Kuukausi: helmikuu 2016

Julkaistu

Mitä hyötyä on EMBA-opinnoista?

EMBA-opintoja aloittavat hakevat uusia vahvuuksia liiketoimintaosaamisen ja taloushallinnon alueilta. Opinnoissa käsitellään johtamista eri näkökulmista ja johtajana kehittyminen kulkee punaisena lankana kaikissa sisällöissä, käsiteltiinpä taloutta tai vaikka myyntiä. EMBA:ssa työskennellään uuden tutkitun tiedon ääressä, jota sovelletaan käytännön työhön ja johtamiseen. Moni tuleekin ohjelmaan juuri siksi, että siinä yhdistyvät eri asiakokonaisuudet yhdeksi ohjelmaksi.

Johtaja, esimies tai asiantuntija on tilanteessa, jossa työelämä on vienyt mukanaan ja vastuut ovat kasvaneet uran edetessä. Työssä tarvitaan yhä enemmän johtamisosaamista ja esimiestaitoja. Opiskeluajoista on saattanut vierähtää aikaa ja tarvitaan tietojen uudistamista. Uusille työkaluille olisi käyttöä ja niitä EMBA-ohjelma tarjoaa.

Innostavia keskusteluja, tiukkaa asiaa ja verkostoitumista

EMBA:n koulutuspäivissä eri alojen ammattilaiset tuovat ryhmään oman osaamisensa ja ajatuksensa. Koulutuspäivien keskustelut ja kokemusten vaihto ovatkin parasta antia, ajanhermolla olevia sisältöjä ja taitavia kouluttajia unohtamatta. Opitaan ja oivalletaan yhdessä ja yksin, opitut asiat viedään suoraan käytäntöön ja oman työn kehittämiseen.

Executive Master of Business Administration nimikin kertoo, että opinnoissa painotetaan liike-elämässä tarvittavia johtamistaitoja. EMBA ja MBA -ohjelmat ovat kansainvälisesti tunnettuja ja arvostettuja johdon ja asiantuntijoiden koulutusohjelmia, joita järjestävät yliopistot ja korkeakoulut. Erona MBA- ja EMBA-ohjelmalla on, että MBA:ssa opiskelu on yleensä päätoimista, kun taas EMBA on jo urallaan edenneiden johtamisammattilaisten ohjelma.

E-kirjain kertoo, että on kysymys executive-tason täydennyskoulutuksesta. EMBA:n osallistujilla on soveltuva pohjakoulutus ja useamman vuoden työkokemus johtamisesta. Opinnoista haetaan uutta tietoa ja välineitä johtamiseen sekä oman itsensä että työn kehittämiseen.  Opintoihin osallistuvat jatkavat työtään normaalisti, sovittavat lähikoulutuspäivät ja etäopiskelun työn ja muun elämän kanssa.  Opinnot kestävät 2 ½ -3 vuotta ja useille se muutaman vuoden puristus on ollut palkitsevaa: työ ja ura ovat lähteneet uuteen nousuun.

Konkreettisia hyötyjä 

Opiskelijoilta saamassamme palautteessa korostuvat konkreetiset hyödyt:

”Herättävä ja uusia ajatuksia tuova koulutus. Koulutuksen jälkeen tuntui siltä, että maailma ei enää ole entisensä.”
Palaute Strateginen ajattelu ja johtaminen -jaksosta.

”Hyvä kokonaisuus, esimerkit jälleen erittäin käytännönläheisiä. Hyvin pääsi mukaan vaikkei aikaisempaa kokemusta konkreettisesti ollut.”
Palaute Rahoitus ja investoinnit -jaksosta.

”UEF EMBA-kehittämistyössä käsiteltiin tuottavuutta ja sen kytkemistä talouden ja henkilöstön johtamiseen. Tämän työ oli runkona Etelä-Savon sairaanhoitopiiri tuottavuusohjelmaan, jolla tehostettiin toimintaa 2 miljoonan euron verran.”
Palaute opintojen aikana tehdystä EMBA-kehittämistyöstä.

Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -ohjelmassa ovat mukana yliopiston vahvat osaamisalat, kauppatieteet ja sosiaali-, terveys- ja lääkealan johtaminen. Opiskelijan aiempia johtamisen opintoja huomioidaan, muun muassa PD-, HHJ- ja JET-/YET- opintojen suorittamisesta saa korvaavuuksia EMBA opintoihin.

Lisätietoja UEF EMBA -opinnoista

Kinnunen Arja-AducateKirjoittaja Arja Kinnunen on UEF EMBA -ohjelmasta vastaava suunnittelija.

Julkaistu

Oletko nähnyt 75-vuotiasta oravaa?

 

Miksi joku pystyy säilyttämään työvireensä vahvana, vaikka ikämittari raksuttaa jo eläkevuosien lukuja? Miksi vastaavasti toisen kipinä hiipuu paljon aiemmin?

Henkinen ja fyysinen työkyky vaihtelevat yksilöllisesti iästä ja työkokemuksesta riippumatta. Vahva vire syntyy omaan suorituskykyyn sopivasti mitoitetusta työstä. Kokemus työn mielekkyydestä auttaa jatkamaan silloinkin, kun työ alkaa väsyttää. Hyvä työvire on usein yhteydessä myönteisyyteen ja optimismiin, kykyyn säilyttää toiveikas suhtautuminen myös vastoinkäymisissä ja kuormittavissa muutoksissa. Pitkäjänteistä työhyvinvointia voidaan vahvistaa myönteisellä johtamisella.

Euroopan paras työelämä 2020

Suomen tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Hyvän työelämän ja kansallisen kilpailukyvyn edellytyksinä ovat hyvin toimivat tulokselliset työpaikat, joissa vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen motivaatiota ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän pitkään. Tämä tarkoittaa yksittäisten työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnin varmistamista. Itä-Suomen maakunnissa keskimääräinen eläköitymisikä on alle valtakunnallisen keskiarvon ja 25–64-vuotiaista sairaseläkkeen saajia on selvästi keskimääräistä enemmän. Tulevaisuudessa tarvitaan pidempiä, ehyempiä ja mielekkäämpiä työuria, joihin erityisesti lähijohtamisella ja työhyvinvointia tukemalla voidaan vaikuttaa. Mistä siis löydämme keinoja, joilla oravat säilyttävät ketteryytensä eläkeikään asti?

Urahyvinvoinnin johtamisella sitkeyttä, notkeutta ja myönteistä tekemisen meininkiä

Pitkäjänteistä työhyvinvointia ja tuottavaa urajohtamista voidaan yhdessä vahvistaa rakentamalla uudenlainen johtamistapa, jossa yksilöllinen työvire, vahvuudet, uravaihe ja ikä otetaan huomioon. Urahyvinvoinnin johtaminen perustuu toimintaan, jonka taustalla on myönteistä johtajuutta, vahvuuksia ja notkeaa muutoskestävyyttä painottava lähestymistapa.

Urahyvinvoinnin johtamisen ESR-hankkeessa kehitetään toimintamallia ja johtamisvälineitä, joilla tuetaan yritysten johtoa ja esimiehiä uudistumisen johtamisessa. Hankkeeseen osallistuu viisi kehittyjäyritystä, jotka luovat ja kokeilevat uutta urahyvinvoinnin johtamisen toimintatapaa:  Betonimestarit Oy, Niiralan Kulma Oy, Ratesteel Oy, Sakupe Oy ja Savon Taimen Oy.

Otsikon kysymyksen esitti talon rakennuttaja, jolle talofirman mies oli ihmetellyt rakenteilla olevan autotallin telineillä kiipeilevien miesten ketteriä askareita. Miehistä vanhempi oli jo ajat sitten jäänyt eläkkeelle, mutta auttoi tyttären perheen rakennustöissä ja samalla jakoi osaamistaan rakennustekniikkaa opiskelevalle tyttärenpojalle. Vanhan mestarin sitkeä, voimia tarkasti suuntaava ammattitaito ja työntekoa keventävä huumori vahvistivat letkeää tekemisen meininkiä nuorelle osaajalle.

Kallio-Pauli-2816-10x15Kirjoittaja Pauli Kallio on ESR rahoitteisen Urahyvinvoinnin johtaminen -hankkeen projektipäällikkö sekä Aducaten johtamiskoulutusten suunnittelija.

Julkaistu

Opettajat koulutuksen ja opintojen lähteillä

Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma Educa-messut Helsingin Messukeskuksessa tammikuun viimeisenä viikonloppuna kokosi 14 000 opetus- ja kasvatusalan ammattilaista kuulemaan ajankohtaisia esityksiä ja tutustumaan 330 näytteilleasettajan tarjontaan. Messujen teemana tänä vuonna oli ”Opettaja 2.0 – Päivitetty versio” alaotsikoillaan: Digitaalisuus valtaa Suomen, ”Hengailua” sosiaalisessa mediassa, Ilo työskennellä hyvinvoivassa yhteisössä ja Monikulttuurisuus – mahdollisuus ja haaste.

Aducate_Educa1
Aducaten osasto Educa-messuilla

Keräsimme Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatesta kimpsut ja kampsut eli esitteet, oppaat ja mainostavarat mukaamme ja olimme mekin mukana tapahtumassa. Yhdessä Itä-Suomen yliopiston opiskelijarekrytointipalvelujen kanssa ohjasimme, neuvoimme ja esittelimme koulutus- ja opetustarjontaamme yhteisellä osastollamme Messukeskuksessa.

Olemme pitäneet messuilla Itä-Suomen yliopiston yhteistä osastoa jo useampana vuonna. Yhteistyö aducatelaisten sekä opinto- ja opetuspalveluista ”lainassa olleiden” rekrytointipäällikkö  Marko Junkkarisen ja uef-lähettiläs Jenny Kolströmin kanssa sujui erittäin mallikkaasti perustutkinnoista, erillisvalinnoista, ammatillisesta täydennyskoulutuksesta ja avoimen yliopiston opinnoista kertoen.

Koulutustarjonnan markkinoinnin ohessa meistä jokunen ehti käydä kuuntelemassa myös ajankohtaisia esityksiä ja kuulumisia. Uutta tietoa ja tunnelmia saimme mm. Jari Tervon ruotsin tunnilla, ja Herkällä korvalla monilukutaitoa, Helsingin OKL (Helsingin kumppanina on myös Aducaten Mopet koulutus!) ja Teemu Korhosen #mihinopeatarvitaankunongoogle -esityksissä.  (Opea muuten tarvitaan erityisesti nyt, koska pedagogin avulla opitaan muuttamaan informaatio tiedoksi.)

Aducate_Educa2
Koulutusjohtaja Ulla Turtiainen ja suunnittelija Anne Karhapää Aducaten osastolla

Osastomme kestosuosikkina opetusalan väkeä kiinnostavat avoimen yliopiston opinnoista uuden opetettavan aineen kelpoisuuden antavat opinnot, etenkin ne, mitkä voisi joustavasti verkko- tai monimuoto-opintoina suorittaa. Saimme kertoa runsaasti Suomi toisena/vieraana kielenä, erityispedagogiikan, pedagogisten ja ohjauksen opintojen suoritusmahdollisuuksista.  Messujen teemanakin olevan monikulttuurisuuden myötä esite Näkökulmia monikulttuurisiin kohtamisiin lähti usean osastovierailijan mukaan. Yliopiston tarjoamista kelpoisuusopinnoista keskustellessaan moni äiti tai isä kyseli ohimennen jälkikasvulleen tietoa yliopiston koulutustarjonnasta. Ammatillista täydennyskoulutusta puolestaan kaivattiin mediakasvatuksen saralle, ruotsin kielen opettamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön.

Messujen anti näytteilleasettajan kannalta on huikea: runsaasti vieraita messuosastolla, aitoa tiedonhakua, tavoitteiden täsmentämistarpeita ja innostuneita kysymyksiä – mitä muuta avoimen yliopiston kasvatusalan suunnittelija voisi toivoa?

Hakkarainen Sari-10x15

Kirjoittaja Sari Hakkarainen toimii Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston suunnittelijana.

Julkaistu

Facebook ohjauksessa – sosiaalisesta mediasta saa vertaistukea aikuisopiskeluun

Tänään olleessa tentissä tuli kiskaistua ohi aiheesta. Jos olisin ollut nyrkkeilykehässä ja tehnyt tuollaisen virheen – kanveesi olisi kutsunut.
Jarmo Salo

Miten tavoittaa opiskelijat ja opiskelijat toisensa?-kysymyksen parissa askartelevat kaikki aikuiskoulutuksen parissa työskentelevät päivittäin. On sähköisiä oppimisympäristöjä, puhelinohjausta, sähköpostia, www-sivuja, joilla kaikilla on edelleen oma paikkansa monikanavaisissa tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa. Etäopiskelumahdollisuuksien lisääntyminen on luonut tilanteen, missä aikuisopiskelu onnistuu kaikkialla, mutta opiskelijat eivät välttämättä kohtaa enää niin usein luentosaleissa ja kahvitauoilla, eivätkä tule henkilökohtaiseen ohjaukseen Itä-Suomen yliopiston kampuksille. Kuitenkin opiskelijoiden keskinäinen vertaistuki opintojen aikana on tärkeää niin opiskelijoille kuin ohjaajillekin, koska ohjaaja ei pysty samalla tavalla eläytymään opiskeluarkeen ja ajankäytön haasteisiin.

Pyöritän työssäni kymmeniä Moodle-oppimisympäristöjä, joiden yleiset keskustelu- ja kahvihuoneet ammottavat tyhjyyttään, vaikka oikeustieteiden avoimen yliopiston opinnoissa on mukana yli 1800 opiskelijaa – luulisi kysyttävää riittävän kanssaopiskelijoilta. Vaan ei, viestintä oppimisympäristöissä on pääsääntöisesti ohjaajakeskeistä ja yksisuuntaista tiedottamista. Tälläkin on paikkansa opintoasioissa ja Moodle koetaan ehkä virallisena tiedostuskanavana, jossa ei paljon omia asioita huudella. Tämän vuoksi perustin työprofiililla keväällä 2014 Itä-Suomen avoimen yliopiston oikeustieteiden opiskelijoille oman Facebook-ryhmän ja tavoitteena oli pilotoida, toimisiko suljettu FB-ryhmä puuttuvana vapaamuotoisen vertaistuen ja ohjauksen paikkana. Ensimmäisinä päivinä ryhmään liittyi yli sata opiskelijaa ja tammikuussa 2016 on jo yli 600 opiskelijaa. Lisäksi ryhmä on poikinut alaryhmiä eri paikkakunnille sekä WhatsApp-ryhmiä, riippuen siitä onko käyttäjä ”feisbook-ikäinen” vai uusimpien pikaviestimien käyttäjä. Tarve vapaamuotoiseen viestintään on ollut ilmeinen, vaikka asialinjalla onkin pysytty. Ryhmässä on myös tutkinto-opiskelijoita sekä oikeustieteiden laitoksen UEF-lähettiläs, joten keskusteluverkosto on laajentunut tiedelaitoksen puolellekin ja siten monipuolistunut.

Yypeen rooli ja vertaistuen tärkeys aikuisopiskelussa

Oletin oman roolini alussa olevan lähinnä keskustelujen avaaja ja oletukseni piti hyvin paikkansa – nyt ryhmä elää omaa elämäänsä ja keskustelu on vilkasta. Vastailen lähinnä minulle osoitettuihin kysymyksiin, ohjeistan opiskelijoita sekä korjailen mahdollisia virheellisiä tietoja, mutta hyvin usein en ehdi edes reagoida, kun jo joltain ryhmäläiseltä on tullut vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Toki viestitän myös itse ryhmässä ajankohtaisista asioista. Lisäksi ryhmä mahdollistaa nopeiden kyselyiden tekemisen, mikä tuo myös omaan ohjaustyöhöni välitöntä palautetta. Listasin muutamia toistuvia teemoja keskusteluissa, jotka tähän saakka olin menettänyt ilman tätä kanavaa…

Hallintotieteiden maisteri (HTM)-tutkinto-opiskelijat: Minkä verran opintojen suorittaminen edellyttää läsnäoloa Joensuussa? Oletteko kokopäiväisesti töissä opintojen ohella? Mietin tässä tulevaisuuden suunnitelmia… 🙂
Anne Hietamäki

Koska ryhmäläiset ovat aikuisopiskelijoita, luonnollisesti ISOT opiskelusuunnitelmat ja niihin liittyvä ajankäyttö ja käytännön järjestelyt kiinnostavat. Näissä keskusteluissa on parhautta, että opiskelijat avautuvat omasta elämästään, opiskelun ja muun elämä yhteensovittamisen haasteista sekä mahdollisuuksista eli tämä auttaa monta kertaa uskaltautumaan opintoihin mukaan – jos muutkin, niin minäkin.

Toverit, miten te saatte itsenne lukemisen pariin. Itselläni väsymys painaa työpäivän jälkeen, mutta oisko jotain keinoja/vinkkejä miten päivän saisi käännettyä pirteäksi illalla?
Henri Ruuskanen

Olen kokenut oppimisin ”riemua”. MUTTA jostain syystä ulkoa opettelu ei vaan oikein iske. Tuntuu, että osaan, mutta tiedän miten helppoa on löytää pikku knoppeja, joihin vuoksi homma karahtaa kiville. Saattaa olla, että pimeä sateinen aamu on omiaan muokkaamaan pieniä vastuskiviä vuoren kokoiseksi. Ei muuta kuin takaisin opiskelun pariin!
Jarmo Salo

Keskusteluissa hyvin yleinen teema on oma motivaatio ja jaksaminen. Tämän teeman alle tulee usein vinkkejä, miten eri tavoin voi aikaa hyödyntää ja/tai vähentää palvelutasoa kotosalla – vertaistukea parhaimmillaan, kun toisetkin opiskelijat kamppailevat samoissa elämäntilanteissa.

Osaako joku neuvoa miten saa verkkoluennot näkymään tabletilla, tulee vain sininen legopalikan kuva, jossa kysymysmerkkejä?
Linda Vesterinen

Tekniikka ja yliopiston eri tietojärjestelmät ovat luonnollisesti keskustelujen kestosuosikkeja, joiden toimimattomuus nostaa ärsytyskynnystä myös pöydän toisella puolella. Näissä kommentoinneissa itsekin huomaan, miten jäljessä käytettävyydeltään joiltakin osin nämä yliopiston staattiset järjestelmät ja ohjelmistot ovat digimaailmassa.

Olisiko ryhmällä neuvoja miten kannattaisi lukea noihin tentteihin? Noita sivuja, kun näyttää olevan aina useita satoja. Miten poimitte oleellisen? Lakipykälät tietysti ja poikkeukset, yleiset opit, vanhat tentit? Tarttis neuvoja tällainen aloittelija!
Ari Kyllönen

Olisiko kenelläkään mitään vinkkejä tenttikysymyksistä, luennoilta mieleen jääneitä helmiä tai muuten vain jotain tuoretta näkökulmaa siitä, miten tämän ottaisi haltuun? Nyt menee opettele ulkoa ja oksenna paperille -metodilla, mutta olisihan se kiva, jos tästä jäisi käteen jotain muutakin kuin arvosana. Vielä olisi viikonloppu aikaa saada tähän joku syvempi ymmärrys.
Saija Kalenius

Opiskelukonkarit ovat kullan arvoisia aloittelijoille, kun opiskelumaailmassa on niin monta ihmeteltävää ja uutta asiaa. Opiskelijoiden omien hyväksi todettujen opiskelukäytänteiden jakaminen on tuonut myös ohjaustyöhön tervetullutta sisältöä.

Työajalla vai 24/7?

Facebook on pikaviestintää, nopeita kysymyksiä, tykkäyksiä ja päivityksiä, joten tässä kohdin itselläni oli eniten mietittävää, että soveltuuko tämä pääsääntöisesti päivätyöaikaan tapahtuvaan viestintään? Jotenkin tämä asia on järjestynyt ihan itsestään ja ryhmässä ei välttämättä esim. viikonloppuisin tule minulle suoraan esitettyjä kysymyksiä. Sitä en ole tiedustellut, että onko tämä hyvä vai huono juttu ja olisiko enemmän odotuksia 24/7-palvelun suuntaan, mutta toistaiseksi näillä eväillä on pärjätty ja vertaistuki toimii. Tämä ryhmä on lisäksi pysynyt HYVÄN MIELEN-ryhmänä eikä kertaakaan ole ollut tarvetta puuttua keskusteluihin tai poistaa mitään, joten tämä on siten poikkeuksellinen verrattuna useisiin muihin harrastusryhmiin. Käyttäjäkokemuksena en voi muuta kuin kehua tätä pilotointia ja opiskelijoita, jotka ovat ottaneet ryhmän omakseen ja tsemppaavat toisiaan niin myötä- kuin vastamäessä. Toiminta on siis tullut jäädäkseen – ennen seuraavaa sopivaa viestintäfoorumia…

Se tunne kun opiskelija-rekisterin saldo on 60 op ja tajuat että opiskelupaikka on enää muodollista silausta vaille 🙂
Anna-Liisa Kuusela

Huhhahheijaa!!! Syksyn ensimmäinen inspiraatio avata moodle ja tsekata tenttiaikataulut sekä varata tentit ja kirjat ja ja ja! …Ensimmäinen hylsy tentistä vetäs inspitraatiot maihin ja nyt aikani ryvettyä ja sisua kerättynä kohti uusia haasteita 🙂!!
Mia Siemann

Ja tykkääjiä riittää!!

Tuominen Seija-10x15Kirjoittaja on Seija Tuominen YTM, Aducaten oikeustieteiden suunnittelija.

Julkaistu

Tuloksellista tietotyötä

Mitä ihmettä täällä tapahtuu?

Tiistaina 1.3. klo 13:00-16:00 tietotyön iltapäivä Kuopiossa (Itä-Suomen yliopisto, Medistudia MS302, Kuopio). Ilmoittaudu maksuttomaan tapahtumaan tästä.

Me suomalaiset olemme kovia tekemään töitä. Kuitenkin lähes 60% ihmisistä kärsii jatkuvasti tunteesta, ettei ehdi tehdä työpäivän aikana kaikkea sitä mitä pitäisi. Kiirettä, hoppua, aikaansaamattomuuden tunnetta, keskittymiskyvyn puutetta, keskeytyksiä sekä turhia palavereita ja kokouksia. Päivän jälkeen olo on rättipoikkiväsynyt, mutta mieleen ei tule yhtäkään asiaa mitä päivän aikana tuli tehtyä. Tekee mieli kysyä, mitä ihmettä täällä työelämässä tapahtuu?

Tietotyöläisen keskeinen tehtävä on ajatella.

Tietotyöläisen tuloksellisuus perustuu siihen, kuinka hyvin hän pystyy ja kykenee hyödyntämään ajatteluaan. Ajatustyötä hankaloittavat kuitenkin mm. rasittavat keskeytykset, informaatiotulva, stressi, useat samanaikaiset työtehtävät, tekemättömät työt, aikapaine sekä unen ja levon puute. Ajattelun tehokkuuteen vaikuttaa myös työtavat ja erityisesti ajattelun tavat. Näin ollen voidaan yleistäen tiivistää, että tietotyöläisen tehokkuuteen vaikuttavat sekä ajattelutapa että toiminta- ja elintavat laadukkaan ajatteluprosessin mahdollistamiseksi.

tuloksellinen-tietotyö-arttu-on-the-ledge-
Muutosvauhti kiihtyy. Lipsuuko ote, pysytkö mukana?

 

Tulevaisuuden työlle on leimallista toimintaympäristön muutosvauhdin kiihtyminen ja kognitiivisen ei-rutiininomaisen työn lisääntyminen. Tämä edellyttää tietotyöläisen työtapojen kehittämistä ja muuttamista sekä erityisesti jatkuvaa oppimista. Jos tietotyötä tehdään tulevaisuudessa samalla tavalla kuin nyt, niin saadaan samoja (60% ihmisistä kärsii jatkuvasti tunteesta, ettei ehdi tehdä työpäivän aikana kaikkea sitä mitä pitäisi ) tai huonompia tuloksia. Tämän takia unohdimme ”Näin on aina tehty” ajattelutavan ja kokeilimme erilaisia tapoja tehdä tietotyötä.

Uusia kokeiluja.

Työtavat ovat toimintatapoja, automaattisia toimintatapoja. Jopa 90% toiminnastamme perustuu automaattisiin toimintatapoihin. Tämän takia me ihmiset olemme äärimmäisen tehokkaita. Mutta nyt voi olla, että muutosvauhti ajaa omaksumiemme toimintatapojen yli ja ohi. Omaksumamme tavat tehdä tietotyötä eivät yksinkertaisesti enää riitä. Tästä syntyy riittämättömyyden tunne, ja se ahdistaa. Tarvitsemme uusia tapoja tehdä tietotyötä.

Saimme rahoituksen Tuloksellista tietotyötä –hankkeeseen Etelä-Savon ELY-keskukselta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Valmensimme hankkeeseen osallistujia kokeilemaan uusia työtapoja.

Tarkoituksenamme oli ottaa käyttöön työtapoja, jotka vastaisivat vielä paremmin nykyistä työelämää. Tavoitteenamme oli sanoa ei kiireelle, taklata yllättävät tilanteet ja keskeytykset, keskittymiskyvyn parantaminen sekä töiden suunnittelu siten, että ne kaikista tärkeimmät asiat tulisi tehdyksi. Tarkoituksena oli lisätä kokemusta mielekkäästä työn tekemisestä ja aikaansaamisesta.

Osallistu, kuule tarinamme ja vie mukanasi Kokeilukirja!

Tervetuloa kuuntelemaan mitä nykytyöelämässä oikein tapahtuu tiistaina 1.3. klo 13:00-16:00 tietotyön iltapäivän Kuopiossa (Itä-Suomen yliopisto, Medistudia MS302, Kuopio)

Miksi? Koska sinun keskeisin tehtäväsi on ajatella. Siksi.
Lisäksi tilaisuus on maksuton ja osallistujat saavat omakseen hankkeen parhaista käytännöistä kootun Tietotyöläisen kokeilukirjan.

Ilmoittaudu tästä.

Iltapäivän ohjelma:
13:00-13:30 Eniten muuttuikin työ – Petteri Kallio, UEF / Aducate
13:30- 15:00 Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu? – Petri Rajaniemi, Future Works
15:00-15:30 Mitä me opimme tietotyöstä? – Arttu Puhakka, UEF / Aducate
15:30-16:00 Keskustelua tulevaisuuden työtavoista

Arttu Puhakka // arttu.puhakka@uef.fi

Petteri Kallio // petteri.kallio@uef.fi