Vauhtia uralle – askeleita ja tukea työelämän kansainvälistymiseen  

Pohjoiskarjalaiset yritykset ja organisaatiot tarvitsevat riittävästi osaavia työntekijöitä ja asiantuntijoita myös tulevaisuudessa. Yksi keinoista on kansainvälisten osaajien kouluttaminen ja rekrytointi alueelle. Alueen koulutusorganisaatiot yhdistävät asiantuntemuksensa tukeakseen yritysten kansainvälistymistä. Jotta osaajat myös pysyisivät alueella, on tärkeää vahvistaa työpaikkojen ja työyhteisöjen valmiuksia näiden eri kulttuureista tulevien työntekijöiden vastaanottamiseen.  

Tarpeeseen vastaa UEFin, Riverian ja Karelian yhteistyönä toteuttama uusi koulutus, joka järjestetään Nurmeksessa. Koulutuksessa hyödynnetään kokemuksiamme maahanmuuttaneiden koulutuksista ja työllistymisestä sekä työelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä.  

Kolme askelta sujuvampaan kansainvälistymiseen -koulutuksen idea syntyi nurmeslaisten työllisyys- ja elinkeinotoimijoiden kanssa käydystä keskustelusta. Pielisen Karjalan alueella toimivien yritysten työvoimapula ja Ukrainan tilanne ovat lisäämässä kansainvälisen työvoiman määrää alueella. 

Työntekijöitä puhtauspalvelualalle 

Pohjoiskarjalaiset koulutusorganisaatiot tukevat alueen yritysten kansainvälisiä rekrytointeja. Myanmarissa käynnistyi marraskuussa 2021 Riverian koulutuspalveluiden yhteistyössä myanmarilaisen SRIVIN oppilaitoksen kanssa koulutusohjelma, jossa tavoitteena on kouluttaa 75 puhtauspalvelualan osaajaa Pohjois-Karjalaan ja muualle Suomeen.  

Koulutus alkoi kolmen kuukauden kieliopinnoilla, ja tämän jälkeen mukaan tulivat myös ammatilliset opinnot. Koulutus on kaksivuotinen, ja ensimmäiset myanmarilaiset saapuivat Pohjois-Karjalaan elokuussa 2022. Opiskelijat suorittavat tutkinnon oppisopimusopiskelijoina. Työpaikat sijoittuvat Lahden seudulle ja Pohjois-Karjalaan.  

Kuva 1: Myanmarilaiset opiskelijat tervetulojuhlassa Kiteellä 15.8.2022
Kuva 2: Opiskelijat, riverialaiset ja työnantajien edustajat yhteiskuvassa

Milloin se kielitaito riittää? 

Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus on kouluttanut Pielisen Karjalan alueella mm. pätevöityviä lääkäreitä. Korkeakoulutettujen työllistyminen on haasteellista, koska pätevyys- ja kielitaitovaatimukset ovat erittäin korkeat. Kansainvälisiä osaajia onkin työllistynyt hyvin vaihteleville, koulutustaan vastaamattomille aloille. Osa on päätynyt suorittamaan kokonaan uuden tutkinnon.  

Kokemus on osoittanut, että asiantuntijatasoisen kielitaidon kehittäminen on tehokkainta todellisissa työympäristöissä ja työtehtävissä. Osaaminen kannattaakin ottaa käyttöön jo siinä vaiheessa, kun kielitaito ei vielä ole täydellinen. Kielitaidon kehittämiseen työpaikalla ja työtä tehden on kehitetty hyviä keinoja ja toimintatapoja, jotka eivät vaadi työnantajalta suuria panostuksia. Näistä voi saada vinkkejä uudessa koulutuksessamme. 

Kansainväliset osaajat työelämään

Karelia-ammattikorkeakoulu tukee maahanmuuttajien tietä korkeakoulutukseen ja työelämään useiden palvelujen ja koulutusten kautta. Karelian asiantuntemus näkyy mm. SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education) -palveluissa, joissa ohjataan aikuisia maahanmuuttajia sopivimmille korkeakoulutus- ja urapoluille kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi 30 opintopisteen laajuisessa korkeakouluopintoihin valmentavassa koulutuksessa tuetaan kansainvälisiä osaajia oppimaan korkeakoulussa ja työelämässä tarvittavia taitoja. Karelian asiantuntijoilta saat uudessa koulutuksessamme runsaasti tietoa siitä, millaista tukea kansainväliset osaajat kaipaavat työpaikalla ja mikä heitä auttaa sitoutumaan työyhteisöön.

Työelämätaidot ja verkostot tärkeässä roolissa 

Työtä hakevalle kansainväliselle osaajalle kielitaito on vain yksi pääoma muiden tarvittavien taitojen joukossa. On tiedostettu, että Suomessa kansainvälisten osaajien paikalliset työelämäyhteydet ja -verkostot saattavat olla heikot.  

Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että paikalliseen työelämään ei ole päässyt tutustumaan muualla suoritetun tutkinnon aikana. Paikallisia työnantajia tai rekrytointikäytäntöjä ja -kanavia ei välttämättä tunneta. Osaava ammattilainen tai asiantuntija voi olla epävarma, miten tuoda oman osaamisensa parhaalla tavalla esiin rekrytointitilanteessa. Työpaikan toimintakulttuuriin voi olla haastavaa päästä sisälle. Näitä taitoja voi kuitenkin harjoitella, opetella ja oppia, kun alueen työnantajat tarjoavat harjoittelun ja työllistymisen mahdollisuuksia.  

Koulutusta kansainvälistyville työyhteisöille 

Työyhteisöllä on työsuhteen alkuvaiheessa aivan olennainen rooli työntekijän vastaanottajana, työhön perehdyttäjänä ja kielitaidon kehittymisen tukijana. Myös kulttuurieroista koituvia konflikteja voidaan ehkäistä ennalta. 

Kolme askelta sujuvampaan kansainvälistymiseen -koulutus tarjoaa tietoa ja käytännön osaamista tilanteisiin, joissa alueelle tai omaan yritykseen on tulossa taustaltaan kansainvälisiä työntekijöitä. Mitä työsuhteen alussa ja työyhteisöön liittymisessä kannattaa ottaa huomioon? Miten tuetaan uusien työntekijöiden asettautumista ja sitoutumista työpaikkaan? Entä jos työyhteisössä ilmenee kieleen ja kulttuuriin liittyviä ristiriitoja? 

Koulutuksessa keskitymme erityisesti työyhteisöihin, jotka ovat työvoiman kansainvälistymisen alkutaipaleella. Lyhytkoulutus tarjoaa tukea ja työkaluja kansainvälistymisen arkeen ja yrityksissä tapahtuvan muutoksen eteenpäin viemiseen.  

Koulutuksessa tutustutaan mm. toimivan kansainvälisen työyhteisön rakentamiseen, selkeään viestintään, kielen oppimisen tukemiseen sekä ristiriitatilanteiden sovitteluun. Tavoitteena on, että osallistuja laatii omalle työpaikalleen konkreettisen toimintasuunnitelman valitsemistaan koulutuksen osa-alueista. 

Ilmainen, Nurmeksen Bomballa järjestettävä koulutus sisältää 3 x 4 h lähikoulutukset, päätöswebinaarin sekä oman työyhteisön kansainvälistymiseen liittyviä tehtäviä. Kouluttajina ovat työelämänkansainvälistymisen asiantuntijat Riveriasta, Kareliasta ja Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta. 

Koulutukseen ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://vauhtiauralle.wordpress.com/kolme-askelta-yrityksen-sujuvampaan-kansainvalistymiseen/ 

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Kirjoittajat:
Heli Kaarniemi, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto
Niina Pennanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tarja Piitulainen, lehtori, Riveria
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuvat: Riverian viestintä, unsplash.com 

Elämä ei ole aina cavaa, mutta onneksi on kava

Ratkaisuja kansainvälisten osaajien työllistämiseen harvaanasutuilla alueilla Itä-Suomessa  

Kontekstilla on merkitystä, kun puhutaan työllistymisestä. Miten sinä työllistyisit asiantuntijatehtäviin maassa, jonka kieltä et osaa? Miten työllistyisit, jos työpaikoista olisi kilpailua ja työnantajat painottaisivat kielitaidon lisäksi maan sisällä kerättyä työkokemusta ulkomailla hankitun koulutuksen ja osaamisen sijaan? Miten vakuuttaisit työnantajat tietotaidostasi?

Sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti vaihtuu maahanmuuton yhteydessä. Työllistymisen näkökulmasta merkitykselliseksi nousee muuttajan kannalta yllättäviä asioita ja osa aiemmin hankitusta koulutuksesta ja osaamisesta mitätöityy uudessa ympäristössä. Moni Suomeen muuttaneista korkeakoulutetuista osaajista ei ajatellut työuransa alussa, että merkittäväksi työllistymisen portinvartijaksi voisi muodostua niinkin tuntematon ja maailman mittakaavassa erikoinen asia kuin suomen kieli.

Kun työllistymisen kontekstina on Itä-Suomi

Maahanmuuttaneiden työllistyminen Suomessa poikkeaa negatiivisesti suomalaistaustaisten työllistymisasteesta. Eroja on myös siinä, tarkastellaanko pääkaupunkiseutua vai harvaanasuttuja alueita. MOKOMA-hankkeessa lähdettiin ratkomaan Itä-Suomen harvaanasuttujen alueiden työllisyyden kohtaanto-ongelmien yhtä osa-aluetta: alueella asuvien korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllistämiseen vaikuttavia tekijöitä. Monipaikkainen valmennus asiantuntijatehtäviin korkeasti koulutetuille maahanmuuttaneille -hanke (2020–2022) toteutettiin Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Hanke toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen erityisavustuksella.

Harvaanasuttu alue viittaa maantieteellisesti laajaan, mutta vähäväkiseen alueeseen. Koimme tärkeäksi yhdistää kahden maakunnan korkeakoulujen maahanmuuttotyön ja S2-opetuksen osaamisen, tekijät ja kohderyhmän. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa korkeakoulutetut maahanmuuttaneet kamppailevat hyvin samankaltaisten työllistymiseen liittyvien kysymysten kanssa. Kansainvälisiä suuria yrityksiä on alueilla verrattain vähän, joten työelämässä tarvitaan usein suomen kielen taitoa. Alueilla on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden resurssit palkata uusia työntekijöitä ovat rajalliset. Korkeasti koulutetuilla osaajilla on monipuolista osaamista, mutta ei verkostoja, ja kokemuksen saaminen Suomessa koulutusta vastaavissa työtehtävissä on vaikeaa. Kotoutumiskoulutuksen aikainen suomen kielen oppiminen ja siihen kytkeytyvät työelämäharjoittelut tapahtuvat usein ympäristöissä, joissa työtehtävissä pärjää vähäisillä suomen kielen taidoilla. Asiantuntijat pääsevät kotoutumisen aikana harvoin tutustumaan oman alansa työpaikkoihin.

Korkeasti kouluttautuneiden työllistymisen esteet työllistymisen mahdollistavien pääomien näkökulmasta

Korkeasti koulutetuilta osaajilta kysyttiin hankkeen aikana työllistymisen ongelmista (Jarovaja 2022).  Heidän nimeämiään työllistymisen esteitä voidaan tarkastella Tomlinsonin nimeämien viiden työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavan pääoman avulla ja siten tehdä näkyviksi yksilön työllistymiseen liittyvien pääomien sidoksisuus suhteessa ympäristöön (Nikander, Hannula & Rantanen 2021, 57–58). Kokemuksista käy ilmi, kuinka korkeasti koulutettujen saavutettu inhimillinen pääoma (koulutuksen ja työkokemuksen kautta saavutettu osaaminen) kyseenalaistuu ja ”markkina-arvo” katoaa Suomeen muutettaessa. Työllistymisen kannalta keskeinen sosiaalinen pääoma rakentuu verkostoissa, jotka nousevat keskeisiksi tekijöi. Sosiaalinen pääoma tulee näkyviin muiden hyväksynnän kautta: nähdäänkö Suomeen muuttanut henkilö korkeakoulutettuna ammattilaisena vai asemoidaanko hänet ensisijaisesti maahanmuuttajan kategoriaan, ja siten usein autettavaksi ja huonosti suomea osaavaksi? Asemoinnin ja kategorisoinnin kautta ympäristö sekä mahdollistaa että evää verkostosuhteiden rakentumisen.

Kulttuurinen pääoma viittaa siihen, miten toimitaan ja miten tunnistaa hyväksyttävän toiminnan ja pelisäännöt. Tämä tulee esille muun muassa siinä, miten työnhakija tuntee tai ei tunne suomalaisia rekrytointikäytäntöjä ja -kanavia sekä niihin sisäänrakennettuja odotuksia. Identiteettipääoma tulee osaajien kokemuspuheessa esiin oman osaamisen ja vahvuuksien kuvaamisen haasteena ja toisaalta siinä, miten ohjauksen tuella identiteettipääoman voikin ottaa uudella tavalla käyttöönsä. Psykologinen pääoma on monilla koetuksella osaamisen ”nollaamisen”, työttömyysjaksojen ja työllistymisen esteiden edessä. Keskeinen merkitys onkin psykologisella tuella ja ohjauksella, vertaisryhmällä ja onnistumisen kokemuksilla esimerkiksi harjoittelun kautta.  

Ratkaisuna KAVA – asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille

MOKOMA-hankkeessa suunniteltiin ja pilotoitiin KAVA – asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille, joka edistää korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin Itä-Suomessa. Koulutuksen kehittämisessä huomioitiin myös työnantajien toiveita ja näkökulmia, ja sen suunnittelu lähti liikkeelle todetusta tarpeesta korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden keskuudessa.

KAVA-koulutus yhdistää uravalmennuksen suomi toisena kielenä -opetukseen. Koulutuksen keskeinen tavoite on ollut mahdollistaa työharjoittelu omaa asiantuntemusta vastaavissa tehtävissä Suomessa. Koulutus tukee ja rohkaisee suomen kielen käyttöön työkontekstissa, avaa suomalaisia rekrytointikäytäntöjä asiantuntijatehtävissä eri aloilla, tukee henkilökohtaisia urasuunnittelutaitoja osaamisen, ei niinkään ammatin näkökulmasta ja tarjoaa konkreettisia verkostoitumisen ja omaan alaan tutustumisen mahdollisuuksia.

KAVA-koulutus edisti kansainvälisten osaajien työllistymistä Itä-Suomessa

Hankkeen aikana KAVA-koulutus pilotoitiin kaksi kertaa 30 opintopisteen kokonaisuutena. Koulutukseen haki vajaat 100 korkeasti koulutettua maahanmuuttanutta, joista koulutuspilotteihin valittiin yhteensä 41 opiskelijaa. Koulutuksen suoritti kokonaisuudessaan 26 opiskelijaa, joista 10 oli työllistynyt hankeaikana asiantuntijatehtäviin, pääasiassa määräaikaisiin työsuhteisiin. Tutkintokoulutuksen aloitti 8 koulutuksen suorittanutta, joista 6 aloitti korkeakoulututkinnon Suomessa. Suurin osa myös opiskeli suomenkielisessä tutkintokoulutuksessa. Hankeaikana yksi koulutukseen osallistuneista perusti oman alansa yrityksen ja työllistää tällä hetkellä itse itsensä. Lähes kaikkien koulutukseen osallistuneiden elämäntilanne oli muuttunut, kun koulutuksen päättymisestä oli 4–12 kuukautta. Muutamalla opiskelijalla oli tilanne suurin piirtein sama kuin ennen koulutusta tai jatkosuunnitelmat ja pyrkimykset eivät olleet vielä todentuneet käytännössä. Osallistujat itse avaavat muutosta Miten työelämän asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus on muuttanut maahanmuuttajien elämää -podcastissa.

Kuvateksti: KAVA-koulutukseen osallistuneet ja koulutuksen suorittaneiden tilanne syyskuussa 2022.

Toisaalta koulutuksen keskeyttämisprosentti oli piloteissa varsin suuri, etenkin toisessa toteutuksessa. Koulutus ei soveltunut päivätöissä käyville, vaikka hakuvaiheessa opiskelijat olivat arvioineet pystyvänsä yhdistämään työn ja opiskelun. Erityisesti tutkimusta tekevät tohtorit, jotka toivoivat laajentavansa työllistymismahdollisuuksiaan Suomessa, näkyivät joukkona, jonka oli vaikeaa yhdistää intensiivinen työ läsnäoloa vaativaan opiskeluun. Kolme opiskelijaa keskeytti koulutuksen siirtyäkseen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai työvoimakoulutukseen. Muista syistä keskeyttäneitä oli lopulta varsin vähän.

Verkkojulkaisusarja kokoaa vinkit kansainvälisten osaajien työllistämisen edistämiseen

Koulutuksen tulokset korkeasti koulutettujen maahanmuuttaneiden työllistämisen edistämisessä Itä-Suomessa ovat kiistattomat. Haluammekin jakaa hankeaikana tekemiämme havaintoja, ajattelua ja pedagogiikkaa kehitetyn koulutuksen taustalla. Tämä julkaisu käynnistää verkkojulkaisusarjan, jossa avataan eri näkökulmista KAVA-koulutuksen toteutuksen ratkaisuja ja niiden merkitystä osallistujien oppimiseen, urasuunnitteluun ja työllistymiseen.

Syksyllä 2022 julkaistavissa verkkoartikkeleissa tullaan käsittelemään muun muassa seuraavia teemoja:

  • yhteisopettajuuden hyötyjä suomen kielen opetuksessa
  • monipaikkaisuus verkkokoulutuksen sijaan
  • digioppiminen ja verkko-oppimisen kehittäminen
  • asiantuntijaharjoittelu ja työelämäyhteistyön merkitys
  • kielivalmennus harjoittelun aikana
  • opiskelijan toimijuuden muutos valmennuksen aikana.

Lisäksi julkaisemme syksyn aikana joukon lyhytvideoita sekä uraohjauksen että suomi toisena kielenä kielen -opetuksen käyttöön.

Tavoitteena on juurruttaa KAVA-koulutusmalli osaksi Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen yliopiston koulutustarjontaa. Koulutus mahdollistaa sujuvammat polut työelämään niin alueelle muuttaneille osaajille kuin korkeakoulujen kansainvälisistä tutkinto-ohjelmista valmistuneille opiskelijoille.

Kirjoittaja:
Kirsi Autio
MOKOMA-hankkeen projektipäällikkö
Lehtori VTM, KM
Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Jarovaja, A. 2022. KAVA-koulutus auttaa ratkaisemaan maahanmuuttajien työllistymisen ongelmia. Verkkojulkaisu. Pulssi-portaali. Karelia-ammattikorkeakoulu. [23.8.2022]
Jarovaja, A. 2022. Miten työelämän asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus on muuttanut maahanmuuttajien elämää. Podcast. Pulssi-portaali. Karelia-ammattikorkeakoulu. [9.6.2022]
Nikander, L., Hannula, H. & Rantanen, O. 2021. Uraohjauksen rakenteiden ja mallien yhteiskehittäminen työllistymispääomien viitekehyksessä. Teoksessa Isosuo, T., Karttunen, M. & Komonen, K. (toim.) Hyvä, parempi, paras tulevaisuuden uraohjaus. Käytännön kokeilut ja suositukset. XAMK kehittää 163. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-366-2

Maakunnan koulutustarpeiden selvittämistä ja asiakasprofiilien rakentamista palvelumuotoilutyöpajoilla

Vauhtia uralle -hankkeessa kehitämme kolmen koulutusasteen yhteistyönä parempia koulutuspalveluita opiskelijoille ja yrityksille. Tavoitteena on selvittää maakunnasta puuttuvaa koulutustarjontaa ja tarjota puuttuvia palasia koulutusasteiden yhteistoteutuksena. Palvelumuotoilua hyödyntämällä uusien koulutusten kehittämiseen saadaan ihmislähtöistä ja asiakaskeskeistä näkökulmaa. Palvelumuotoilutyöpajan avulla voidaan selvittää latentteja eli piilossa olevia tarpeita.

Syksyn 2021 aikana Vauhtia uralle -hanke jalkautui maakuntakierrokselle keräämään havaintoja koulutustarpeista. Pakkasimme siis auton työpajamateriaaleilla ja lähdimme tapaamaan työllistämisen parissa työskenteleviä henkilöitä Kiteellä, Outokummussa ja Nurmeksessa. Mukana oli ToKi-hanke Kiteeltä, Outokummun, Polvijärven, Liperin ja Kontiolahden alueella toimiva YTYä-hanke ja Taidolla töihin -hanke Nurmeksessa.

Kierroksen tarkoituksena oli järjestää vierailukohteissa osallistava työpaja, jossa hyödynnetään palvelumuotoilun keinoja. Osallistavan työpajan toimintamalli pilotoitiin ensimmäisessä vierailukohteessa eli Kiteellä. Työpajan tavoitteena oli selvittää työttömien asiakkaiden osaamisen kehittämisen tarpeita. Seuraavat työpajat muilla vierailupaikkakunnilla toteutettiin samalla tavalla, toimivaksi havaitun osallistavan toimintamallin mukaisesti.

Asiakastyyppien muodostuminen eri menetelmien kautta

Työpaja alkoi toisiimme tutustumalla ”Millä tuolilla istut” -kuvakortteja käyttäen. (Ryhmärenki) Jokainen osallistuja kertoi valitsemansa kuvakortin mukaan, minkälaisella tuolilla omassa työssään istuu juuri tällä hetkellä ja minkälainen näkymä omalta tuolilta avautuu omaan toimintaympäristöön. Seuraavaksi katse käännettiin havaitsemaan, minkälainen näkymä tällä alueella avautuu asiakkaalle. Mitä asiakas saa, mitä hän tarvitsee tai kaipaa? Onko tarjolla työpaikkoja tai koulutusta? Minkälaista elämää hän elää, tai haluaisi elää juuri kyseisellä paikkakunnalla? Mikä sen mahdollistaisi?

Näin tarkastelemalla alkoi muodostua paikkakuntakohtainen kuva erilaisista asiakkaista ja monenlaisista asiakkaiden tarpeista. Seuraavaksi jäsenneltiin ja ryhmiteltiin tarkemmin esiin nousseita asiakastyyppejä mm. henkilön ikäryhmän, koulutuksen, työkokemuksen ja ohjauksen tarpeen mukaan. Vaikkakin jokainen asiakas on oma yksilönsä yksilöllisine tarpeineen, niin yhteisessä keskustelussa erilaiset asiakastyypit löytyivät hyvin helposti.

Asiakkaiden tarpeet ja asiakaspolku hahmottuivat

Työntekijät valitsivat haluamansa asiakastyypit tarkempaan tarkasteluun ja ryhdyimme yhdessä pohtimaan, miten asiakkaita voisi auttaa ja ohjata työllistymään tai kehittämään omaa osaamistaan. Työskentely jatkui Vauhtia uralle -hankkeen hankeasiantuntijoiden kanssa piirtämällä paperille asiakkaan nykytilanne, tarpeet, ja toiveet sekä jäsentämällä kohdat, joissa hän tarvitsee neuvoa ja kohtaa erilaisia ohjaustyöntekijöitä. Pohdimme yhdessä, hyötyisikö asiakas esimerkiksi täsmäkoulutuksista tai muusta lisäkoulutuksesta, joita koulutusorganisaatioina voisimme yhdessä järjestää.

Työpajatyöskentely oli mielenkiintoista ja antoisaa. Se tarkensi kuvaa, millaisena työtä hakevien arki ja tarpeet ja työllisyyden parissa työskentelevien työ näyttäytyy maakunnassa.

Yhteiskehittäminen jatkuu

Maakuntakierroksen tuloksena verkostomme vahvistuivat ja löysimme konkreettista yhteistä kehitettävää. Saimme tärkeää tietoa siitä, millaisille koulutusteemoille tai -kokonaisuuksille olisi tarvetta maakuntamme eri alueilla. Yhdistäviä asioita, jotka toistuivat jokaisella tapaamisella, olivat mm. juuri ammattiin valmistuneiden nuorten työnhakutaidot, maahanmuuttajataustaisten naisten uramahdollisuudet, ja pitkäaikaistyöttömien puutteelliset digitaidot, joita nykytyöelämässä ja opiskelussa tarvitaan. Yhtenä tunnistettuna ryhmänä nousivat esiin myös korkeasti koulutetut naiset, jotka pohtivat alan tai työpaikan vaihtoa.

Vauhtia uralle -hanke kehittää koulutuksia esiin nousseiden tarpeiden perusteella.

Huhtikuussa 2022 järjestetään yhteinen tapaaminen, jossa esittelemme yhteistyökumppaneillemme hankkeessa kehitettyä tekoälyä ja jatkamme täsmäkoulutusten kehittelyä yhteistyössä.

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu yhteistyönä toteutettuihin koulutustarjottimiin osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Kirjoittaja:

Niina Pennanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Ryhmärenki. Millä tuolilla istut? -kuvakortit. https://ryhmarenki.fi/milla-tuolilla-istut/