Ratkaisu- ja oppimiskeskeisyys

Olen toteuttanut SF Growth -hanketta jo yli puoli vuotta. Käytännössä tämä on tarkoittanut ratkaisukeskeisyyden ja Growth Mindsetin esittelemistä ja kokeilemista työpaikoilla, toimintatapojen ja -ohjeiden ratkaisukeskeisyyden arviointia, kehittämisehdotuksia ja ratkaisukeskeisyyden levittämistä.

Mitä se ratkaisukeskeisyys sitten on? Mistä tunnistaa ratkaisukeskeisen toiminnan, vuorovaikutuksen ja toimintaohjeen? Tässä yhden sortin lista.

Voimavarojen huomaaminen
Ratkaisukeskeiselle toimintatavalle on ominaista toisten voimavarojen huomaaminen ja merkille paneminen. Voimavaroja ovat mm. henkilön tiedot, taidot, kyvyt, ominaisuudet ja sosiaaliset verkostot. Voimavarat auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Joskus henkilö ei itse huomaa voimavarojaan, mikä vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista. Tämän takia niiden huomaaminen ja esille tuominen on tärkeää.

Yrittämisen, edistymisen ja onnistumisen huomaaminen
Ratkaisukeskeiselle toimintatavalle on ominaista yrittämisen, edistymisen ja onnistumisen huomaaminen. Tämä tapahtuu vahvistavaa palautetta antamalla, mikä saa henkilön jatkamaan yrittämistä, asian edistämistä ja toistamaan onnistumista tuottavaa toimintaa. Yrittämisestä annettu palaute vahvistaa usko, että älykkyyden parantaminen ja tason nostaminen on mahdollista (Growth Mindset).

Sitkeyden huomaaminen
Growth Mindset on Carol Dweckin kehittämä käsite, joka kuvaa uskomusta oppimiskyvystään ja älykkyyden kehittämisestä. Fixed mindsetin omaavat ihmiset uskovat, että heidän kykynsä ei muutu ja älykkyyden kehittäminen ei ole mahdollista (ko. asiassa). Growth mindsetin omaavat ihmiset uskovat, että heillä on kyky muuttua, kasvaa ja kehittää älykkyyttään. Heillä fokus on oppimisessa. Growth Mindsetiä kuvaa ajatus, että sitkeä harjoitteleminen on tie asian haltuun ottamiseen ja tason nostamiseen. Ratkaisukeskeisyyttä ja Growth Mindsetiä vahvistava toiminta huomaa sitkeyden.

Oppimisen ja oppimisstrategioiden huomaaminen
Growth Mindsetin omaavat ihmiset asettavat oppimistavoitteita. He pyrkivät oppimaan lisää ja parantamaan toimintaansa, jos sillä hetkellä eivät suoriudu tehtävästä vaaditulla tavalla. Ratkaisukeskeisyyttä ja Growth Mindsetiä vahvistava toiminta tukee oppimistavoitteiden asettamista, suuntaa huomion kykyyn oppia uusia asioita ja sisältää vahvistavaa palautetta toimivista oppimisstrategioista.

Ongelmista tavoitteita
Ratkaisukeskeinen toimintatapa tukee ongelmien tavoitteellistamista. Ratkaisukeskeisyydessä ei niinkään kysytä mistä ongelma johtuu, vaan mitä ongelman tilalle toivotaan. Ratkaisukeskeinen toimintatapa kuvaa toivottua ja tavoiteltavaa käyttäytymistä, toimintaa ja vuorovaikutusta (sen siljaan, että kuvattaisiin mitä ei toivota).

Tavoitteellisuus ja tulevaisuussuuntautuneisuus
Ratkaisukeskeisyys ei niinkään katso peruutuspeiliin ja pohdi asioiden syitä. Ratkaisukeskeinen toiminta katsoo eteenpäin tavoitetta kohti ja kuvaa millainen on toivottu tulevaisuus.

Ratkaisupuheen tukeminen
Ongelmapuhe lisää ongelmapuhetta, ratkaisupuhe lisää ratkaisupuhetta. Ratkaisupuhe on yhteistä keskustelua asioista, joiden toivotaan muuttuvan sekä keskustelua keinoista saada kyseinen muutos tapahtumaan.

Oppimistavoitteiden asettaminen
Ratkaisukeskeisessä ja Growth Mindsetiä vahvistavassa toiminnassa asetetaan oppimistavoitteita tavoitteen saavuttamiseksi. Ne ilmaistaan esimerkiksi muodossa kehittyä, tulla joksikin, parantaa.

Ei-tietämisen-position hyödyntäminen ja kuunteleminen; arvostus, uteliaisuus
Ei-tietämisen-positio tarkoittaa omien ennakkokäsityksien ja mielipiteiden syrjään laittamista, jotta asianomainen voisi itse keksiä ratkaisun asiaansa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asianosaisille ei anneta valmiita ratkaisuja, vaan he itse määrittelevät tavoitteensa ja menetelmät sen saavuttamiseksi.

Myönteisten poikkeuksien hyödyntäminen
Myönteinen poikkeus on tilanne, jolloin ongelma ei ole läsnä tai se ei ole niin paha. Ratkaisukeskeinen toiminta tutkii myönteisiä poikkeuksia ja pyrkii niistä löytämään vihjeitä ratkaisuista. Käytännössä tämä tapahtuu tutkimalla miten asiat olivat eri tavalla kuin nyt, mitä silloin tehtiin eri tavalla kuin nyt ja voiko tätä toistaa.

Toimintaan suuntautuminen ja kokeileminen
Ratkaisukeskeisessä toiminnassa edetään pienin askelin ja pyritään viemään ideat nopeasti toiminnaksi. Käytännössä tämä tapahtuu rohkaisemalla kokeilemaan eri vaihtoehtoja ja ratkaisuideoiden toteuttamista mahdollisimman nopeasti. Yleensä asian edistäminen aloitetaan pienin askelin, jotta asianomaiset kokisivat edistyvänsä asiassa. Pienikin edistyminen vahvistaa motivaatiota jatkaa.

sfgrowth-arttu-puhakka

Arttu Puhakka, ratkaisukeskeinen valmentaja ja työyhteisökouluttaja, tietoisuustaito-valmentaja, etunimi.sukunimi@uef.fi, arttupuhakka.com, @arttucoach

EU_ESR_FI_vertical_20mm_rgb VipuvoimaaEU_2014_2020_rgb

SF-Growth -hanketta rahoittavat mm. Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

4 vastausta artikkeliin “Ratkaisu- ja oppimiskeskeisyys”

  1. Riippuu paljolti tilanteesta ja asiasta.
    Koen, että isot asiat kuten resurssit sisältävät paljon ongelmapuhetta.
    Kuitenkin työpäivässä toimitaan monissa asioissa ratkaisukeskeisesti.
    Ehkä päällimmäisenä minulla nousevat mieleen oppilaspalaverit, joissa ollaan vaikeiden asioiden äärellä.
    Jos verkoston koollekutsumista aletaan jotenkin perustella, nousee ongelmakeskeisyys helposti esiin. Parempi lopputulos saavutetaan aina, jos päästään heti asettamaan tavoitteita ratkaisun hakemisen suuntaan. Edm. kohtia olisi aina hyvä tarkastella mytös perheen näkökulmasta -se varmasti lisäisi ratkaisukeskeisyyttä.

    1. Kiitokset kommentista. Olen samaa mieltä, että tavoitteen määritteleminen antaa suuntaa keskustelulle. Ongelmapuhe on joskus ”suunnatonta”. Tavoite antaa suunnan minne mennä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.