Ohjaa nuorta ratkaisukeskeisesti

Ratkaisukeskeisyys on tapa ajatella ja toimia suhteessa muihin ihmisiin. Sitä on luonnehdittu asenteeksi ja strategiaksi ongelmallisissa tilanteissa. Tässä lähestymistavassa ihmiskäsitys on keskeisessä roolissa. Ihmisillä on voimavaroja tavoitteiden saavuttamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen, mutta joskus he unohtavat sen. Näin ollen ihmisiä tulee muistuttaa heidän voimavaroistaan ja rohkaista kokeilemaan jotain (uutta) päästäkseen asiassa eteenpäin. Ratkaisukeskeisyyteen liittyvät vahvasti tavoitteellisuus ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Ohjaustilanteessa asiakkaan ratkaisupuhetta vahvistetaan. Ratkaisupuhe on keskustelua siitä, mitä asiakas tahtoo saavuttaa ja keinoista tavoitteen saavuttamiseksi. 

Lähestymistapa sisältää monia yksinkertaiselta kuulostavia periaatteita sekä useita hyödyllisiä menetelmiä. Menetelmät tulee kuitenkin muokata kohderyhmälle sopiviksi. Ratkaisukeskeinen työote ohjauksessa -koulutuksen osallistujat laativat ehdotuksia nuorille sopivasta valmennus-/ohjauskeskustelusta. Tässä on niistä laadittu synteesi. Valmennuskeskustelun kysymykset on ryhmitelty. Voit valita tilanteeseen sopivan vaihtoehdon joka ryhmästä. Kysymykset ovat yleiskielisiä, mutta keskustelussa kannattaa tietenkin mukailla puhe- ja nuoren kieltä, jotta tilanne on mahdollisimman luonnollinen. 

Mitä sinulle kuuluu? 
 
Mistä haluat keskustella tänään? 
Oletko tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseesi – onko jotain, josta tahtoisit keskustella? 
Mikä on tällä hetkellä tärkein tavoitteesi? 
 
Miten tahtoisit asian olevan eri tavalla? 
Millaista sinun elämäsi olisi, kun tavoite on saavutettu tai ongelma on poistunut? 
Mitä hyötyä sinulle on tavoitteen saavuttamisesta? 
Mistä muut ihmiset (esim. perhe, läheiset, kaverit, opettajat) huomaavat, että olet tavoitteen saavuttanut? 
Millaista elämä on sitten, kun olet päässyt tavoitteeseesi? 
Mitä hyvää tavoitteen saavuttaminen tuo elämääsi? 
Millaisia hyviä asioita on viime aikoina tapahtunut asiaan liittyen? 

Asteikolla 1–10 missä olet tällä hetkellä menossa tavoitteen saavuttamiseksi? 

Mitä toivoisit seuraavaksi tapahtuvan asian suhteen? 
Mikä on seuraava askel tavoitteen saavuttamiseksi? 
Mikä on pienin asia, jonka voit seuraavaksi tehdä päästäksesi lähemmäs tavoitetta? 
Milloin voisit aloittaa muutoksen? 

Mitkä asiat auttavat sinua seuraavassa askeleessa? Mitä apua tarvitset? 
Kuka sinua voi auttaa tavoitteeseen pääsemiseksi? Millaista tukea toivoisit näiltä henkilöiltä? 
Voinko minä auttaa? Tai onko joku muu, joka voi auttaa? 

Mikä motivoi, jos tavoitteen saavuttamisessa tulee esteitä? 

Mikä on ensimmäinen asia, minkä teet tavoitteesi eteen ja milloin? 
Mitä teet seuraavaksi? Milloin ja miten? 
Nyt kun haastattelu on ohi, mitä teet ensimmäiseksi tavoitteen saavuttamiseksi ja milloin? 

Milloin seuraavan kerran palaamme asiaan? Mitä teet siihen mennessä? 
Sopiiko sinulle, että tavataan uudestaan ja katsotaan, kuinka asia on edennyt? 
Milloin palataan tähän asiaan uudelleen? 

Blogin laati Arttu Puhakka, ratkaisukeskeinen valmentaja,
UEF JOK 

Beyond the Campus: Exploring Activities and Services for International Students and Foreigners in Joensuu

The image of Joensuu as a small homogeneous city is changing as the number of international students and foreigners from diverse ethnicities and backgrounds increases. The University of Eastern Finland is responsible for most of the growth in the international population. Every year more students come to Joensuu to study and sometimes their family members accompany them. This leads to more intercultural encounters, which creates a need for resources and services available to support their well-being and increase the sense of belonging in the community. This blog post will investigate the availability of information and accessibility of services that are not part of the university. These services include different spare time activities, hobbies, and any services necessary for living, from small repair shops for bikes, cars, and clothes to general physical and mental well-being services. This blog aims to explore the overall inclusivity of the city’s services for non-Finnish speakers in Joensuu.

There’s still some room for improvement in raising the visibility of the existing information

The municipality of Joensuu has provided a general English version of its website, though the information available there is only limited to basic details about the city. Unfortunately, the English version is only updated at most once a month with a single news item. Moreover, there is no relevant information about spare time activities and events at all in English. Some organizations such as the work office offer interpretation services in multiple languages for people who need them. In other organizations such as banks and tax offices, the staff make every effort to help customers to the best of their abilities. Usually with a combination of English and a basic understanding of the Finnish language, it is manageable to fulfill one’s needs.

Many situations and needs are easy to fulfill by using the English language but people who speak other languages might confront challenges. It is important to consider these language barriers and problems that stem from it and help the internationals to equip themselves with at least basic Finnish skills to facilitate their encounters with locals. The Joensuu community is very understanding and usually tries its best to accommodate non-Finnish speakers. However, the city of Joensuu still has some room for improvement in raising the visibility of the existing information and strengthening the networks within the city.

The University of Easter Finland offers a variety of sports services and activities through Sykettä and international clubs such as ESN Joensuu (Erasmus Students Network) or events organized by the student union. Beyond what is organized on the campus, there is not much opportunity to engage in the activities and events organized in the city. Sometimes international students take the initiative and organize an event with the help of a specific organization, such as the multicultural café which is organized by the Red Cross. Unfortunately, due to lack of support, many of these events remain unknown and they become another place for a limited number of international students to hang out with only a few Finnish people.

Equal access to information and opportunities for everyone

To have a city that embraces diversity and fosters a more inclusive environment, it is crucial to have equal access to information and opportunities for everyone. The university promotes numerous events through the channels within the university community. Individuals who are foreigners or international students residing in the city but not part of UEF communities might miss out on these announcements. However, there is a growing awareness inside and outside of the university and an active effort to provide information for a larger group and include international students and foreigners in the city’s programs.

Joensuu has a good variety of outdoor activities throughout the year which might not be difficult for internationals to participate in. However, when it comes to cultural events, there are very few choices available for non-Finnish speakers and even the information about these events is mostly only in Finnish which becomes a problem for international students in the first step of the way when seeking such events.

There are some NGOs and nonprofit organizations that have included international people in their programs to some extent and provide services for them such as North Karelia Crisis Center and Red Cross. Some organizations such as International House Joensuu occasionally organize events for both international and Finnish people, but they do not happen often, and few people become aware of them. Some restaurants and café have their menus in both Finnish and English and even if not they are happy to explain any questions. Most repair shops will help you in English, but you must find the one that suits you through your network of friends otherwise it might be difficult to find them. Having a basic understanding of Finnish helps in finding these services.

Genuine support of people leads to a more inclusive city

When I think about my time in Joensuu over the past two years, my initial thought is not the breathtaking nature or the cleanliness of the city, although those are important. Instead, what stands out in my memory is the kindness of people who have helped and supported me or just simply stood beside me throughout my tough times. It does not matter how big or small these acts are, the fact that they went out of their way to help me was remarkable. I remember that complete strangers stopped their cars in the middle of winter when they noticed that I had had an accident and did not leave until the matter was completely resolved or a bus driver that could hardly speak English tried to help me as a newcomer in the city to get to where I want in the city. It is because of this genuine support that I believe that Joensuu has so much potential for change toward a more inclusive city that can make life more comfortable for the internationals rather than isolating them and make it easier for them to access the services they require.

As an international student or foreigner in Joensuu, discovering leisure activities, services, and public events beyond the university campus can be quite challenging. While certain limitations exist, there are some efforts from both international and Finnish individuals to fill this gap and enhance the overall experience of internationals in the city. Some internationals are actively seeking information by themselves. Meeting them halfway by providing relevant information contributes to the creation of a more open, accessible, and inclusive city for all the residents in the future.

Shima Garousi
UEF Trainee at the Center for Continuous Learning 

Osallistujien kokemuksia uudesta kansainvälisten lääkärien koulutuksesta

Olemme pian päättämässä ensimmäistä uudenmallista täydennyskoulutusta EU/ETA-maiden ulkopuolella koulutetuille lääkäreille. Koulutus on auttanut meitä monella tavalla. Silti pitkä ja mutkikas laillistusprosessi voi viedä mehut.

Osallistujien omat kokemukset

Nyt on tullut päätökseen ensimmäinen Lääkärin suomi -täydennyskoulutus, joka on tarkoitettu EU/ETA-maiden ulkopuolella koulutetuille lääkäreille. Koulutus on toteutettu Talent Boost -rahoituksella ja sen ovat toteuttaneet Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistot. Tämän blogitekstin kirjoitamme me, ensimmäiseen koulutukseen osallistuneet lääkärit. Olemme saaneet koulutuksesta paljon hyötyä. Olemme oppineet asioita, joita tarvitaan nimenomaan Suomessa työskentelyyn, esimerkiksi tietoa lääkärin velvollisuuksista ja potilaan oikeuksista, lääkärin työhön liittyvistä laeista. Olemme oppineet, miten terveydenhuolto toimii Suomessa ja mistä voi hakea tietoa, esimerkiksi Terveysportista, Fimeasta ja Finlexistä.

Kuva: Tuula Korhonen. Kaikki oikeudet pidätetään.

Koulutuksesta monenlaista hyötyä

Koska olemme kouluttautuneet lääkäreiksi EU/ETA-maiden ulkopuolella, meidän matkamme laillistetuiksi lääkäreiksi on pitkä ja mutkikas. Päättyvä koulutus on kuitenkin auttanut meitä valmistautumaan paremmin laillistamisprosessin tentteihin, tiedämme esimerkiksi nyt paremmin, mihin kannattaa kiinnittää huomiota tenttivastausten rakentamisessa. Koulutus on lisäksi auttanut ymmärtämään paremmin, missä olen nyt ja mihin suuntaan voin mennä seuraavaksi tässä pitkässä prosessissa. Koulutus on tuonut myös lisää itsevarmuutta lääkärinä työskentelyyn ja suomen kielen puhumiseen. Itseluottamus on kasvanut ryhmässä työskentelyn ansiosta. Olemme saaneet koulutuksen myötä uutta motivaatiota kehittää taitojamme.

Pitkä laillistusprosessi voi uuvuttaa

Koulutuksen hyödyistä huolimatta matkamme laillistetuksi lääkäriksi ei ole helppo. Työelämän vaatimukset ovat korkeat, niin kielitaidon kuin ammattitaidonkin osalta, ja niin kuuluu ollakin. Mutta koemme, että laillistamisprosessi ei kaikilta osin toimi hyvin. Eri toimijat, kuten TE-toimisto, Valvira, koulutusta tarjoavat ja tenttejä järjestävät yliopistot sekä harjoittelupaikkoja tarjoavat sairaalat muodostavat meidän laillistamisprosessissa olevien lääkärien näkökulmasta mutkikkaan systeemin, jossa eteemme tulee toinen toistaan hankalampia vaatimuksia, joista on vaikea päästä eteenpäin. Esimerkiksi yliopisto nosti hiljattain kielitaitovaatimusta YKI 4:ään viimeisen tentin kohdalla, mikä on sinänsä perusteltua potilasturvallisuuden takia, mutta hankaluuksia tulee, koska kielitaitotodistus pitäisi esittää jo ilmoittautumisvaiheessa, minkä jälkeen odotusaika tenttiin kestää vielä yli vuoden. Näin prosessi pitenee jo kohtuuttomasti, ja työura jää monille meistä lyhyeksi.

Vaikka laillistamisprosessin vaatimukset ja tentit ovat meille vaikeita, työelämän vaatimukset ovat silti vielä vaikeampia. Haluamme täyttää vaatimukset ja työskennellä Suomessa. Parhaaseen tulokseen pääsemme, kun teemme yhteistyötä suomalaisen yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Meillä on yhteinen tavoite.

Lue Lääkärin suomi -hankkeesta lisää.

Blogikirjoitus on julkaistu myös Kielibuustin blogissa.

Kirjoittajat
Tekstin ovat kirjoittaneet Lääkärin suomi -täydennyskoulutuksen osallistujat 2022-2023.

Digikehittämishankkeita ja promptaamista DigiErko-etämessuilla

Valtakunnallinen DigiErko-verkosto järjesti DigiErkot kehittäjätoimijoina -etämessutapahtuman toista kertaa 3.5.2023. Itä-Suomen DigiErko-tiimin projektitutkija Susanne Hallberg ja tutkimusavustaja Iiris Kangasniemi osallistuivat messuille ja sen toteuttamiseen ensimmäistä kertaa. Oli innostavaa nähdä opettajien luovia kehittämishankkeita sekä keskinäistä kannustamista!

Jos mielesi tekevi vahvistaa digipedagogisia valmiuksiasi, tule mukaan DigiErkoon! haku syksyllä alkavaan Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutukseen (60 op) on auki 31.10.2023 saakka. Lisätietoja ja hakulinkin löydät blogitekstin lopusta.

Messuosallistujat ryhmäkuvassa. Omakuvat luotiin tekoälyä ohjeistamalla.

Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot järjestivät yhdessä DigiErkot kehittäjätoimijoina – etämessutapahtuman toukokuun alussa. Käytännön järjestelyistä vastasi tällä kertaa Itä-Suomen yliopisto. Messutapahtuma pidettiin kokonaisuudessaan etänä Zoomin kautta ja osallistujia oli noin 50.

Tapahtuma käynnistyi professori Matti Tedren ja yliopistolehtori Henriikka Vartiaisen Keynote-puheenvuorolla aiheesta ”Tekoäly opetuksessa”. Tekoäly- ja koneoppimisteknologioiden kehitys on ollut viime vuosina päätä huimaavan nopeaa, ja viihteen lisäksi tekoälyä löytyy ympäristömme arkisista laitteista, kuten autoista ja pullonpalautuskoneista. Näistä teknologioigta on tullut myös osa lasten ja nuorten elämää. erityisesti sosiaalisen median kautta.

Esitys kirvoitti paljon ajatuksia ja keskustelua mm. viime aikoina pinnalla olleen tekoälytaiteen eettisyydestä ja taiteen määritelmistä. Onko tekoälyn tuotos taidetta, ja onko tekoälyn toiminta luovaa, jos se perustuu olemassa oleviin kuviin? Pohdimme myös, miten tärkeää olisi auttaa lapsia ja nuoria oivaltamaan näiden teknologioiden merkitys tavallisessa arjessa sekä tunnistamaan tekoälyyn liittyviä eettisiä pulmia.

Haaste on suuri, sillä nämä teemat eivät ole selkeitä välttämättä kasvatustyötä tekevillekään. Matti ja Henriikka esittelivät käytännön esimerkkejä oppilaiden kanssa toteutetuista projekteista, joissa lapset pääsivät itsr kokeillen ja oivaltaen havainnoimaan tekoälyn toimintaa. Oppilaat ovat mm. opettaneet tekoälysovelluksen tunnistamaan ja lajittelemaan sille näytettyjä esineitä.

Keynoten jälkeen siirryimme tapahtuman varsinaiseen pihviin, eli syksyllä 2021 ja 2022 aloittaneiden DigiErko-opiskelijoiden kehittämishankkeiden esittelyyn. Kehittämishankkeet esiteltiin neljässä teemaryhmässä: Oppimisen tukeminen verkkoalustoilla, Digiä oppijoiden kanssa, Tulevaisuuden digiosaamisen kehittäminen sekä Viestinnän ja toiminnan kehittäminen oppilaitoksissa. Jokaisen ryhmän ohjelman koostui 3-4 esityksestä ja niiden pohjalta syntyneestä keskustelusta, jota ohjasivat DigiErko-alumnit ja -ohjaajat. Teemaryhmät olivat käynnissä samanaikaisesti, ja messujen järjestäjiä ilahdutti Zoomin ominaisuus, jossa osallistujat pääsivät liikkumaan vapaasti teemaryhmille perustettujen breakout roomien sekä ”päätilan” välillä. Näin yleisö sai vapaasti valita, minkä ryhmän esityksiä seurasivat. Niin yleisön kuin järjestäjienkin toiveena on, että esittäjät kirjoittaisivat myöhemmin kuulumisia kehittämishankkeidensa etenemisestä verkoston blogiin. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten hankkeet kehittyvät vielä tästä eteenpäin.

Etämessut päättyivät jo perinteeksi muodostuneen digihupailun merkeissä. Tänä vuonna rakensimme kaikkien osanottajien yhtiesen ryhmäkuvan – tietenkin tekoälyn avustuksella! Tehtävän oli luoda omakuva Craiyon-sivustolla antamalla kuvageneraattorille ohjeistus halutun kuvan sisällöstä (esimerkiksi ikä, ammatti, lyhyt kuvailu ulkonäöstä sekä yllätyselementti, vaikkapa lempieläin). Huomasimme nopeasti, että AI:lle ohjeiden antaminen, eli promptaaminen, on oma taitonsa, joka vaatii harjoittelua sekä ymmärrystä tekoälyn toiminnasta.

Nyt siis promptausharjoitukset käyntiin – kokeile, millaisen omakuvan sinä saat aikaiseksi esimerkiksi Craiyonin avulla ja testaa miten ohjeistuksen muokkaaminen vaikuttaa tuotoksiin! Voit lähteä liikkeelle yleisluontoisemmasta kuvauksesta ja tarkentaa sitä tulosten perusteella haluamaasi suuntaan. Samalla on hyvä mahdollisuus bongata tekoälyn vinoumia. Mitä ne sitten oikein ovat – siihen voit tutustua esimerkiksi Pienen tekoälyoppaan avulla.

Heräsikö mielenkiintosi? Tule ihmeessä mukaan koulutukseen ja osaksi DigiErko-porukkaa! Haku on avoinna 31.10.2023 saakka – ilmoittaudu pian, jotta varmistat paikkasi DigiErko-koulutuksessa.

Lisätietoa ja hakulomake: https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/oppiminen-ja-opettaminen-digitaalisissa-ymparistoissa-digierko
Koulutuksen FB-sivu: https://www.facebook.com/UEFdigierko  
Koulutuksen Twitter-sivu: https://twitter.com/DigiErkoUEF
Esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=aZBavacNQLc&feature=youtu.be
DigiErkon iltakoulu -podcastin erikoisjakso DigiErko-koulutuksesta:

Lisätietoa ja infoa koulutuksen sovittamisesta koulutettavien tarpeisiin antaa vastuuopettaja, yliopistolehtori Sini Kontkanen (sini.kontkanen@uef.fi, puh. 050 570 7945).

Kirjoittajat Susanne Hallberg ja Iiris Kangasniemi Itä-Suomen yliopisto
Susanne tekee väitöskirjaa opiskelijoiden oppimiskokemuksista verkko-oppimisympäristöissä ja etenkin oppimisanalytiikan hyödyntämisestä oman oppimisen tukena. Iiris työskentelee yliopistolla useissa hankkeissa ja on DigiErkossa lisäksi hommissa mm. tiedepääomaa selvittelevässä FINSCI:ssä.