Viisi ennustetta työn tulevaisuudesta 4 – Kiltit johtajat, ilkeät järjestelmät 

Työn tulevaisuutta voi tutkia, mutta sitä on vaikea ennustaa. Tässä blogisarjassa esitän viisi ennustetta työelämän ja työn tekijöiden tulevaisuudesta, kunkin omana bloginaan. Näkemykseni olen suodattanut kirjavista lähteistä niitä edelleen luovasti kuvitellen. Lähteitä ja lukuvinkkejä löydät blogien lopusta ja linkeistä. 

Äreä johtaminen ei enää toimi, mutta myös kiltteys voi heikentää toimintakykyä 

Työurani alussa minulla kohtasin monta erilaista johtajaa, joiden selkeä ja äreän suoraviivainen johtamistapa tuntui samanaikaisesti turvallisen johdonmukaiselta ja sai pitämään sopivaa etäisyyttä johtajaan. Johtaja ei ollut kaveri vaan työn kokonaisorganisoija ja toiminnan kontrolloija, työn johtaja. Muistanpa yhden heistä aloittaneen lähes jokaisen työviikon murisemalla, että täytyy pian laittaa lappu luukulle koko firmassa, jos tahti ei muutu. Lamavuosina työpaikan vaihtokynnys oli korkea ja silloin myös ronskin kielenkäytön sietokyky venyi. Ehkäpä kyseinen johtaja sovelsi Mikko Ivalon johtamisoppia: ”Hänen kuuluu säilyttää arvovaltansa pitämällä tiukkaa kuria, puhumalla harvakseen ja hiljentämällä vastalauseet alkuunsa.” 

Nykyään tuo tyyli ei toimi kovinkaan monessa paikassa. Työntekijät äänestävät herkästi jaloillaan, ja olisi entistä vaikeampaa rekrytoida osaavaa henkilöstöä. Nykyjohtajan on osattava houkutella ja pitää työntekijänsä. Hänen on pystyttävä aktiivisen vuoropuhelun avulla innostamaan työntekijöitään, luomaan myönteistä ilmapiiriä ja hyvinvointia työpaikalle. Moni johtaja haluaa profiloitua ystävällisenä ja empaattisena valmentajana, joka tulee toimeen kaikkien kanssa ja luo positiivisuudella ladattua yhteispeliä tiiminsä, asiakkaidensa ja muiden sidosryhmien kanssa. Nämä kaikki voivat parhaimmillaan vaikuttaa hyvään suoriutumiseen ja työpaikan kokonaistulokseen myönteisen kierteen tavoin.  

Kiltin johtajan toiminta voi olla ongelmallista silloin, kun tarve miellyttää muita estää tekemästä vaikeita päätöksiä ja asettamasta rajoja. Johtaja voi tahtomattaan vaikuttaa kielteisesti organisaation suorituskykyyn ja tiimin yhteishenkeen, jos hän on liian kiltti antamaan kriittistä palautetta tai asettamaan rajoja. Kiltti johtaja voi olla altis manipuloinnille ja uhriutumiselle, mikä voi johtaa huonoihin päätöksiin tai omien johtajien selän taakse vetäytymiseen tai ääritapauksessa päätöksenteon luovuttamiseen vallan joutomailla saalistaville varjojohtajille. 

Häntä heiluttaa koiraa – johtajan kontrollitehtävä valui järjestelmille  

Johtamiseen aiemmin vahvasti liittynyt kontrollifunktio on monilta osin siirtynyt erilaisille järjestelmille, jolloin niistä on tullut työsuoritusten ja ilmapiirin mittareita sekä toimintaa ohjaavia kontrolloijia. Häntä on alkanut heiluttaa koiraa. Järjestelmillä tarkoitan tässä erilaisten teknisten järjestelmien ohella myös sosiaalisia järjestelmiä, joiden alkuperäinen hyvä tarkoitus koordinoida ja seurata toimintaa ja tuloksia on kääntynyt tahattomasti ilkeiksi, työskentelyä hidastaviksi ja hyvinvointia kuormittaviksi kontrollisysteemeiksi.  

Ilkeiden järjestelmien ilmenemismuotoja on monia: esimerkiksi haitallinen kilpailu, ylipursuava mittarointi, aikasyöpöt rutiinit, suosiminen, mikromanageeraus, epäreilu painostus tavoitteisiin, vallankäyttöviestintä tai yksityisyyden suojaa loukkaava valvonta. Organisaatioissa korostetaan usein avoimuutta ja osallisuutta. Näkymätön hierarkia voi johtaa kuitenkin siihen, että työntekijöitä ei kuunnella tai heidän ehdotuksiaan ei oteta huomioon. Tällöin johtajan on vaikea vaikuttaa organisaation kestävään menestymiseen ja positiivisen ilmapiirin luomiseen. Järjestelmät vaikuttavat luonnollisesti myös johtajan omaan toimintaan. Esimerkiksi jatkuva kuormitus voi johtaa kovaan johtamiseen kuten hyökkäävyyteen tai pelotteluun, joilla yritetään saavuttaa lyhytjänteisiä tavoitteita. Tämä ei rapauta pelkästään ilmapiiriä, vaan myös johtajan ja yrityksen mainetta ja uskottavuutta. 

Huonosti toimivat järjestelmät haittaavat vakavasti organisaatioiden toimintaa. Työntekijät voivat menettää motivaationsa ja innostuksensa työtä kohtaan, mikä puolestaan johtaa huonoon tuottavuuteen, heikentyneeseen työn laatuun, asiakassuhteiden haurastumiseen ja lopulta organisaation huonoon tulokseen. Lisäksi työpahoinvointi lisääntyy, mikä lisää sairauspoissaoloja ja kustannuksia sekä heikentää organisaation suorituskykyä. Tästä kaikesta seuraa kiihtyvä kielteinen kierre, jonka pysäyttäminen ja kääntäminen myönteiselle kehälle on johtajan ohella koko organisaation tehtävä.  

Katse organisaatiokulttuurin syvärakenteisiin

On tärkeää ymmärtää, että ilkeät järjestelmät eivät synny itsestään. Ne voivat johtua vuosien aikana vakiintuneista toimintatavoista. Organisaatiokulttuurin muuttaminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Johtajien on tärkeää tunnistaa työntekoa haittaavat järjestelmät ja pyrkiä muuttamaan niitä yhdessä organisaation johdon ja työntekijöiden kanssa. Johtajan tulisi olla tietoinen organisaation syvärakenteista ja pinnan alla vaikuttavista perusoletuksista ja työskennellä niiden parantamiseksi käymällä jatkuvaa keskustelua esimerkiksi toiminnan tarkoituksesta, merkityksistä ja arvokkaina koetuista toimintatavoista. Parhaat ideat syntyvät useimmiten arjen työssä, siksi työntekijöiden ehdotuksia kannattaa kokeilla. Johtajan tulisi myös osata tehdä vaikeita päätöksiä tarpeen vaatiessa ja rakentaa yhdessä henkilöstön kanssa oikeudenmukaisia ja aidosti avoimia järjestelmiä, jotka tukevat yhteisön menestystä ja organisaation tuloksellisuutta.  

Seuraavassa blogissa Virrat ja vastavirrat – uuden työn paradoksit pohdin työelämän vastakkaisia jännitteitä, joiden kanssa on tasapainoiltava.  Blogisarjan kokonaisuus sisältää seuraavat blogit: 

Viisi ennustetta työn tulevaisuudesta – blogisarjan johdanto  

  1. Kiihtyvä kiertotyö 
  1. Elämänhuoltajat 
  1. Työ lähellä, elämä lähellä – aika- ja paikkariippumaton työ 
  1. Kiltit johtajat, ilkeät järjestelmät 
  1. Virrat ja vastavirrat – uuden työn paradoksit 

Pauli Kalliolla on yli 30 vuoden kokemus johtajien, esimiehien ja työyhteisöjen kouluttamisesta ja valmentamisesta. Paulin sydän sykkii mm. organisaatioiden uudistamisen, positiivinen työpsykologian ja rekrytointiosaamisen sekä johtamistyön valmentamisen mahdollisuuksille. 

Lähteitä ja lisäluettavaa: 
https://2947820.fs1.hubspotusercontent-na1.net/hubfs/2947820/Oppaat/Academy%20of%20Brain%20-%20Johtajan%20ja%20esihenkil%C3%B6n%206%20t%C3%A4rkeint%C3%A4%20soft%20skills%20-taitoa.pdf
Ivalo, Mikko (1947). Henkilökohtainen työnjohto  
Tulevaisuuden johtaja: 
https://2947820.fs1.hubspotusercontent-na1.net/hubfs/2947820/Oppaat/Academy%20of%20Brain%20-%20Johtajan%20ja%20esihenkil%C3%B6n%206%20t%C3%A4rkeint%C3%A4%20soft%20skills%20-taitoa.pdf

Kun mahdollisuudet ovat äärettömät, niin iskeekö ahdistus?  

Minne suunnistaisin? Mikä kiehtoisi minua? Missä voisin loistaa? Mitä voisin opiskella? Missä piilee minun intohimoni?  

Oman intohimon ja vahvuuksien löytäminen ei ole aina suoraviivaista.

Se on kuin matka, joka kääntelee ja mutkittelee ennen kuin osat loksahtavat kohdalleen. Ohjaajan rooli voi olla ratkaiseva tässä seikkailussa, tarjoamalla arvokkaita kysymyksiä ja tukea oman polun hahmottamiseen. Mutta mitä itse asiassa tarkoittaa ”kiinnostus”? 

Olisiko se motivaatiota ja mielenkiintoa ruokkiva voima, joka vetää meitä luokseen?

Muista vaikkapa George Malloryn vastaus, kun häneltä kysyttiin, mikä saa hänet kiipeämään Mount Everestille: ”Because it is there!” On huomattu, että intohimo parantaa kognitiivista suorituskykyä, koska sen edessä olemme valmiita tekemään ylimääräistä vaivaa. Se myös ennustaa oppimisen onnistumista paremmin kuin pelkät arvosanat. Judith Harackiewicz havaitsi, että opiskelijoiden intohimo psykologian peruskurssia kohtaan ennusti paremmin heidän myöhempää oppimismenestystään kuin peruskurssin arvosana.  

Intoa ja uteliaisuutta ruokkii enemmän oivallus oman oppimisen merkityksestä kuin valmiiksi annetut ohjeet ja neuvot. Esimerkiksi, kun opiskelijoille kerrotaan, miksi matematiikka on tärkeää elämän kannalta, se saattaa vähentää uteliaisuutta. Mutta pyydä heitä kirjoittamaan lyhyt essee siitä, miten matematiikka voisi muuttaa heidän tulevaisuuttaan, ja he voi vahvistaa kiinnostusta aihetta kohtaan. 

Intohimon lisäksi vahvuudet voivat olla kompassimme.

Vahvuuksia tunnistamalla voimme asettaa tavoitteemme ja edetä niitä kohti. Yksi tunnetuimmista vahvuuksien listoista on VIA, Values in Action. Vahvuuksia voi tunnistaa erilaisten menetelmien avulla, kuten vahvuuskortit, vahvuuksiin keskittyvät haastattelut ja vahvuustestit. VIA-vahvuudet eivät ole aivan yksiselitteisiä, joten niiden yhdistäminen valmennuskeskusteluun voi olla hyödyllistä. Näin valmennettava voi helpommin hahmottaa, missä tilanteissa hänen vahvuutensa loistavat ja miten niitä voi hyödyntää uusissa tilanteissa.  

OVELLA-koulutushankkeen rahoittamat osallistujat ovat kehittäneet erilaisia ratkaisukeskeisiä haastattelurunkoja nuorten kohtaamiseen. Tavoitteena on tutustua nuoreen paremmin, jotta ohjaaja voi auttaa nuorta löytämään oman suuntansa.  
 
Lataa tästä opas, joka sisältää seitsemän erilaista haastattelurunkoa! 

Arttu Puhakka on ratkaisukeskeinen valmentaja,
Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta.

Vastuullisuusviestintää vakuuttavasti ja visuaalisesti

Millainen vastuullisuusviestintä on suostuttelevaa ja vakuuttavaa kuluttajan näkökulmasta? Entä miten visuaalisia keinoja voidaan hyödyntää vastuullisuusviestinnässä? 

3.11.2023 reilu kolmekymmentä vastuullisuusviestintäverkostomme osallistujaa kokoontui UEF Jatkuvan oppimisen keskuksen Kuopion kampuksen Tapahtumaportaille ja Teamsiin keskustelemaan vastuullisuusviestinnän eri ulottuvuuksista.  

Visuaalinen vastuullisuusviestintä lähtee strategiasta ja arvoista 

Piirre C Oy:n toimitusjohtaja Jenni Pääkkönen aloitti aamupäivän kertoessaan vastuullisuusviestinnän visuaalisuudesta ja esittelemällä Piirteen taidokkaita toimeksiantoja. Piirre tekee muotoilun keinoin näkyväksi organisaatioiden strategiatyötä, vastuullisuutta, hankeviestintää ja brändin mukaista myyntiä. Tunne on tärkeä osa vaikuttavaa viestiä ja visuaalisin keinoin tunteisiin on luontevaa vaikuttaa. Visuaalinen vastuullisuusviestintä lähtee organisaation strategiasta ja arvoista. Ja siitä, että asioita käsitellään yhdessä organisaation sisällä ja myös sidosryhmien kanssa. Visuaalisuutta hahmoteltaessa on hyvä tunnistaa teemaan liittyvät laajemmat asiayhteydet, vaikutukset ja roolit. Visualisoinnin voi rakentaa myös tarinaksi, jonka kautta asiat kytkeytyvät arkeen. Saavutettavuus kannattaa huomioida jo suunnittelun alkuvaiheessa ja visualisoinnissa sen voi huomioida erityisesti.  

Jenni rohkaisee organisaatioita tuottamaan rohkeasti omannäköistään visualisointia, sillä onnistunut visuaalinen viestintä jää mieleen ja saa aikaan wow-effektin. Kuopion strategiaviestinnässä esimerkiksi on rohkeasti revitelty ja käytetty brändin moninaisia värejä ja elementtejä. Iisalmen seutukaupungissa on oivasti visualisoitu maailman ensimmäinen kiireneutraali kaupunki, jossa työ ja vapaa-aika yhdistyvät luontevasti. Kuopion Veden strategia on visualisoitu pisaran muotoon ja kuvitus herätetty henkiin animaatiossa. Lisäksi kuvitus on levittäytynyt eri puolille kaupunkia vesipisteiden kyljessä. Katso täältä lisää hienoja esimerkkejä Piirteen eri organisaatioille toteuttamista visualisoinneista. 

Mitä on vakuuttava ja suostutteleva vastuullisuusviestintä kuluttajan näkökulmasta? 

Visuaalisuudesta siirryimme vakuuttavuuteen ja siihen, kuinka kuluttajat voidaan saada huomaamaan vastuulliset tuotteet ja palvelut yritysten markkinointiviestinnässä ja mahdollisesti jopa ohjaamaan heitä valitsemaan niitä. Asiantuntijana oli projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija Katja Pasanen Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmästä. Katja on kiinnostunut vastuulliseen matkailuun liittyvistä ilmiöistä ja työskentelee tällä hetkellä hankkeissa, joissa tutkitaan mm. muutosmatkailua sekä uudistavaa matkailua. Hänen väitöskirjansa käsittelee maaseutumatkailuyritysten vakuuttavaa vastuullisuusviestintää. Väitöstilaisuus järjestetään 5.12.2023.  
 
Vastuullisuusviestinnän kautta organisaatio viestii ja neuvottelee sidosryhmiensä ja laajemman yhteiskunnan kanssa vastuistaan ja velvollisuuksistaan sekä organisoi vastuullisuuteen liittyvää toimintaansa. Vastuullisuusviestinnällä kerrotaan kuluttajille vastuullisten tuotteiden ja palvelujen saatavuudesta ja siitä, kuinka nämä vastaavat heidän tarpeisiinsa ja vastuullisuuden kriteereihin. Tavoitteena on yritysten vastuullisuustyön läpinäkyvyyden parantaminen, yritysten ja sidosryhmien vuoropuhelun edistäminen sekä kuluttajien kannustaminen vastuullisempien ostopäätösten tekoon. 
 
Matkailualalla yli 80 % pitää vastuullista matkailua tärkeänä, mutta puolet matkailijoista ei tiedä, mistä vastuullisia palveluita saa. Tarjonnan ja kysynnän välillä on siis kuilua. Sitä mukaa kun kuluttajien kiinnostus palveluihin kasvaa, lisääntyy myös epämääräisen viestinnän määrä, eli viherpesu. Viestinnällä voi ohjata ja opastaa kuluttajaa toiminaan vastuullisemmin. 
 
Vakuuttavan viestinnän ja suostuttelun juuret johtavat antiikin Kreikkaan. Aristoteleen retoriikan mukaan voidaan vedota puhujan tai viestijän a) luotettavuuteen (ethos), b) kuulijan tunteisiin (pathos) tai c) kuulijan järkeen (logos). Suostuttelulla tarkoitetaan erilaisia keinoja vaikuttaa asiakkaiden näkemyksiin, uskomuksiin, arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Sekä vakuuttavassa että suostuttelevassa viestinnässä on molemmissa kyse viestien muotoilusta niin, että ne vetoavat toivottuun kohderyhmään ja saavat tämän vakuutettua ja suostuteltua tekemään toivotun toimenpiteen.  
 

Kuinka siis viestiä vastuullisuudesta asiakkaille? 

Katja Pasanen nosti esille kahdeksan käytännönläheistä kohtaa: 

  1. Hyödynnä edellä mainittuja retorisia vakuuttamisen keinoja:  

    a) Vetoa yrityksen uskottavuuteen vastuullisena toimijana. Kerro rehellisesti omasta toiminnastasi, tuotteistasi ja arvoistasi. Kerro konkreettisin esimerkein, mitä teette vastuullisuuden eteen. Auditoidut sertifikaatit vahvistavat kuvaasi vastuullisesta toimijuudesta. Kerro myös, mikä vaatii vielä kehittämistä.  

b) Vetoa asiakkaan tunteisiin sanoin, kuvin ja muotoiluin. Puhutte asiakasta suoraan. Kerro, kuinka hän voi osallistua vastuulliseen toimintaan. Korosta palvelusta saatavaa elämystä, esim. ”saavu bussilla, jotta voit paremmin nauttia maisemista”.  

c) Vetoa järkeen yhdessä muiden retoristen viestintäkeinojen kanssa. Kerro, kuinka asiakas hyötyy vastuullisuudesta ja mitä hän voi siitä saada. Voit myös vedota sosiaalisiin normeihin ja kertoa sellaisia asioita, joihin asiakkaasi voivat samaistua ja käyttäytyvät näin helpommin toivotun normin mukaisesti. Esim. ”valtaosa asiakkaistamme käyttää pyyhkeensä uudelleen”. 

    1. Käytä viesteissä aktiivista muotoa ja kehota asiakasta osallistumaan ja toimimaan. Sano mieluummin ”käytäthän pyyhkeesi uudelleen” kuin ”me käytämme pyyhkeemme uudelleen”. 
    1. Käytä kannustimia: ”jos jätät huonesiivouksen väliin, saat drinkkilipun”. 
    1. Hyödynnä pelillisyyttä vastuullisuuden oppimisessa. Eräässä hotellissa ruokahävikin määrä vähentyi, kun lapset saivat lappuun leimoja syötyään lautasensa tyhjäksi. Ja kun juoksutapahtumassa reitin varrella oli roskakorien sijaan koripallokorin näköinen roska-astia, osuivat kertakäyttömukit paremmin roskiin. 
    1. Yhdistä vastuullisuusviestintää palvelumuotoiluun esimerkiksi hotellihuoneiden sisustuksessa tai hyödyntämällä huoneissa veden tai sähkön kulutusta mittaavia laitteita. 
    1. Valitse viestinnän pääsisällöt oman vastuullisuustyösi ja kohderyhmäsi kiinnostusten mukaan. Muista, että ihmisten tietämyksen tasossa on eroja ja että eri vastuullisuussisällöt kiinnostavat eri kohderyhmiä. 
    1. Tee vastuullisuudesta näkyvää, mutta älä uhkaavaa. Kerro rehellisesti, mitä vastuullisuustekoja yrityksesi tekee ja mitä asiakas voi tehdä. Viherhyssyttelylle ei ole tänä päivänä enää tarvetta, eli älä piilottele tekojasi, mutta älä myöskään sorru saarnaamaan. 
    1. Nosta esiin oman yrityksesi vahvuudet. 
       

    Yritykset kaipaisivat ESG-teemoista uutta tutkimustietoa eri tieteenaloilta 

    Mielenkiintoiset puheenvuorot herättivät paljon keskustelua. On tärkeää tunnista omat kohderyhmänsä ja miettiä, millä formaatilla viestii. Palkitseminen ja haastaminen toimivat koululaisille ja roskienkeruutapahtumaan osallistumisesta palkintona voisi olla vaikkapa ajelu roska-auton kyydissä. Jätekukko on jatkossakin mielellään mukana yhteistyössä.  

    Keskusteluissa nousi esille se, että yritykset kaipaisivat ESG-teemoihin liittyen eri tieteenaloilta uusinta tutkittua tietoa kootusti ja tiivistetysti esim. webinaarien tai pienten osaamiskokonaisuuksien muodossa. Itä-Suomen yliopistolla ja ammattikorkeakouluilla on paljon osaamista ympäristö-, sosiaali- ja hallinnolliseen vastuuseen liittyen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä tehdään paljon, mutta yrityksillä aika ja mahdollisuudet uusimman tiedonsaantiin ovat rajalliset. Tieto olisi arvokasta yritysten vastuullisuuskoordinaattoreille, johtajille, hr-päälliköille ja viestintäasiantuntijoille. Ei ole helppoa uida mukana vihreän siirtymän kovassa aallokossa, kun uutta tietoa tulee koko ajan lisää. Tässäpä teemaa uudelle yhteistyölle! 
     
    Kiinnostaako vastuullisuusviestintään liittyvä koulutus? Räätälöimme tarvittaessa teille sopivan koulutuksen. Tutustu ympäristö ja teknologia -palvelualueen täydennyskoulutustarjontaamme

    Tiina Ynnilä on UEF Jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija ja 31.12.2023 päättyvän Vastuullisuusviestintää vaikuttavasti verkostona -hankkeen projektipäällikkö. 

    Uusi vuosi – uusi ote strategiseen johtamiseen? 

    ”On aika päivittää strategia.” Lause ei aina herätä suurempia intohimoja: pahimmillaan pakkopullaa, usein rutiinisuoritus. Olisiko seuraava kierros jotain muuta: uudistettaisiin strategiatyön tarkoitus ja tavoite, ihmisten osallisuus ja vuorovaikutus sekä strategiamenetelmät ja -esitystavat? Ei hienoa ja kaukaista vaan osallistavaa ja käytännöllistä. 

    ”Mikä on strategiamme?”  

    Itsestään selvä kysymys, joka usein myös tuottaa itsestäänselvyyksiä: yleisiä toiveita ja tuttuja adjektiiveja. Halutaan olla johtavia, asiakaslähtöisiä, kasvavia tai kannattavia. Haluaminen ei ole erottuva strategia, jos strategia lainkaan. Haluaminen ei vielä paljon vaadi eikä paljon annakaan. Kiinnostavampi lähtökohta on tunnistaa ja kiteyttää aitoja strategisia kysymyksiä, johon organisaatiolla ei vielä ole valmiita, yhteisiä tai riittävän laadukkaita vastauksia. Kysymyksiä, jotka ovat juuri tämän organisaation tulevaisuuden kannalta ratkaisevia. Kun kysymys on kiinnostava, vastauskin voi sitä olla.  

    Strategia ei ole kauniita adjektiiveja vaan selkeitä valintoja ja vahvoja verbejä: millä tavoin muuttuvaan toimintaympäristöön asemoidutaan, miten bisnesmahdollisuuksiin tartutaan, mihin keskitytään, mihin panostetaan, mistä luovutaan, millä erotutaan, kuinka menestytään? Millaisissa strategia-aalloissa tai -vaiheissa edetään? Mikä on riittävän kunnianhimoinen askel, jotta siihen kannattaa panostaa? Ja tarpeeksi realistinen, jotta rahkeet siihen riittävät?  

    Strategia ei ole vain se, mikä siitä tuli, vaan ketkä sen teki.  

    Osallistava strategiatyö on ihan muuta kuin jalkauttamista. Se on alusta asti ihmislähtöinen prosessi, jossa yhteisön yhteisymmärrys, yhteinen suunta ja yksituumainen eteneminen on vankka selkäranka. Silloin strategia alkaa toteutua ihmisten arjessa jo ennen kuin sitä on edes viimeistelty. Miksi tehdä toteutuksesta turhan vierasta ja vaikeaa ulkoistamalla strategia heiltä, jotka siitä tekevät totta? 

    Strateginen seuranta ei ole vain tulosseurantaa: sen mittaamista, missä ei taaskaan onnistuttu. Sen pitää olla myös strategisen panostuksen, tekemisen ja etenemisen aktiivista johtamista, systemaattista seurantaa ja aikaista reagoimista. Tilannekuvan ja tulevaisuuskuvan säännöllistä päivittämistä, jotta tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa, ei pelkästään sopeutua. Tulevaisuuteen kannattaa vaikuttaa, koska juuri sitä kohti olemme matkalla. 

    Strategisessa johtamisessa on paljon voitettavaa – ja strategiatyön rutinoitumisessa paljon menetettävää.  

    Laura Lares on tekniikan tohtori, strategiakouluttaja, toimitusjohtaja ja hallitusammattilainen, joka on yli 30 vuoden ajan paneutunut johtajana, kouluttajana ja tutkijana strategiseen johtamiseen hyvin erilaisissa organisaatioissa startupeista pörssiyrityksiin ja yliopistoista järjestöihin.

    Vastuullisuusviestinnän ABC  

    Vaikka vastuullisuuden peruskysymykset olisivat hallinnassa ja vastuullisuusteot tavoitteellista toimintaa, tulevatko teot näkyviksi ja viesti vastuullisuudesta vakuuttavasti? Vastuullisuusviestintään kannattaa panostaa, sillä onnistuessaan se auttaa yrityksiä rakentamaan mainetta, luomaan kilpailuetua, hallitsemaan kriisejä ja sitouttamaan sidosryhmiä.

    Joukko vastuullisuusviestintäverkostoon ilmoittautuneista kokoontui 13.10.2023 Itä-Suomen yliopistolle (UEF) Jatkuvan oppimisen keskuksen järjestämään Vastuullisuusviestinnän ABC -koulutukseen, jonka veti asiantuntija Anu Ruusilan Cordial Communications Oy:sta. Verkostossa on mukana yrittäjiä sekä yrityksissä ja organisaatioissa viestintä-, markkinointi-, johto-, koulutus- ja kehitystehtävien parissa toimivia henkilöitä.   

    Vastuullisuuspolun konkreettiset etapit 

    Toimijan kannattaa etsiä vastuullisuustyössä omat vahvuutensa. Yrityksen ja organisaation toiminta nojaa arvoihin, strategiaan ja asetettuihin tavoitteisiin. Vahvuudeksi voi nousta sosiaalinen vastuullisuustyö, joka näkyy esimerkiksi konkreettisena toimintana henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseksi.  Ympäristövastuu voi näkyä konkreettisesti energian kulutuksen tai jätteen määrän pienenemisenä vuoden aikana. Teoista kannattaa siis kertoa kehityskulun aikana, vastuullisuuspolun eri vaiheissa. Kun sanojen takana on todelliset teot se vaikuttaa ja vaikuttavuutta syntyy, kun viestii säännöllisesti. 

    Ytimessä faktat, avoimuus ja yhteistyö  

    Vastuullisuusviestinnässä välitetään tietoa sidos- ja kohderyhmille vastuullisuuteen liittyvistä luvuista ja kehityssuunnitelmista. Viestin tulee perustua faktoihin ja sen tulee olla totta. Viestinnän tulee olla linjakasta ja avointa sekä kertoa toiminnan tuloksista. Aina ei tarvitse olla täydellinen; pienikin kehitysaskel on hyväksi.  Haitallisten vaikutusten osalta kannattaa olla rehellinen ja aito sekä sanoittaa viesti kirkkaasti ja selkokielisesti.  

    Viestinnän suunnitelmallisuus lisää vaikuttavuutta. Viestintäsuunnitelmaa tehdessä on keskeistä tuntea sidos- ja kohderyhmänsä. Viestintä on vuorovaikutteista, joten sidos- ja kohderyhmien kuulemista ja heidän odotuksiaan ei tule unohtaa. ”Kun puhut äänellä, joka kuullaan”, olet onnistunut viestinnässä, toteaa Anu Ruusila.  Parhaimmillaan vastuullisuusviestintä synnyttää uudenlaista yhteistyötä, missä korostuvat yhdessä tekeminen, yhteinen vastuu ja sitoutuminen kumppanuuteen.  

    Erotu eduksesi 

    Mikä vastuullisuudessa innostaa ja kutsuu viestimään? Tätä on hyvä pohtia, sillä vastuulliset teot ansaitsevat tulla kerrotuksi. Palastele vastuullisuusteot ja löydä avainviesti, jonka avulla erotut eduksesi ja pystyt rakentamaan mainetta vastuullisena toimijana. Tunne, tarinat ja visuaalisuus ovat keinoja tuoda esille erilaisuutta. Viestinnän monikanavaisuus ja ihmiset viestinviejinä ovat tärkeitä.  

    Lue lisää: 

    Vastuullisuusviestintää vaikuttavasti verkostona -hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta (ESR).  
    Vastuullisuusviestintä koulutuksen 13.10.2023 materiaalit. 

    Kiinnostaako vastuullisuusviestintään liittyvä koulutus? Räätälöimme tarvittaessa teille sopivan koulutuksen. Tutustu ympäristö ja teknologia -palvelualueen täydennyskoulutustarjontaamme.

    Tiina Pyrstöjärvi on UEF Jatkuvan oppimisen keskuksen ympäristö- ja metsätieteiden suunnittelija ja mukana Vastuullisuusviestintää vaikuttavasti verkostona – hankkeessa.