Viisi ennustetta työn tulevaisuudesta 4 – Kiltit johtajat, ilkeät järjestelmät 

Työn tulevaisuutta voi tutkia, mutta sitä on vaikea ennustaa. Tässä blogisarjassa esitän viisi ennustetta työelämän ja työn tekijöiden tulevaisuudesta, kunkin omana bloginaan. Näkemykseni olen suodattanut kirjavista lähteistä niitä edelleen luovasti kuvitellen. Lähteitä ja lukuvinkkejä löydät blogien lopusta ja linkeistä. 

Äreä johtaminen ei enää toimi, mutta myös kiltteys voi heikentää toimintakykyä 

Työurani alussa minulla kohtasin monta erilaista johtajaa, joiden selkeä ja äreän suoraviivainen johtamistapa tuntui samanaikaisesti turvallisen johdonmukaiselta ja sai pitämään sopivaa etäisyyttä johtajaan. Johtaja ei ollut kaveri vaan työn kokonaisorganisoija ja toiminnan kontrolloija, työn johtaja. Muistanpa yhden heistä aloittaneen lähes jokaisen työviikon murisemalla, että täytyy pian laittaa lappu luukulle koko firmassa, jos tahti ei muutu. Lamavuosina työpaikan vaihtokynnys oli korkea ja silloin myös ronskin kielenkäytön sietokyky venyi. Ehkäpä kyseinen johtaja sovelsi Mikko Ivalon johtamisoppia: ”Hänen kuuluu säilyttää arvovaltansa pitämällä tiukkaa kuria, puhumalla harvakseen ja hiljentämällä vastalauseet alkuunsa.” 

Nykyään tuo tyyli ei toimi kovinkaan monessa paikassa. Työntekijät äänestävät herkästi jaloillaan, ja olisi entistä vaikeampaa rekrytoida osaavaa henkilöstöä. Nykyjohtajan on osattava houkutella ja pitää työntekijänsä. Hänen on pystyttävä aktiivisen vuoropuhelun avulla innostamaan työntekijöitään, luomaan myönteistä ilmapiiriä ja hyvinvointia työpaikalle. Moni johtaja haluaa profiloitua ystävällisenä ja empaattisena valmentajana, joka tulee toimeen kaikkien kanssa ja luo positiivisuudella ladattua yhteispeliä tiiminsä, asiakkaidensa ja muiden sidosryhmien kanssa. Nämä kaikki voivat parhaimmillaan vaikuttaa hyvään suoriutumiseen ja työpaikan kokonaistulokseen myönteisen kierteen tavoin.  

Kiltin johtajan toiminta voi olla ongelmallista silloin, kun tarve miellyttää muita estää tekemästä vaikeita päätöksiä ja asettamasta rajoja. Johtaja voi tahtomattaan vaikuttaa kielteisesti organisaation suorituskykyyn ja tiimin yhteishenkeen, jos hän on liian kiltti antamaan kriittistä palautetta tai asettamaan rajoja. Kiltti johtaja voi olla altis manipuloinnille ja uhriutumiselle, mikä voi johtaa huonoihin päätöksiin tai omien johtajien selän taakse vetäytymiseen tai ääritapauksessa päätöksenteon luovuttamiseen vallan joutomailla saalistaville varjojohtajille. 

Häntä heiluttaa koiraa – johtajan kontrollitehtävä valui järjestelmille  

Johtamiseen aiemmin vahvasti liittynyt kontrollifunktio on monilta osin siirtynyt erilaisille järjestelmille, jolloin niistä on tullut työsuoritusten ja ilmapiirin mittareita sekä toimintaa ohjaavia kontrolloijia. Häntä on alkanut heiluttaa koiraa. Järjestelmillä tarkoitan tässä erilaisten teknisten järjestelmien ohella myös sosiaalisia järjestelmiä, joiden alkuperäinen hyvä tarkoitus koordinoida ja seurata toimintaa ja tuloksia on kääntynyt tahattomasti ilkeiksi, työskentelyä hidastaviksi ja hyvinvointia kuormittaviksi kontrollisysteemeiksi.  

Ilkeiden järjestelmien ilmenemismuotoja on monia: esimerkiksi haitallinen kilpailu, ylipursuava mittarointi, aikasyöpöt rutiinit, suosiminen, mikromanageeraus, epäreilu painostus tavoitteisiin, vallankäyttöviestintä tai yksityisyyden suojaa loukkaava valvonta. Organisaatioissa korostetaan usein avoimuutta ja osallisuutta. Näkymätön hierarkia voi johtaa kuitenkin siihen, että työntekijöitä ei kuunnella tai heidän ehdotuksiaan ei oteta huomioon. Tällöin johtajan on vaikea vaikuttaa organisaation kestävään menestymiseen ja positiivisen ilmapiirin luomiseen. Järjestelmät vaikuttavat luonnollisesti myös johtajan omaan toimintaan. Esimerkiksi jatkuva kuormitus voi johtaa kovaan johtamiseen kuten hyökkäävyyteen tai pelotteluun, joilla yritetään saavuttaa lyhytjänteisiä tavoitteita. Tämä ei rapauta pelkästään ilmapiiriä, vaan myös johtajan ja yrityksen mainetta ja uskottavuutta. 

Huonosti toimivat järjestelmät haittaavat vakavasti organisaatioiden toimintaa. Työntekijät voivat menettää motivaationsa ja innostuksensa työtä kohtaan, mikä puolestaan johtaa huonoon tuottavuuteen, heikentyneeseen työn laatuun, asiakassuhteiden haurastumiseen ja lopulta organisaation huonoon tulokseen. Lisäksi työpahoinvointi lisääntyy, mikä lisää sairauspoissaoloja ja kustannuksia sekä heikentää organisaation suorituskykyä. Tästä kaikesta seuraa kiihtyvä kielteinen kierre, jonka pysäyttäminen ja kääntäminen myönteiselle kehälle on johtajan ohella koko organisaation tehtävä.  

Katse organisaatiokulttuurin syvärakenteisiin

On tärkeää ymmärtää, että ilkeät järjestelmät eivät synny itsestään. Ne voivat johtua vuosien aikana vakiintuneista toimintatavoista. Organisaatiokulttuurin muuttaminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Johtajien on tärkeää tunnistaa työntekoa haittaavat järjestelmät ja pyrkiä muuttamaan niitä yhdessä organisaation johdon ja työntekijöiden kanssa. Johtajan tulisi olla tietoinen organisaation syvärakenteista ja pinnan alla vaikuttavista perusoletuksista ja työskennellä niiden parantamiseksi käymällä jatkuvaa keskustelua esimerkiksi toiminnan tarkoituksesta, merkityksistä ja arvokkaina koetuista toimintatavoista. Parhaat ideat syntyvät useimmiten arjen työssä, siksi työntekijöiden ehdotuksia kannattaa kokeilla. Johtajan tulisi myös osata tehdä vaikeita päätöksiä tarpeen vaatiessa ja rakentaa yhdessä henkilöstön kanssa oikeudenmukaisia ja aidosti avoimia järjestelmiä, jotka tukevat yhteisön menestystä ja organisaation tuloksellisuutta.  

Seuraavassa blogissa Virrat ja vastavirrat – uuden työn paradoksit pohdin työelämän vastakkaisia jännitteitä, joiden kanssa on tasapainoiltava.  Blogisarjan kokonaisuus sisältää seuraavat blogit: 

Viisi ennustetta työn tulevaisuudesta – blogisarjan johdanto  

  1. Kiihtyvä kiertotyö 
  1. Elämänhuoltajat 
  1. Työ lähellä, elämä lähellä – aika- ja paikkariippumaton työ 
  1. Kiltit johtajat, ilkeät järjestelmät 
  1. Virrat ja vastavirrat – uuden työn paradoksit 

Pauli Kalliolla on yli 30 vuoden kokemus johtajien, esimiehien ja työyhteisöjen kouluttamisesta ja valmentamisesta. Paulin sydän sykkii mm. organisaatioiden uudistamisen, positiivinen työpsykologian ja rekrytointiosaamisen sekä johtamistyön valmentamisen mahdollisuuksille. 

Lähteitä ja lisäluettavaa: 
https://2947820.fs1.hubspotusercontent-na1.net/hubfs/2947820/Oppaat/Academy%20of%20Brain%20-%20Johtajan%20ja%20esihenkil%C3%B6n%206%20t%C3%A4rkeint%C3%A4%20soft%20skills%20-taitoa.pdf
Ivalo, Mikko (1947). Henkilökohtainen työnjohto  
Tulevaisuuden johtaja: 
https://2947820.fs1.hubspotusercontent-na1.net/hubfs/2947820/Oppaat/Academy%20of%20Brain%20-%20Johtajan%20ja%20esihenkil%C3%B6n%206%20t%C3%A4rkeint%C3%A4%20soft%20skills%20-taitoa.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *