Avainsana: oikeustieteet

Julkaistu

Väylästä vähäsen, pääsykokeesta ei päivääkään

Kevään varma merkki avoimessa yliopistossa on korkeakoulujen yhteishaun alkaminen, jonka yhteydessä haetaan myös avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella ns. avoimen väylässä. Sitä on edeltänyt valtava määrä ohjaustyötä, tuhansia suoritettuja kursseja sekä keskiarvojen laskemista, niissä kohteissa, joissa opiskelijavalintaa pitää tehdä opintomenestyksen perusteella. Mukaan mahtuu niin ilon kuin pettymyksenkin hetkiä. Oikeustieteet alana on kestosuosikki hakijoiden keskuudessa ja siten hakupaineala, mikä heijastuu myös kiinnostuksena avoimen yliopiston oikeustieteiden opintoihin.

”Moni työnantaja on hyötynyt tuhansista juridiikan osaajista, jotka ovat erikoistuneet asiantuntijoista hyvinkin syvällisesti tiettyyn oikeudenalaan.”

Tutkintotavoitteisuus rulettaa edelleen, mutta kumpi – yleis- vai erikoisjuristi?

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos on valinnut jo vuosikymmeniä sitten aikuisopiskelijaystävällisen toiminnan. Onpa laitoksen strategiaan kirjattuna tavoite olla Suomen vahvin jatkuvan oppimisen toimija oikeustieteiden avoimen yliopisto-opetuksen tarjonnassa. Siitä hyvänä esimerkkinä on ollut jo yli parin vuosikymmenen ajan avoimen väylä hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon (julkisoikeus, HTK/HTM), missä ei ole arvosanavaatimusta eikä kiintiöitä – kaikki hakukelpoiset valitaan. Moni työnantaja on hyötynyt tuhansista juridiikan osaajista, jotka ovat erikoistuneet asiantuntijoista hyvinkin syvällisesti tiettyyn oikeudenalaan.

Kevään 2020 oikeustieteiden laitos julkaisi tiedotteen Suomen suurimman (30 paikkaa) avoimen yliopiston väylän avaamista myös oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon (ON/OTM). Tämä oli melkoinen uutispommi ja sähköposti täyttyi kyselyistä hetkessä. Tätä olin itse toivonut salaa ja ääneenkin jo vuodesta 2013 alkaen, jolloin Itä-Suomen yliopisto sai oikeustieteellisen tutkintoanto-oikeuden. Kyselyt konkretisoituivat syksyn ilmoittautumisissa ja vertailuna syyslukukaudelle 2019 väyläopintoihin (yleiset oikeusjärjestysopinnot 60 op) ilmoittautui 212 opiskelijaa ja vastaavaan ajankohtakohtaan syksyllä 2020 jo 699 opiskelijaa. Tämän lisäksi oli paljon yksittäisille opintojaksoille ilmoittautuneita sekä muita ammattiosaamistaan täydentäviä opiskelijoita. Aikaisemmin oikeustieteen opinnoissa oli ollut vuosittain n. 2500-3000 avoimen yliopiston opiskelijaa, mutta vuonna 2020 määrä kasvoi jo 4690 opiskelijaan. Sormia ei ole tarvinnut pyöritellä ohjaus- ja opetusrintamalla…

Tutkintotavoitteinen opiskelu on korostunut oikeustieteiden opinnoissa koko ajan johtuen eri väylämahdollisuuksista. Vapaaehtoisen opintojen tavoitekyselyn mukaan on tullut luonnollisesti pientä muutosta tavoitteisiin ON/OTM-väylän avaamisen myötä ja esim. nuorten 18-24-vuotiaiden osuus on lisääntynyt jonkin verran. Ks. opiskelun tavoitekyselyn tulokset ennen ja jälkeen 1.8.2021.

Avoimen yliopiston ON/OTM-väylässä oli kevään 2021 yhteishaussa 175 ja HTK/HTM-väylässä 235 hakijaa (170 hakijaa v. 2020), mutta hakukohteissa lienee päällekkäisyyksiä, kun samoilla opinnoilla on voinut hakea molemmissa hakukohteessa vielä tänä keväänä.

Molemmilla tutkinnoilla on työmarkkinapaikkansa ja jatkossa HTK/HTM-tutkinnon profilaatiota pyritään avaamaan tarkemmilla opintopolku- ja osaamiskuvauksilla, joka edelleen helpottaa opiskelijoiden valintaa siitä, mikä tutkinto olisi sopiva juuri itselle.

Moni työnantaja on hyötynyt tuhansista juridiikan osaajista, jotka ovat erikoistuneet asiantuntijoista hyvinkin syvällisesti tiettyyn oikeudenalaan.

Jo joutuu armas aika

Avoimen yliopiston väylä on vain yksi hakukohde muiden joukossa ja oikeustieteiden opintoihin hakeudutaan edelleen isosti yo-todistuksella ja pääsykokeella toukokuun lopulla – salonkikelpoinen termi taitaa tosin nykyisin olla valintakoe. Kevään valintakoevalmistautuminen on oma rumbansa ja harmillisesti menee osittain noiden väyläopintojen suorittamisen kanssa, mitkä pitää olla valmiina kesäkuun alkupäiviin mennessä. Opiskelija viime kädessä päättää, kumpaan tavoitteeseen tähtää, mutta monelle siis se armas kesä koittaa tuon valintakokeen jälkeen. Valintatuloksia pitää tosin jännittää vielä heinäkuun alkuun. Yliopiston opetus pyörii myös kesällä ja monelle aikuisopiskelijalle taas kesä on hyvää opiskeluaikaa. Ja koska seuraava väylähaku HTK/HTM-tutkintoon on taas syyskuun yhteishaun yhteydessä, niin ”taas me opiskellaan” -melkeinpä ihan jatkuvasti.

Kiinnostuitko? Lue lisää tutkintotavoitteisesta opiskelusta sivuiltamme.

Seija Tuominen
Suunnittelija, oikeustieteet

”Seija Tuominen on Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston oikeustieteiden opintojen suunnittelija ja työskennellyt yli 20 vuoden ajan ohjaustehtävissä aikuisopiskelijoiden parissa. Seija pitää edelleen ohjaustyötä työnsä parhaana osa-alueena ja nauttii opiskelijoiden unelmien ja opiskelu- ja urasuunnitelmien toteutukseen osallistumisesta. Ja jaksaa vielä vuosikymmentenkin jälkeen ihmetellä ja ihastella aikuisopiskelijoiden suurta motivaatiota itsensä kehittämiseen.”

Julkaistu

Opiskelijatarina: Julkisoikeus, Anna Brentnall

Anna Brentnall on kotoisin pääkaupunkiseudulta, Vantaalta. Hän on juuri tänä syksynä aloittanut julkisoikeuden opinnot oikeustieteiden laitoksella. Anna on suorittanut avoimen yliopiston opintoina 60 opintopistettä ja pääsi opiskelemaan näiden opintojen perusteella, avoimen väylän kautta.

Anna Brentnall, kasvokuva ulkona puuta vasten nojaten
Anna Brentnall opiskelee julkisoikeutta suoritettuaan ensin 60 opintopistettä opintoja avoimen yliopiston kautta.

Kovan työn kautta unelma-alalle

Annan unelma oikeustieteiden opinnoista on elänyt pitkään, jo peruskoulusta asti, mutta ei ole ollut aina mikään itsestäänselvyys. Muitakin koulutusvaihtoehtoja on toki matkan varrella ollut, mutta koko ajan mukana on kulkenut tunne siitä, että oikikseen on vaan pakko päästä. Taustalla on myös ammattitutkinto Omniasta.

–Muistan jo joskus 15-vuotiaana sanoneeni opettajalle, että minä haluan oikikseen. Teini-ikäisenä olinkin todella kiinnostunut yhteiskunnasta ja oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuus on minulle tärkeä arvo, jonka myötä olen kiinnostunut myös oikeustieteistä. Minusta on kiinnostavaa ja kiehtovaa tietää, miten tämä yhteiskunta toimii.

–Taustani on hieman erilainen, koska minulla on todettu oppimisvaikeuksia ja peruskoulun kävin erityisluokalla. Haluan kertoa tarinani, koska uskon, että kaikilla on oikeus unelmiin ja korkeakouluopintoihin oppimisvaikeuksista huolimatta. Oppimisvaikeus ei ole este päästä yliopistoon!

Anna kertoo, että opiskelupaikan saaminen on vaatinut ponnisteluja ja jonkin verran muutoksia myös omassa ajattelutavassa. Hän kertoo kuitenkin päässeensä kovasti töitä tekemällä eteenpäin ja saavuttaneensa unelmansa.

–Olen tehnyt todella paljon töitä opiskelutekniikoiden kanssa. Olen saanut enemmän tukea ja käyn yksityisopetuksessa kerran viikossa. Tenttien läpäiseminen on vaatinut myös asenteen muutosta ja joskus tarvittaessa toisen suoritustavan pyytämistä.

Itä-Suomen yliopiston Anna kertoo valinneensa opiskelupaikakseen, koska UEFilla on erinomaiset mahdollisuudet suorittaa opintoja joustavasti ilman pakollista läsnäoloa.

Anna Brentnall, profiilikuva. Kuvattu Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.
Anna kertoo valinneensa Itä-Suomen yliopiston opiskelupaikakseen, koska UEFilla on erinomaiset mahdollisuudet suorittaa opintoja joustavasti ilman pakollista läsnäoloa.

Kohti haastavia ja mielenkiintoisia opintoja

–Tykkään haasteista ja odotan niitä sekä tietenkin mielenkiintoisia opintoja. Toivon, että julkisoikeuden opintojen ja tutkinnon myötä ovet aukeavat moniin työtehtäviin. Haluaisin tulevaisuudessa työskennellä perhe- ja jäämistöoikeuden parissa, koska olen kiinnostunut ihmisistä ja minulla on kova halu auttaa muita.

Toinen Annan vanhemmistani on kotoisin Englannista ja hän toivoisikin voivansa työskennellä Britanniassa ainakin jossain vaiheessa. Varsinaisen unelmatyön osalta kaikki on kuitenkin vielä avoinna.

–Saa nähdä minkälaisiin työtehtäviin elämä vie vai opiskelenko vielä jotain muuta, jossa pääsen hyödyntämään vahvuuksiani.

Vaikeiden vaiheiden jälkeen kaikki onnistumiset ovat tuntuneet hienoilta, kaikki hyvät arvosanat ja niiden eteen tehty työmäärä tuntuu mahtavalta.

–Parasta on se fiilis, kun tuntuu, että vitsit mä osaan tän asian!

Minkälaisia vinkkejä haluaisit antaa julkisoikeuden opinnoista ja avoimen yliopiston väylästä kiinnostuneille hakijoille?

Anna kehottaa puhumaan unelmistaan ääneen ja juttelemaan haaveiden alasta mahdollisimman monen kanssa. Hän haluaa kannustaa etenkin nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia.

–Esimerkiksi meillä oikeustieteissä on facebook-yhteisö, jossa voi kysyä mitä vain tästä tutkinnosta etukäteen. Aina kannattaa kysyä apua eikä jäädä yksin, vaan puhua asioista, jotka mietityttävät. Itse olen erittäin kiitollinen avoimen yliopiston Seija Tuomiselle ja Tiina Juurelalle kaikesta avusta ja tuesta. Avoin yliopisto ja väylä tarjoavat mahdollisuuden suorittaa opintoja omaan tahtiin. Avoimen opinnot myös kasvattavat opiskelijaa henkisesti, esimerkiksi pettymyksen sietäminen vahvistuu, kun ei pääsekään tentistä ensimmäisellä kerralla läpi. Älä pelkää tavoitella sitä, mitä oikeasti haluat. Oppimisvaikeus voi olla hidaste, mutta ei este omille unelmille!

–Haluaisin sanoa heille, ketkä aloittavat avoimessa yliopistossa, että suorita kurssit ihan rauhassa omaan tahtiisi, niin että varmasti opit ja sisäistät sisällöt. Ei ole mitään kiirettä tutkinto-opiskelijaksi. Arvosta myös avoimen opintojen aikana saamiasi muita valmiuksia ja kasvua. Nämä ovat arvokkaita asioita, kun pääset tutkinto-opiskelijaksi ja huomaat, että epävarmuutta ja jännitystä ei enää olekaan niin paljon kuin aloittaessasi avoimen yliopiston opintojen parissa.

Julkaistu

Oman opiskeluelämänsä Suomen mestareita – tutkintotavoitteiset aikuisopiskelijat

HTK-opinnot avoimessa yliopistossa-hanke 10 vuotta, oikeustieteen opetusta jo yli 20 vuotta

Tammikuun lopulla minulla ja kollegoillani oli ilo osallistua Itä-Suomen avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitoksen Hämeen kesäyliopiston järjestämään HTK 10 vuotta-juhlaan, jossa juhlapuheiden ja musiikkiesityksen säestämänä juhlistettiin valmistuneita hallintotieteiden kandidaatteja ja maistereita. Olipa mukana yksi tohtorikin juhlittavana. Tapahtuma sai minutkin pohtimaan viimeistä kymmentä vuotta, jona aikana HTK/HTM-tutkintotavoitteisesta aikuisopiskelusta on muodostunut Itä-Suomen avoimessa yliopistossakin eräänlainen ”koulutusbrändi”. Voi jopa sanoa, että vuonna 2007 silloisessa Joensuun yliopistossa lanseeratulla HTK-opinnot (julkisoikeus) avoimessa yliopistossa-hankkeella on tehty jo jälki aikuisopiskelun koulutushistoriaan. Työarjen keskellä asioita yleensä suorittaa ilman enempää miettimistä, mutta juhlaillan aikana tuli palauteltua mieleen monta asiaa vuosien varrelta.

Miten kaikki alkoi?

Ainejärjestö Legio Ostiensis ry täytti viime vuonna 20 vuotta ja on yhden vuoden oikeustieteiden laitosta vanhempi. Merkkipäivän kunniaksi Legio julkaisi loppuvuodesta 2017 Manipulus-lehtensä juhlanumeron, jossa on erinomaisesti kuvattu oikeustieteiden opetuksen ja laitoksen kehittymistä sekä taustoja. Kaikki sai alkunsa 1980-luvun tuntiopetuksesta ja 1990-luvulla Teuvo Pohjolaisen professuurin myötä, julkisoikeuden perus- ja aineopinnot pystyi jo suorittamaan sivuaineena. Legion juhlanumerossa prof. emeritus Tarmo Miettinen luonnehtii prof. emeritusta Teuvo Pohjolaista ”Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden kantaisäksi”. Näillä Pohjolaisen luennoilla innostuin itsekin juridiikan opiskelusta, vaikka opiskeluaikanani opintoja ei voinutkaan pääainetasolla suorittaa HTK/HTM-tutkintoina ennen kuin vasta 1.8.1997 alkaen. Nykyisen Itä-Suomen yliopiston HTK/HTM-tutkintojen omintakeinen oikeustieteeseen perustuva pääainemalli alkoi rakentumaan vuodesta 2002 eteenpäin. Koko ajan mukana on kulkenut myös opiskelijavalinnan joustavuus ja eri hakuväylien kehittäminen. Samoin kuin aikuisopiskelijalähtöisyys, minkä näen isona vahvuutena tämän opiskelumallin kehityksessä. Parasta musiikkia korvilleni on edelleen, kun mahdollisen tulevan opiskelijan puhelu alkaa sanoin ”työkaverini opiskelee teillä ja suositteli Itä-Suomen avoimen yliopiston oikeustieteen opintoja”.

Tutkintotavoitteisen aikuiskoulutusbrändäyksen alkuaskeleet

Lukuvuoden 2006-2007 aikana heräsivät keskustelut entistä laajemmista aikuisopiskelun mahdollisuuksista etänä. Tähän liittyi myös avoimen väylän kehittäminen, joka takasi kaikille 110 opintopistettä avoimen yliopiston kautta suorittaneille opiskelijoille opiskelupaikan HTK/HTM-tutkintoa suorittamaan. Poikkeuksellista  valtakunnallisesti oli ja on nykyisinkin, että koko oikeustieteiden laitoksen opetustarjonta on myös avoimen yliopiston kautta opiskeltavissa. HTK-opinnot (julkisoikeus) avoimessa yliopistossa-hanke lanseerattiin keväällä 2007 ja siihen avoimen yliopiston ja oikeustieteiden laitoksen lisäksi mukaan lähti 5 kesäyliopistoa sekä yksi kansanopisto. Jos Pohjolainen loi pohjan oikeustieteelle Joensuussa, niin minä voin luennehtia Tarmo Miettistä HTK-hankkeen kantaisäksi. Yhtään väheksymättä koko laitoksen henkilökunnan panosta, mutta erityisesti Tarmolle aikuisopiskelun edistäminen oli sydämen asia.

HTKopinnot_avoimessa_hanke
Jo vuonna 2010 hankkeen karonkassa hymyilytti: Tarmo Miettinen oikeustieteiden laitokselta, Riitta Vornanen Aducatesta, Miia Laukkanen oikeustieteiden laitokselta, Seija Tuominen Aducatesta, Erja Tynkkynen Savonlinnan kesäyliopistosta, Soili Meklin Kuopion kesäyliopistosta, Raili Konttinen Savonlinnan kesäyliopistosta, Ritva Oravuo Etelä-Karjalan kesäyliopistosta, sekä Anne Korhonen oikeustieteiden laitokselta juhlivat onnistuneen hankkeen tuloksia.

 

Mitä tehtiin toisin?

Oikeustieteen opinnot olivat olleet tarjolla avoimessa yliopistossa jo pitkään, samoin toimiva väylä ja opiskelijoitakin oli vuosittain ihan hyvä määrä eli n. 600. Mikä sai opiskelijamäärän kasvamaan yli 2000 opiskelijaan yhden lukuvuoden aikana? Ensinnäkin opintoja markkinoitiin tutkintotavoitteisuus edellä. Kysyntä eri paikkakunnilla tapahtumissa oli valtaisa ja muistan eräänkin markkinointi-tapahtuman Kainuun kesäyliopistolla, jossa vasta kolmas sali oli riittävän suuri yli sadan kiinnostuneen osallistujan tarpeisiin. Tarve tuettuun tutkintotavoitteeseen opiskeluun erityisesti yhteistyöoppilaitospaikkakunnilla oli ilmeinen. Opetuksen ja ohjauksen kehittämisen kannalta toimenpiteitä tehtiin monin eri tavoin. Sen lisäksi, että oikeustieteiden laitoksen opettajat kävivät opettamassa livenä eri paikkakunnilla, opetusta välitettiin myös videovälitteisesti yhteistyöoppilaitosten välillä, yleisissä tenteissä mahdollistettiin myös iltatentit, tuotettiin verkkomateriaalia ja -luentoja, järjestettiin systemaattista tuutorointia/ohjausta eri paikkakunnilla sekä opintojen aloitusinfoja. Koska opiskelijoita tuli ns. ovista ja ikkunoista, ihan kaikkia tarpeita ja haasteita ei voitu ennakoidakaan, mutta tilanteet hoidettiin yleensä hyvinkin nopeasti ja joustavasti puolin ja toisin. Hanke haastoi myös eri organisaatiot tekemään yhteistyötä uudella tavalla verkostoyhteistyönä, jota mm. Snellman-kesäyliopiston nyk. rehtori Soili Meklin kuvasi pro gradu-tutkielmassaan. Tiivis kolmikantayhteistyö ja luottamusverkosto olivatkin hankkeen onnistumisen edellytys.

Osana toimintaa

Hankkeen myötä aloitettu toimintamalli on nykyisin osa arkipäivää ja toimintatavat ovat jääneet pysyviksi, vaikka paikalleen ei voikaan sammaloitua. Etäopiskelumahdollisuuksien ja verkko-opintojen lisääntyminen mahdollistaa opiskelun laajasti eri puolilla Suomea, vaikka opiskelija ei asuisikaan yliopisto- tai kesäyliopisto-paikkakunnilla. Itä-Suomen avoimessa yliopistossa suoritettiin v. 2015 enemmän oikeustieteen opintoja kuin muissa avoimissa yliopistoissa yhteensä, joten olemme selkeästi valtakunnallinen ykköstoimija. Reilun vuoden takaisin tilastotiedon mukaan avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi hakeutuneista oli HTK- tai HTM-tutkinnon suorittanut vajaan 10 vuoden aikana yli 500 opiskelijaa. Luku on iso, kun suurin osa opiskelijoista suorittaa opintoja työ- ja muun elämän ohessa. Koko tutkinnon suorittaminen alkaen avoimen yliopiston kautta suoritetuista ensimmäisistä opintojaksoista voi hyvinkin viedä 5-10 vuotta. Nykyisin opiskelupaikan HTK/HTM-tutkintoon saa 60 op suorittamalla, ilman arvosanavaatimusta tai määräkiintiöitä. Erityisen ilahtunut olen OKM:n korkeakoulujen opiskelijavalinnan kehittämisen suunnitelmista, joissa avoimen väylää vahvistetaan edelleen. 1.8.2013 alkaen Itä-Suomen yliopistossa on voinut suorittaa myös ON/OTM-tutkinnon ja vaikka pääosin opiskelijat valitaan valintakokeella (v. 2019 myös paperivalinta), keväällä 2018 opiskelijavalinnoissa otetaan käyttöön myös alanvaihtoväylä oikeustieteelliselle alalle.

Vuonna 2017 Itä-Suomen avoimessa yliopistossa oikeustieteitä opiskeli 3012 opiskelijaa ja opintopisteitä suoritettiin huimat 10890. Laskennallisesti aikaa on mennyt 27 t/op eli 294 030 tuntia. Eiköhän tuolla harjoittelumäärällä jokainen opiskelija ole jo oman opiskeluelämänsä Suomen mestari! Ja tämän vuonna 2007 aloitetun hankkeen suurin hyötyjä onkin opiskelija!

Opiskelu on yksi niistä harvoista toiminnoista, jota elämässä ei voi ikinä katua. Unelmiin siis kannattaa uskoa, ja päättää, että tekee töitä sen eteen. Se päivä tulee, kun voi hymyillen katsoa taaksepäin ja todeta: MÄ TEIN SEN!

Satu, 43, virkamies

Tuominen Seija-10x15Kirjoittaja on Seija Tuominen YTM, Aducaten oikeustieteiden suunnittelija.