Kun mahdollisuudet ovat äärettömät, niin iskeekö ahdistus?  

Minne suunnistaisin? Mikä kiehtoisi minua? Missä voisin loistaa? Mitä voisin opiskella? Missä piilee minun intohimoni?  

Oman intohimon ja vahvuuksien löytäminen ei ole aina suoraviivaista.

Se on kuin matka, joka kääntelee ja mutkittelee ennen kuin osat loksahtavat kohdalleen. Ohjaajan rooli voi olla ratkaiseva tässä seikkailussa, tarjoamalla arvokkaita kysymyksiä ja tukea oman polun hahmottamiseen. Mutta mitä itse asiassa tarkoittaa ”kiinnostus”? 

Olisiko se motivaatiota ja mielenkiintoa ruokkiva voima, joka vetää meitä luokseen?

Muista vaikkapa George Malloryn vastaus, kun häneltä kysyttiin, mikä saa hänet kiipeämään Mount Everestille: ”Because it is there!” On huomattu, että intohimo parantaa kognitiivista suorituskykyä, koska sen edessä olemme valmiita tekemään ylimääräistä vaivaa. Se myös ennustaa oppimisen onnistumista paremmin kuin pelkät arvosanat. Judith Harackiewicz havaitsi, että opiskelijoiden intohimo psykologian peruskurssia kohtaan ennusti paremmin heidän myöhempää oppimismenestystään kuin peruskurssin arvosana.  

Intoa ja uteliaisuutta ruokkii enemmän oivallus oman oppimisen merkityksestä kuin valmiiksi annetut ohjeet ja neuvot. Esimerkiksi, kun opiskelijoille kerrotaan, miksi matematiikka on tärkeää elämän kannalta, se saattaa vähentää uteliaisuutta. Mutta pyydä heitä kirjoittamaan lyhyt essee siitä, miten matematiikka voisi muuttaa heidän tulevaisuuttaan, ja he voi vahvistaa kiinnostusta aihetta kohtaan. 

Intohimon lisäksi vahvuudet voivat olla kompassimme.

Vahvuuksia tunnistamalla voimme asettaa tavoitteemme ja edetä niitä kohti. Yksi tunnetuimmista vahvuuksien listoista on VIA, Values in Action. Vahvuuksia voi tunnistaa erilaisten menetelmien avulla, kuten vahvuuskortit, vahvuuksiin keskittyvät haastattelut ja vahvuustestit. VIA-vahvuudet eivät ole aivan yksiselitteisiä, joten niiden yhdistäminen valmennuskeskusteluun voi olla hyödyllistä. Näin valmennettava voi helpommin hahmottaa, missä tilanteissa hänen vahvuutensa loistavat ja miten niitä voi hyödyntää uusissa tilanteissa.  

OVELLA-koulutushankkeen rahoittamat osallistujat ovat kehittäneet erilaisia ratkaisukeskeisiä haastattelurunkoja nuorten kohtaamiseen. Tavoitteena on tutustua nuoreen paremmin, jotta ohjaaja voi auttaa nuorta löytämään oman suuntansa.  
 
Lataa tästä opas, joka sisältää seitsemän erilaista haastattelurunkoa! 

Arttu Puhakka on ratkaisukeskeinen valmentaja,
Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta.

Yksilöllinen polku yliopisto-opintoihin avoimen yliopiston kautta

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä autismitietoisuuden viikkoa. Viikon tarkoituksena on tuoda esille tietoisuutta autismista. Autismiliiton mukaan tämän vuoden teemana on #EiRiitä.

Autismikirjosta, tarkkaavuudenhäiriöstä, lukivaikeudesta ja monesta muusta oppimiseen vaikuttavasta taustatekijästä keskustellaan onneksi tänä päivänä paljon. Ymmärretään myös, ettei kyse ole sinänsä esteenä opiskelulle, varsinkin jos opiskeluun on motivaatio, ohjausta on saatavilla opintojen pulmakohtiin sekä keskusteluapua siihen, kuinka opiskelu voisi sujua itselle sopivimmin. Tämä on tärkeää, mutta koska kuulee myös, etteivät kaikki saa tarvitsemaansa tukea ja ennen kaikkea ymmärrystä, voimme autismitietoisuuden viikon hengessä todeta, että vielä #EiRiitä puhe, vaan töitä tietoisuuden lisäämisen parissa on tehtävä paljon.  

”Kaikilla ihmisillä on lähtökohtaisesti oikeus osallisuuteen yhteiskunnassa. Koulutus on yksi niistä tekijöistä, joiden kautta tämä tulee mahdolliseksi, koulutus lisää osallisuutta. Jotta tämä voi toteutua, tulee koulutuksen olla kognitiivisestikin saavutettavaa ja riittävän esteetöntä.”

Koulutuksella on suuri merkitys ihmisen elämänkaaressa. Koulutus mahdollistaa itsensä kehittämisen, kehittymisen, näkökulmien avaamisen ja työllistymisen mahdollisuuden. Koulutus ja työllisyys luovat myös osallisuutta. Kaikilla ihmisillä on lähtökohtaisesti oikeus osallisuuteen yhteiskunnassa. Koulutus on yksi niistä tekijöistä, joiden kautta tämä tulee mahdolliseksi, koulutus lisää osallisuutta. Jotta tämä voi toteutua, tulee koulutuksen olla kognitiivisestikin saavutettavaa ja riittävän esteetöntä. Joskus voi olla, että erilainen mielikuva opiskelusta estää opintoihin tähtäämisen. Saattaa tulla mielikuva, etten pysty, etten osaa, etten ole riittävän hyvä. Onneksi tämä ei ole totta.   

Avoimen yliopiston opinto-ohjaajana ja erityisopettajana saan usein ilokseni kertoa, että avoimen yliopiston opinnot ovat kaikille avoimia. Tämä tarkoittaa sitä, että opintoihin voi ilmoittautua ja tulla kokeilemaan. Näen, että monesti avoimessa yliopistossa aloitetut opinnot ovatkin avanneet ovia seuraaviin opintoihin ja lisänneet opiskelijan itsemääräämisoikeutta, itsetuntoa ja lopulta osallisuutta elämän monella eri sektorilla. Opinnot ovat usein itsenäisesti suoritettavia, mutta ohjausta on saatavilla tarvittaessa. Opinnot ovat vaativuudeltaan kuitenkin yliopisto-opintoja, joten niiden kautta saa realistisen kuvan siitä, minkälaista opiskelu yliopistossa on. Tietoisuus avaa ovia uudenlaisille koulutus- ja urapohdinnoille.

Opintojen ja opiskelutapojen testaaminen on hyvä tapa kartoittaa opintojen ja alan soveltuvuutta itselle. Tuntuvatko suoritustavat sellaisilta, joita haluan opiskella, onko ala sellainen kuin kuvittelinkin sen olevan? Suoritustavat ovat samanlaisia mitä tutkinto-opiskelijoilla, mutta yksilöllisten opintojärjestelyjen kautta on terveydellisen tarpeen vaatiessa mahdollista saada tukea, muun muassa lisäaikaa tentteihin. Ohjauksessa voi ennalta käydä myös keskustelua siitä, onko opinnoissa sellaisia opintojaksoja, jotka vaativat esimerkiksi läsnäoloa, ryhmätöitä tai muita tekijöitä, jotka saattaisivat tuntua kuormittavilta. Näiden tietojen pohjalta voi pohtia, mikä oppiaineista ja sen opiskelutavoista sopii parhaiten itselle.

Hyvää autismitietoisuuden viikkoa!

Tiina Juurela on opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja aineenopettaja. Hän on toiminut opinto-ohjaajan tehtävissä avoimessa yliopistossa Itä-Suomen yliopiston perustamisesta lähtien. Tiina kokee tärkeänä erityisesti yhdenvertaisten koulutuspolkujen tarjoamisen monenlaisista lähtökohdista oleville opiskelijoille.

Terveystaloustieteen osaamiselle on kasvava kysyntä eri sote-sektoreilla

Olen valmistunut terveystaloustieteen maisteriksi 2019 ja valmistuttuani lähdin tekemään terveystaloustieteen väitöskirjaa Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella projektitutkijana. Tutkimustyön ohessa tein opetustehtäviä ja kiinnostuin opetuksen kehittämisestä, joten aloitin yliopistopedagogiset opinnot väitöskirjatutkimuksen ohessa. Vuoden 2021 alusta lähtien olen työskennellyt yliopisto-opettajana ja terveystaloustieteen maisteriohjelman HOPS-ohjaajana. Opetan terveystaloustieteen perusopintokokonaisuudessa sekä maisteriohjelmassa.

Terveystaloustieteen perusopinnot ovat sivuaine Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa ja 26 opintopisteen laajuinen perusopintokokonaisuus on suoritettavissa kokonaan verkko-opintoina myös avoimen yliopiston kautta. Terveystaloustieteessä opitaan tarkastelemaan terveydenhuollon toimivuutta taloustieteen käsitteistön ja teorioiden avulla. Lisäksi tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän organisointia taloustieteen näkökulmasta ja perehdytään hoidon ja palvelujen taloudelliseen arviointiin. Opinnot soveltuvat niin sosiaali- ja terveysalalla jo toimiville asiantuntijoille kuin muillekin alasta kiinnostuneille. Perusopintojen suorittamisen jälkeen alemman korkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija voi hakeutua terveystaloustieteen maisteriohjelmaan. Tiesitkö, että ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa voit opiskella terveystaloustiedettä pääaineena?

Terveystaloustieteen osaamiselle on tällä hetkellä kasvava kysyntä työelämässä ja nämä kolme opintojaksoa tarjoavat näkemystä siitä millaisten asioiden ääreen terveystaloustieteen opinnot voivat urapolkua ohjata. Terveystaloustieteen soveltamisalueisiin ja toimintaympäristöön tutustuttava opintojakso SOTE-talous (MOOC) terveystaloustiede1 op, terveystaloustieteen peruskäsitteisiin perehdyttävä Terveystaloustieteen perusteet 4 op sekä taloudellisen arvioinnin keskeisiin kysymyksiin pureutuva Hoidon ja palvelujen taloudellinen arviointi sosiaali- ja terveydenhuollossa 5 op.

Terveystaloustieteen perusteet 4 op on tärkeä opintojakso sekä tutkintotavoitteisille opiskelijoille että työelämään sote-sektorilla uutta näkökulmaa ja ymmärrystä kaipaaville asiantuntijoille. Opintojaksopalautteissa nouseekin usein esiin uudenlainen tapa ajatella, mikä kumpuaa taloustieteen soveltamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tarkastelussa ja toiminnan arvioinnissa. Opiskelijoiden palautteiden perusteella muun muassa ymmärrys yhteiskunnallisista sosiaali- ja terveyspoliittisista asiakokonaisuuksista, sote-palveluiden taloudellisesta järjestäytymisestä, terveydenhuollon toteutumisen oikeudenmukaisuudesta ja henkilöstöresurssien käytöstä on opintojakson myötä lisääntynyt.

Tavoitteena hyvinvoinnin lisääminen

Terveystaloustieteessä opiskellaan taloustiedettä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Opinnot ovat osin matemaattisia ja tilastotieteen osaaminen on tarpeen, mutta opintoihin kuuluu myös paljon soveltamista ja tieteenalan tutkimuksessa on myös teemoja, joita voi lähestyä laadullisesti tai monimenetelmällisesti. Esimerkiksi vaikuttavuustutkimuksessa myös laadullisin menetelmin voidaan saada arvokasta lisätietoa yksilöiden näkökulmasta. Lukion pitkä matematiikka antaa jo todella hyvät valmiudet ja tärkeää pohjaosaamista terveystaloustieteen opintoihin. Kriittisen ajattelun, tiedonlukutaidon ja tieteellisen kirjoittamisen kehittyminen ovat tärkeitä osaamistavoitteita terveystaloustieteen opinnoissa.

Terveystaloustiede sopii mielestäni erityisesti maailmanparantajille, sillä tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimointi ja sen oikeudenmukainen jakautuminen. Terveystaloustieteen alalla yksi parhaita puolia on sen antamat monipuoliset mahdollisuudet urapolkujen suhteen ja terveystaloustieteen asiantuntijuuden yhdistäminen muihin kiinnostuksen kohteisiin. Terveydenhuollon taustaiset opiskelijat tuntevat parhaiten palvelujärjestelmän haasteet käytännössä ja voivat yhdistää tähän taloustieteen analyyttisen ajattelun. Farmasian taustaiset terveystaloustieteilijät taas voivat suunnata esimerkiksi lääketeollisuuteen. Tilastotieteen tai datatieteen opinnot yhdistettynä terveystaloustieteeseen ovat hyödyksi niin tutkijan uralle tähtäävälle kuin erilaisiin analyytikon tehtäviin. Datan käsittelytaito ja terveystaloustieteen substanssiosaaminen ovatkin vahva yhdistelmä. Kaikkiaan mahdollisuudet ovat hyvin laaja-alaiset ja opinnot voivat toimia myös suunnanmuuttajana.

Itseäni tutkimuksellisesti kiinnostavat erityisesti ikääntyneiden hyvinvointi ja palvelut sekä vaikuttavuus- ja implementointitutkimus. Muistisairauksia sairastavat ikääntyneet ovat väestöryhmä, jonka edunvalvonta on usein muilla, ja siksi onkin erityisen tärkeää, että yhteiskunnallisesti teemme päätöksiä, jotka huomioivat myös tämän ryhmän hyvinvoinnin.

Innostun ja nautin opiskelusta, sillä se on yleisesti mieltä ja ajattelua avartavaa. Terveystaloustieteen opiskelusta ja opettamisesta olen innostunut, koska aiheet ovat ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä. Työn ohella opiskelen tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston monialaisessa ja monitieteisessä Welfare, Health and Management (WELMA) -tohtoriohjelmassa ja väitöskirjan on tavoitteena valmistua parin vuoden sisällä. Myöhemmin haaveena on jatkaa tutkimusta iäkkäiden hyvinvointiin liittyen, laajentaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja opiskella pedagogisia opintoja.

Terveystaloustieteen opiskelu

Terveystaloustieteen opinnot on suunniteltu jatkuvan oppimisen hengessä sujuvaksi poluksi perusopintokokonaisuuden alusta maisteriohjelmaan ja aina jatko-opintoihin (väitöskirjatutkijaksi) saakka. Aluksi suoritettava terveystaloustieteen perusopintokokonaisuus on 26 op laajuinen paketti, johon sisältyvät opintojaksot on mahdollista suorittaa avoimen yliopiston kautta joustavasti – ja tutkintotavoitteisesti – kokonaan verkossa. Perusopinnot on suunnattu kaikille jo sote-alalla työskenteleville tai alasta kiinnostuneille, jotka haluavat oppia arvioimaan sosiaali- ja terveyspalveluita, niiden vaikuttavuutta ja sitä, kuinka resurssit saadaan riittämään. Jos terveydenhuollon toimivuuden tarkastelu taloustieteen näkökulmasta kiinnostaa, tule mukaan opiskelemaan terveystaloustiedettä. Perusopinnot ehdit aloittaa vielä lokakuun 2022 aikana!

Terveystaloustieteen perusopintokokonaisuuden opiskelu kannattaa aloittaa SOTE-talous (MOOC) -opintojaksolla, joka on kaikille avoin 1 op itsenäinen verkkokurssi. Kun kiinnostus aiheeseen herää, voi tästä jatkaa sujuvasti Terveystaloustieteen perusteet 4 op -jaksolle, joka alkaa lokakuussa. Nämä opintojaksot on myös mahdollista suorittaa samanaikaisesti. Syksyllä tarjolla on myös Taloustieteen perusteet 6 op -jakso, jonka toinen mahdollinen suoritusajankohta on keväällä. Keväälle on aikataulutettu myös Julkistalouden perusteet 5 op sekä Hoidon ja palvelujen taloudellinen arviointi 5 op -jaksot. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää käsittelevät 3 ja 2 opintopisteen laajuiset jaksot ovat suoritettavissa koko lukuvuoden ajan.

Opettamisessa nautin erityisesti ohjaamisesta ja motivoituneista opiskelijoista sekä siitä, kun huomaan perusopintojen innostavan opiskelijoita hakemaan tutkinto-opiskelijoiksi. On myös hienoa nähdä opiskelijoiden kehittyminen kohti asiantuntijuutta ja kun he löytävät alun epävarmuuden jälkeen omat urapolkunsa. Opettaessa oppii myös itse jatkuvasti uutta ja kehittyy. Tutkimuksen ja opetuksen yhteensovittaminen tiimissä työskennellen kiteyttää mielestäni hyvin työn terveystaloustieteen pääaineessa.

Perusopinnot toimivat ponnahduslautana maisteriohjelmaan

Suoritettu terveystaloustieteen perusopintokokonaisuus sekä alempi korkeakoulututkinto yhdessä avaavat mahdollisuuden terveystaloustieteen maisteriohjelmaan hakemiselle. Haku maisteriohjelmaan tapahtuu kevään 2023 yhteishaussa maaliskuussa ja jos hyvin käy, voit ensi syksynä olla jo tutkinto-opiskelija. Terveystaloustieteen perusopintokokonaisuudesta ja tilastotieteen opinnoista saa maisterihaussa lisäpisteitä. Hyötyä on myös lukion pitkästä matematiikasta tai sitä vastaavasta osaamisesta. Ensi kevään 2023 valintaperusteet julkaistaan tarkemmin loppusyksystä.

Jos tutkintotavoitteinen opiskelu kiinnostaa, aloita opiskelu avoimessa yliopistossa tarjolla olevista perusopinnoista. Avoimen yliopiston kautta suoritetusta perusopintokokonaisuudesta on hyötyä sekä hakuvaiheessa että varsinaisissa maisteriopinnoissa, sillä avoimen yliopiston opiskelijana saat paitsi hyvät valmiudet yliopisto-opintoihin myös perusteellisen sisäänajon Itä-Suomen yliopistoon ja terveystaloustieteen maailmaan. Avoimessa yliopistossa on mahdollisuus suorittaa myös haussa hyödyttäviä tilastotieteen perusopintoja, jotka sisältyvät maisterivaiheen täydentäviin opintoihin ja antavat ensisijaisen tärkeitä valmiuksia maisterivaiheen opiskeluun.

Terveystaloustieteen tai muitakin opintoja harkitseville haluan sanoa, että kannattaa aina lähteä rohkeasti kokeilemaan uusia asioita. Voi löytää jotain sellaista, mitä ei ole osannut etsiäkään!

Mervi Rantsi on implementointitutkimuksesta kiinnostunut terveystaloustieteilijä ja yliopisto-opettaja, joka toimii myös terveystaloustieteen maisteriohjelman hops-ohjaajana.

Mervi tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta, jossa tavoitteena on vahvistaa muistisairaiden iäkkäiden järkevään lääkehoitoon liittyvää implementointitutkimusta terveystaloustieteen menetelmiä hyödyntäen. Hänen tutkimusaihe ja kiinnostus liittyvätkin iäkkäisiin, mutta hän on ollut mukana myös mielenterveyden tukemiseen liittyvässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa.

Väitöskirjassaan Mervi arvioi erilaisten implementointistrategioiden vaikuttavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta. Tällä hetkellä hän tutkii väitöskirjassaan Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen implementointia rekisteritutkimuksen keinoin Kelan rahoittamassa MEDIFF-hankkeessa.

Linkkejä:  

Uuden lukuvuoden kynnyksellä – miten voimme palvella?     

Elokuu on ihanaa aikaa – kesä on vielä selkeästi, syksyn aistii ilmassa. Kesäloman jälkeen mieli on usein virkeä, keho levännyt ja edellisestä työrupeamasta on hyvin palautunut. Elokuussa myös moni innostuu miettimään, olisiko hyvä aloittaa jotain uutta. Tarvitsisinko jotain tietoa ammattitaitoni päivittämiseksi tai haluaisinko edetä urallani johonkin uuteen suuntaan tai jopa vaihtaa alaa? Jotkut ovat jääneet paitsi sitä kaivattua opiskelupaikkaa. Mitä voisin tehdä, että ensi vuonna opiskelupaikka olisi varmempi?

Täällä Avoimessa yliopistossa voi toteuttaa monenlaisia opiskeluhaaveita. Voi opiskella yksittäisiä opintojaksoja oman tarpeensa mukaan tai voi aloittaa tutkintotavoitteisen opiskelun – mikä sinulle on sopivaa. Opinnot ovat nimensä mukaisesti kaikille avoimia, ilman pohjakoulutusvaatimuksia tai valintakokeita. Jokainen opintojakso on jonkin tutkinnon osa eli opinnot hyödyttävät tutkintotavoitteista opiskelua ja opinnoista saa aina virallisen opintosuoritusotteen. Opinnot myös vahvistavat valmistautumista tuleviin pääsykokeisiin ja yli 30 pääaineessa on myös ns. avoimen yliopiston väylä eli opiskelijaksi voi hakea avoimen yliopiston opintojen perusteella.

Meillä Itä-Suomen yliopistossa avoin yliopisto-opiskelu on integroitu tutkinto-opiskeluun siten, että avoimen yliopiston opiskelijat opiskelevat samoissa ryhmissä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Kahden kampuksen yliopistona olemme tottuneet laadukkaaseen etä- ja verkko-opetukseen. Kehittämistyötä on tehty yli kymmenen vuoden ajan. Tämän vuoksi meidän avoimessa yliopistossa opiskelijoita on ympäri Suomen ja opiskella voi jopa ulkomailta käsin, kiitos yliopiston kirjaston etäkäyttömahdollisuuden.

Opetustarjontamme avoimessa yliopistossa on laaja, voisi jopa sanoa valtava, yli 100 oppiainetta, joissa paljon yksittäisiä, mielenkiintoisia opintojaksoja. Koulutushaustamme löytyy noin 650 avoimen yliopiston opintojaksoa. Kokeile rohkeasti, löytyykö sieltä juuri sinua kiinnostava koulutusala, oppiaine tai opintojakso.

Laajan opetustarjonnan ja omien tarpeiden edessä voi olla joskus vähän epävarma tai eksynyt olo. Mitä minä täältä poimisin, mitkä opinnot olisivat juuri sitä, mitä minä tarvitsen? Valitsenko tuon kauppatieteen jakson vai olisiko tuo oikeustiede sittenkin parempi? Mitä eroa on hoitotieteen johtamisella ja sosiaali- ja terveyshallintotieteellä? Nämä ovat tuttuja kysymyksiä myös meille opinto- ja uraohjaajille. Usein ihminen kaipaa keskustelukumppania eri valintojen tekemiseen ja myös faktatietoa, jotta voi tehdä itselleen sopivat opiskelu- ja koulutusvalinnat.

Mikä on sinun opiskelutarpeesi? Mikä sinua kiinnostaa? Miten voin auttaa sinua tekemään itsellesi sopivan opiskelupolun? Olemme täällä juuri Sinua varten.

Ps. Tervetuloa kuulolle meidän yleiseen opintoinfoon, jotka järjestetään samansisältöisinä verkossa tiistai 9.8.2022 klo 17-18 ja keskiviikko 16.8.2022 klo 17-18.

Meille voi myös varata aikaa maksuttomaan opinto- ja uraohjaukseen! Täältä löydät mm. ajanvarauskalenterin, josta voit varata aikaa eri tarpeisiin (esim. aikuiskoulustustuki tai yksilölliset opintojärjestelyt) ja eri henkilöille. Tervetuloa pohtimaan opiskelusuunnitelmiasi!

Leila Saramäki (@LeilaSaramki) on Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opinto- ja uraohjaaja ja suunnittelija, joka on kovin innostunut työstään ja ohjauksen kehittämisestä sekä haluaa kannustaa kaikkia jatkuvan oppimisen polulle. Leilan motto: Ohjauksessa on tärkeintä olla ihminen ihmiselle. 

Joustavaa opiskelua töiden ohella

Tehtyäni jo pitkän työuran hoitoalalla, minulle syntyi motivaatio ja halu kehittää ammattitaitoani, ja siihen oli mahdollisuus avoimessa yliopistossa. Itä-Suomen yliopisto oli helppo valinta, koska asuin Kuopiossa ja lähiyliopistossa oli tarjolla monipuoliset opintokokonaisuudet ja laadukasta opetusta.

Ajatuksenani oli ensiksi päivittää ammattitaitoani, mutta sitten tuntui, että opiskelua voisi jatkaa vielä pidemmällekin ja syttynyt opiskeluinnostus vei eteenpäin. Suoritettuani tarvittavan määrän perusopintoja hain ja pääsin avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi hoitotieteen laitokselle, jossa pääaineekseni valikoitui hoitotyön johtaminen. Maisteriopintoja tein laitokselle töiden ohessa ja muutamia kursseja suoritin edelleen myös avoimen yliopiston kautta.

– Palkintona uurastuksesta sain juuri terveystieteiden maisterin kaikki opinnot päätökseen.

Opintojen edetessä vaihdoin uuden työn perässä paikkakuntaa toiselle puolelle Suomea. Itä-Suomen yliopistossa on kuitenkin erittäin hyvät etäopiskelumahdollisuudet ja pystyin suorittamaan edelleen opintoja toiselta paikkakunnalta.

Työmäärältään työn ja opintojen yhdistäminen oli haastavaa, mutta antoisaa. Maisteritutkinto oli kuitenkin sellainen tavoite, että halusin mennä sitä kohti. Ja palkintona uurastuksesta sain juuri terveystieteiden maisterin kaikki opinnot päätökseen.

Pystyn nykyisessä hoitotyön johtamisen työssäni hyödyntämään monipuolisesti sitä taitotietoa, jota maisterinopinnot pitivät sisällään.

Pystyn nykyisessä hoitotyön johtamisen työssäni hyödyntämään monipuolisesti sitä taitotietoa, jota maisterinopinnot pitivät sisällään. Opintojen ansiosta ovat mm. analyyttiset sekä tietotekniset taitoni karttuneet. Ja olen lisäksi oppinut etsimään ja tuottamaan tietoa. Avoimessa yliopistossa pystyy opiskelemaan omien aikataulujen mukaan, joustavasti töiden ohessa. Opintotarjonta on laaja ja opiskelu on itsenäistä.

Suosittelen lämpimästi avoimen yliopiston opintoja kaikille!

Tekstin on kirjoittanut Sari Hänninen

Kun mainoslehtinen muuttaa elämää

Hain ensimmäisen kerran yliopistoon keväällä 2016 abivuoden päätteeksi. En todellakaan tiennyt, mikä minusta tulee isona, eikä minulla ollut mitään ymmärrystä korkeakouluopinnoista, mutta silti ajattelin, että koulusta pitävänä ihmisenä se voisi olla oma juttuni.

Monen mutkan ja tuskailun jälkeen päädyin hakemaan luokanopettajakoulutukseen, sillä koulutus ja oppiminen olivat minulle tärkeitä asioita. Itsevarmana suuntasin tuolloin kohti vakava-koetta, josta pääsin jatkoon. Tuolloin kokeeseen luettiin ennakkomateriaali, jonka kanssa pärjäsin suhteellisen hyvin, vaikkakaan en ollut tottunut tieteellisen tekstin lukemiseen. Pääsykokeen toisessa vaiheessa eli soveltuvuuskokeessa tie nousi kuitenkin pystyyn ja opintopolussa komeili varasija 56. En hakiessani ollut jostain syystä ajatellut välivuoden mahdollisuutta ollenkaan, ja kun se väistämättä kohdalle osui, tuntui se melko musertavalta ja olo oli epäonnistunut. Silloin se tuntui maailmanlopulta, mutta näin jälkikäteen ajateltuna tuo kokemus oli jollain tavoin myös kasvattava.

– Jos joku kysyy minulta, kannattaako välivuoden aikana suorittaa opintoja, niin vastaus on yksiselitteinen: Kyllä kannattaa.

Parisen viikkoa kielteisen päätöksen saamisen jälkeen postiluukusta kolahti Itä-Suomen avoimen yliopiston mainos. Muistan, että ensimmäinen ajatus tuosta lehtisestä ei ollut millään tavoin positiivinen ja taisipa muutama turhautumisen kyynelkin vierähtää. Muutaman päivän jälkeen päädyin selaamaan esitteen läpi ja sieltä hyppäsi silmään yhteiskuntaopin opettajan pätevyyden tuova kokonaisuus. Tuo kokonaisuus sisälsi muun muassa oikeus-, yhteiskunta- ja taloustieteitä, mitkä kaikki vaikuttivat jo itsessään kiinnostavilta. Yhteiskuntaoppi oli ollut lempiaineeni lukiossa, joten ajatus sen opettamisesta vaikutti kiinnostavalta. Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni, ryhdistäytyä ja yrittää, vaikkakin kokonaisuuden kurssit kuulostivat siltä, että en ikinä tulisi niistä selviämään. Ehkä avopuolisoni sanat olivat viimeinen niitti lopulliselle päätökselle lähteä kokeilemaan siipiään opinnoissa. ‘’Mitä se haittaa, vaikka, et saisikaan koko kokonaisuutta tehtyä? Kaikki on kuitenkin aina eteenpäin.’’ Eikä aikaa kulunut kuin tovi ja olinkin jo kirjastossa kirjoittamassa ensimmäistä esseetä.

Suoritin välivuoden aikana avoimessa 40 opintopistettä ja pääsin kurkistamaan muutamaa eri tieteenalaa lähemmin. Ajatus opettajuudesta vain vahvistui ja suurella innolla suuntasin katsetta kohti seuraavaa hakukevättä. Pääsykoemateriaali tuntui huomattavasti helpommalta, kun oli päässyt jo kiinni tieteellisen tekstin lukemisen rutiiniin. Kirjallisesta kokeesta mentiin eteenpäin ja annoin parhaani myös soveltuvuuskokeessa. Jonkinlaista henkistä kasvua oli päässyt vuoden aikana tapahtumaan ja omat ajatukset olivat vahvistuneet. Tällä kertaa opintopolussa näkyi se haluamani teksti eli hyväksytty.

Suoritin välivuoden aikana avoimessa 40 opintopistettä ja pääsin kurkistamaan muutamaa eri tieteenalaa lähemmin.

Kun ensimmäinen opiskelusyksy alkoi, ei ensimmäisen esseen kanssa tarvinnut painia sen kummemmin, koska opiskelutekniikat olivat jo hallussa. Sen sijaan sain keskittyä uusiin tuttavuuksiin ja opiskelijaelämän alkamiseen. Havaitsin melko nopeasti opintojen alkaessa, miten suuri etu avoimen opinnoista olikaan. Olisin esimerkiksi halutessani saanut hyväksiluettua kaikki opinnot luokanopettajan tutkintoon. Olen kiitellyt itseäni useaan kertaan siitä, etten heittänyt tunnemyrkyissäni sitä avoimen esitettä pois.

Opiskeluvuosien edetessä aloin kovasti kaivata lisää yhteiskunnallisempaa sisältöä opintoihini. Ehkä luokanopettajan työ ei olisikaan se työ, josta haluaisin eläköityä. Havaitsin, että kiinnostus koulutuksen oikeustieteelliseen näkökulmaan kyti pinnan alla aika kovastikin. Avoimen kautta suorittamassani kokonaisuudessa oli muutaman kurssin verran oikeustieteitä, joten kokemusta oikiskurssien opiskelusta oli jo hieman kertynyt. Keväällä 2020 koronakevään tiimellyksessä päätin olla rohkea, tavoitella tuota haavetta ja mennä kohti julkisoikeuden pääsykoetta. Tehdyistä avoimen opinnoista oli merkittävä apu pääsykokeessa, ja viimeistään oikeustapaustehtävässä olisi mennyt sormi suuhun todella nopeasti ilman aiempaa kokemusta. Lopputulos yhteishaussa olikin aika onnellinen ja opiskelu saa jatkua vielä muutaman vuoden

Välivuoden aikana noussut innostus ja kipinä kantoi vielä neljän vuoden jälkeen. Olen ikuisesti kiitollinen, että uskalsin olla rohkea ja antaa mahdollisuuden eri tieteenaloille. Kokeilemalla löysin sen oman juttuni. En varmasti olisi hakenut opiskelemaan toista tutkintoa ilman välivuoden aikana suoritettuja opintoja. Opinnot, jotka noin viisi vuotta sitten suoritin, odottavat minua nyt julkisoikeuden tutkinnossa.

Jos joku kysyy minulta, kannattaako välivuoden aikana suorittaa opintoja, niin vastaus on yksiselitteinen: Kyllä kannattaa. Sanon saman asian myös henkilölle, joka etsii uutta suuntaa uralleen, etsii harrastusta tai kenties haluaisi päästä kurkistamaan yliopisto-opiskelijan maailmaan. Tätä kautta se onnistuu, eikä varmasti kaduta. Sinulle, joka kenties vietät välivuotta tai et ehkä vielä tiedä omaa opiskelualaasi, niin avoimesta yliopistosta on erittäin hyvä aloittaa. Kokeilemalla matalalla kynnyksellä eri tieteenaloja löydät sen oman juttusi varmasti. Sillä ei ole väliä, vaikket koskaan päätyisikään sen yhden tietyn kurssin alaa opiskelemaan, mutta usko pois, joskus siitä yksittäisestä kurssistakin on vielä hyötyä, ja isosti. Jos joskus postiluukusta kolahtaa avoimen yliopiston mainos, niin tartu siihen. Tuo yksi lehtinen saattaa muuttaa elämää.

Tekstin on kirjoittanut Jenna Virtanen

Mitä olet aina halunnut tietää lastensuojelusta – vai oletko?

Lastensuojelu on aihe, joka herättää vahvoja tunteita. Parhaillaan televisiossa esitetään sarjaa Pala sydämestä, joka kertoo hyvin lastensuojelutyön arjesta. Sarja on herättänyt monet katsojat ymmärtämään, mihin kaikkeen lastensuojelu liittyy. Lastensuojelun etulinjassa ovat sosiaalihuoltolain mukaisia toimenpiteitä toteuttavat sosiaalityöntekijät, mutta lastensuojelua tehdään paljon muuallakin. Lastensuojelun toimenpiteissä siirretään tietoa eri tahojen kesken, mikä tarkoittaa tietosuoja-asioiden huomioimista. Lapsen ja nuoren vanhempien roolin tunnistaminen tai lapsen/nuoren itsensä osallisuus lastensuojelun eri vaiheissa voi herättää kysymyksiä. Ammattilaisten velvollisuudet ja vastuu lastensuojelun eri työprosesseissa ei ole läheskään aina selvää.

Lasten ja nuorten parissa toimitaan laajasti eri ammateissa, joissa havaitaan myös huolta herättäviä tilanteita. Lastensuojelu on tärkeä yhteistyökumppani niin kouluissa, neuvoloissa, päiväkodeissa tai esimerkiksi poliisin työssä, mutta sen roolista ei useinkaan tiedetä riittävästi. Lasten ja nuorten haastavat tilanteet tulevat lähelle montaa eri reittiä ja ne vaativat omanlaisensa ymmärryksen, jotta oikea auttajataho löytyy. Lastensuojelu ei ole pelkästään korjaavaa ja tulipaloja sammuttamaan rientävää työtä, vaan sen tulisi pystyä ennakoimaan ongelmien syntyä. Tähän työhön tarvitaan juuri niitä ammattiryhmiä, jotka työssään kohtaavat lapsen tai nuoren eri ympäristöissä.

”Opintojakso aukeaa huhtikuussa lapsi- ja perhepalveluissa työskenteleville ammattilaisille suunnatulla Osaamispuu.fi verkkoalustalla.”

Tähän tunnistettuun lastensuojelutiedon tarpeeseen vastataan Turun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Savonian-ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttamassa verkko-opintojaksossa. Opintojakso aukeaa huhtikuussa lapsi- ja perhepalveluissa työskenteleville ammattilaisille suunnatulla Osaamispuu.fi verkkoalustalla. Opintojakso sopii kasvatusalan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka haluavat saada tietoa lastensuojelun yhteiskunnallisesta tarkoituksesta ja tehtävästä, eri alojen ammattilaisten yhteisestä toiminnasta, lastensuojelun prosesseista ja lastensuojelulain velvoitteista. Opintojaksolla voi vahvistaa omaa ammatillista osaamista lasten ja nuorten hyvinvointia edistävään monitoimijaiseen työotteeseen. Opintojakso tarjoaa käytännön vinkkejä siitä, miten lastensuojelun näkökulmaa voi toteuttaa monitoimijaisissa verkostoissa. Opintojaksolla opitaan myös perusteita lastensuojelulainsäädännön velvoitteista esimerkiksi eri ilmoitusvelvollisuustilanteissa ja sitä, mikä on kunkin toimijan rooli lastensuojelutyön kokonaisuudessa.

Opintojaksolla on mahdollista laajentaa omaa ammatillista osaamista lasten ja nuorten hyvinvointia edistävään suuntaan. Kurssi tarjoaa monia käytännön vinkkejä siitä, miten lastensuojelun näkökulmaa voi toteuttaa laajasti monialaisissa ja monitoimijaisissa verkostoissa.

Lastensuojelun perusteet: mitä minun on tiedettävä monitoimijaisesta lastensuojelusta? – opintojakso on kaikille avoin ja maksuton. Jakson voi joko opiskella suorittamatta sitä tai jos siitä haluaa opintosuorituksen, opiskelija ilmoittautuu avoimen yliopistoon maksamalla kurssimaksun ja saa kurssin suorittamisesta kolme opintopistettä.

Tutustu opintojaksoon Lastensuojelun perusteet: mitä minun on tiedettävä monitoimijaisesta lastensuojelusta? Ilmoittautuminen tapahtuu tästä.

Lisätietoja:
Itä-Suomen yliopisto, Jatkuvan oppimisen keskus
Seija Okulov, suunnittelija
seija.okulov@uef.fi, 050 439 8073