Miten johtaja vastaa etätyön hyvinvointihaasteisiin?

Viime keväänä yli miljoona suomalaista siirtyi tekemään etätyötä. Suuri osa heistä jatkaa myös poikkeusolojen jälkeen, mikä merkitsee työelämäekosysteemin monitahoista murrosta ja peruuttamatonta siirtymistä uuteen aikaan. Tämä murros haastaa kehittämään toimintaa ja työyhteisöjä monipaikkaisiksi ja tuo ratkaistavaksi uudenlaisia kuormitushaasteita, joita tuottavat esimerkiksi yksintyöskentely, työn ja muun elämän rajojen häviäminen tai työn monotonisoituminen etäpalaverien liukuhihnaksi. Etätyö muuttaa myös vuorovaikutusta. Sen laatua voivat heikentää kasvottomuus ja keskittymistä koettelevat häiriöt. Siksi etätyön johtamista ja vuorovaikutusta kehittämällä tuetaan myös henkilöstön hyvinvointia ja tuottavuutta.

Valmentava johtamisote toimii myös etäolosuhteissa

”Tutkittaessa millainen esimies on henkilöstön näkökulmasta ihanteellinen, on vastaukseksi saatu kuvaus valmentajasta, joka kannustaa ja tukee sekä yksilöä että yhteisöä. Valmentavan johtajuuden on todettu vaikuttavan myönteisesti sekä organisaation tuottavuuteen että sen jäsenten kokemaan työhyvinvointiin.” (Lehto,K., 2017)

Kun hyvän vuorovaikutuksen yleiset perusedellytykset täyttyvät, valmentavaa johtamista voidaan luontevasti soveltaa myös etäolosuhteissa. Valmentavan työotteen tutkimuksissa on havaittu sen parantavan sitoutuneisuutta ja tuottavuutta, vahvistavan myönteisyyttä, tavoitteellisuutta ja sitkeänjoustavaa muutoskykyä eli resilienssiä sekä vähentävän kielteisyyttä ja haitallista stressiä. Poikkeusoloissa kasvaa huoli henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä, ja siten myös yrityksen tuottavuudesta. Miten valmentavaa työotetta voisi hyödyntää valmennuskeskustelussa tuottavuuden ja hyvinvoinnin tukena?

Valmentava johtaja – aktiivisesta puhujasta aktiiviseksi kuuntelijaksi

Etäpalaverit on hyvä mitoittaa lyhyemmiksi kuin kasvokkaiset kohtaamiset, ja vastaavasti valmennuskeskustelun voi tiivistää normaalia lyhyemmäksi. Voisiko esimerkiksi kolmen kysymyksen minikeskustelu vaudittaa hyvinvointia tukevan toimintatavan kehittymistä? Kokemuksemme mukaan oikein ajoitettuna tämä malli toimii tehokkaasti.

Valmentava kysyy enemmän kuin antaa valmiita vastauksia, kuuntelee työntekijän näkökulmaa ja lempeän päättäväisesti rohkaisee tavoitteelliseen toimintaan. Samalla tuetaan valmennettavan ongelmanratkaisukykyä ja oivaltamista. Tähän tarvitaan valmentavan työotteen syvällistä sisäistämistä, jota ohjaa kokonaisvaltainen ihmiskäsitys. Voimme kysyä ja kuunnella arvostavasti uskoessamme valmennettavan pystyvyyteen ja autonomiaan – siis oman työnsä parhaaseen hallintaan.

Valmentava työote edellyttää opiskelua ja harjoittelua

Valmentava työote kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta. Sen tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin harjoittelua. Kokemuksen perusteella voimme todeta, että valmentavan työotteen omaksumista tukee hyvin strukturoitu koulutus ja toimiva vertaisryhmä. Yksi esimerkki tästä on syksyllä 2021 alkava Valmentava esimies -koulutus, jota tukee henkilökohtaiseen coachingiin osallistuminen.

Itä-Suomen yliopisto, Jatkuvan oppimisen keskus
Kirjoittajien koulutuksiin ja valmennuksiin on osallistunut yli 30 000 henkilöä.

Lataa tästä itsellesi Kolmen kysymyksen valmennuskeskustelun malli.

Kalliolla on yli 30 vuoden kokemus johtajien, esimiehien ja työyhteisöjen kouluttamisesta ja valmentamisesta. Paulin sydän sykkii mm. organisaatioiden uudistamisen, positiivisen työpsykologian ja rekrytointiosaamisen sekä johtamistyön valmentamisen mahdollisuuksille. 

Puhakka on innoittava valmentaja, joka ottaa osallistujat mukaan yhteiseen keskusteluun. Hänen koulutukset perustuvat tutkittuun tietoon ja käytännössä hyväksi havaittuihin menetelmiin. Artun koulutuksissa on ollut osallistujia pörssiyrityksistä kolmannen sektorin toimijoihin. 

Tule kuuntelemaan aiheesta lisää maksuttomille #smartforgoodLIVE -virtuaalisille aamukahveille torstaisin 29.4 alkaen 8.30-9.15.

Väylästä vähäsen, pääsykokeesta ei päivääkään

Kevään varma merkki avoimessa yliopistossa on korkeakoulujen yhteishaun alkaminen, jonka yhteydessä haetaan myös avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella ns. avoimen väylässä. Sitä on edeltänyt valtava määrä ohjaustyötä, tuhansia suoritettuja kursseja sekä keskiarvojen laskemista, niissä kohteissa, joissa opiskelijavalintaa pitää tehdä opintomenestyksen perusteella. Mukaan mahtuu niin ilon kuin pettymyksenkin hetkiä. Oikeustieteet alana on kestosuosikki hakijoiden keskuudessa ja siten hakupaineala, mikä heijastuu myös kiinnostuksena avoimen yliopiston oikeustieteiden opintoihin.

”Moni työnantaja on hyötynyt tuhansista juridiikan osaajista, jotka ovat erikoistuneet asiantuntijoista hyvinkin syvällisesti tiettyyn oikeudenalaan.”

Tutkintotavoitteisuus rulettaa edelleen, mutta kumpi – yleis- vai erikoisjuristi?

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos on valinnut jo vuosikymmeniä sitten aikuisopiskelijaystävällisen toiminnan. Onpa laitoksen strategiaan kirjattuna tavoite olla Suomen vahvin jatkuvan oppimisen toimija oikeustieteiden avoimen yliopisto-opetuksen tarjonnassa. Siitä hyvänä esimerkkinä on ollut jo yli parin vuosikymmenen ajan avoimen väylä hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon (julkisoikeus, HTK/HTM), missä ei ole arvosanavaatimusta eikä kiintiöitä – kaikki hakukelpoiset valitaan. Moni työnantaja on hyötynyt tuhansista juridiikan osaajista, jotka ovat erikoistuneet asiantuntijoista hyvinkin syvällisesti tiettyyn oikeudenalaan.

Kevään 2020 oikeustieteiden laitos julkaisi tiedotteen Suomen suurimman (30 paikkaa) avoimen yliopiston väylän avaamista myös oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon (ON/OTM). Tämä oli melkoinen uutispommi ja sähköposti täyttyi kyselyistä hetkessä. Tätä olin itse toivonut salaa ja ääneenkin jo vuodesta 2013 alkaen, jolloin Itä-Suomen yliopisto sai oikeustieteellisen tutkintoanto-oikeuden. Kyselyt konkretisoituivat syksyn ilmoittautumisissa ja vertailuna syyslukukaudelle 2019 väyläopintoihin (yleiset oikeusjärjestysopinnot 60 op) ilmoittautui 212 opiskelijaa ja vastaavaan ajankohtakohtaan syksyllä 2020 jo 699 opiskelijaa. Tämän lisäksi oli paljon yksittäisille opintojaksoille ilmoittautuneita sekä muita ammattiosaamistaan täydentäviä opiskelijoita. Aikaisemmin oikeustieteen opinnoissa oli ollut vuosittain n. 2500-3000 avoimen yliopiston opiskelijaa, mutta vuonna 2020 määrä kasvoi jo 4690 opiskelijaan. Sormia ei ole tarvinnut pyöritellä ohjaus- ja opetusrintamalla…

Tutkintotavoitteinen opiskelu on korostunut oikeustieteiden opinnoissa koko ajan johtuen eri väylämahdollisuuksista. Vapaaehtoisen opintojen tavoitekyselyn mukaan on tullut luonnollisesti pientä muutosta tavoitteisiin ON/OTM-väylän avaamisen myötä ja esim. nuorten 18-24-vuotiaiden osuus on lisääntynyt jonkin verran. Ks. opiskelun tavoitekyselyn tulokset ennen ja jälkeen 1.8.2021.

Avoimen yliopiston ON/OTM-väylässä oli kevään 2021 yhteishaussa 175 ja HTK/HTM-väylässä 235 hakijaa (170 hakijaa v. 2020), mutta hakukohteissa lienee päällekkäisyyksiä, kun samoilla opinnoilla on voinut hakea molemmissa hakukohteessa vielä tänä keväänä.

Molemmilla tutkinnoilla on työmarkkinapaikkansa ja jatkossa HTK/HTM-tutkinnon profilaatiota pyritään avaamaan tarkemmilla opintopolku- ja osaamiskuvauksilla, joka edelleen helpottaa opiskelijoiden valintaa siitä, mikä tutkinto olisi sopiva juuri itselle.

Moni työnantaja on hyötynyt tuhansista juridiikan osaajista, jotka ovat erikoistuneet asiantuntijoista hyvinkin syvällisesti tiettyyn oikeudenalaan.

Jo joutuu armas aika

Avoimen yliopiston väylä on vain yksi hakukohde muiden joukossa ja oikeustieteiden opintoihin hakeudutaan edelleen isosti yo-todistuksella ja pääsykokeella toukokuun lopulla – salonkikelpoinen termi taitaa tosin nykyisin olla valintakoe. Kevään valintakoevalmistautuminen on oma rumbansa ja harmillisesti menee osittain noiden väyläopintojen suorittamisen kanssa, mitkä pitää olla valmiina kesäkuun alkupäiviin mennessä. Opiskelija viime kädessä päättää, kumpaan tavoitteeseen tähtää, mutta monelle siis se armas kesä koittaa tuon valintakokeen jälkeen. Valintatuloksia pitää tosin jännittää vielä heinäkuun alkuun. Yliopiston opetus pyörii myös kesällä ja monelle aikuisopiskelijalle taas kesä on hyvää opiskeluaikaa. Ja koska seuraava väylähaku HTK/HTM-tutkintoon on taas syyskuun yhteishaun yhteydessä, niin ”taas me opiskellaan” -melkeinpä ihan jatkuvasti.

Kiinnostuitko? Lue lisää tutkintotavoitteisesta opiskelusta sivuiltamme.

Seija Tuominen
Suunnittelija, oikeustieteet

”Seija Tuominen on Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston oikeustieteiden opintojen suunnittelija ja työskennellyt yli 20 vuoden ajan ohjaustehtävissä aikuisopiskelijoiden parissa. Seija pitää edelleen ohjaustyötä työnsä parhaana osa-alueena ja nauttii opiskelijoiden unelmien ja opiskelu- ja urasuunnitelmien toteutukseen osallistumisesta. Ja jaksaa vielä vuosikymmentenkin jälkeen ihmetellä ja ihastella aikuisopiskelijoiden suurta motivaatiota itsensä kehittämiseen.”

Mitä olet aina halunnut tietää lastensuojelusta – vai oletko?

Lastensuojelu on aihe, joka herättää vahvoja tunteita. Parhaillaan televisiossa esitetään sarjaa Pala sydämestä, joka kertoo hyvin lastensuojelutyön arjesta. Sarja on herättänyt monet katsojat ymmärtämään, mihin kaikkeen lastensuojelu liittyy. Lastensuojelun etulinjassa ovat sosiaalihuoltolain mukaisia toimenpiteitä toteuttavat sosiaalityöntekijät, mutta lastensuojelua tehdään paljon muuallakin. Lastensuojelun toimenpiteissä siirretään tietoa eri tahojen kesken, mikä tarkoittaa tietosuoja-asioiden huomioimista. Lapsen ja nuoren vanhempien roolin tunnistaminen tai lapsen/nuoren itsensä osallisuus lastensuojelun eri vaiheissa voi herättää kysymyksiä. Ammattilaisten velvollisuudet ja vastuu lastensuojelun eri työprosesseissa ei ole läheskään aina selvää.

Lasten ja nuorten parissa toimitaan laajasti eri ammateissa, joissa havaitaan myös huolta herättäviä tilanteita. Lastensuojelu on tärkeä yhteistyökumppani niin kouluissa, neuvoloissa, päiväkodeissa tai esimerkiksi poliisin työssä, mutta sen roolista ei useinkaan tiedetä riittävästi. Lasten ja nuorten haastavat tilanteet tulevat lähelle montaa eri reittiä ja ne vaativat omanlaisensa ymmärryksen, jotta oikea auttajataho löytyy. Lastensuojelu ei ole pelkästään korjaavaa ja tulipaloja sammuttamaan rientävää työtä, vaan sen tulisi pystyä ennakoimaan ongelmien syntyä. Tähän työhön tarvitaan juuri niitä ammattiryhmiä, jotka työssään kohtaavat lapsen tai nuoren eri ympäristöissä.

”Opintojakso aukeaa huhtikuussa lapsi- ja perhepalveluissa työskenteleville ammattilaisille suunnatulla Osaamispuu.fi verkkoalustalla.”

Tähän tunnistettuun lastensuojelutiedon tarpeeseen vastataan Turun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Savonian-ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttamassa verkko-opintojaksossa. Opintojakso aukeaa huhtikuussa lapsi- ja perhepalveluissa työskenteleville ammattilaisille suunnatulla Osaamispuu.fi verkkoalustalla. Opintojakso sopii kasvatusalan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka haluavat saada tietoa lastensuojelun yhteiskunnallisesta tarkoituksesta ja tehtävästä, eri alojen ammattilaisten yhteisestä toiminnasta, lastensuojelun prosesseista ja lastensuojelulain velvoitteista. Opintojaksolla voi vahvistaa omaa ammatillista osaamista lasten ja nuorten hyvinvointia edistävään monitoimijaiseen työotteeseen. Opintojakso tarjoaa käytännön vinkkejä siitä, miten lastensuojelun näkökulmaa voi toteuttaa monitoimijaisissa verkostoissa. Opintojaksolla opitaan myös perusteita lastensuojelulainsäädännön velvoitteista esimerkiksi eri ilmoitusvelvollisuustilanteissa ja sitä, mikä on kunkin toimijan rooli lastensuojelutyön kokonaisuudessa.

Opintojaksolla on mahdollista laajentaa omaa ammatillista osaamista lasten ja nuorten hyvinvointia edistävään suuntaan. Kurssi tarjoaa monia käytännön vinkkejä siitä, miten lastensuojelun näkökulmaa voi toteuttaa laajasti monialaisissa ja monitoimijaisissa verkostoissa.

Lastensuojelun perusteet: mitä minun on tiedettävä monitoimijaisesta lastensuojelusta? – opintojakso on kaikille avoin ja maksuton. Jakson voi joko opiskella suorittamatta sitä tai jos siitä haluaa opintosuorituksen, opiskelija ilmoittautuu avoimen yliopistoon maksamalla kurssimaksun ja saa kurssin suorittamisesta kolme opintopistettä.

Tutustu opintojaksoon Lastensuojelun perusteet: mitä minun on tiedettävä monitoimijaisesta lastensuojelusta? Ilmoittautuminen tapahtuu tästä.

Lisätietoja:
Itä-Suomen yliopisto, Jatkuvan oppimisen keskus
Seija Okulov, suunnittelija
seija.okulov@uef.fi, 050 439 8073