Arvostava valmennuskeskustelu: Tehokkaan johtamisen avain

Johtajan menestymisen tueksi on kehitetty lukemattomia teorioita ja menetelmiä, joista yksi lähestymistapa erottuu tehokkuudellaan: arvostava johtaminen. Tässä blogissa tutustumme tarkemmin arvostavaan valmennuskeskusteluun ja sen merkitykseen organisaatioiden menestykselle.

Mitä on arvostava valmennuskeskustelu?

Arvostavan keskustelun (Appreciative Inquiry) taustalla on positiiviseen psykologiaan ja kertomuksellisuuteen perustuva lähestymistapa. Se kohdistuu vahvuuksiin ja jättää heikkoudet vähemmälle huomiolle, mikä avaa yksilöille myönteisiä mahdollisuuksia ja helpottaa ongelmien ratkaisemista halutun muutoksen saavuttamiseksi. Arvostava valmennuskeskustelu rakentuu tasavertaisen dialogin, vuorovaikutuksen ja arvostavan viestinnän kautta. Se on menetelmä, jolla johtaja tukee työntekijöitäään henkilökohtaisessa kehittymisessä ja työtavoitteiden saavuttamisessa. Tämä lähestymistapa painottaa positiivista palautetta, rakentavaa kritiikkiä ja yhteistyötä.

Arvostava valmennuskeskustelu perustuu seuraaviin periaatteisiin:

1. Arvostava ja kunnioittava suhtautuminen: Valmentava johtaja tunnustaa alaistensa vahvuudet ja pyrkii löytämään niitä. Hän näkee jokaisessa työntekijässä potentiaalia ja pyrkii tukemaan heitä oppimaan ja kasvamaan.

2. Kysymykset ennen neuvoja: Valmentava johtjaja ei tarjoa heti ratkaisuja, vaan kysyy kysymyksiä, jotka auttavat työntekijää löytämään omat vastauksensa. Tämä auttaa kehittämään ongelmanratkaisutaitoja ja vahvistaa itseluottamusta.

3. Tasavertainen kohtaaminen: Arvostava valmennuskeskustelu tapahtuu tasavertaisina kumppaneina, ei ylhäältä päin annettuina neuvoina. Tämä luo avoimen ilmapiirin, jossa työntekijä uskaltaa jakaa ajatuksiaan ja huoliaan. Luonnollisesti johtajalta odotetaan neuvoja ja suoria ohjeita, mutta niiden antaminen kannattaa jättää muihin tilanteisiin kuin valmennuskeskusteluun. Tämä luo avoimen ilmapiirin, jossa työntekijä uskaltaa jakaa ajatuksiaan ja huoliaan.

4. Tavoitteiden asettaminen: Valmennuskeskustelut auttavat asettamaan selkeitä ja saavutettavia tavoitteita. Työntekijä ja johtaja yhdessä määrittelevät, mitä halutaan saavuttaa ja miten se voidaan tehdä.

Miksi arvostava valmennuskeskustelu on tärkeää?

Arvostava valmennuskeskustelu hyödyttää työyhteisöä ja sen jäseniä monin eri tavoin:

  • Parantunut suorituskyky: Kun työntekijöitä tuetaan ja heidän vahvuuksiaan hyödynnetään, heidän suorituskykynsä paranee. Tämä voi johtaa parempaan tuottavuuteen ja tuloksiin.
  • Luottamuksen vahvistuminen: Valmennuskeskustelut luovat vahvempia suhteita johtajien ja alaisten välille. Tämä parantaa viestintää ja luottamusta organisaatiossa.
  • Itseohjautuvuus: Organisaatio kehittyy toimimaan tehokkaammin, kun työntekijät oppivat ratkaisemaan ongelmia ja tekemään oma-aloitteisia.
  • Henkilökohtainen kehittyminen ja oppiminen: Valmennus tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä ammatillisesti. Tämä lisää työtyytyväisyyttä ja sitoutumista organisaatioon.
  • Muutosvalmius: Arvostavat valmennuskeskustelut auttavat organisaatiota sopeutumaan muutoksiin ja haasteisiin nopeammin, koska työntekijät ovat valmiita oppimaan uutta.

Miten käydä arvostavaa valmennuskeskustelua?

Arvostavan valmennuskeskustelun menetelmän käynnistäminen edellyttää sitoutumista ja harjoittelua, myös koulutus auttaa sisäistämään ja kehittämään keskustelutaitoja. Tässä joitakin perusvaiheita arvostavaan valmennuskeskusteluun:

1. Valmistaudu: Ennen keskustelua perehdy työntekijän ajankohtaisiin työtehtäviin, tavoitteisiin ja mahdollisiin odotuksiin ja pulmiin. Ole valmis kuuntelemaan ja kysymään avoimia kysymyksiä.

2. Luo turvallinen keskusteluympäristö: Varmista, että keskustelu tapahtuu luottamuksellisesti ja ilman pelkoa. Anna palautetta rakentavasti ja korosta vahvuuksia.

3. Kuuntele aktiivisesti: Anna työntekijälle mahdollisuus ilmaista itseään ja kuuntele tarkkaavaisesti. Älä keskeytä tai kritisoi.

4. Arvostavat kysymykset: Käytä avoimia kysymyksiä auttaaksesi alaista pohtimaan ja löytämään omat ratkaisunsa. Alla esimerkkejä arvostavista kysymyksistä:

  • Parasta työssäsi?
  • Parasta työkavereissasi ja työyhteisössäsi?
  • Mistä olet saanut arvostavaa palautetta työssäsi?
  • Parasta työantajassasi ja johtajassasi?
  • Mitä sanot itsellesi, kun haluat selvitä tulevasta haasteesta?
  • Millaisia oppeja sait taklattuasi vaikean haasteen?
  • Mikä antaa sinulle energiaa ja voimavaroja?
  • Kerro jostakin huippuhetkestä tai onnistumiskokemuksesta työssäsi?
  • Mitä pitäisi tapahtua, joita näitä (hyviä) asioita olisi enemmän?

5. Seuraa sovittuja toimenpiteitä: Kun olette yhdessä määritelleet tavoitteita ja toimenpiteitä, seuraa niiden edistymistä ja tarjoa tukea tarvittaessa.

Arvostava valmennus vahvistaa organisaation menestymistä Arvostava valmennuskeskustelu on vahva menetelmä johtajille, jotka haluavat tukea työntekijöitään, parantaa organisaation suorituskykyä ja luoda avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin. Se perustuu positiiviseen asenteeseen, avoimeen dialogiin ja yhteistyöhön. Sen avulla voidaan edistää henkilökohtaista ja ammatillista kasvua sekä sitoutumista. Jokainen johtaja voi oppia tämän lähestymistavan ja vahvistaa sillä organisaationsa menestymistä.

Lukuvinkkejä:
The Center of Appreciative Inquiry
Priest, Kerry L. et al., (2013): Appreciative Inquiry: A Tool for Organizational, Programmatic, and Project-Focused Change.
Openo, Jason (2016): Appreciative Inquiry as a Tool for Leadership and Driving Change in Complex Organizations Such as Libraries: A Brief Literature Review and Discussion

Kuuntele blogikirjoituksesta tehty podcastjakso Spotifyistä!

Kirjoittajat

PsT Pauli Kallio on työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, joka työnsä ja väitöstutkimuksensa myötä on seurannut satoja johtamispolkuja ja kuunnellut työyhteisöjen tarinoita niiden erilaisissa käänteissä ja kipupisteissä.

Arttu Puhakka on ratkaisukeskeinen valmentaja,
Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta.

Tylsä supermies?

Muutosjohtamisessa tai uudistumisen johtamiseen liittyy puhutteleva tavoite, tavoitteen mukainen osaaminen, muutosta ohjaavat rakenteet ja esimerkkinä toimivat roolimallit. Esimerkistä mieleeni tuli nuoruusvuodet, jolloin kulutin aikaa sängyllä, sohvalla tai terassilla Hämähäkkimies -lehteä lukien. Niitä tuli hankittua aika monta. Supermies -lehteä joskus saatoin lukea, mutta se oli auttamattoman tylsä nuorelle miehenalulle; liian yksinkertainen, liian mahtipontinen, liian kaukainen. Hämähäkkimies taas oli nörtti, ujo, virheitä tekevä, takaiskuja kokeva, mutta silti eteenpäin menevä. Voisin sanoa, että Hämiksellä oli resilienssiä. Hämis kasvoi, kehittyi ja oppi sarjakuvalehtien julkaisun myötä. Hahmo kehittyi, kohtasi uusia vastoinkäymisiä ja selvisi niistä. Hän jopa useaan kertaa nakkasi hämisasunsa nurkkaan ja päätti lopettaa, mutta silti koki velvollisuutena auttaa muita ihmisiä. 

Tutkimusten mukaan johtajan esimerkki innoittaa hänen osoittaessaan rohkeutta. Tämä on liitetty työntekijöiden psykologiseen kestävyyteen, prososiaaliseen toimintaan, voimavaraistumiseen ja rohkeaan toimintaan. Näyttäisi siltä, että rohkeuden osoittaminen kannattaa muutoksessa. Mutta mitä tämä rohkeus on? Duodecimin artikkelin mukaan rohkeus on uskallusta toimia ja tehdä asioita, vaikka pelottaisi tai muut olisivat eri mieltä asiasta. Rohkeus ei siis ole pelottomuutta, vaan pelon alaista toimintaa. Siis kykyä ja taitoa kohdata ajattelua kaventava tunne – pelko, jännitys, epävarmuus – ja toimia siitä huolimatta. Supermiestä ei pelottanut. Hämistä useamman kerran. Siihen tunteeseen oli nuorena helppo samaistua. 

Muutoksissa ja uudistuksissa korostuu uuden oppiminen, ja oppimisessa korostuu rohkeus kokeilla, sietää epävarmuutta ja eteenpäin meneminen vastoinkäymisistä huolimatta. Esimerkkinä toimiva johtaja rohkeasti kokeilee uutta, etenee töyssyistä huolimatta ja sietää uudistukseen liittyvää epävarmuutta. Supermies koki takaiskuja, mutta niiden määrä kalpeni Hämiksen rinnalla. Hämähäkkimiehen ”ura” lähti liikkeelle, kun hän ei estänyt ohikulkevaa varasta, joka myöhemmin ampui hänen setänsä. Hämiksen tyttöystävä kuoli. Hämis otti useamman kerran köniin, kunnolla. Hämis paranteli haavansa, rakastui uudestaan, sai uusia voimia, kehittyi ja oppi. Kuten resilienssiä kutsutaan bounce-forward, niin myös Hämis loikkasi eteenpäin takaiskuista. 

Rohkeuden osatekijöiksi on esitetty tarkoituksellista toimintaa, joka toteutuu pohdinnan tuloksen, joka sisältää riskin toimijalle, joka toteutuu pelosta huolimatta. Toiminnan motivaatio kumpuaa ylevästä, eettisesti, moraalisesti tärkeästä tai varteenotettavasti päämäärästä. Eli tietoisesti otetaan riski ja tehdään asia, vaikka jännittää ja pelottaa. Rohkeuteen sisältyy siis aimo kasa tunnetaitoja. Seligman ja Petersen jatkavat, että rohkeuden yhtenä avain elementtinä on haavoittuvuus. Sillä tarkoitetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä toisten edessä tilanteessa, johon liittyy mahdollisuus emotionaaliseen tai fyysiseen kipuun. 

Ehkäpä nyt ymmärrän paremmin, miksi Supermies oli niin tylsä. No, liian super. Hämähäkkimies oli sellainen hahmo, johon voi samaistua ja jonka oppimisesta ja kehittymisestä voi innoittua. 

Oletko sinä Hämähäkkimiehen kaltainen esihenkilö? 

Blogin on kirjoittanut Arttu Puhakka, ratkaisukeskeinen valmentaja,
Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus

Lähdeluettelo

Lopez, Stephanie O., ”Vulnerability in Leadership: The Power of the Courage to Descend” (2018).Industrial-Organizational PsychologyDissertations. 16.https://digitalcommons.spu.edu/iop_etd/16 
DUODECIM Koulun terveyskirjasto. https://www.koulunterveyskirjasto.fi/aihe/opettajalle-ja-opiskeluhuollolle/opettajan-opas-luonteenvahvuudet/ool00012 
Christopher R. Rate , Jennifer A. Clarke , Douglas R. Lindsay & Robert J.Sternberg (2007) Implicit theories of courage, The Journal of Positive Psychology, 2:2, 80-98, DOI:10.1080/17439760701228755 
Cynthia L. S. Pury, Robin M. Kowalski & Jana Spearman (2007) Distinctions between general and personal courage, The Journal of Positive Psychology, 2:2, 99-114, DOI: 10.1080/17439760701237962 

ReguLaatu-verkostosta tietoa ja vertaistukea laatutyön asiantuntijoille 

Siilinjärven Kunnonpaikassa kokoontui elokuun lopulla ensimmäistä kertaa terveys- ja hyvinvointialan ReguLaatu-verkosto. Verkostoon kuuluu merkittävä määrä regulaatio- ja laatuasioiden parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja johtajia. Verkostosta he hakevat uusia kontakteja, vertaistukea ja sparrausta omaan työhönsä.  

ReguLaatu-verkosto on osa Itä-Suomen yliopiston Regulaatio- ja vastuullisuusosaamista terveys- ja hyvinvointialalle -hankkeen (ReguVa) toimintaa. Hankkeessa pyritään vahvistamaan alan toimijoiden regulaatio- ja kestävän kehityksen osaamista. Osaamisen kehittymistä tuetaan verkoston lisäksi mm. mentoroinnilla sekä jatkuvan oppimisen ohjausta ja koulutuspolkuja kehittämällä. 

Päivän ohjelmaan sisältyi tutustumista, tarpeiden kartoittamista ja hyvinvointiohjelmaa, johon tällä kertaa kuului hyvinvointivalmentaja-erityisasiantuntija Kirsi Luodon vetämä Mind-Body Bridging, ulkoilua, frisbeegolfia ja illallinen. Verkoston jäsenten hyvinvoinnin tukeminen on kiinteä osa hankkeen toimintaa.  

Painia samojen asioiden parissa 

Verkostoon on ilmoittautunut alkuvaiheessa n. 40 henkilöä. Monipuolisessa joukossa on mm. yrittäjiä, toimitusjohtajia, laatu- ja kehitysjohtajia ja -päälliköitä, tutkijoita, suunnittelijoita ja kouluttajia, regulaation, laadun, yritysvastuun ja viranomaisasioiden asiantuntijoita sekä laboratoriojohtajia, molekyyli- ja sairaalasolubiologeja Pohjois-Savosta ja eri puolilta maata. Verkoston toimintaan voi lähteä vielä mukaan täyttämällä lomakkeen.

Kaikki työskentelevät samalla alalla ja kohtaavat saman tyyppisiä ongelmia – vaikkakin eri näkökulmista. -Me kaikki laatuhenkilöt painimme samojen asioiden parissa ja monet meistä yksin. On hyvä tavata uusia ihmisiä ja kenties saada samalla toinenkin olkapää, johon nojata. Kun eteen tulee akuutti kysymys, on joku jolle soittaa, arvioivat vanhempi tutkija Antti Väänänen VTT:ltä, regulaatioasiantuntija Nora Rauhala UEF kliinisen lääketieteen yksiköstä ja molekyylibiologi Joose Raivo UEF Itä-Suomen Genomikeskuksen sisätautien geenidiagnostiikkalaboratoriosta.  

Verkostossa voidaan vaihtaa näkemyksiä ja saada tukea esimerkiksi lainsäädäntöön liittyviin tulkintoihin. Luvassa on myös kiinnostavia ekskursioita terveys- ja hyvinvointialan yrityksiin ja organisaatioihin. Yksi osallistujan palaute päivän annista: “Loistava tapa tutustua oman alueen oman alan ihmisiin. Odotan innolla, mitä saadaan aikaiseksi yhdessä.” 

Planetaarisia ilmiöitä ja vastuullista bisnestä  

ReguVa-hankkeen ensimmäinen Pidä huolta-avausseminaari on 28.9. klo 8.30-15 Kuopiossa, Itä-Suomen yliopiston kampuksella. Inspiroiva seminaari avaa terveys- ja hyvinvointialan organisaatioiden ja yritysten sekä yliopistolaisten näkökulmia ​ vastuullisuuteen ja hyvinvointiin. Vetäjänä on Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen; ajankohtaisia puhujia mm. UEF professorit Arto O. Salonen ja Elina Oksanen, THL:n ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren , Orionin vastuullisuusjohtaja Noora Paronen ja Ponssen HR-Specialist Tanja Kojola. Tilaisuus on maksuton ja sen voi katsoa myös livestriiminä verkossa.  

Lisätietoa ja ilmoittautuminen 25.9. mennessä.

Heli Kaarniemi on suunnittelija ja hankeasiantuntija, jonka erikoisalaa on monitieteellinen täydennyskoulutusten suunnittelu, ohjaus ja pedagoginen kehittäminen. Hän on tuottanut monimuotoista täydennyskoulutusta ja hankkeita mm. opetus-, ohjaus- ja terveysalalle sekä kansainvälisille osaajille.