Paikan päällä, myös etänä – mullistava ja opettavainen kevät 2020

Muutos, distruptio, yllättävä käänne, mahdollisuus. Näillä sanoilla voisi korona-kevättä kuvailla. Pari ensimmäistä viikkoa meni asiaa ihmetellessä ja tilanteeseen sopeutuessa. Kuten monet muut, niin myös me laitoimme pystyyn maksuttomia webinaareja, muutimme koulutukset etäopetukseen ja laajensimme etäkokoukset kaikkeen toimintaamme. Tämä tapahtui nopeasti ja yllättävän kivuttomasti.

Lukuisat ovat uuden edessä, miten on mahdollista valmistautua verkko-opintoihin ja uuteen normaaliin osaamisen kehittämisessä ja uusien mahdollisuuksien avauksia varten? Monet ovat heränneet opintomahdollisuuksiin, poikkeustila on nostanut kiinnostusta syventämään omaa osaamistaan, etsimään näkökulmia tai jopa miettimään alan vaihtoa.

Avoin yliopisto reagoi ketterästi poikkeustilanteeseen. Onneksemme suurin osa tarjonnastamme oli jo verkossa. Yhteistyössä muiden Suomen avointen yliopistojen kanssa avasimme tutkinto-opiskelijoille maksuttomia avoimen yliopiston opintojaksoja. – Haluttiin auttaa ja mahdollistaa opiskelijoille opinnot, kun lähiopetusta ei järjestetty ja monella kesätyöt ja harjoittelut peruuntuivat, opinto-ohjaaja Terhi Keltanen summaa. Toukokuusta alkaen myös työttömät ja lomautetut voivat ilmoittautua avoimen yliopiston opintoihin maksutta.

– Avoimen yliopiston opinnot tarjoavat nyt tässä haastavassa tilanteessa mahdollisuuden lähteä rakentamaan uudenlaista urapolkua kouluttautumisen kautta tai tilaisuuden kokeilla yliopisto-opintoja, Terhi jatkaa. Opintojen suunnittelussa tarjoamme apua ja se onkin ollut keväällä suosittu palvelu.

– Kaikille avoimet ja maksuttomat Aducate LIVE –virtuaaliset aamukahvit saivat nopeasti suosiota ja hyvää palautetta. Huhti-kesäkuun ajan viikoittain linjoilla oli parhaillaan jopa yli 1200 kuulijaa. AducateLIVE antoi meille mahdollisuuden tuoda koulutustemme sisältöä tunnetuksi isolla mittakaavalla valtakunnallisesti ja teki palveluistamme saavutettavia pysähdyttävän kriisin lomassa, markkinointisuunnittelija Suvi Räisänen tiivistää. Virtuaaliset kahvit jatkuvat syksyllä 2020.

Meneillään olevat täydennyskoulutukset siirrettiin nopeasti etätoteutukseen. Käytännössä tämä tarkoitti Teams- tai Zoom-välitteisiä koulutuksia. Alkuun tämä tuotti jännitystä niin osallistujille kuin koulutuksen järjestäjille. Tekniikka ja yhteydet kuitenkin toimivat, ja saimme aikaan hyvää vuorovaikutusta. Näin taaksepäin katsoessa, ehkä hieman pelkäsimme liikaa etäkoulutusta ja epäilimme sen vaikutuksia oppimiseen.

– Etäkoulutuksessa voi saada aikaan hyvää, reflektiivistä vuorovaikutusta. Oppiminen on tiedon omaksumista, tiedon soveltamista käytäntöön ja saadun kokemuksen yhteistä pohtimista. Ratkaisukeskeisten koulutusten valmentaja Arttu Puhakka summaa.

– Vuorovaikutuksen lisäksi tarvitaan virikkeitä, Arttu jatkaa. Käytännössä nämä virikkeet ovat olleet aktivoivia kyselyitä ja tehtäviä etäkoulutuksen lomassa. Osallistujat ovat vastanneet minitentteihin tai tehneet pari- ja ryhmäharjoituksia. Viimeisistä mainittakoon valmennuskeskustelut ja palautekeskustelut. Osallistujat antoivat varsin myönteistä palautetta monipuolisista opiskelumahdollisuuksista ja aktivoivista toteutustavoista. Etäopiskelun ei todellakaan tarvitse olla tylsää tietokoneen ruudun tuijottamista ja pinnistelyä hereillä olemiseksi, vaan se voi olla opettavaista, antoisaa, oivalluttavaa ja vuorovaikutusta synnyttävää.

Korona -kevään ansiosta myös Itä-Suomen yliopiston EMBA ohjelmassa otettiin käyttöön ensimmäisen kerran kaksipäiväinen seminaari zoomin kautta kansainvälistyvän liiketoiminnan teemalla.
– Hyvinhän se onnistui ryhmäporinoita myöten, koulutusohjelmasta vastaava suunnittelija Anna Hartikainen hehkuttaa. Olemmekin pohtimassa, miten voimme jatkossa normaalimpana aikanakin hyödyntää tätä digiloikkaa johtamisen jatkuvan oppimisen toteutuksessa, esimerkiksi syksyn Strategic sales management in global context -koulutuksessa. Myös johtajien henkilökohtainen ohjaus, coaching vaihtui joustavasti virtuaalitoteutukseen: monilla oli jo ennestään kokemusta etäneuvotteluista ja ensikertalaisetkin saatiin mukaan.

Toteutimme rakennusterveysasiantuntijoiden (RTA) opinnäytetyöseminaarin ensimmäistä kertaa täysin etäyhteydessä Rakennusterveys- webinaarina. Teemat olivat ajankohtaisia ja ne kiinnostivat yli sataa alan toimijaa useista yrityksistä, julkisista organisaatioista ja oppilaitoksista. RTA-koulutuksen pätevyysvaatimukset ja toteutus on määritelty Asumisterveysasetuksessa, jossa edellytetään koulutuksen toteutuksen käsittävän vähintään 30 % lähiopetusta.
– Toivottavasti jatkossa ajatellaan joustavammin ja ymmärretään, että saavutettavissa olevan, vuorovaikutteisen ja hyvin pedagogisesti suunnitellun koulutuksen laatu ei ole lähiopetuksen määrästä kiinni, pohtii rakennusterveyden koulutuksia koordinoiva Tiina Pyrstöjärvi.

Myös Ajankohtaisen ympäristöoikeuden erikoistumisohjelman päätösseminaari järjestettiin toukokuussa verkkovälitteisesti.
– Nämä kehittämistehtävien esittämispäivät ovat raskaita, vaikka todella antoisia osallistujille, toteaa suunnittelija Anne Keränen. – Oli siis mielenkiintoista toteuttaa seminaari ensimmäistä kertaa verkossa, hän jatkaa. Palautteiden mukaan onnistuimme jopa yllättävän hyvin, vaikka osa jäi kaipaamaan lähitapaamista. – Riittävien taukojen merkitys korostuu tarkkaa kuuntelemista ja vaativien aiheiden kommentoimista sisältävissä verkkokoulutuksissa, vinkkaa Keränen. Seuraavassa, järjestyksessään jo yhdeksännessä erikoistumisohjelmassa toteutetaan jatkossa yksittäisiä koulutuspäiviä verkkotapaamisina, jotta kauempaakin tulevat osallistujat pääsevät helpommin mukaan.

Saimme kutsun fasilitoida valtakunnallista #poikkeusajandialogi-sarjaa, jossa valtiovarainministeriön, DialogiAkatemian ja Erätauko Säätiön johdolla pidetään dialogisia keskusteluja poikkeusajasta. Tarkoituksena on saada vielä parempaa tilannekuvaa poikkeusajan Suomesta. Pidimme dialogisia keskusteluja johtajille ja esimiehille. Lokakuussa alkavassa Dialoginen johtaminen -koulutus jatkaa aihetta dialogin ymmärtämiseen ja sen käyttömahdollisuuksista johtamisessa.  

Näin me kouluttajat opimme, yhdessä tekemällä, teille.

Aurinkoista ja ennen kaikkea tervettä kevättä teille kaikille!

Anna, Anne, Arttu, Suvi, Tiina ja Terhi

Ps. jos mielessäsi on joku koulutustarve, ota yhteyttä!

Ratkaisu- ja oppimiskeskeisyys

Olen toteuttanut SF Growth -hanketta jo yli puoli vuotta. Käytännössä tämä on tarkoittanut ratkaisukeskeisyyden ja Growth Mindsetin esittelemistä ja kokeilemista työpaikoilla, toimintatapojen ja -ohjeiden ratkaisukeskeisyyden arviointia, kehittämisehdotuksia ja ratkaisukeskeisyyden levittämistä.

Mitä se ratkaisukeskeisyys sitten on? Mistä tunnistaa ratkaisukeskeisen toiminnan, vuorovaikutuksen ja toimintaohjeen? Tässä yhden sortin lista.

Voimavarojen huomaaminen
Ratkaisukeskeiselle toimintatavalle on ominaista toisten voimavarojen huomaaminen ja merkille paneminen. Voimavaroja ovat mm. henkilön tiedot, taidot, kyvyt, ominaisuudet ja sosiaaliset verkostot. Voimavarat auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Joskus henkilö ei itse huomaa voimavarojaan, mikä vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista. Tämän takia niiden huomaaminen ja esille tuominen on tärkeää.

Yrittämisen, edistymisen ja onnistumisen huomaaminen
Ratkaisukeskeiselle toimintatavalle on ominaista yrittämisen, edistymisen ja onnistumisen huomaaminen. Tämä tapahtuu vahvistavaa palautetta antamalla, mikä saa henkilön jatkamaan yrittämistä, asian edistämistä ja toistamaan onnistumista tuottavaa toimintaa. Yrittämisestä annettu palaute vahvistaa usko, että älykkyyden parantaminen ja tason nostaminen on mahdollista (Growth Mindset).

Sitkeyden huomaaminen
Growth Mindset on Carol Dweckin kehittämä käsite, joka kuvaa uskomusta oppimiskyvystään ja älykkyyden kehittämisestä. Fixed mindsetin omaavat ihmiset uskovat, että heidän kykynsä ei muutu ja älykkyyden kehittäminen ei ole mahdollista (ko. asiassa). Growth mindsetin omaavat ihmiset uskovat, että heillä on kyky muuttua, kasvaa ja kehittää älykkyyttään. Heillä fokus on oppimisessa. Growth Mindsetiä kuvaa ajatus, että sitkeä harjoitteleminen on tie asian haltuun ottamiseen ja tason nostamiseen. Ratkaisukeskeisyyttä ja Growth Mindsetiä vahvistava toiminta huomaa sitkeyden.

Oppimisen ja oppimisstrategioiden huomaaminen
Growth Mindsetin omaavat ihmiset asettavat oppimistavoitteita. He pyrkivät oppimaan lisää ja parantamaan toimintaansa, jos sillä hetkellä eivät suoriudu tehtävästä vaaditulla tavalla. Ratkaisukeskeisyyttä ja Growth Mindsetiä vahvistava toiminta tukee oppimistavoitteiden asettamista, suuntaa huomion kykyyn oppia uusia asioita ja sisältää vahvistavaa palautetta toimivista oppimisstrategioista.

Ongelmista tavoitteita
Ratkaisukeskeinen toimintatapa tukee ongelmien tavoitteellistamista. Ratkaisukeskeisyydessä ei niinkään kysytä mistä ongelma johtuu, vaan mitä ongelman tilalle toivotaan. Ratkaisukeskeinen toimintatapa kuvaa toivottua ja tavoiteltavaa käyttäytymistä, toimintaa ja vuorovaikutusta (sen siljaan, että kuvattaisiin mitä ei toivota).

Tavoitteellisuus ja tulevaisuussuuntautuneisuus
Ratkaisukeskeisyys ei niinkään katso peruutuspeiliin ja pohdi asioiden syitä. Ratkaisukeskeinen toiminta katsoo eteenpäin tavoitetta kohti ja kuvaa millainen on toivottu tulevaisuus.

Ratkaisupuheen tukeminen
Ongelmapuhe lisää ongelmapuhetta, ratkaisupuhe lisää ratkaisupuhetta. Ratkaisupuhe on yhteistä keskustelua asioista, joiden toivotaan muuttuvan sekä keskustelua keinoista saada kyseinen muutos tapahtumaan.

Oppimistavoitteiden asettaminen
Ratkaisukeskeisessä ja Growth Mindsetiä vahvistavassa toiminnassa asetetaan oppimistavoitteita tavoitteen saavuttamiseksi. Ne ilmaistaan esimerkiksi muodossa kehittyä, tulla joksikin, parantaa.

Ei-tietämisen-position hyödyntäminen ja kuunteleminen; arvostus, uteliaisuus
Ei-tietämisen-positio tarkoittaa omien ennakkokäsityksien ja mielipiteiden syrjään laittamista, jotta asianomainen voisi itse keksiä ratkaisun asiaansa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asianosaisille ei anneta valmiita ratkaisuja, vaan he itse määrittelevät tavoitteensa ja menetelmät sen saavuttamiseksi.

Myönteisten poikkeuksien hyödyntäminen
Myönteinen poikkeus on tilanne, jolloin ongelma ei ole läsnä tai se ei ole niin paha. Ratkaisukeskeinen toiminta tutkii myönteisiä poikkeuksia ja pyrkii niistä löytämään vihjeitä ratkaisuista. Käytännössä tämä tapahtuu tutkimalla miten asiat olivat eri tavalla kuin nyt, mitä silloin tehtiin eri tavalla kuin nyt ja voiko tätä toistaa.

Toimintaan suuntautuminen ja kokeileminen
Ratkaisukeskeisessä toiminnassa edetään pienin askelin ja pyritään viemään ideat nopeasti toiminnaksi. Käytännössä tämä tapahtuu rohkaisemalla kokeilemaan eri vaihtoehtoja ja ratkaisuideoiden toteuttamista mahdollisimman nopeasti. Yleensä asian edistäminen aloitetaan pienin askelin, jotta asianomaiset kokisivat edistyvänsä asiassa. Pienikin edistyminen vahvistaa motivaatiota jatkaa.

sfgrowth-arttu-puhakka

Arttu Puhakka, ratkaisukeskeinen valmentaja ja työyhteisökouluttaja, tietoisuustaito-valmentaja, etunimi.sukunimi@uef.fi, arttupuhakka.com, @arttucoach

EU_ESR_FI_vertical_20mm_rgb VipuvoimaaEU_2014_2020_rgb

SF-Growth -hanketta rahoittavat mm. Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).