Vastuullisuusviestintää vakuuttavasti ja visuaalisesti

Millainen vastuullisuusviestintä on suostuttelevaa ja vakuuttavaa kuluttajan näkökulmasta? Entä miten visuaalisia keinoja voidaan hyödyntää vastuullisuusviestinnässä? 

3.11.2023 reilu kolmekymmentä vastuullisuusviestintäverkostomme osallistujaa kokoontui UEF Jatkuvan oppimisen keskuksen Kuopion kampuksen Tapahtumaportaille ja Teamsiin keskustelemaan vastuullisuusviestinnän eri ulottuvuuksista.  

Visuaalinen vastuullisuusviestintä lähtee strategiasta ja arvoista 

Piirre C Oy:n toimitusjohtaja Jenni Pääkkönen aloitti aamupäivän kertoessaan vastuullisuusviestinnän visuaalisuudesta ja esittelemällä Piirteen taidokkaita toimeksiantoja. Piirre tekee muotoilun keinoin näkyväksi organisaatioiden strategiatyötä, vastuullisuutta, hankeviestintää ja brändin mukaista myyntiä. Tunne on tärkeä osa vaikuttavaa viestiä ja visuaalisin keinoin tunteisiin on luontevaa vaikuttaa. Visuaalinen vastuullisuusviestintä lähtee organisaation strategiasta ja arvoista. Ja siitä, että asioita käsitellään yhdessä organisaation sisällä ja myös sidosryhmien kanssa. Visuaalisuutta hahmoteltaessa on hyvä tunnistaa teemaan liittyvät laajemmat asiayhteydet, vaikutukset ja roolit. Visualisoinnin voi rakentaa myös tarinaksi, jonka kautta asiat kytkeytyvät arkeen. Saavutettavuus kannattaa huomioida jo suunnittelun alkuvaiheessa ja visualisoinnissa sen voi huomioida erityisesti.  

Jenni rohkaisee organisaatioita tuottamaan rohkeasti omannäköistään visualisointia, sillä onnistunut visuaalinen viestintä jää mieleen ja saa aikaan wow-effektin. Kuopion strategiaviestinnässä esimerkiksi on rohkeasti revitelty ja käytetty brändin moninaisia värejä ja elementtejä. Iisalmen seutukaupungissa on oivasti visualisoitu maailman ensimmäinen kiireneutraali kaupunki, jossa työ ja vapaa-aika yhdistyvät luontevasti. Kuopion Veden strategia on visualisoitu pisaran muotoon ja kuvitus herätetty henkiin animaatiossa. Lisäksi kuvitus on levittäytynyt eri puolille kaupunkia vesipisteiden kyljessä. Katso täältä lisää hienoja esimerkkejä Piirteen eri organisaatioille toteuttamista visualisoinneista. 

Mitä on vakuuttava ja suostutteleva vastuullisuusviestintä kuluttajan näkökulmasta? 

Visuaalisuudesta siirryimme vakuuttavuuteen ja siihen, kuinka kuluttajat voidaan saada huomaamaan vastuulliset tuotteet ja palvelut yritysten markkinointiviestinnässä ja mahdollisesti jopa ohjaamaan heitä valitsemaan niitä. Asiantuntijana oli projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija Katja Pasanen Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmästä. Katja on kiinnostunut vastuulliseen matkailuun liittyvistä ilmiöistä ja työskentelee tällä hetkellä hankkeissa, joissa tutkitaan mm. muutosmatkailua sekä uudistavaa matkailua. Hänen väitöskirjansa käsittelee maaseutumatkailuyritysten vakuuttavaa vastuullisuusviestintää. Väitöstilaisuus järjestetään 5.12.2023.  
 
Vastuullisuusviestinnän kautta organisaatio viestii ja neuvottelee sidosryhmiensä ja laajemman yhteiskunnan kanssa vastuistaan ja velvollisuuksistaan sekä organisoi vastuullisuuteen liittyvää toimintaansa. Vastuullisuusviestinnällä kerrotaan kuluttajille vastuullisten tuotteiden ja palvelujen saatavuudesta ja siitä, kuinka nämä vastaavat heidän tarpeisiinsa ja vastuullisuuden kriteereihin. Tavoitteena on yritysten vastuullisuustyön läpinäkyvyyden parantaminen, yritysten ja sidosryhmien vuoropuhelun edistäminen sekä kuluttajien kannustaminen vastuullisempien ostopäätösten tekoon. 
 
Matkailualalla yli 80 % pitää vastuullista matkailua tärkeänä, mutta puolet matkailijoista ei tiedä, mistä vastuullisia palveluita saa. Tarjonnan ja kysynnän välillä on siis kuilua. Sitä mukaa kun kuluttajien kiinnostus palveluihin kasvaa, lisääntyy myös epämääräisen viestinnän määrä, eli viherpesu. Viestinnällä voi ohjata ja opastaa kuluttajaa toiminaan vastuullisemmin. 
 
Vakuuttavan viestinnän ja suostuttelun juuret johtavat antiikin Kreikkaan. Aristoteleen retoriikan mukaan voidaan vedota puhujan tai viestijän a) luotettavuuteen (ethos), b) kuulijan tunteisiin (pathos) tai c) kuulijan järkeen (logos). Suostuttelulla tarkoitetaan erilaisia keinoja vaikuttaa asiakkaiden näkemyksiin, uskomuksiin, arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Sekä vakuuttavassa että suostuttelevassa viestinnässä on molemmissa kyse viestien muotoilusta niin, että ne vetoavat toivottuun kohderyhmään ja saavat tämän vakuutettua ja suostuteltua tekemään toivotun toimenpiteen.  
 

Kuinka siis viestiä vastuullisuudesta asiakkaille? 

Katja Pasanen nosti esille kahdeksan käytännönläheistä kohtaa: 

  1. Hyödynnä edellä mainittuja retorisia vakuuttamisen keinoja:  

    a) Vetoa yrityksen uskottavuuteen vastuullisena toimijana. Kerro rehellisesti omasta toiminnastasi, tuotteistasi ja arvoistasi. Kerro konkreettisin esimerkein, mitä teette vastuullisuuden eteen. Auditoidut sertifikaatit vahvistavat kuvaasi vastuullisesta toimijuudesta. Kerro myös, mikä vaatii vielä kehittämistä.  

b) Vetoa asiakkaan tunteisiin sanoin, kuvin ja muotoiluin. Puhutte asiakasta suoraan. Kerro, kuinka hän voi osallistua vastuulliseen toimintaan. Korosta palvelusta saatavaa elämystä, esim. ”saavu bussilla, jotta voit paremmin nauttia maisemista”.  

c) Vetoa järkeen yhdessä muiden retoristen viestintäkeinojen kanssa. Kerro, kuinka asiakas hyötyy vastuullisuudesta ja mitä hän voi siitä saada. Voit myös vedota sosiaalisiin normeihin ja kertoa sellaisia asioita, joihin asiakkaasi voivat samaistua ja käyttäytyvät näin helpommin toivotun normin mukaisesti. Esim. ”valtaosa asiakkaistamme käyttää pyyhkeensä uudelleen”. 

    1. Käytä viesteissä aktiivista muotoa ja kehota asiakasta osallistumaan ja toimimaan. Sano mieluummin ”käytäthän pyyhkeesi uudelleen” kuin ”me käytämme pyyhkeemme uudelleen”. 
    1. Käytä kannustimia: ”jos jätät huonesiivouksen väliin, saat drinkkilipun”. 
    1. Hyödynnä pelillisyyttä vastuullisuuden oppimisessa. Eräässä hotellissa ruokahävikin määrä vähentyi, kun lapset saivat lappuun leimoja syötyään lautasensa tyhjäksi. Ja kun juoksutapahtumassa reitin varrella oli roskakorien sijaan koripallokorin näköinen roska-astia, osuivat kertakäyttömukit paremmin roskiin. 
    1. Yhdistä vastuullisuusviestintää palvelumuotoiluun esimerkiksi hotellihuoneiden sisustuksessa tai hyödyntämällä huoneissa veden tai sähkön kulutusta mittaavia laitteita. 
    1. Valitse viestinnän pääsisällöt oman vastuullisuustyösi ja kohderyhmäsi kiinnostusten mukaan. Muista, että ihmisten tietämyksen tasossa on eroja ja että eri vastuullisuussisällöt kiinnostavat eri kohderyhmiä. 
    1. Tee vastuullisuudesta näkyvää, mutta älä uhkaavaa. Kerro rehellisesti, mitä vastuullisuustekoja yrityksesi tekee ja mitä asiakas voi tehdä. Viherhyssyttelylle ei ole tänä päivänä enää tarvetta, eli älä piilottele tekojasi, mutta älä myöskään sorru saarnaamaan. 
    1. Nosta esiin oman yrityksesi vahvuudet. 
       

    Yritykset kaipaisivat ESG-teemoista uutta tutkimustietoa eri tieteenaloilta 

    Mielenkiintoiset puheenvuorot herättivät paljon keskustelua. On tärkeää tunnista omat kohderyhmänsä ja miettiä, millä formaatilla viestii. Palkitseminen ja haastaminen toimivat koululaisille ja roskienkeruutapahtumaan osallistumisesta palkintona voisi olla vaikkapa ajelu roska-auton kyydissä. Jätekukko on jatkossakin mielellään mukana yhteistyössä.  

    Keskusteluissa nousi esille se, että yritykset kaipaisivat ESG-teemoihin liittyen eri tieteenaloilta uusinta tutkittua tietoa kootusti ja tiivistetysti esim. webinaarien tai pienten osaamiskokonaisuuksien muodossa. Itä-Suomen yliopistolla ja ammattikorkeakouluilla on paljon osaamista ympäristö-, sosiaali- ja hallinnolliseen vastuuseen liittyen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä tehdään paljon, mutta yrityksillä aika ja mahdollisuudet uusimman tiedonsaantiin ovat rajalliset. Tieto olisi arvokasta yritysten vastuullisuuskoordinaattoreille, johtajille, hr-päälliköille ja viestintäasiantuntijoille. Ei ole helppoa uida mukana vihreän siirtymän kovassa aallokossa, kun uutta tietoa tulee koko ajan lisää. Tässäpä teemaa uudelle yhteistyölle! 
     
    Kiinnostaako vastuullisuusviestintään liittyvä koulutus? Räätälöimme tarvittaessa teille sopivan koulutuksen. Tutustu ympäristö ja teknologia -palvelualueen täydennyskoulutustarjontaamme

    Tiina Ynnilä on UEF Jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija ja 31.12.2023 päättyvän Vastuullisuusviestintää vaikuttavasti verkostona -hankkeen projektipäällikkö. 

    Maakunnan koulutustarpeiden selvittämistä ja asiakasprofiilien rakentamista palvelumuotoilutyöpajoilla

    Vauhtia uralle -hankkeessa kehitämme kolmen koulutusasteen yhteistyönä parempia koulutuspalveluita opiskelijoille ja yrityksille. Tavoitteena on selvittää maakunnasta puuttuvaa koulutustarjontaa ja tarjota puuttuvia palasia koulutusasteiden yhteistoteutuksena. Palvelumuotoilua hyödyntämällä uusien koulutusten kehittämiseen saadaan ihmislähtöistä ja asiakaskeskeistä näkökulmaa. Palvelumuotoilutyöpajan avulla voidaan selvittää latentteja eli piilossa olevia tarpeita.

    Syksyn 2021 aikana Vauhtia uralle -hanke jalkautui maakuntakierrokselle keräämään havaintoja koulutustarpeista. Pakkasimme siis auton työpajamateriaaleilla ja lähdimme tapaamaan työllistämisen parissa työskenteleviä henkilöitä Kiteellä, Outokummussa ja Nurmeksessa. Mukana oli ToKi-hanke Kiteeltä, Outokummun, Polvijärven, Liperin ja Kontiolahden alueella toimiva YTYä-hanke ja Taidolla töihin -hanke Nurmeksessa.

    Kierroksen tarkoituksena oli järjestää vierailukohteissa osallistava työpaja, jossa hyödynnetään palvelumuotoilun keinoja. Osallistavan työpajan toimintamalli pilotoitiin ensimmäisessä vierailukohteessa eli Kiteellä. Työpajan tavoitteena oli selvittää työttömien asiakkaiden osaamisen kehittämisen tarpeita. Seuraavat työpajat muilla vierailupaikkakunnilla toteutettiin samalla tavalla, toimivaksi havaitun osallistavan toimintamallin mukaisesti.

    Asiakastyyppien muodostuminen eri menetelmien kautta

    Työpaja alkoi toisiimme tutustumalla ”Millä tuolilla istut” -kuvakortteja käyttäen. (Ryhmärenki) Jokainen osallistuja kertoi valitsemansa kuvakortin mukaan, minkälaisella tuolilla omassa työssään istuu juuri tällä hetkellä ja minkälainen näkymä omalta tuolilta avautuu omaan toimintaympäristöön. Seuraavaksi katse käännettiin havaitsemaan, minkälainen näkymä tällä alueella avautuu asiakkaalle. Mitä asiakas saa, mitä hän tarvitsee tai kaipaa? Onko tarjolla työpaikkoja tai koulutusta? Minkälaista elämää hän elää, tai haluaisi elää juuri kyseisellä paikkakunnalla? Mikä sen mahdollistaisi?

    Näin tarkastelemalla alkoi muodostua paikkakuntakohtainen kuva erilaisista asiakkaista ja monenlaisista asiakkaiden tarpeista. Seuraavaksi jäsenneltiin ja ryhmiteltiin tarkemmin esiin nousseita asiakastyyppejä mm. henkilön ikäryhmän, koulutuksen, työkokemuksen ja ohjauksen tarpeen mukaan. Vaikkakin jokainen asiakas on oma yksilönsä yksilöllisine tarpeineen, niin yhteisessä keskustelussa erilaiset asiakastyypit löytyivät hyvin helposti.

    Asiakkaiden tarpeet ja asiakaspolku hahmottuivat

    Työntekijät valitsivat haluamansa asiakastyypit tarkempaan tarkasteluun ja ryhdyimme yhdessä pohtimaan, miten asiakkaita voisi auttaa ja ohjata työllistymään tai kehittämään omaa osaamistaan. Työskentely jatkui Vauhtia uralle -hankkeen hankeasiantuntijoiden kanssa piirtämällä paperille asiakkaan nykytilanne, tarpeet, ja toiveet sekä jäsentämällä kohdat, joissa hän tarvitsee neuvoa ja kohtaa erilaisia ohjaustyöntekijöitä. Pohdimme yhdessä, hyötyisikö asiakas esimerkiksi täsmäkoulutuksista tai muusta lisäkoulutuksesta, joita koulutusorganisaatioina voisimme yhdessä järjestää.

    Työpajatyöskentely oli mielenkiintoista ja antoisaa. Se tarkensi kuvaa, millaisena työtä hakevien arki ja tarpeet ja työllisyyden parissa työskentelevien työ näyttäytyy maakunnassa.

    Yhteiskehittäminen jatkuu

    Maakuntakierroksen tuloksena verkostomme vahvistuivat ja löysimme konkreettista yhteistä kehitettävää. Saimme tärkeää tietoa siitä, millaisille koulutusteemoille tai -kokonaisuuksille olisi tarvetta maakuntamme eri alueilla. Yhdistäviä asioita, jotka toistuivat jokaisella tapaamisella, olivat mm. juuri ammattiin valmistuneiden nuorten työnhakutaidot, maahanmuuttajataustaisten naisten uramahdollisuudet, ja pitkäaikaistyöttömien puutteelliset digitaidot, joita nykytyöelämässä ja opiskelussa tarvitaan. Yhtenä tunnistettuna ryhmänä nousivat esiin myös korkeasti koulutetut naiset, jotka pohtivat alan tai työpaikan vaihtoa.

    Vauhtia uralle -hanke kehittää koulutuksia esiin nousseiden tarpeiden perusteella.

    Huhtikuussa 2022 järjestetään yhteinen tapaaminen, jossa esittelemme yhteistyökumppaneillemme hankkeessa kehitettyä tekoälyä ja jatkamme täsmäkoulutusten kehittelyä yhteistyössä.

    Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu yhteistyönä toteutettuihin koulutustarjottimiin osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

    Kirjoittaja:

    Niina Pennanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
    Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

    Lähteet:

    Ryhmärenki. Millä tuolilla istut? -kuvakortit. https://ryhmarenki.fi/milla-tuolilla-istut/

    Kokonaisvaltainen pedagogiikka – kokonaisvaltaista oppimista kokonaisvaltaisista ilmiöistä

    Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus toteuttaa Kasvatuksen ammattilainen ruokakasvattajana täydennyskoulutuksen kevätlukukaudella 2022 ja 2023. Koulutus kytkeytyy Kokonaisvaltaista ruokakasvatusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen (KOKOAVA) -hankkeeseen, jota rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö ja joka hankkeen nimen mukaisesti tarkastelee ruokakasvatusta kokonaisvaltaisesti.

    Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oppiminen perustuu käsitykseen oppimisen ja ihmisen kokonaisvaltaisuudesta. Kokonaisvaltainen oppiminen kytkeytyy sosio-konstruktivistiseen tiedonkäsitykseen, jossa on keskeistä tiedon rakentuminen kielellisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Oppimisen monikanavaisuus on myös tärkeää, sillä on tunnistettu, että oppimistyylitkin ovat moninaisia. Kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa oppimiseen (holistic approach to learning) ajatellaan, että oppiminen tapahtuu monipuolisten aistikokemusten avulla, oppijalle merkityksellisissä omakohtaisissa konkreettisissa kokemuksissa, joissa yhdistyvät sekä kognitiiviset, emotionaaliset, keholliset että sensoriset kanavat.

    Myös oppimisen kohteet ovat laaja-alaisia – kohteena eivät ole ainoastaan akateemiset taidot tai yksittäiset oppisisällöt, vaan vaikkapa ajattelun taidot, oman toiminnan ohjaamisen taidot, sosiaaliset taidot, tunteiden tunnistamisen ja säätelyn taidot sekä omaan hyvinvointiin liittyvä osaaminen.

    Kokonaisvaltainen pedagogiikka vastaa kokonaisvaltaiseen oppimiskäsitykseen

    Kokonaisvaltainen pedagogiikka sitoutuu käsitykseen oppijasta aktiivisena, oppivana ja kehittyvänä toimijana ja opettajasta aktiivisena kehittymisen ja oppimisen fasilitaattorina. Keskeistä on opettajan ymmärrys siitä, kuinka yksilön ja ryhmän oppimisprosessi etenee ja kuinka opettaja mahdollistaa tai helpottaa oppimista. Pedagogisten toimintojen tavoitteet asetetaan oppimisprosessille ja oppimisen tulos muotoutuu tässä prosessissa.

    Oppimista tapahtuu sekä opettaja- että oppijalähtöisesti. Oppimisaktiviteettien ja eheytettyjen oppimisprosessien aikana toiminnan johtajuus voi vaihdella. Huolimatta siitä, kuka on tehnyt aloitteen toiminnalle ja kuka sitä johtaa, oppijoilla on oikeus tuoda oma osuutensa toiminnan sisältöön ja toiminnan etenemiseen osallisuuden periaatteiden mukaisesti. Tämä on yksi kokonaisvaltaisen pedagogiikan perusperiaate ja vastaa edellytykseen osallisuutta vahvistavasta pedagogiikasta.

    Kokonaisvaltainen pedagogiikka edellyttää myös pedagogiikan suunnittelun tarkastelua uudella tavalla

    Tavallisesti pedagogiikan ja opetuksen suunnittelussa on painottunut se, mitä opettaja tekee etukäteen ja miten hän ennakoi ja organisoi oppimistilanteita. Tämä onkin tärkeä osa suunnittelua. Kuitenkin suunnittelussa tulisi pohtia vahvemmin sitä, kuinka toimintaprosesseja suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Weckström ym. (2021) on mallintanut osallisuuden työkalua lasten ja aikuisen yhteiseen toimintaan varhaiskasvatuksessa. Muotoiluajattelua soveltava Design orientoitunut pedagogiikka (DOP) johdattaa opettajan ja oppijat yhdessä tutkivaan oppimiseen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kontekstissa.

    Oppijalähtöisten prosessien suunnittelussa voi hyödyntää lapsikeskeisen palvelumuotoilun prosessia, kuten muotoiluajatteluun pohjaavassa ja lasten osallisuuden huomioivassa kokonaisvaltaisessa Lapset ruokailua kehittämässä -työkalussa on tehty. Kasvatuksen ammattilainen ruokakasvattajana täydennyskoulutuksessa perehdytään tarkemmin juuri tähän työkaluun ja pohditaan sen soveltamista omaan työhön.

    Kokonaisvaltainen pedagogiikka edellyttää myös ymmärrystä käytäntöjen arkkitehtuurista

    Käytäntöjen arkkitehtuurin teoriassa (Theory of practice architectures) huomio kohdistuu yhtäältä käytännön järjestelyihin toiminnan mahdollistajana tai rajoittajana ja toisaalta käytänteiden taustalla vallitsevaan ajatteluun, uskomuksiin ja käsityksiin. Keskiöön nousevat käytetyt käsitteet (sayings) kulttuurisen ajattelun ja toiminnan ohjaajina. Toisaalta käytäntöihin liittyvät myös materiaaliset ja ohjaukselliset resurssit, jotka voivat nousta laadukkaan pedagogiikan (doings) esteeksi. Kolmantena tekijänä on yhteenkuuluvuus ja merkityksellinen, vastavuoroinen vuorovaikutussuhde opettajien ja oppijoiden kesken (relatings). Käytäntöjen arkkitehtuurin teoriaa voidaan soveltaa myös pedagogiikan kehittävään arviointiin. (Salamon et al. 2016.)

    Kokonaisvaltainen pedagogiikka haastaa opettajan kasvatusajattelua, koska lähtökohtana on ajatus, että oppiminen tapahtuu monissa päivän eri tilanteissa, ei ainoastaan toiminta- tai oppituokioilla. Tämä tarkoittaa sitä, että opettaja sulauttaa oppijalähtöisiä ja opettajajohtoisia lähestymistapoja tavoitteellisesti ja tietoisesti päivän eri tilanteisiin. Oppimistilanteita ovat niin etukäteen suunnitellut tuokiot kuin spontaanit tilanteet ja kaikki päivän toiminnot, kuten ruokailu, ulkoilu ja erityisesti varhaiskasvatuksen kontekstissa leikki.

    Opettajalla on oltava kuitenkin monitieteistä tutkimuspohjaista tietoa eri sisällöistä ja aiheista – muutoin spontaani tilannekohtainen soveltaminen ei ole mahdollista. Opettajalla tulee olla myös ymmärrys siitä, kuinka oppimisprosessi etenee ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat, jotta oppisen johtaminen ja lasten tarkkaavuuden suuntaaminen on johdonmukaista.

    Usein käytänteitä ohjaavat erilaiset säädökset ja ohjeet, jotka itsessään saattavat muodostua esteiksi laadukkaalle pedagogiikalle. Käytänteisiin saattaa sisältyä myös rutiineja ja instituutiolähtöisiä tapoja, joita tulee tarkastella kriittisesti ja kysyen: onko olemassa olevat säännöt tarpeen ja voisiko tilannetta organisoida toisin?

    Opettajan sensitiivinen vuorovaikutus ja myönteisen ilmapiirin kannattelu tukee oppijoiden sitoutumista ja toimintaan kiinnittymistä oppimisprosessin eri vaiheissa suunnittelusta toiminnan toteutukseen ja sen arviointiin. Reflektioon perustuvan kehittävän arvioinnin avulla niin oppijat kuin opettajakin tekevät näkyväksi omakohtaisen ymmärryksensä opitusta asiasta ja tulkinnan siitä, kuinka tämä uusi ymmärrys yhteisössä muodostui. Kun oppijat ovat itse mukana opitun arvioinnoissa, vahvistuu heidän toimijuuden tunteensa. Kokonaisvaltaisen pedagogiikan tuloksena syntyy myös kriittisiä oppijoita.

    Titta Kettukangas on kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen tohtori ja työskentelee Itä-Suomen yliopistossa varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina.
    Hän toimii yhtenä kouluttajana Kasvatuksen ammattilainen ruokakasvattajana  täydennyskoulutuksessa.

    Kuvat.: Pixabay ja Creative commons