Arjen rytmi ja palautuminen – miten jaksaa kiireissä?
Tervetuloa mukaan HYVÄ – Hyvinvointia vuoden ympäri -koulutushankkeen blogiin, joka liittyy tekemäämme hyvinvointikalenteriin. Kalenterissa esittelemme näkökulmia ja ajatuksia siitä, kuinka hyvinvointia voidaan ylläpitää vuoden ympäri. HYVÄ-hanketta rahoittaa Opetushallitus, joten sisällöt on suunnattu opetus- ja kasvatusalalle. Toki voit saada niistä vinkkejä myös itsellesi ja työyhteisöllesi, vaikka et työskentelisikään kyseisellä alalla. Näiden lyhyiden, välitunnin mittaisten blogien tarkoituksena […]
SDT ja yhteenkuuluvuus hyvinvoinnin tekijöinä
Tervetuloa mukaan HYVÄ – Hyvinvointia vuoden ympäri -koulutushankkeen blogiin, joka liittyy tekemäämme hyvinvointikalenteriin. Tuossa kalenterissa esittelemme näkökulmia ja ajatuksia, kuinka hyvinvointia voidaan ylläpitää vuoden ympäri. HYVÄ-hanketta rahoittaa Opetushallitus, joten nämä sisällöt on suunnattu opetus- ja kasvatusalalle. Toki voit saada siitä vinkkejä itsellesi ja työyhteisöllesi, vaikka kyseisellä alalla et tekisikään töitä. Näiden lyhyiden välituntien mittaisten blogien tarkoituksena on taustoittaa hyvinvointikalenterissa […]
Get to Know Kuopio’s Nature and Biodiversity!
The University of Eastern Finland (UEF) arranges courses on biodiversity. Biodiversity.now B -course, offered by the UEF Open University, deepens understanding about biodiversity. As a group project for the course, three students wrote an inspiring blog article about biodiversity in Kuopio. Biodiversity, understood as the diversity of species, ecosystems, and genetic variation within species, is an inherent part of nature. Kuopio […]
Vastuullisen vuorovaikutuksen voima
Kirjoitus käsittelee relationaalisuutta eli suhteisuutta ja siihen perustuvia pedagogisia ratkaisuja, jotka korostavat oppimisprosessin kokonaisvaltaisuutta ja siihen vaikuttavia käytäntöjä. Sellaisia ovat empatia, huolenpito, ystävällisyys ja vastavuoroisuus, jotka voivat olla avuksi opetustyössä monikriisin maailmassa. Nykyhetken todellisuutta on kuvailtu monikriisin (polycrisis) aikakaudeksi, eli ajaksi, jossa useita maailmanlaajuisia, toisiinsa vaikuttavia ja toisiaan ruokkivia kriisejä on päällä samanaikaisesti siten, että olemme niistä hyvinkin tietoisia. Jopa niin tietoisia, että ahdistuneisuus maailman kriiseistä vaikuttaa psykologiseen hyvinvointiin. Mistä tähän […]
Resilienssi on avain uudistumiseen ja oppimiseen
Mitä resilienssi tarkoittaa työyhteisölle? Resilienssi on kykyä sopeutua ja oppia muutoksista ja vastoinkäymisistä. Toisin sanoen se on kykyä ponnahtaa eteenpäin. Resilientti organisaatio pystyy: Johtajille tämä tarkoittaa tasapainottelua ennakoinnin ja reagoinnin välillä: Miksi resilienssi on kriittistä nyt? Muutos on jatkuvaa: digitalisaatio, oppimisen uudet muodot, henkilöstön vaihtuvuus ja globaalit kriisit haastavat toimintaa. Resilienssi vaatii tietoista kehittämistä ja varautumista, se ei synny itsestään. Johtajan tehtävänä on luoda psykologisesti turvallinen tila moniääniselle keskustelulle, reflektiolle ja oppimiselle myös vaikealta tuntuvissa tilanteissa. Näin työyhteisö tunnistaa signaalit ja varoitusmerkit ajoissa, ja osaa siten valmistautua tulevaan. […]
Yhdessä pakoon! Opettajien ajatuksia pakopelipedagogiikasta
Pakopelipedagogiikka tuo opetukseen pakopeleistä tutut elementit: oppijat ratkovat tarinalliseen kontekstiin sidottuja pulmia yhdessä, jolloin oppiminen tapahtuu yhteistyön ja oivaltamisen kautta. Pedagogisten pakopelien tavoitteena on aktivoida oppijoita ja luoda elämyksellisiä oppimiskokemuksia. Ne kehittävät luovuutta, ongelmanratkaisua ja tiimityötaitoja – ja tarjoavat mahdollisuuden oppia toiminnallisesti yhdessä muiden kanssa. Toteutus voi olla fyysinen, digitaalinen, hybridi tai siirreltävä, ja menetelmä sopii […]
Miten onnistuu yliopiston kotsa ja kässä lukiolaisille?
Yliopisto-opintoja jo lukiossa. Ketä kiinnostaa? Mitä hyötyä? Yliopistojen koulutustarjonta voi näyttää lukiolaiselle lukuisten mahdollisuuksien runsaudensarvelta. Termit ja kuvaukset kuulostavat alkuun vierailta ja omasta kiinnostuksen kohteestakaan ei ole aina varmuutta. Avoimessa yliopistossa lukiolaisella on mahdollisuus tutustua ja kokeilla yliopisto-opintoja sekä kehittää opiskeluvalmiuksiaan. Itä-Suomen avoimessa yliopistossa on tarjolla opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja lähes kaikilta yliopiston koulutusaloilta. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti tutkinto-opiskelijoiden kanssa yhteisessä opetuksessa ja opinnot voi suorittaa usein joustavasti verkko-opintoina. Käden ja kodin taitojen tieteistä tutustuttavaa Viime vuosina yliopiston ja lukioiden yhteistyötä […]
Esihenkilöt yhteisöllisen ohjauksen rakentajina
Itä-Suomen yliopistossa järjestettiin ohjaustyön johtamiseen ja kehittämiseen keskittyvä valmennus, johon osallistui liki 20 esihenkilöä Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemistä. Valmennuksen tarkoituksena oli syventää esihenkilöiden ymmärrystä ohjauksesta yksilö- ja yhteisötasolla sekä tarjota välineitä ohjaustyön kehittämiseen ja johtamiseen. Tämän blogisarjan edeltävässä osassa käsiteltiin ohjaustyön erityistä luonnetta ja esihenkilön roolia ohjaustyötä tekevien ammatillisen kasvun mahdollistajana. Tässä tekstissä pureudutaan siihen, mitä tarkoittaa, jos ohjaaja […]
Planetaarinen opettajuus – kutsu yhteyteen ja uudistumiseen
Vuosina 2024–2025 Itä-Suomen yliopisto toteutti yhteistyössä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön kanssa Opetushallituksen rahoittaman Planetaarisuus vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen -täydennyskoulutushankkeen. Blogitekstissä kouluttaja Maria Joutsenvirta kuvaa yhdessä kuljettua tutkimusmatkaa planetaariseen opettajuuteen. Blogi tarjoaa lukijalle kurkistuksen transformatiiviseen oppimiseen ja planetaariseen osallisuuteen. Koulutusten opit ja kokemukset on myös koottu digitaaliseksi työkirjaksi, joka on saatavilla kaikille Planetaarisesta oppimisesta ja opettajuudesta […]
Karjalaine kielikyly – karjalan kielen aineopinnot tarjoavat merkityksellistä oppimista ja syvemmän yhteyden kieleen ja kulttuuriin
Karjala on suomen läheisin sukukieli, jota puhutaan perinteisesti Suomessa ja Venäjällä. Suomessa karjala on kotoperäinen kieli, ja sitä on puhuttu nykyisen Suomen valtion alueella vähintään yhtä kauan kuin suomeakin. Tästä huolimatta karjalan kieli on vakavasti uhanalainen, eikä sillä ole Suomessa lakisääteistä asemaa. Karjalan kieltä elvytetään ja kehitetään monin eri tavoin, ja viime vuosina yhä useammat, etenkin […]