Työtä Suomessa? ─ Suomea työssä!

Kukaan ei ole voinut välttyä viime aikoina maahanmuuttoon liittyvältä uutisoinnilta ja keskustelulta. Maahanmuuttotulvan seurauksena pohditaan, millä rahalla uussuomalaiset kotoutetaan Suomeen ja kuinka kalliiksi se tuleekaan. Taannoisessa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (31.10.2015) ”Kotoutuminen vaatii uutta otetta” otetaan kantaa kotouttamisen tämänhetkiseen tilaan:

[Maahanmuuttajien] kielikoulutuksessa pitäisi pystyä nykyistä paremmin katsomaan yksilölliset tarpeet ja yhdistää kieliopinnot esimerkiksi työharjoitteluun tai muuhun ammatilliseen koulutukseen.

Samasta tarpeesta kirjoittaa TEM:n maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman blogissaan (2.11.2015). Stenman toivoo uusia toimintatapoja ja keinoja, joilla lyhyenkin ajan jälkeen maahanmuuttaja pääsee työmarkkinoille ja kiinni työpaikkaan tai voi perustaa oman yrityksen. Etelä-Suomeen terveisiä: Meillä Itä-Suomessa on valmis työpaikalla toteutettavan suomen kielen valmennuksen malli, joka on kehitetty Aducatessa ja se toimii!

suomen_kielen_valmennuksen_perusteet

Miten ja miksi suomea työpaikalla?

Kyseessä on kielivalmennusmalli, jota on kehitetty ja toteutettu Aducaten kotoutumiskoulutuksissa, INTOA-hankkeessa ja viimeisimmäksi Suomea työssä -koulutuksessa Joensuussa ja Lieksassa. Koulutuksen ideana on suomen kielen opetuksen vieminen työpaikoille eli opiskelijoiden työharjoittelupaikkoihin. Viime aikoina on yhä enemmän toivottu perinteisen luokkaopetuksen rinnalle muita opetusmenetelmiä. Varsinaista luokkaopetusta Suomea työssä -koulutuksessa on hyvin vähän, koska tarkoitus on oppia suomen kieltä sen aidoimmassa ympäristössä: suomalaisten keskuudessa työelämässä. Samalla maahanmuuttajan ammatilliset taidot kehittyvät ja työelämän pelisäännöt tulevat tutuiksi. Kokemuksemme mukaan monille maahanmuuttajille luokkaopetus ei ole paras tapa oppia kieltä. Jotkut maahanmuuttajat ovat tottumattomia koulussa istumiseen, kun taas työtä on saatettu tehdä pienestä pitäen. Voikin olla, että toiminnan kautta oppimisella saadaan parempia oppimistuloksia kuin perinteisellä luokkaopetuksella. Ainakin tulokset tämäntyyppisestä opetuksesta ovat kannustavia.

Kielivalmennuksen tehokkuus on räätälöidyissä ja yksilöllisissä valmennussisällöissä, onhan jokainen oppija ja työpaikkakin erilainen. Kielivalmennuksessa hyödynnetään jokaisen opiskelijan ominaisinta oppimistyyliä. Yhdelle se on kuuntelemalla oppiminen, toiselle kuvien avulla oppiminen ja kolmannelle jotain ihan muuta. Tällaiseen räätälöintiin ei ole samanlaisia mahdollisuuksia luokkaopetuksessa. Kielivalmennuksessa suomen kielen valmentaja menee maahanmuuttajan työpaikalle ja havaintojen pohjalta valmennussuunnitelma. Suomen kielen oppiminen työpaikassa korreloi korkean motivaation kanssa: kun toinen jalka on jo työllistymisen polulla, on helpompaa orientoitua oppimiseen, koska sillä on näkyvä ja selkeä merkitys: ”kun opin tämän asian, osaan työni paremmin”. Opiskelijat ovat itsekin huomanneet työpaikalla toteutettavan kielivalmennuksen hyödyt. Varaosamyymälän hyllyjen ääressä sanoja opetellessa opiskelija on todennut: ”Tällä tavalla oppiminen on parasta, mitä minulle on kuuden vuoden Suomessa asumisen aikana tapahtunut.”

 Kielivalmentaja on myös työnantajan tuki

Usein kotoutumis- ja muissa maahanmuuttajien työvoimapoliittisissa koulutuksissa työpaikalla ohjaaminen keskittyy yksinomaan maahanmuuttajaopiskelijaan ja työllistymisessä oleellisen osapuolen eli työnantajan tarpeita ei huomioida juuri lainkaan. Kielivalmennuksessa kuulostellaan työnantajan tarpeita ja tuetaan työnantajia monin tavoin. Yksi kielivalmennuksen tavoite on kielivalmentajan ja työnantajan mutkaton yhteistyö, johon myös kielivalmennettava otetaan mukaan, onhan kyse hänen ammattitaitonsa kehittämisestä ja työllistymisestään. Monet työnantajat ovat hämmästelleet suomen kielen opettajan eli kielivalmentajan näkymistä työpaikalla, mikä aducatelaisena kouluttajana tuntuu oudolta, koska työpaikalla ohjaaminen on aina ollut oleellinen osa Aducaten kotoutumiskoulutusten työharjoittelujaksoa.

Miten kielivalmentaja voi tukea työnantajaa ja työyhteisöä? Kielivalmentaja on ohjannut työyhteisöä tulemaan tietoisemmiksi oman kulttuurin vaikutuksista ajattelutapoihin ja ollut kulttuuritulkkina monenlaisissa tilanteissa. Ohjauksen tukena on ollut työnantajille jaettava, Intoa-hankkeessa laadittu Myö ja työ -opas, jossa annetaan neuvoja mm. selkeään viestintään työpaikalla. Kielivalmentajan ja työnantajan hyvän yhteistyön on huomattu madaltavan rekrytoimiskynnystä. Kielivalmennuksessa yhdistyvät suomen kielen opettaminen, työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö parhaimmillaan. Joulukuussa päättyvän Lieksan Suomea työssä -koulutuksen hyvät tulokset – jo kaksi työllistynyttä ja viisi ammatillisiin opintoihin päässyttä maahanmuuttajaa – puhuvat kielivalmennuksen puolesta.

Kielivalmennusmallia jalkautetaan Aducaten Suomen kielen valmennuksen perusteet –koulutuksessa, joka on tarkoitettu suomea toisena kielenä opettaville täydennyskoulutukseksi. Kielivalmennusmalli on pyydetty kuluvana syksynä myös Kotouttamisen osaamiskeskuksen kokoamiin hyviin käytäntöihin kotoutumiskoulutuksissa.

Moilanen_VirpiVirpi Moilanen on Aducaten kouluttaja, jolla on pitkä kokemus suomi toisena kielenä –opetuksesta Aducatessa. V.M. on ollut kehittämässä uudenlaista työpaikoilla toteutettavaa kielivalmennusmallia Aducaten Intoa-hankkeessa ja Suomea työssä –koulutuksessa.