Osaamismerkit ovat yksi keino kuvata muuten kuin tutkintokoulutusten kautta kertynyttä osaamistasi.

Oppijan Open Badge -osaamismerkit

Kun haluat kuvata osaamistasi mahdollisimman laajasti, yksi vaihtoehto on Open Badge -osaamistili ja digitaaliset osaamismerkit. Perustamalla Open Badge -tilin voit koota kaiken oman osaamisesi samaan paikkaan. Voit koota tilille niin tutkintokoulutuksien kautta kuin työelämässäkin kertyneen osaamisesi. Tilillä voi olla linkki Opintopolkuun, tai sinne voit ladata kaikki tutkintotodistuksesi esimerkiksi pdf-tiedostoina. Työtodistuksissa informaatio rajoittuu yleensä tekstiin. Työtodistuksiin kirjataan yleensä vain työsuhteen kesto, tehdyt työtehtävät jne., mutta Open Badge -tilille voit ladata myös vaikkapa kuvia tekemistäsi töistä. Kuvagalleriaa voit laajentaa sitä mukaa, kun osaamisesi karttuu. Kyseessä on siis eräänlainen digitaalinen portfolio, jonka linkin voit lähettää mahdollisille työnantajille. Suorittaessasi tutkinto-opintoja voit hyödyntää tiliä myös osaamisen tunnustamisessa eli hyväksi lukemisessa lähettämällä linkin opettajalle ennen keskustelua.

Kuva 1. Osaamismerkkejä erään käyttäjän tilillä. Klikkaamalla merkkejä pääsee lukemaan mm. koulutusten sisällöt.

Open Badge -tili on yksityishenkilöille eli opiskelijalle tai työntekijälle ilmainen väline osaamisen esittelemiseen. Koulutusorganisaatiot maksavat Open Badge Factory -lisenssimaksun, joka on lisenssin laajuudesta riippuen muutamia satasia vuodessa.

Open Badge Factory koulutusten toteuttajille

Koulutusorganisaatioille osaamismerkkien myöntäminen opiskelijoille on tehty sujuvaksi ja tapahtuu samassa ympäristössä, erillisen Open Badge Factory -käyttöliittymän kautta. Open Badge Factory on eräänlainen todistusten laadintapohja. Sinne ladataan varsinainen 200×200 pikselin osaamismerkki, ja sinne kirjoitetaan merkin saamisen kriteerit eli todistukseen tuleva teksti. Osaamismerkin myöntäminen tapahtuu myös järjestelmän kautta lähettämällä merkit opinnot läpäisseille sähköpostitse. Opiskelijan näkökulmasta merkin vastaanottaminen tapahtuu siis sähköpostin kautta. Mikäli opiskelijalla on jo Open Badge -tili, merkin voi kuitata vastaanotetuksi klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. Mikäli tiliä ei vielä ole, opiskelija voi ladata todistuksen osaamismerkin suorittamisesta pdf:nä.

Kuva 2. Opiskelijan saama sähköpostiviesti osaamismerkin myöntämisestä.

Osaamismerkit käytössä Riverialla, Karelialla ja UEF:llä

Vauhtia uralle -hankkeessa kehitetään uudenlaisia koulutuspalveluja yli koulutusasteiden ja tutkintorajojen Riverian, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan myös koulutuksia, jotka eivät siirry rekistereihin (Wilma, Koski, Opintopolku) tai joista ei voi myöntää tutkintotodistuksia. Näitä tilanteita varten tarvitaan digitaaliset osaamismerkit, joilla osaaminen voidaan todentaa. Osaamismerkkejä pilotoitiin ensimmäisenä maarakennuksen esimieskurssin yhteydessä. Opintojakso toteutettiin kolmen koulutusorganisaation yhteistyönä, jolloin kukin opettaja kirjoitti todistukseen oman osionsa kriteerit.

Digitaaliset osaamismerkit soveltuvat hyvin tilanteisiin, joissa opinnot koostuvat pienistä palasista eri koulutusaloilta tai eri koulutusasteilta. Usein niitä hyödynnetään myös silloin, kun on tarvetta yhtä opintopistettä pienempien räätälöityjen opintojen rakentamiseen. Merkin myöntäjänä voi olla yksi taho, tai kukin organisaatio voi myöntää merkin omasta osiostaan. On myös mahdollista rakentaa tasoja ja laajuuksia täysin eri tavalla kuin tutkintokoulutuksissa, vaikkapa pronssinen, hopeinen ja kultainen työtehtävien osaaja.

Koulutusten toteuttaminen kolmen asteen yhteistyönä on ollut hankkeessa sujuvaa, ja digitaaliset osaamismerkit ovat tehneet koulutuksista kertyneen osaamisen kuvaamisesta helppoa niin organisaatioille kuin opiskelijoillekin. Tulevaisuudessa koulutuksia rakennetaan yhä enemmän räätälöityinä ja alle yhden opintopisteen mikro-opintoina, jolloin uskomme myös osaamismerkkien yleistyvän osaamisen kuvaamisessa. Merkkien arvostusta nostanee se, että työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat juuri asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudenlaisten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamisesta sekä osaamismerkkien ja muiden osaamiskuvausten kehittämisestä.

Lisätietoja:

https://openbadgepassport.com/1etusivu/

https://openbadgefactory.com/fi/

https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM044:00/2021

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Kirjoittajat:
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Arto Laaninen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Kansainvälisten lääkäreiden uusittu täydennyskoulutus käynnistyy 

Kuinka saada kansainväliset lääkärit töihin Suomessa – suomen kielellä? Lääkärin suomi -koulutuksen suomen kielen opettajat kertovat hankkeesta, sen tavoitteista, ja mitä hankkeessa tapahtuu juuri nyt.

Taustaa hankkeesta

Lääkärin suomi -koulutuksia on järjestetty Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä vuodesta 2016 lähtien. Koulutus on tarkoitettu lääkäreille, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa muualla kuin Suomessa.  

Lääkärin suomi -koulutuksen tavoitteena on se, että lääkärillä on ammatilliset ja kielelliset valmiudet suomalaisessa työelämässä toimimiseen. Valviran kuulusteluissa mitataan näitä valmiuksia, ja kuulustelujen läpäiseminen on vaatimuksena lääkärin työn harjoittamiseen Suomessa. Laillistamiskuulusteluissa vaaditaan nykyään vähintään B2-tason suomen kielen taitoa.

Uudet tuulet 2021–2024 

Lääkärin suomi -hanketta kehitetään ja pilotoidaan Talent Boost -rahoituksella 2021–2024. Koulutuksen suunnittelussa mukana on kolme yliopistoa: Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Jokaisesta yliopistosta on mukana S2-osaamista ja lääketieteen osaamista.  

Uuden opetussuunnitelman mukainen koulutus alkaa syksyllä 2022. Hakuaika koulutukseen on käynnissä 27.5. saakka ja elokuussa järjestetään pääsykokeet, joiden perusteella valitaan koulutukseen 20 opiskelijaa.  Koulutus kestää vuoden. Integroidussa opetuksessa kielenoppimisen tavoitteet ja sisällöt on solmittu yhteen ammatillisten tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Tämä edellyttää suomen kielen opettajien ja lääketieteen kouluttajien tiivistä yhteistyötä.   

Ammatillisessa osiossa tavoitteena on opettaa sellaisia taitoja, joita Suomen ulkopuolella opiskelleella lääkärillä ei voi olettaa olevan ennestään, kuten esimerkiksi suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän tuntemusta, erilaisten lausuntojen kirjoittamista ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Suomen kielen opetus tukee näitä tavoitteita. Kaikkein keskeisin tavoite suomen kielen kannalta on kuitenkin potilaan kanssa keskustelun sujuminen. Sitä vaatii myös potilasturvallisuus.  

Mitä hankkeelta odotetaan?  

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien taidot ja tiedot saadaan suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Valviran laillistamisprosessi on raskas ja aikaa vievä. Tavoitteena on nopeuttaa tätä prosessia.  

Entistä tiiviimpi yhteistyö suomen kielen opettajien ja lääkärikouluttajien kesken luo mahdollisuuden syventää kansainvälisten lääkäreiden osaamista ja taitoja.  

Koulutukseen integroitu työharjoittelu eli amanuenssuuri tuo käytännön työelämän lähemmäksi koulutuksen tavoitteita. Koulutuksessa on nyt mukana erilliset kielen oppimisen tavoitteet myös amanuenssijakson ajaksi, tarjolla on kielitukea ja ohjausta.  

Maahanmuuttajalääkärien täydennyskoulutushanke on yksi suunnannäyttäjistä laajemmassa pyrkimyksessä täsmentää työelämän kielitaitovaatimuksia ja kehittää alakohtaista kielenoppimista. 

Yliopistojen välinen yhteistyö mahdollistaa hyvien käytänteiden jakamisen ja uusien innovaatioiden syntymisen.  

Lue Lääkärin suomi -hankkeesta lisää täällä.

Blogikirjoitus on julkaistu myös Kielibuustin blogissa.

Kirjoittajat,
Tuula Korhonen, Itä-Suomen yliopisto / Jatkuvan oppimisen keskus
Taina Pitkänen, Tampereen yliopisto
Saija Pyhäniemi, Helsingin yliopisto
Maija Tervola, Tampereen yliopisto

Miten lasten ja nuorten osallisuutta tuetaan harrastusryhmissä?

Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla mieluisa harrastus asuinpaikasta, varallisuudesta ja tuen tarpeesta riippumatta. Tätä tavoitellaan koko maan mittakaavassa ja tavoite on konkretisoitunut Opetus- ja Kulttuuriministeriön Harrastamisen Suomen mallissa. Mallin tavoitteena on taata lapselle koulupäivän yhteyteen mieluisa ja maksuton harrastus.

Joskus harrastukseen osallistuminen voi vaatia tukea. New Cultural Horizons -hankkeessa (2020–2022) on kehitelty osallistumisen mahdollisuuksia taide- ja kulttuuriharrastuksissa erityisesti neuroepätyypillisten (nepsy) lasten ja nuorten osalta. Toimenpiteitä ja pilotointeja tehtiin sekä Pohjois-Karjalassa että Karjalan tasavallassa Venäjällä. Huhtikuussa 2022 valmistui aiheeseen liittyvä julkaisu ”Että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua taideopetukseen” – Tuen tapoja taide- ja kulttuuriharrastuksiin, jonka on toimittanut projektitutkija ja erityisluokanopettaja Satu Piispa-Hakala Itä-Suomen yliopiston Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolta. Julkaisussa on kuvattu suunnittelu- ja toimintatapoja sekä käytäntöjä, joilla harrastamisen mahdollistamista voi lähestyä eri toimintaympäristöissä.

Julkaisua edelsi kaksivuotinen taustatyö teeman tiimoilta rajan molemmin puolin. Kyselyjen avulla selvitettiin erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa sekä taide- ja kulttuurialalla työskentelevien ohjaajien ja opettajien tarpeita. Harrastuspilotointien kautta kokeiltiin erilaisia inklusiivisia osallistumisen tapoja, kuten esimerkiksi etäyhteydellä toteutettavaa kuvataidekerhoa ja yhteiskanteleen soittokerhoa. Harrastusteemoina Suomen puolella olivat sirkus, kuvataide, musiikki ja draama. Harrastusryhmien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat sekä erityispedagogiikan opiskelijat että harrastustoimintaa tarjoavat organisaatiot. Julkaisussa on myös kuvattu erilaisia tapoja kouluttaa kulttuuri- ja taidealan henkilöstöä, ja lisätä sitä kautta kohtaamisen ammattitaitoa. Hankkeen puitteissa mm. syntyi Nepsy-lasten ja -nuorten ohjaaminen taide- ja kulttuuriharrastuksissa -opintojakso (4 op), josta on tarkoitus muokata ja kehittää pysyvä tuote UEF:n Jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan.

Lasten ja nuorten osallisuuden tukeminen harrastusryhmissä on tärkeä ja ajankohtainen teema. Se on ollut keskiössä myös Tatu ry:n Vauhti-hankkeessa, jossa on kehitetty tukea erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden vapaa-aikaan ja harrastamiseen Pohjois-Savossa. Hankkeittemme hyvistä ja osallisuutta tukevista esimerkeistä on tulossa Erityisen hyviä juttuja -podcast-sarja, josta kuulette pian lisää!

Tervetuloa ”Että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua taideopetukseen” – Tuen tapoja taide- ja kulttuuriharrastuksiin -kirjan julkaisutilaisuuteen 12.5.2022 klo 14. Lue lisää ja ilmoittaudu tästä.

Tiina Ynnilä on Jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija ja muun muassa New Cultural Horizons -hankkeen projektikoordinaattori