Avainsana: karelia

Julkaistu

Elämä ei ole aina cavaa, mutta onneksi on kava

Ratkaisuja kansainvälisten osaajien työllistämiseen harvaanasutuilla alueilla Itä-Suomessa  

Kontekstilla on merkitystä, kun puhutaan työllistymisestä. Miten sinä työllistyisit asiantuntijatehtäviin maassa, jonka kieltä et osaa? Miten työllistyisit, jos työpaikoista olisi kilpailua ja työnantajat painottaisivat kielitaidon lisäksi maan sisällä kerättyä työkokemusta ulkomailla hankitun koulutuksen ja osaamisen sijaan? Miten vakuuttaisit työnantajat tietotaidostasi?

Sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti vaihtuu maahanmuuton yhteydessä. Työllistymisen näkökulmasta merkitykselliseksi nousee muuttajan kannalta yllättäviä asioita ja osa aiemmin hankitusta koulutuksesta ja osaamisesta mitätöityy uudessa ympäristössä. Moni Suomeen muuttaneista korkeakoulutetuista osaajista ei ajatellut työuransa alussa, että merkittäväksi työllistymisen portinvartijaksi voisi muodostua niinkin tuntematon ja maailman mittakaavassa erikoinen asia kuin suomen kieli.

Kun työllistymisen kontekstina on Itä-Suomi

Maahanmuuttaneiden työllistyminen Suomessa poikkeaa negatiivisesti suomalaistaustaisten työllistymisasteesta. Eroja on myös siinä, tarkastellaanko pääkaupunkiseutua vai harvaanasuttuja alueita. MOKOMA-hankkeessa lähdettiin ratkomaan Itä-Suomen harvaanasuttujen alueiden työllisyyden kohtaanto-ongelmien yhtä osa-aluetta: alueella asuvien korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllistämiseen vaikuttavia tekijöitä. Monipaikkainen valmennus asiantuntijatehtäviin korkeasti koulutetuille maahanmuuttaneille -hanke (2020–2022) toteutettiin Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Hanke toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen erityisavustuksella.

Harvaanasuttu alue viittaa maantieteellisesti laajaan, mutta vähäväkiseen alueeseen. Koimme tärkeäksi yhdistää kahden maakunnan korkeakoulujen maahanmuuttotyön ja S2-opetuksen osaamisen, tekijät ja kohderyhmän. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa korkeakoulutetut maahanmuuttaneet kamppailevat hyvin samankaltaisten työllistymiseen liittyvien kysymysten kanssa. Kansainvälisiä suuria yrityksiä on alueilla verrattain vähän, joten työelämässä tarvitaan usein suomen kielen taitoa. Alueilla on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden resurssit palkata uusia työntekijöitä ovat rajalliset. Korkeasti koulutetuilla osaajilla on monipuolista osaamista, mutta ei verkostoja, ja kokemuksen saaminen Suomessa koulutusta vastaavissa työtehtävissä on vaikeaa. Kotoutumiskoulutuksen aikainen suomen kielen oppiminen ja siihen kytkeytyvät työelämäharjoittelut tapahtuvat usein ympäristöissä, joissa työtehtävissä pärjää vähäisillä suomen kielen taidoilla. Asiantuntijat pääsevät kotoutumisen aikana harvoin tutustumaan oman alansa työpaikkoihin.

Korkeasti kouluttautuneiden työllistymisen esteet työllistymisen mahdollistavien pääomien näkökulmasta

Korkeasti koulutetuilta osaajilta kysyttiin hankkeen aikana työllistymisen ongelmista (Jarovaja 2022).  Heidän nimeämiään työllistymisen esteitä voidaan tarkastella Tomlinsonin nimeämien viiden työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavan pääoman avulla ja siten tehdä näkyviksi yksilön työllistymiseen liittyvien pääomien sidoksisuus suhteessa ympäristöön (Nikander, Hannula & Rantanen 2021, 57–58). Kokemuksista käy ilmi, kuinka korkeasti koulutettujen saavutettu inhimillinen pääoma (koulutuksen ja työkokemuksen kautta saavutettu osaaminen) kyseenalaistuu ja ”markkina-arvo” katoaa Suomeen muutettaessa. Työllistymisen kannalta keskeinen sosiaalinen pääoma rakentuu verkostoissa, jotka nousevat keskeisiksi tekijöi. Sosiaalinen pääoma tulee näkyviin muiden hyväksynnän kautta: nähdäänkö Suomeen muuttanut henkilö korkeakoulutettuna ammattilaisena vai asemoidaanko hänet ensisijaisesti maahanmuuttajan kategoriaan, ja siten usein autettavaksi ja huonosti suomea osaavaksi? Asemoinnin ja kategorisoinnin kautta ympäristö sekä mahdollistaa että evää verkostosuhteiden rakentumisen.

Kulttuurinen pääoma viittaa siihen, miten toimitaan ja miten tunnistaa hyväksyttävän toiminnan ja pelisäännöt. Tämä tulee esille muun muassa siinä, miten työnhakija tuntee tai ei tunne suomalaisia rekrytointikäytäntöjä ja -kanavia sekä niihin sisäänrakennettuja odotuksia. Identiteettipääoma tulee osaajien kokemuspuheessa esiin oman osaamisen ja vahvuuksien kuvaamisen haasteena ja toisaalta siinä, miten ohjauksen tuella identiteettipääoman voikin ottaa uudella tavalla käyttöönsä. Psykologinen pääoma on monilla koetuksella osaamisen ”nollaamisen”, työttömyysjaksojen ja työllistymisen esteiden edessä. Keskeinen merkitys onkin psykologisella tuella ja ohjauksella, vertaisryhmällä ja onnistumisen kokemuksilla esimerkiksi harjoittelun kautta.  

Ratkaisuna KAVA – asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille

MOKOMA-hankkeessa suunniteltiin ja pilotoitiin KAVA – asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille, joka edistää korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin Itä-Suomessa. Koulutuksen kehittämisessä huomioitiin myös työnantajien toiveita ja näkökulmia, ja sen suunnittelu lähti liikkeelle todetusta tarpeesta korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden keskuudessa.

KAVA-koulutus yhdistää uravalmennuksen suomi toisena kielenä -opetukseen. Koulutuksen keskeinen tavoite on ollut mahdollistaa työharjoittelu omaa asiantuntemusta vastaavissa tehtävissä Suomessa. Koulutus tukee ja rohkaisee suomen kielen käyttöön työkontekstissa, avaa suomalaisia rekrytointikäytäntöjä asiantuntijatehtävissä eri aloilla, tukee henkilökohtaisia urasuunnittelutaitoja osaamisen, ei niinkään ammatin näkökulmasta ja tarjoaa konkreettisia verkostoitumisen ja omaan alaan tutustumisen mahdollisuuksia.

KAVA-koulutus edisti kansainvälisten osaajien työllistymistä Itä-Suomessa

Hankkeen aikana KAVA-koulutus pilotoitiin kaksi kertaa 30 opintopisteen kokonaisuutena. Koulutukseen haki vajaat 100 korkeasti koulutettua maahanmuuttanutta, joista koulutuspilotteihin valittiin yhteensä 41 opiskelijaa. Koulutuksen suoritti kokonaisuudessaan 26 opiskelijaa, joista 10 oli työllistynyt hankeaikana asiantuntijatehtäviin, pääasiassa määräaikaisiin työsuhteisiin. Tutkintokoulutuksen aloitti 8 koulutuksen suorittanutta, joista 6 aloitti korkeakoulututkinnon Suomessa. Suurin osa myös opiskeli suomenkielisessä tutkintokoulutuksessa. Hankeaikana yksi koulutukseen osallistuneista perusti oman alansa yrityksen ja työllistää tällä hetkellä itse itsensä. Lähes kaikkien koulutukseen osallistuneiden elämäntilanne oli muuttunut, kun koulutuksen päättymisestä oli 4–12 kuukautta. Muutamalla opiskelijalla oli tilanne suurin piirtein sama kuin ennen koulutusta tai jatkosuunnitelmat ja pyrkimykset eivät olleet vielä todentuneet käytännössä. Osallistujat itse avaavat muutosta Miten työelämän asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus on muuttanut maahanmuuttajien elämää -podcastissa.

Kuvateksti: KAVA-koulutukseen osallistuneet ja koulutuksen suorittaneiden tilanne syyskuussa 2022.

Toisaalta koulutuksen keskeyttämisprosentti oli piloteissa varsin suuri, etenkin toisessa toteutuksessa. Koulutus ei soveltunut päivätöissä käyville, vaikka hakuvaiheessa opiskelijat olivat arvioineet pystyvänsä yhdistämään työn ja opiskelun. Erityisesti tutkimusta tekevät tohtorit, jotka toivoivat laajentavansa työllistymismahdollisuuksiaan Suomessa, näkyivät joukkona, jonka oli vaikeaa yhdistää intensiivinen työ läsnäoloa vaativaan opiskeluun. Kolme opiskelijaa keskeytti koulutuksen siirtyäkseen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai työvoimakoulutukseen. Muista syistä keskeyttäneitä oli lopulta varsin vähän.

Verkkojulkaisusarja kokoaa vinkit kansainvälisten osaajien työllistämisen edistämiseen

Koulutuksen tulokset korkeasti koulutettujen maahanmuuttaneiden työllistämisen edistämisessä Itä-Suomessa ovat kiistattomat. Haluammekin jakaa hankeaikana tekemiämme havaintoja, ajattelua ja pedagogiikkaa kehitetyn koulutuksen taustalla. Tämä julkaisu käynnistää verkkojulkaisusarjan, jossa avataan eri näkökulmista KAVA-koulutuksen toteutuksen ratkaisuja ja niiden merkitystä osallistujien oppimiseen, urasuunnitteluun ja työllistymiseen.

Syksyllä 2022 julkaistavissa verkkoartikkeleissa tullaan käsittelemään muun muassa seuraavia teemoja:

  • yhteisopettajuuden hyötyjä suomen kielen opetuksessa
  • monipaikkaisuus verkkokoulutuksen sijaan
  • digioppiminen ja verkko-oppimisen kehittäminen
  • asiantuntijaharjoittelu ja työelämäyhteistyön merkitys
  • kielivalmennus harjoittelun aikana
  • opiskelijan toimijuuden muutos valmennuksen aikana.

Lisäksi julkaisemme syksyn aikana joukon lyhytvideoita sekä uraohjauksen että suomi toisena kielenä kielen -opetuksen käyttöön.

Tavoitteena on juurruttaa KAVA-koulutusmalli osaksi Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen yliopiston koulutustarjontaa. Koulutus mahdollistaa sujuvammat polut työelämään niin alueelle muuttaneille osaajille kuin korkeakoulujen kansainvälisistä tutkinto-ohjelmista valmistuneille opiskelijoille.

Kirjoittaja:
Kirsi Autio
MOKOMA-hankkeen projektipäällikkö
Lehtori VTM, KM
Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Jarovaja, A. 2022. KAVA-koulutus auttaa ratkaisemaan maahanmuuttajien työllistymisen ongelmia. Verkkojulkaisu. Pulssi-portaali. Karelia-ammattikorkeakoulu. [23.8.2022]
Jarovaja, A. 2022. Miten työelämän asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus on muuttanut maahanmuuttajien elämää. Podcast. Pulssi-portaali. Karelia-ammattikorkeakoulu. [9.6.2022]
Nikander, L., Hannula, H. & Rantanen, O. 2021. Uraohjauksen rakenteiden ja mallien yhteiskehittäminen työllistymispääomien viitekehyksessä. Teoksessa Isosuo, T., Karttunen, M. & Komonen, K. (toim.) Hyvä, parempi, paras tulevaisuuden uraohjaus. Käytännön kokeilut ja suositukset. XAMK kehittää 163. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-366-2

Julkaistu

Ratkaisukeskeistä vuorovaikutuskoulutusta Venäjällä

Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen koulutustarjonnassa on ollut usean vuoden ajan kursseja ratkaisukeskeisestä vuorovaikutuksesta, ajattelusta ja toiminnasta, joissa kouluttajana toimii suunnittelija ja valmentaja Arttu Puhakka. Ratkaisukeskeisessä vuorovaikutuksessa lasten ja nuorten kanssa ei etsitä selitystä tai syytä sille, mistä ongelma johtuu, vaan pyritään löytämään ratkaisu, mitä tahdotaan ongelman tilalle ja miten edetään siitä eteenpäin. Ben Fuhrmanin Muksuoppi on hyvä esimerkki siitä, kuinka ratkaisukeskeisyyttä sovelletaan lasten kanssa. Kirja on myös venäjäksi käännetty.

Viime vuonna suositusta ratkes-kurssista päätettiin muokata venäjänkielinen verkkokurssi osana rajan ylittävää New Cultural Horizons-hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua kulttuurin ja taiteen alan harrastuksiin. Hanke toteutetaan osana Karelia CBC -ohjelmaa, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Suomi ja Venäjä.

Yhden opintopisteen laajuinen Moodle-kurssi suunnattiin lasten ja nuorten parissa työskenteleville ohjaajille ja opettajille. Hankkeen silloinen projektipäällikkö Sonja Kortelainen kokosi Moodleen venäjänkielisen kurssin, joka koostui kymmenestä venäjäksi tekstitetystä Arttu Puhakan luentovideosta, oppimistehtävistä sekä käytännön harjoittelusta, joita osallistujat kokeilivat omilla työpaikoillaan. Sen lisäksi Zoomin kautta järjestettiin webinaari, jotka Puhakka veti tulkkauksen avustuksella. Samalla koeteltiin, miten etäkurssin toteutus onnistuu Venäjän suuntaan.

Venäläiset osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä kurssien toteutukseen.

Ensimmäinen venäjänkielinen ratkes-kurssi on avoinna Moodlessa 23.11.-17.12.2020- ja siihen osallistui pääasiassa lasten ja nuorten parissa toimia erityisopettajia Venäjän Karjalasta. Venäjällä erityistä tukea tarvitsevia tai kehitysvammaisia lapsia ja nuoria opiskelee sisäoppilaitoksissa, ja siksi enemmistö osallistujista työskenteli juuri internaateissa.

-Avasimme Moodle kurssiin, eikä venäläisistä kuulunut pitkään aikaan mitään, kertoo Arttu Puhakka. – Mietimme, että tekevätköhän he mitään siellä, mutta sitten kun pidettiin lopuksi yhteinen webinaari Zoomin kautta, niin selvisi, että he olivatkin tehneet paljon, eli vieneet harjoituksia käytäntöön.

Koulutukseen osallistuneet erityisopettajat eräästä petroskoilaisesta sisäoppilaitoksesta kertoivat, että he esimerkiksi kokeilivat menetelmää lapselle, joka aina huusi, kun häntä huomautettiin jostakin. Tavoitteena oli saada hänet pysymään rauhallisena silloin kun aikuiset huomauttivat tai kielsivät tai kun muut lapset sanoivat jotain. Opettajat huomasivat, että kun negatiivisuuden sijaan huomioitiin myös lapsen hyvä käytös, paransi se lapsen käyttäytymistä ja vaikutti myös opettajien omaan suhtautumiseen tilanteeseen.

Toisessa sisäoppilaitoksessa menetelmää kokeiltiin lievästä kehitysvammaiseen 12-vuotiaaseen lapseen, jolla oli käytös- ja oppimisvaikeuksia. Menetelmällä opettajat pyrkivät lisäämään viihtymistä koulussa viikon aikana. He havainnoivat ja kertoivat lapselle tämän vahvoista puolista ja kuvakorttien avulla yrittivät selvittää, mistä hän erityisesti pitää koulussa. Samalla määriteltiin palkinto: lupa päästä päivää aiemmin lomalle kotiin. Opettajat loivat tilanteita, joissa lapsi pääsi näyttämään hyviä puoliaan. Jos vaikutti siltä, että hänen itsehillintänsä oli pettämässä, keksittiin esimerkiksi toiminnallinen tehtävä. Toimintaa seurattiin ja myönteiset teot kirjattiin ylös joka päivä. Kahden viikon kokeilun jälkeen kokemukset koettiin hyviksi ja menetelmää päätettiin jatkaa.

Koska kiinnostusta koulutukselle riitti, niin 20.4.-3.6.2021 järjestettiin toinen vastaava ratkes-kurssi, jossa osallistujat olivat lasten taide- ja kulttuuriharrastusten ohjaajia. Koulutukseen saatiin ryhdikkäämpiä ote, kun se sekä aloitettiin että päätettiin yhteisellä Zoom-webinaarilla. Ensimmäisellä kurssilla tulkkaus järjestettiin konsekutiivisesti, toisella kurssilla simultaanisti. Zoomissa simultaanitulkkaus onnistuu hyvin omalla äänikanavallaan ja petroskoilaisen Tatjana Islamaevan ammattitaidolla se sujui erinomaisesti.

Venäläiset osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä kurssien toteutukseen. Ohjeet Moodle-ympäristöön kirjautumiseen ja kurssin suorittamiseen sekä kurssin sisältö oli käännetty venäjäksi. Kirjautuminen Moodlegroupsiin ja sen käyttö koettiin helpoksi.

Zoomin kautta pidetyt webinaarit olivat hyödyllisiä ja erityisen antoisaksi koettiin se, että osallistujat eri paikkakunnilta ja eri oppilaitoksista saivat vaihtaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Zoom-webinaareja tosin olisi toivottu enemmän, etenkin valmentajan läsnäoloa kaivattiin lisää.

Etäopiskelu oli monen mielestä hyvää siksi, että opintoja sai suorittaa omaan tahtiin ja omien aikataulujen mukaisesti. Ensimmäisessä koulutuksessa kolmen viikon suoritusaika koettiin liian lyhyeksi, toisessa koulutuksessa kuuden viikon suoritusaika tuntui sopivalta.

Eräs osallistuja kertoi, että ”Kaikki tekniikat olivat minulle uusia. Oli mielenkiintoista oppia niistä. Kurssin jälkeen ostin Ben Furmanin kirjan ja nautin sen lukemisesta.” Toinen toteaa: ”Aina kannattaa oppia uutta. Ja kun oppii, ei kannata pelätä opitun käyttämistä. Kiitoksia paljon tällaisen hienon koulutuksen järjestämisestä!”.

Jos kiinnostusta riittää, ehkä kurssi järjestetään vielä kolmannenkin kerran hankkeen puitteissa. Ja ehkäpä tällaisesta voisi olla myös koulutusvientituotteeksi Venäjän suuntaan.

Tiina Ynnilä on Venäjä-yhteistyöhön erikoistunut Jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija ja hankekoordinaattori.

Julkaistu

Tuntematon ja uniikki Karelian Wellness

Palataan aikaan ennen matkailualaa kurittanutta koronaa, jolloin hyvinvointimatkailu kasvoi kansainvälisesti puolet nopeammin kuin mikään muu matkailun segmentti. Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa matkailijat hyödyntävät Venäjän ja Suomen välistä raja-aluetta molemmin puoliseen vierailuun vapaa-ajan matkoilla. Itä-Suomen suurin matkailijaryhmä tulee Venäjältä ja Venäjän Karjalassa on potentiaalia toimia erinomaisena kohteena myös suomalaisille matkailijoille. Jotta saadaan lisättyä rajan ylittävää yhteistyötä ja nimenomaan hyvinvointialalla, Itä-Suomen alue ja Venäjän Karjala aloittivat vuoden 2020 alussa Karelian Wellness -hankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä liiketoimintaa ja vuorovaikutusta hyvinvointipalvelualalla rajan molemmin puolin.

Itä-Suomen alue ja Venäjän Karjala aloittivat vuoden 2020 alussa Karelian Wellness -hankkeen.

Hyvinvoinnin tavoittelu ja ”wellness” on osalle ihmisistä jopa elämäntapa, jota halutaan edistää myös lomamatkoilla. Hektinen työelämä herättää matkailijoissa entistä suurempaa tarvetta hakeutua rentoutumisen ja hemmottelun pariin vapaa-ajan matkoilla. ”Wellness” -termi kääntyy Suomen kielellä ”hyvinvointi”, mutta termiä käytetään myös sellaisenaan arkikielessä. Wellness tarkoittaa itäsuomalaisten ja Venäjän karjalaisten palveluntarjoajien mielestä kokonaisvaltaista hyvinvointia mielelle, keholle ja sielulle. Alueella toimivat yrittäjät pyrkivät luomaan tuotekokonaisuuksia, jotka vastaavat määritelmää yhdessä upean ympäröivän luonnon kanssa. Pandemian jälkeen niin palveluntarjoajat kuin matkailijatkin uskovat wellnessmatkailun jatkavan kasvua yhtä vahvasti, ellei jopa kiihtyvän entuudestaan. Suomalaisten onneksi rajanaapurista tulevat matkailijat arvostavat suomalaisen palvelun laatua, mutta Venäjän Karjala on verrattain vieras ja tuntematon suomalaiselle matkailijalle.

Suomalainen matkailija toivoo wellnessmatkoilta laadukkaita tuotteita ja palveluita. Tuoreet tutkimustulokset korostavat asiakkaiden haluavan todellisen rentousloman, jossa puitteet ovat kunnossa. Itä-Eurooppa on houkutteleva matkailukohde, mutta kohtaako se hyvinvointimatkailijan tarpeet? Suomalaiset uskovat, että Venäjän Karjalassa voisi olla upeita luontoelämyksiä, mutta viestintä ja markkinointi ontuvat rajanaapurimme päästä. Luontokohteet, luonnonantimet ja pelkkä oleskelu luonnossa ovat ehdottomasti suurimpia vetovoimatekijöitä wellnessmatkailijalle. Luonnon tärkeys ja sen merkitys ei sinänsä ole uutta. Luonnossa oleskelun on tutkittu alentavan verenpainetta ja madaltavan sykettä, mikä kertoo rentoutumisesta ja stressittömästä tilasta. Matkailija, jonka päämotiivi on lomalla rentoutuminen, ei koe tarvetta seikkailuun, joten pelkästään jo tästä syystä loppuun asti hiotut laadukkaat tuotekokonaisuudet saavat hyvinvointia tavoittelevan matkailijan kiinnostumaan kohteesta.

Molemmin puolin rajaa on paljon potentiaalia toimia ensiluokkaisena matkakohteena, mutta mitä meidän konkreettisesti tarvitsee tehdä? Tarvitaan intohimoa ja uskoa oman alueen elinvoimaan ja karismaan. Tarvitaan oikeat henkilöt toteuttamaan ja viemään suunnitelmat maaliin asti. Yhteistyön merkitys korostuu alueellisessa työssä, johon tarvitaan sitoutuneita ja idearikkaita organisaatioita. Ideaalitilanteessa meillä olisi Itä-Suomen alueella (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala sekä Kainuu) ja Karjalan tasavallassa Venäjällä kansainvälisesti tunnettu hyvinvointimatkailu ”Karelia Wellness”.

Luonnossa oleskelun on tutkittu alentavan verenpainetta ja madaltavan sykettä, mikä kertoo rentoutumisesta ja stressittömästä tilasta.

Karelia Wellness tuoksuu tuoreelle puulle ja lehtimetsän lehdille, raikkaalle sateelle ja piristävälle pakkaselle. Onnekas näkee revontulet tai kokee kesäisen sateen yllättäen. Luonto tarjoilee parastaan myös silloin kun sataa lunta niin rankasti että edessä näkyy vain valkoinen maa. Saunan lämpimät löylyt saavat kehon rentoutumaan ja hiljaisuuden kuuntelu saa matkailijat voimaantumaan. Paikallinen puhdas ruoka sekä sydämestä tuleva vieraanvaraisuus saavat matkailijat tuntemaan itsensä todella tervetulleeksi. Alueellinen tuote on myös aktiivinen, johon sisältyy luonnossa erilaisia aktiviteetteja. Alueella toimivat kylpylät tarjoavat kokonaisvaltaista hemmottelua. Meillä on mahdollisuus tarjota uniikki tuotekokonaisuus wellnessmatkailijan tarpeisiin, mitä siis vielä odotamme?

Elisa Sulkinoja
Projektitutkija
Itä-Suomen yliopisto

Lisää hankkeesta: Karelian Wellness – UEFConnect