Avainsana: radiologia

Julkaistu

Miksi tieltä kannattaa etsiä hernettä

Tammikuussa Rio Tinto-kaivosyhtiö pahoitteli sitä että oli pudottanut herneen kokoisen esineen jonnekin 1400 kilometriä pitkän australialaisen aavikkotien varrelle, ja lupasi lähteä etsimään sitä.

Yleensä tällaisen etsinnän ei olettaisi onnistuvan, eikä kukaan edes lähtisi etsimään; mutta tällä kertaa herne oli auton lavalta tippunut radioaktiivinen cesium-137-nappi.

Herneen vaarat ja hyödyt

Sen löytäminen sattuman kautta olisi huono juttu: maasta käteen nostettu cesium-nappi tuntuisi lämpimältä, ja kun sen unohtaisi takataskuun niin tuloksena olisi vahinkoa iholle, säteilysairautta, solukuolemaa — ja säteilyn huonoin puoli on että ihmisellä ei ole aisteja sitä varten. Ihminen varoo liian kirkasta valoa ja liian kovaa ääntä, mutta säteilyvaaran huomaa vasta sen tekemästä vahingosta. Maaperää nappi ei saastuttaisi, eikä loisi mutanttikojootteja; mutta jos joku löytäisi sen niin hän olisi vaarassa. (Ja no, onhan se sekä kallis työkalu että inha PR-haitta.)

Napin käyttötarkoitus Rio Tinton kaivoksella olisi ollut densitometria eli tiheyden mittaus: jos laitat napin kallion toiselle puolelle niin saat mitattua paljonko säteilyä tulee läpi. Useammalla mittauksella tästä muodostuu käänteisongelma: millainen ainejakauma kallion sisässä selittäisi tällaiset mittaukset? Mikä on se todennäköisin kysymys johon nämä numerot ovat vastaus? (Ja onko se sellainen että se kannattaa kaivaa esille?)

Ihmisenkin tiheyttä voi mitata

Tällaiset säteilylähteet ovat paljon voimakkaampia kuin ne mitä käytetään sairaaloissa ihmisten sisuksien kuvantamiseksi tai säteilyhoidon antamiseksi. Ja siinä missä skalpellitkin, nekin voivat tehdä väärin käytettynä vahinkoa, mutta ne ovat silti parempi vaihtoehto kuin se että ei tehtäisi mitään. Kaikella tekniikalla on riskinsä, mutta riittävillä varotoimenpiteillä (esim. että nappia ei laiteta auton lavalle niin että se tippuu sieltä) riskit ovat minimaaliset ja hyödyt ovat paljon haittoja suuremmat ja varmemmat.

Tämä nousi monta kertaa esille viime elokuussa meidän eli Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen järjestämällä Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun (RFS) kurssilla, jonka tämän vuoden versioon on täysin sattumalta nyt ilmoittautuminen auki, linkki alla. Pakollinen radiologeille; suositeltava kaikille säteilyn kanssa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille.

Osallistujat saavat kattavan koulutuksen radiologisen kuvantamisen säteilyturvallisesta käytöstä eri sovelluksissa ja lääketieteen erikoisaloilla. Koulutuksen tavoitteena on osallistujan kattava ymmärrys säteilyturvallisuuteen liittyvistä fysiikan taustoista, niiden ilmentymistä ja hyödyntämisestä radiologisessa kuvantamisessa sekä säteilysuojelussa.

Entä Rio Tinton nappi? Se löytyi kuusi päivää myöhemmin tien sivusta; koska se säteili niin sen löysi laittamalla herkän säteilymittarin auton keulaan ja ajamalla.

Olli Toivanen (FT, matematiikka) on monien luonnontieteiden suunnittelija Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa.

Julkaistu

Säteilyturvallinen radiologisten kuvantamismenetelmien käyttö on potilaan eduksi

Radiologiset kuvantamismenetelmät ja käytännön säteilyturvallisuus kehittyvät jatkuvasti. Radiologiaan ja kardiologiaan erikoistuvat lääkärit ovat useiden vuosien ajan kartuttaneet osaamistaan Itä-Suomen yliopiston toteuttamalla Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssilla, kertoo kurssin johtaja, professori Petro Julkunen.

Radiologinen kuvantaminen kehittyy jatkuvasti. Potilaasta voidaan, laite- ja menetelmäkehityksen avulla, saada aina vain tarkempia ja monipuolisempaa informaatiota tarjoavia kuvia. Kuvia voidaan hyödyntää mm. diagnostiikassa ja erilaisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Jatkuvasti kehittyvä ala vaatii laaja-alaista ymmärrystä niin lääketieteellisestä konseptista, johon sitä sovelletaan kuin menetelmäteknisistä mahdollisuuksista ja rajoitteista.

Kun kyse on radiologisesta kuvantamisesta, liittyy aiheeseen oleellisena myös säteilyturvallisuus, jotta potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten säteilyaltistukset saadaan minimoitua samalla maksimoiden potilaiden saama hyöty.

Itä-Suomen yliopiston tarjoamalla radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssilla osallistuja saavat kattavan koulutuksen radiologisen kuvantamisen säteilyturvallisesta käytöstä eri sovelluksissa ja lääketieteen erikoisaloilla. Koulutuksen tavoitteena on osallistujan kattava ymmärrys säteilyturvallisuuteen liittyvistä fysiikan taustoista, niiden ilmentymistä ja hyödyntämisestä radiologisessa kuvantamisessa sekä säteilysuojelussa. Osallistuja saa myös tietoa säteilyannoksen mittaamisesta ja säteilytoiminnan vaatimuksista.

Säteilyturvallisuuteen vaikuttavia asioita demonstroidaan käytännön radiologisilla kuvantamislaitteilla, ja huomioidaan myös ne radiologiset kuvantamismenetelmät, joiden käyttöön ei liity merkittäviä säteilyturvallisuusnäkökulmia, kuten magneettikuvantaminen ja ultraäänikuvantaminen. Tämän hallitseminen ja ymmärrys antavat mm. vaihtoehtoja ionisoivaa säteilyä hyödyntäville kuvantamismenetelmille.

Itä-Suomen yliopistolla on pitkät perinteet jo Kuopion yliopiston ajoilta radiologisen kuvantamisen tutkimuksessa ja koulutuksessa. Kuopion yliopistollinen sairaala kampuksen laidalla tarjoaa parhaat puitteet demonstraatioiden toteuttamiseksi.

Aiemmin Suomen radiologiyhdistyksen kanssa yhteistyönä toteutettua koulutusta on pyritty kehittämään huomioiden olemassa olevat erikoislääkärikoulutusten ja säteilylainsäädännön vaatimukset. Koulutusta on uudistettu ja laajennettu terveydenhuollon röntgentoiminnan säteilyturvallisuuden täydennyskoulutukseksi, ja sen osaksi on lisätty tarjontaa radiologista kuvantamista hyödyntäviltä eri erikoisaloilta.

Uusimpaan tutkittuun tietoon perustuva koulutus kuuluu nyt Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan ja sitä toteutetaan vuosittain elokuussa.

Tutustu radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun koulutuksiin

Petro Julkunen on lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän toimii myös ylifyysikkona Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Julkunen on Itä-Suomen yliopistossa toteutettavan sairaalafyysikkokoulutuksen vastuuhenkilönä ja sairaalafyysikkokoulutusta koordinoivan kansallisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajana, sekä radiologisen fysiikan ja säteilysuojelukurssin johtaja.