Ratkaisukeskeistä vuorovaikutuskoulutusta Venäjällä

Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen koulutustarjonnassa on ollut usean vuoden ajan kursseja ratkaisukeskeisestä vuorovaikutuksesta, ajattelusta ja toiminnasta, joissa kouluttajana toimii suunnittelija ja valmentaja Arttu Puhakka. Ratkaisukeskeisessä vuorovaikutuksessa lasten ja nuorten kanssa ei etsitä selitystä tai syytä sille, mistä ongelma johtuu, vaan pyritään löytämään ratkaisu, mitä tahdotaan ongelman tilalle ja miten edetään siitä eteenpäin. Ben Fuhrmanin Muksuoppi on hyvä esimerkki siitä, kuinka ratkaisukeskeisyyttä sovelletaan lasten kanssa. Kirja on myös venäjäksi käännetty.

Viime vuonna suositusta ratkes-kurssista päätettiin muokata venäjänkielinen verkkokurssi osana rajan ylittävää New Cultural Horizons-hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua kulttuurin ja taiteen alan harrastuksiin. Hanke toteutetaan osana Karelia CBC -ohjelmaa, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Suomi ja Venäjä.

Yhden opintopisteen laajuinen Moodle-kurssi suunnattiin lasten ja nuorten parissa työskenteleville ohjaajille ja opettajille. Hankkeen silloinen projektipäällikkö Sonja Kortelainen kokosi Moodleen venäjänkielisen kurssin, joka koostui kymmenestä venäjäksi tekstitetystä Arttu Puhakan luentovideosta, oppimistehtävistä sekä käytännön harjoittelusta, joita osallistujat kokeilivat omilla työpaikoillaan. Sen lisäksi Zoomin kautta järjestettiin webinaari, jotka Puhakka veti tulkkauksen avustuksella. Samalla koeteltiin, miten etäkurssin toteutus onnistuu Venäjän suuntaan.

Venäläiset osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä kurssien toteutukseen.

Ensimmäinen venäjänkielinen ratkes-kurssi on avoinna Moodlessa 23.11.-17.12.2020- ja siihen osallistui pääasiassa lasten ja nuorten parissa toimia erityisopettajia Venäjän Karjalasta. Venäjällä erityistä tukea tarvitsevia tai kehitysvammaisia lapsia ja nuoria opiskelee sisäoppilaitoksissa, ja siksi enemmistö osallistujista työskenteli juuri internaateissa.

-Avasimme Moodle kurssiin, eikä venäläisistä kuulunut pitkään aikaan mitään, kertoo Arttu Puhakka. – Mietimme, että tekevätköhän he mitään siellä, mutta sitten kun pidettiin lopuksi yhteinen webinaari Zoomin kautta, niin selvisi, että he olivatkin tehneet paljon, eli vieneet harjoituksia käytäntöön.

Koulutukseen osallistuneet erityisopettajat eräästä petroskoilaisesta sisäoppilaitoksesta kertoivat, että he esimerkiksi kokeilivat menetelmää lapselle, joka aina huusi, kun häntä huomautettiin jostakin. Tavoitteena oli saada hänet pysymään rauhallisena silloin kun aikuiset huomauttivat tai kielsivät tai kun muut lapset sanoivat jotain. Opettajat huomasivat, että kun negatiivisuuden sijaan huomioitiin myös lapsen hyvä käytös, paransi se lapsen käyttäytymistä ja vaikutti myös opettajien omaan suhtautumiseen tilanteeseen.

Toisessa sisäoppilaitoksessa menetelmää kokeiltiin lievästä kehitysvammaiseen 12-vuotiaaseen lapseen, jolla oli käytös- ja oppimisvaikeuksia. Menetelmällä opettajat pyrkivät lisäämään viihtymistä koulussa viikon aikana. He havainnoivat ja kertoivat lapselle tämän vahvoista puolista ja kuvakorttien avulla yrittivät selvittää, mistä hän erityisesti pitää koulussa. Samalla määriteltiin palkinto: lupa päästä päivää aiemmin lomalle kotiin. Opettajat loivat tilanteita, joissa lapsi pääsi näyttämään hyviä puoliaan. Jos vaikutti siltä, että hänen itsehillintänsä oli pettämässä, keksittiin esimerkiksi toiminnallinen tehtävä. Toimintaa seurattiin ja myönteiset teot kirjattiin ylös joka päivä. Kahden viikon kokeilun jälkeen kokemukset koettiin hyviksi ja menetelmää päätettiin jatkaa.

Koska kiinnostusta koulutukselle riitti, niin 20.4.-3.6.2021 järjestettiin toinen vastaava ratkes-kurssi, jossa osallistujat olivat lasten taide- ja kulttuuriharrastusten ohjaajia. Koulutukseen saatiin ryhdikkäämpiä ote, kun se sekä aloitettiin että päätettiin yhteisellä Zoom-webinaarilla. Ensimmäisellä kurssilla tulkkaus järjestettiin konsekutiivisesti, toisella kurssilla simultaanisti. Zoomissa simultaanitulkkaus onnistuu hyvin omalla äänikanavallaan ja petroskoilaisen Tatjana Islamaevan ammattitaidolla se sujui erinomaisesti.

Venäläiset osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä kurssien toteutukseen. Ohjeet Moodle-ympäristöön kirjautumiseen ja kurssin suorittamiseen sekä kurssin sisältö oli käännetty venäjäksi. Kirjautuminen Moodlegroupsiin ja sen käyttö koettiin helpoksi.

Zoomin kautta pidetyt webinaarit olivat hyödyllisiä ja erityisen antoisaksi koettiin se, että osallistujat eri paikkakunnilta ja eri oppilaitoksista saivat vaihtaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Zoom-webinaareja tosin olisi toivottu enemmän, etenkin valmentajan läsnäoloa kaivattiin lisää.

Etäopiskelu oli monen mielestä hyvää siksi, että opintoja sai suorittaa omaan tahtiin ja omien aikataulujen mukaisesti. Ensimmäisessä koulutuksessa kolmen viikon suoritusaika koettiin liian lyhyeksi, toisessa koulutuksessa kuuden viikon suoritusaika tuntui sopivalta.

Eräs osallistuja kertoi, että ”Kaikki tekniikat olivat minulle uusia. Oli mielenkiintoista oppia niistä. Kurssin jälkeen ostin Ben Furmanin kirjan ja nautin sen lukemisesta.” Toinen toteaa: ”Aina kannattaa oppia uutta. Ja kun oppii, ei kannata pelätä opitun käyttämistä. Kiitoksia paljon tällaisen hienon koulutuksen järjestämisestä!”.

Jos kiinnostusta riittää, ehkä kurssi järjestetään vielä kolmannenkin kerran hankkeen puitteissa. Ja ehkäpä tällaisesta voisi olla myös koulutusvientituotteeksi Venäjän suuntaan.

Tiina Ynnilä on Venäjä-yhteistyöhön erikoistunut Jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija ja hankekoordinaattori.

Kuusi vinkkiä etäopiskelun onnistujaksi

Etäopiskelu on tullut jäädäkseen. Se tarkoittaa opiskelua itsenäisesti tallenteita katsoen, podcasteja kuunnellen ja oppimismateriaalia lukien. Kuinka etäopiskelusta voi tehdä itselleen tehokasta ja mielekästä? Kuinka ruokkia oppimisintoa ja saada aikaa reflektiota? Tässä kuusi ehdotusta etäopiskelun onnistujalle.

1 Mielekäs tavoite 

Etäopiskelu voi olla kuormittavaa, koska se on itsenäistä ja itseohjattua. Se edellyttää hyviä itsensä johtamisen taitoja. Etäopiskelu (ja etätyöskentely) voi tosin vahvistaa itsensä johtamisen taitoja, ja itsensä johtamista voi oppia. Itsensä johtamisessa keskeistä on tavoitteiden määrittely, tavoitteiden priorisointi ja tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien yksittäisten tehtävien määritteleminen.

Tavoitteen määritteleminen lienee tärkeintä. Mitkä ovat opinnoissasi tärkeimmät tavoitteet? Mitä oppien voit tavoitteesi saavuttaa? Listaa oppimistavoitteet näkyviin. Kaikki tavoitteet eivät kuitenkaan ole yhtä tärkeitä. Mikä tuottaa eniten hyötyä? Mikä oppimistavoite vahvistaa eniten osaamispääomaasi ja edistää opintoja eniten? Tätä pohtiessasi voit soveltaa pareton lakia. Vapaasti tulkittuna se tarkoittaa, että 20% tavoitteista tuottaa 80% tuloksista. Tee lista kaikista oppimistavoitteistasi ja pohdit mitkä niistä (noin 20%) tuottaa eniten hyötyä. Näin ollen keskity tärkeimpiin oppimistavoitteisiin; näe niihin eniten vaivaa ja käytä niihin eniten aikaa. Samaa periaatetta voit soveltaa, jos pohdit, mitkä etäopiskelun tavat tukevat parhaiten oppimista.

Toisaalta voit miettiä muiden hyötyjen näkökulmasta. Hyödyn oivaltaminen voi siivittää innostumisen valtatielle. Mitä hyötyä oppimistavoitteista on sinulle?

2 Pienet askeleet tavoitetta kohti 

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monia yksittäisiä tehtäviä opintiellä. Kutsutaan niitä tässä yhteydessä oppimistehtäviksi. Ne ovat sellaisia asioita, jotka tuottavat oppimista. Lukemista, kuuntelua, katsomista, tiedon jäsentämistä ja mieltämistä, kokeilua, pohdintaa, reflektiota ja tiedon uudelleen jäsentämistä. Tee lista asioista, jotka tulee tehdä oppimistavoitteeseen pääsemiseksi. Siirrä lista mielestä paperille ja paperilta kalenteriin. Kalenterimerkintä pitäisi olla yksittäinen tehtävä asia kuten “lue kappale 2” tai “tee sisällysluettelo” tai “soita avoimen opinto-ohjaajalle”. Liian usein kalenteriin merkityt asiat ovat liian laajoja kuten “kirjoita essee”. Esseen kirjoittaminen kuitenkin sisältää monta yksittäistä tehtävää.

3 Korkean keskittymisen aikaa 

Nämä kaikki oppimistehtävät vaativat meidän sitä tärkeintä resurssia eli aikaa. Jatkuvan oppimisen maailmassa aikaa kannattaa sijoittaa oppimiseen. Käyttämäsi aika voi toki mennä hukkaan matalan keskittymiskyvyn takia. Näin ollen hyvä keskittyminen opittavaa materiaaliin ja ajattelemiseen auttaa. Keskittyminen on huomion suuntaamista tahdottuun asiaan ja huomion ylläpitämistä kyseisessä asiassa häiriötekijöistä huolimatta. Toki keskittymiskykyyn vaikuttaa merkittävästä uni ja ravinto. Näiden lisäksi voit luoda keskittymiskykyä ylläpitävän oppimisympäristön: minimoi keskeytykset ja häiriötekijät. Suurin osa keskeytyksistä on itse aiheutettuja; huomiomme suuntautuu muihin asioihin kuin oppimiseen. Yllättäen pitää siivota koko huusholli. Oppimistehtävän saavuttamiseksi ympäristöstä kannatta karsia ne tekijät, jotka vievät huomion pois oppimisesta.

4 Jämäkkyys

Etäkoulutukset erityisesti vaativat keskittymiskykyä ja jämäkkyyttä. Live-striimausta katsoessa ja kuunnellessa on suuri houkutus lukea sähköpostit, seurata somea, hieman järjestellä kotia jne. Seuratessasi etäopetusta järjestä itsellesi paikka, jossa on mahdollisimman vähän häiriötekijöitä. Putsaa pöydät, ota notifikaatiot pois päältä ja jätä kännykkä toiseen huoneeseen. Tee tilanteesta samanlainen kuin lähikoulutuksessa laittamalla videokuva päälle. Näin muut osallistujat näkevät sinut. Tämä kummasti vahvistaa keskittymistä. Tee myös muistiinpanoja kuulemastasi, ja tee muistiinpanot mielellään vanhanaikaisesti kynällä ja paperilla.

Mikäli etäkoulutus on lähinnä luentoa, niin voi kokeile kävelyä. Pyri painamaan mieleesi vähintään viisi keskeistä kohtaa kuulemastasi.

5 Tauot ja palautuminen 

Ihminen ei ole kone. Oppiminen vaatii hyvät resurssit. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että huolehdit riittävistä tauoista. Tässä kohtaa voit kokeilla vaikka tomaattikelloa, pomodoro-tekniikkaa. Työskentely jaetaan 20-25 minuutin pituisiin jaksoihin. Jokaiselle jaksolle otetaan yksi tehtävä, joka saadaan tavoitteen mukaiseen päätökseen kyseisen jakson aikana. Työskentely voi sisältää useita jaksoja/tavoitteita, joka muodostavat kokonaisuuden. Esimerkiksi: 1) kirjan kappaleen lukeminen, 2) muistiinpanojen tekeminen, 3) käytännön kokeilun suunnitteleminen. Jokaisen jakson jälkeen pidetään pieni tauko, johon kannattanee sisällyttää ulkoilman haistelua ja fyysistä aktiivisuutta.

6 Tukea reflektioon  

Oppimista tunnetusti tehostaa reflektio, joka tarkoittaa opitun tarkastelua uusista näkökulmista ja kuinka ne liittyvät käytäntöön ja aikaisemmin omaksuttuun tietoon. Tässä mainiona apuna on mm. avoimen yliopiston opinto-ohjaajat, kurssitoverit, työkaverit, kotiväki ja ystävät. Oppimista ja uusien oivalluksien syntymistä tehostaa eri näkökulmia avaava keskustelu. Tällöin voidaan päästä reflektiiviseen ja joskus jopa generatiiviseen dialogiin.

Arttu ja Terhi
UEF

Kuva: Corinne Kutz on Unsplash