Ohjaus rakentaa siltoja työn siirtymissä

Mitä ovat työnohjaus, fasilitointi, valmennus, coaching, mentorointi ja sovittelu? Niille on yhteistä ohjauksellinen, valmentava ote ja ne kuuluvat työelämäohjauksen alle.

Työelämän siirtymissä työurat ennemminkin polveilevat, katkeilevat ja risteävät kuin etenevät lineaarisina ja ennustettavina urina. Muutokset haastavat yksilöitä ja työyhteisöjä sekä jatkuvaan oppimiseen että henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun. Usein näissä siirtymissä tarvitaan ohjausta tukemaan osaamista, työurien hallintaa, suorituskyvyn ylläpitämistä, yhteispeliä ja johtamista. Työelämäohjaus rakentaa siltoja yhteisön toimintakyvyn, tuottavuuden ja hyvinvoinnin välille. Murrosvaiheiden ja siirtymien käsittely ohjauksessa auttaa suuntautumaan ydintehtävään ja työn tavoitteisiin vahvistaen samalla myös taloudellista menestystä.

”Pandemia sysäsi osaajia uusille aloille. Työurien toivotaan pitenevän.

Työelämäohjaus yhdistää eri ohjausmuodot yhteisen sateenvarjon alle

Viime aikoina kiristyneestä osaajapulasta on syntynyt merkittävä kasvutulppa yrityksiin samalla kun yksilöt soutavat työelämän muutosvirroissa oikeaa suuntaa etsien. Pandemia sysäsi osaajia uusille aloille. Työurien toivotaan pitenevän. Työelämän ohjaukselliset palvelut osuvat näihin muutosvirtoihin ja siirtymiin tarjoten täsmätukea yksilöille ja yhteisöille. Nämä palvelut voidaan koota työelämäohjauksen sateenvarjon alle.

”Työelämäohjaus on yksilöiden ja yhteisöjen toimijuuden, toimintakykyisyyden ja osallisuuden tukemista työn, suhteiden ja perustehtävän kontekstissa.” (Vanhalakka-Ruoho, 2004).

Työelämäohjaus tarkoittaa työyhteisön jäsenille tarjottavaa ohjausta ja se kattaa kaikki työelämäpolun vaiheet työelämään suuntautumisesta työelämässä toimiseen ja siitä irtautumiseen. Laajasti ymmärrettynä se liittää työn muuhun elämään ja auttaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, huomioiden ihmissuhteet, arvot ja harrastukset. Yhteisöille ja yksilöille tarkoitettuja ohjauspalveluita ovat mm. coaching, fasilitointi, valmennus, työnohjaus, mentorointi ja sovittelu.

Yhteisöllisestä ohjauksesta hyötyvät yritykset, julkisorganisaatiot sekä niiden työyksiköt, kuten esimerkiksi tiimit, työryhmät ja moniammatilliset ryhmät.

Yksilöllinen ohjaus hyödyttää työuran eri vaiheissa olevia sekä erilaisissa tehtävissä toimivia asiantuntijoita, keskijohtoa ja ylimmän tason johtajia.

Asiantuntevalla ohjauksella on osoitettu olevan monia myönteisiä vaikutuksia yhteisöjen ja yksilöiden toimintaan: sen on havaittu lisäävän tavoitteellisuutta, resilienssiä, myönteisyyttä, minäpystyvyyttä ja työhyvinvointia sekä vähentävän stressiä, masennusoireita ja kielteisyyttä. Työelämän ohjauspalvelua valittaessa on hyvä miettiä, mihin tarpeisiin se vastaa, mitä sillä tavoitellaan ja mitä palveluntarjoajalta edellytetään.

Tutustu työelämän ohjauspalveluihimme

Voit varata myös itsellesi 20 minuutin ohjausajan asiantuntijoiden kanssa!

PsT Pauli Kallio, työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, johtamisvalmentaja Kirjoittajalla on yli 30 vuoden kokemus johtajien, esihenkilöiden ja asiantuntijoiden ohjaamisesta.

Kuusi vinkkiä etäopiskelun onnistujaksi

Etäopiskelu on tullut jäädäkseen. Se tarkoittaa opiskelua itsenäisesti tallenteita katsoen, podcasteja kuunnellen ja oppimismateriaalia lukien. Kuinka etäopiskelusta voi tehdä itselleen tehokasta ja mielekästä? Kuinka ruokkia oppimisintoa ja saada aikaa reflektiota? Tässä kuusi ehdotusta etäopiskelun onnistujalle.

1 Mielekäs tavoite 

Etäopiskelu voi olla kuormittavaa, koska se on itsenäistä ja itseohjattua. Se edellyttää hyviä itsensä johtamisen taitoja. Etäopiskelu (ja etätyöskentely) voi tosin vahvistaa itsensä johtamisen taitoja, ja itsensä johtamista voi oppia. Itsensä johtamisessa keskeistä on tavoitteiden määrittely, tavoitteiden priorisointi ja tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien yksittäisten tehtävien määritteleminen.

Tavoitteen määritteleminen lienee tärkeintä. Mitkä ovat opinnoissasi tärkeimmät tavoitteet? Mitä oppien voit tavoitteesi saavuttaa? Listaa oppimistavoitteet näkyviin. Kaikki tavoitteet eivät kuitenkaan ole yhtä tärkeitä. Mikä tuottaa eniten hyötyä? Mikä oppimistavoite vahvistaa eniten osaamispääomaasi ja edistää opintoja eniten? Tätä pohtiessasi voit soveltaa pareton lakia. Vapaasti tulkittuna se tarkoittaa, että 20% tavoitteista tuottaa 80% tuloksista. Tee lista kaikista oppimistavoitteistasi ja pohdit mitkä niistä (noin 20%) tuottaa eniten hyötyä. Näin ollen keskity tärkeimpiin oppimistavoitteisiin; näe niihin eniten vaivaa ja käytä niihin eniten aikaa. Samaa periaatetta voit soveltaa, jos pohdit, mitkä etäopiskelun tavat tukevat parhaiten oppimista.

Toisaalta voit miettiä muiden hyötyjen näkökulmasta. Hyödyn oivaltaminen voi siivittää innostumisen valtatielle. Mitä hyötyä oppimistavoitteista on sinulle?

2 Pienet askeleet tavoitetta kohti 

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monia yksittäisiä tehtäviä opintiellä. Kutsutaan niitä tässä yhteydessä oppimistehtäviksi. Ne ovat sellaisia asioita, jotka tuottavat oppimista. Lukemista, kuuntelua, katsomista, tiedon jäsentämistä ja mieltämistä, kokeilua, pohdintaa, reflektiota ja tiedon uudelleen jäsentämistä. Tee lista asioista, jotka tulee tehdä oppimistavoitteeseen pääsemiseksi. Siirrä lista mielestä paperille ja paperilta kalenteriin. Kalenterimerkintä pitäisi olla yksittäinen tehtävä asia kuten “lue kappale 2” tai “tee sisällysluettelo” tai “soita avoimen opinto-ohjaajalle”. Liian usein kalenteriin merkityt asiat ovat liian laajoja kuten “kirjoita essee”. Esseen kirjoittaminen kuitenkin sisältää monta yksittäistä tehtävää.

3 Korkean keskittymisen aikaa 

Nämä kaikki oppimistehtävät vaativat meidän sitä tärkeintä resurssia eli aikaa. Jatkuvan oppimisen maailmassa aikaa kannattaa sijoittaa oppimiseen. Käyttämäsi aika voi toki mennä hukkaan matalan keskittymiskyvyn takia. Näin ollen hyvä keskittyminen opittavaa materiaaliin ja ajattelemiseen auttaa. Keskittyminen on huomion suuntaamista tahdottuun asiaan ja huomion ylläpitämistä kyseisessä asiassa häiriötekijöistä huolimatta. Toki keskittymiskykyyn vaikuttaa merkittävästä uni ja ravinto. Näiden lisäksi voit luoda keskittymiskykyä ylläpitävän oppimisympäristön: minimoi keskeytykset ja häiriötekijät. Suurin osa keskeytyksistä on itse aiheutettuja; huomiomme suuntautuu muihin asioihin kuin oppimiseen. Yllättäen pitää siivota koko huusholli. Oppimistehtävän saavuttamiseksi ympäristöstä kannatta karsia ne tekijät, jotka vievät huomion pois oppimisesta.

4 Jämäkkyys

Etäkoulutukset erityisesti vaativat keskittymiskykyä ja jämäkkyyttä. Live-striimausta katsoessa ja kuunnellessa on suuri houkutus lukea sähköpostit, seurata somea, hieman järjestellä kotia jne. Seuratessasi etäopetusta järjestä itsellesi paikka, jossa on mahdollisimman vähän häiriötekijöitä. Putsaa pöydät, ota notifikaatiot pois päältä ja jätä kännykkä toiseen huoneeseen. Tee tilanteesta samanlainen kuin lähikoulutuksessa laittamalla videokuva päälle. Näin muut osallistujat näkevät sinut. Tämä kummasti vahvistaa keskittymistä. Tee myös muistiinpanoja kuulemastasi, ja tee muistiinpanot mielellään vanhanaikaisesti kynällä ja paperilla.

Mikäli etäkoulutus on lähinnä luentoa, niin voi kokeile kävelyä. Pyri painamaan mieleesi vähintään viisi keskeistä kohtaa kuulemastasi.

5 Tauot ja palautuminen 

Ihminen ei ole kone. Oppiminen vaatii hyvät resurssit. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että huolehdit riittävistä tauoista. Tässä kohtaa voit kokeilla vaikka tomaattikelloa, pomodoro-tekniikkaa. Työskentely jaetaan 20-25 minuutin pituisiin jaksoihin. Jokaiselle jaksolle otetaan yksi tehtävä, joka saadaan tavoitteen mukaiseen päätökseen kyseisen jakson aikana. Työskentely voi sisältää useita jaksoja/tavoitteita, joka muodostavat kokonaisuuden. Esimerkiksi: 1) kirjan kappaleen lukeminen, 2) muistiinpanojen tekeminen, 3) käytännön kokeilun suunnitteleminen. Jokaisen jakson jälkeen pidetään pieni tauko, johon kannattanee sisällyttää ulkoilman haistelua ja fyysistä aktiivisuutta.

6 Tukea reflektioon  

Oppimista tunnetusti tehostaa reflektio, joka tarkoittaa opitun tarkastelua uusista näkökulmista ja kuinka ne liittyvät käytäntöön ja aikaisemmin omaksuttuun tietoon. Tässä mainiona apuna on mm. avoimen yliopiston opinto-ohjaajat, kurssitoverit, työkaverit, kotiväki ja ystävät. Oppimista ja uusien oivalluksien syntymistä tehostaa eri näkökulmia avaava keskustelu. Tällöin voidaan päästä reflektiiviseen ja joskus jopa generatiiviseen dialogiin.

Arttu ja Terhi
UEF

Kuva: Corinne Kutz on Unsplash

Potentiaalin saavuttaminen ja motivaation johtaminen

Future Leadership -koulutuksen ensimmäinen jakson teemana oli työntekijän kasvu omaan potentiaaliin ja motivaation johtaminen. Sisältö perustui pitkältä Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteoriaan (self-determination theory) ja Dweckin oppimiskeskeisyyteen (growth mindset). Itseohjautuvuusteorian mukaan ihminen on sisäisesti motivoinut mikäli kolme psykologista perustarvetta täyttyy: autonomia, yhteenkuuluvuus ja kompetenssi. Oppimiskeskeisyys liittyy uskomukseen omasta kyvystä oppia uusia asioita ja uskomukseen älykkyyden muuntuvuudesta. Molemmat tarjoat hyvät perusteet käytännöllisten valmennuskeskustelujen pitämiseen.

Koulutuspäivän jälkeen osallistujat kokeilivat omassa työssään motivaatiohaastattelua tai mindset:iä vahvistavaa haastattelua työntekijän kanssa ja kirjoittivat siitä raportin. Kolmantena tehtävävaihtoehtona oli luoda edellytyksiä työntekijöiden motivaatiolle ja raportoida siitä.

Suurin osa osallistujista (25/35) kokeili motivaatiohaastattelua, kolme kokeili mindset-haastattelua, kolme molempia haastattelumenetelmiä ja neljä pohti motivaation edellytyksien luomista työpaikallaan.

Joku innostui tehtävästä niin paljon, että teki enemmän kuin yhden haastattelun. Yhteensä oli tehty 31 motivaatiokeskustelua ja kuusi mindset-haastattelua. Eräs esimies piti motivaatiohaastattelun parityönä henkilöstön viikkokokouksessa.

Motivaatiohaastattelun kysymyspatteristo (yhteensä 25 kysymystä) innosti kahta osallistujaa heti ottamaan ne mukaan kehityskeskustelun rungoksi. Hyvin monelle sama ajatus oli tullut mieleen kokeiltuaan haastattelua käytännössä. He aikovat ottaa niitä kysymyksiä käyttöön, koska nykyisessä kehityskeskustelupohjassa ei kysytty motivaatiosta, ja se aiheena on hyvin tärkeä asia ymmärtääkseen työntekijää ja hänen tavoitteitaan. Jotkut ajattelivat käyttää kysymyksiä sellaisinaan, jotkut aikovat karsia niitä poistaen osittain samankaltaisia kysymyksiä ajan rajallisuuden takia. Myös työhaastatteluun halutaan ottaa joitakin kysymyksiä.

Yleisesti motivaatiohaastattelua pidettiin luontevana työtapana ja sen parhaaksi anniksi nimettiin se, että työntekijä pystyi rauhassa ajattelemaan omaa motivaatiota, mitä omassa työssään on mielekästä ja keskustelun aikana puheeksi on nostettu työn positiivisia puolia. Sen jälkeen on jäänyt hyvä fiilis molemmille, haastattelijalle ja haastateltavalle.

Eräs osallistuja siteerasi Douglas Adamsia:

En ehkä ole mennyt sinne,
Minne tarkoitukseni oli mennä,
Mutta luulen päätyneeni sinne
Missä tarkoitukseni on olla.
– Douglas Adams

Toiset antoivat motivaatiohaastattelun kysymykset työntekijälle etukäteen luettaviksi, toiset taas vasta itse haastattelutilaisuudessa. Haastattelulle osallistujat varasivat tunnin. Tuo aika näytti riittäneen haastattelun pohjalta käydylle keskustelulle.

Mindset-haastattelua kokeilleet kertoivat, että työntekijöillä oli hyvin selkeä Growth Mindset –orientaatio. Eräs rehtori miettii Carol Dweckin Mindset –ajatusmallia lukion opetussuunnitelmatyön pohjaksi, arvioinnille ja laajemminkin koulun toimintaperiaatteen rungoksi.

Kolmannen tehtävän valinneet esittivät omissa raporteissaan pohdintaa motivaatiosta, sisäisistä ja ulkoisista motivaatiotekijöistä. Yksi kirjoitti siitä, että esimiehen täytyy tuntea työntekijänsä hyvin. Sosiaalinen tausta, persoonallisuudet ja jopa fyysiset/psyykkiset tekijät ovat hyvin tärkeitä oikeanlaisen motivaatiokulttuurin luomista varten.

Eräs esimies muutti palaverikäytänteitä: viikko ennen jaetaan avoin asialista, johon työntekijät voivat lisätä käsiteltäviä asioita, pöytien asettelu rinkimuodostelmaan, palaverin aloitus uudella tavalla esimerkiksi ”____________ tekee työstäni tekemisen arvoisen” – lausekkeella tai ”Miksi minä olen täällä” -kysymyksellä. Toisin sanoen Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian pohjalta yritetään lisätä työntekijöiden autonomian, yhteisöllisyyden ja kompetenssin kokemusta.

KAiken kaikkiaan esimiehet kokivat sisäiseen motivaatioon ja oppimiskeskeisyyteen perustuvat valmennuskeskustelut hyödyllisiksi työvälineiksi työssään.

Arttu Puhakka ja Pauli Kallio toimivat valmentajina Future Leadership -koulutuksessa
Irina Tere, kokosi yhteen osallistujien hyviä käytänteitä

Future Leadership koulutus oli opetustoimen täydennyskoulutusta ja sitä rahoitti Opetushallitus.

OPH_rahoittaa_rgb

Unelmista todeksi

Tämä kirjoitus on kolmas osa Avoimen yliopiston opiskelijatarinoiden blogisarjasta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran keväällä 2016. Ensimmäisen osan löydät täältä ja toisen osan täältä.

Opiskelu Avoimessa yliopistossa on myös hyvä tapa viettää välivuosi lukion jälkeen, mikäli opiskelupaikka ei heti avautunut. Avoimessa yliopistossa saa varmuutta opiskeltavasta alasta ja opiskeluvuosi auttaa myös valmistautumaan tuleviin valintakokeisiin. Kannattaa muistaa, että Avoimen yliopiston opinnot ovat aina osa jotakin yliopistotutkintoa eli niitä ei tarvitse opiskella uudelleen, kun on tullut valituksi yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Opiskeltavaa oppiainetta ei tarvitse pohtia yksin, vaan aina saa apua oman tarpeen mukaisesti.

Opiskelkaa ihmeessä avoimessa yliopistossa! Saatte siitä paljon valmiuksia, jos tavoittelette tutkinto-opiskelupaikkaa yliopistossa. Välivuodelle avoimen opinnot ovat todella hyödyllisiä ja tulevaisuutta ajatellen järkeviä, sillä ne hyväksi luetaan, kun saat opiskelupaikan.

Maria 19, välivuotta viettävä

Avoimeen yliopistoon ilmoittautuminen oli elämäni parhaita päätöksiä. Ne auttoivat minut yliopistoon sisään, ja vauhdittamalla opintojani ne auttavat minut nyt nopeammin ulos valmiina opettajana. Kiitos paljon! Järjestelmä on kertakaikkiaan loistava! Sitä tarvitaan kun koulutuspaikkoja on niin vähän ja opintoajat niin pitkät.            

nainen 24, opiskelija

 Opiskelun sujuvuuden kannalta on tärkeää, että opiskelijamme saavat riittävästi tukea, ohjausta ja neuvontaa opintojen alussa ja niiden aikana. Tämän vuoksi meille onkin ollut erityisen tärkeää, että ohjaus- ja neuvontapalvelumme toimivat siten, että opiskelu lähtisi hyvin käytiin ja opiskelijat tietävät, miten toimia, mikäli opinnoissa tulee eteen jokin tenkkapoo. Suuri osa opiskelijoista pääsee opinnoissa alkuun ja eteenpäin hienosti opintojen alun ohjauksen (johdantoluennot, alkuinfo) jälkeen. Mutta mikäli opinnoissa tulee hankaluuksia, meidän tavoitteena on, että yhteydenotto meihin opinto-ohjaajiin, oppiaineen suunnittelijoihin ja koulutussihteereihin sekä tuutoreihin olisi mahdollisimman helppoa. Tarinoiden mukaan olemme tässä onnistuneet, mutta tiedotusta ohjauksesta voisi olla myös enemmän.

Mielestäni avoimen yliopiston opintojaksojen sivuilla on ollut hyvin ohjeita ja neuvoja opintoihin ja opiskeluun liittyen. Mukavaa on ollut myös huomata, kuinka hyvässä hengessä opettajat ja tuutorit neuvovat ja auttavat, varsinkin kysyttäessä mutta myös yleisesti.

Suvi, 23, opiskelija

Avoimessa yliopistossa kaikki kohtaamani henkilöt ovat olleet erityisen avuliaita ja ystävällisiä. Olen aina kokenut, että ei ole tyhmiä kysymyksiä ja avoimen yliopiston henkilökunta on halunnut aidosti auttaa ja ohjata eteenpäin opintounelmien kanssa.

Niina, 29

Olen saanut todella paljon tukea, ohjausta ja neuvontaa avoimen opintojeni aikana, mikä on ollut myös yksi syy siihen, että olen ottanut lisää opintoja avoimen kautta. Opiskelu ei ole tuntunut yksinäiseltä, kun aina on ollut helppo kysyä apua.

Titta, 28, merimies

Tässä on vain jäävuoren huippu huikeista opiskelutarinoista, joita on ollut ilo lukea ja joista olemme hyvin tyytyväisiä ja kiitollisia. Olemme saaneet paljon hyviä palautteita ja myös kehittämisideoita. Kiitämme vielä kaikkia yhdessä ja erikseen näistä kannustavista ja toivoa herättävistä kirjoituksista! Aikuisopiskelijoiden tarinat osoittavat, että avointa yliopisto-opetusta tarvitaan. Se antaa paljon sekä työ- että muulle elämälle ja erityisesti itse aikuisopiskelijalle.

Ehdottomasti suosittelen. Turhat ennakkoluulot opiskelun vaikeudesta ja akateemisuudesta hälvenee. Opetus on tasokasta ja opettajat ovat helposti lähestyttäviä, eivät korokkeella. Helppo suorittaa työn/perheen ohessa ja kirjasto palvelee loistavasti.

Unelmista totta, 39

On etuoikeutettua ja upeaa saada kehittää itseään suomalaisen yliopistokoulutuksen puitteissa ja toivon, että tämä mahdollisuus jatkuu yhä parempana tulevaisuudessa. Sydämelliset kiitokseni siitä, että opiskelu avoimessa yliopistossa on mahdollista myös teidän kaikkien avoimessa työskentelevien ansiosta

Opiskeleva opettaja, 51

Saramäki Leila aducateKirjoittaja Leila Saramäki (@LeilaSaramki)on Itä-Suomen avoimen yliopiston opinto-ohjaaja, joka on kovin innostunut opinto-ohjaajan työstään sekä ohjauksen kehittämisestä ja haluaa kannustaa kaikkia opiskelun polulle. Mottona: koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa aikuisopiskelua

Joustavaa, monimuotoista opiskelua uralla edeten

Tämä kirjoitus on toinen osa Avoimen yliopiston opiskelijatarinoiden blogisarjasta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran keväällä 2016. Ensimmäisen osan löydät täältä. Kolmas ja viimeinen osa julkaistaan ensi viikolla.

Avoimen yliopiston opetustarjonta on suunniteltu siten, että opiskelu on onnistuu joustavasti oman työn ohessa. Olemme myös koonneet opintoja siten, että opiskelija voi löytää sopivia opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä opintojaksoja oman ammatillisen osaamisen päivittämiseen. Useissa opiskelutarinoissa aikuisopiskelu kytkeytyikin työelämään, kun opintoja hyödynnetään joko ammatillisen osaamisen päivittämiseen ja/tai uuden uran luomisessa.

Opinnot herättivät lopullisesti kiinnostuksen opiskelemaani alaan.

Miika 30, yrittäjä

Uusi pätevyys, mikä mahdollistaa laajemman työkentän ja toisaalta nostaa palkkaa. Opinnot ovat antaneet myös lisää tietoa ja näkökulmia nykyiseen ammattiini.

Opiskeleva äiti, 30

Opinnoista on koettu olevan paljon etua sekä työelämässä että muussa elämässä. Osa koki, että on saanut vastuullisempia tehtäviä ja päässyt etenemään urallaan. Jotkut kertoivat, että opintojen myötä käytännön työhön on tullut lisää merkitystä teoriatiedon kautta. Kirjoittajat kuvasivat opiskelun etuja ja hyötyjä muun muassa näin:

Opinnoista on ollut hyötyä työelämässä, koska opintojen myötä on tullut kykyä nähdä asioita työyhteisössä laajemmin ja monelta eri kantilta. Opinnot ovat tuoneet itseluottamusta työhöni teoriatiedon kautta. Pyrin avoimen yliopiston opintojen kautta tulevaisuudessa tutkinto-opiskelijaksi haavenani kandin ja ehkä joskus maisterin tutkinto.

Sari 45, sairaanhoitaja

Työelämässä: taitoa ymmärtää työyhteisön erilaisia jäseniä ja ymmärtää omaa tekemistä. Muussa elämässä: tälläkin iällä vielä oppii ja pystyy kehittämään uusia ajatuksia. Virkisti ajattelua todella paljon.

Pippuri 56, kirjastonhoitaja

Opinnot vaikuttivat valintaani ison yksikön esimieheksi ja koska oman työn kehittäminen on osa työtämme, olen näkyvästi toiminut omaa työtapaani parantaen. Olen myös ollut kuuntelevana henkilönä ystävieni työpaikkojen ongelmanselvittelyssä.

Hanna 45, esimies

Opiskelu Avoimessa yliopistossa on myös hyvä tapa viettää välivuosi lukion jälkeen, mikäli opiskelupaikka ei heti avautunut. Avoimessa yliopistossa saa varmuutta opiskeltavasta alasta ja opiskeluvuosi auttaa myös valmistautumaan tuleviin valintakokeisiin. Avoimen yliopiston opinnot ovat aina osa jotakin yliopistotutkintoa eli niitä ei tarvitse opiskella uudelleen, kun on tullut valituksi yliopiston tutkinto-opiskelijaksi.

Opiskelkaa ihmeessä avoimessa yliopistossa! Saatte siitä paljon valmiuksia, jos tavoittelette tutkinto-opiskelupaikkaa yliopistossa. Välivuodelle avoimen opinnot ovat todella hyödyllisiä ja tulevaisuutta ajatellen järkeviä, sillä ne hyväksi luetaan, kun saat opiskelupaikan.

Maria 19, välivuotta viettävä

Avoimeen yliopistoon ilmoittautuminen oli elämäni parhaita päätöksiä. Ne auttoivat minut yliopistoon sisään, ja vauhdittamalla opintojani ne auttavat minut nyt nopeammin ulos valmiina opettajana. Kiitos paljon! Järjestelmä on kertakaikkiaan loistava! Sitä tarvitaan kun koulutuspaikkoja on niin vähän ja opintoajat niin pitkät.            

nainen 24, opiskelija

Tarinoissa kiiteltiin myös paljon joustavista ja monimuotoisista opinnoista, joita ilman opiskelu ei olisi välttämättä onnistunut työn ja muun elämän ohella. Tätä kehitystyötä olemme tehneet aktiivisesti koko 2010-luvun ja erityisesti olemme panostaneet verkko-opintojen kehittämiseen. Meillä Itä-Suomen yliopiston Avoimella yliopistolla on myös noin 50 yhteistyöoppilaitosta ympäri Suomen, mikä osaltaan helpottaa opiskelua omalla paikkakunnalla.

Nykyiset mahdollisuudet opiskeluun ovat huikeat verrattuna viimevuosisataan.

Veepee 57, kauppatieteilijä

Erityisesti niissä elämänvaiheissa, jolloin on aikaa esim. työttömyyden vuoksi, kannattaa panostaa oman osaamisensa vahvistamiseen. Opiskelu on aina osoitus aktiivisuudesta, kun työtä haetaan. Taloudellista ja ajallista satsausta tämä vaatii, mutta koen sen kannattavaksi. Kiitos, että opintoja voi tehdä joustavasti etäyhteyksien ja luentotallenteiden kautta. Se on mahdollistanut opinnot muualtakin kuin Itä-Suomesta.                              

Kirsi 43, sosionomi (YAMK)

Rohkeasti vaan matkaan! Minä olen hyvä esimerkki siitä miten esim. ilman lukio-opintoja, yli 40-vuotiaana voi onnistua ja oppia akateemiseksi opiskelijaksi. Yhteistyöoppilaitoksia löytyy ympäri Suomea mikäli epäröi ihan yksin aloittaa. Mutta kokeilemalla, kurssi kerrallaan, kannattaa yrittää. Mitään ei ole hävittävänä ja vaikkei tähtäisi jatko-opintoihin, itsensä kehittäminen opiskellen on aina hyödyllistä. Vaikka opiskelu vaatii paljon työtä, se myös antaa elämään paljon uutta ja iloakin.

Maarit 44, opiskelija

Saramäki Leila aducateKirjoittaja Leila Saramäki (@LeilaSaramki)on Itä-Suomen avoimen yliopiston opinto-ohjaaja, joka on kovin innostunut opinto-ohjaajan työstään sekä ohjauksen kehittämisestä ja haluaa kannustaa kaikkia opiskelun polulle. Mottona: koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa aikuisopiskelua

Aina kannattaa haastaa itseään ja lähteä opiskelemaan lisää tai jotain ihan uutta!

Blogi julkaistu ensimmäisen kerran toukokuussa 2016 osana kolmen blogin sarjaa.

Rohkeasti mukaan vaan! Ei haittaa yhtään vaikka omista opinnoista olisi jo aikaa. On riemastuttavaa kun pääsee mukaan nykyaikaiseen opiskelumaailmaan. Sitä tuntee itsensä suorastaan nuorekkaaksi! Ja huomaa, että vielä voi oppia uutta.

Elina, 40

Tällaisia terveisiä halusi Elina sanoa sellaiselle henkilölle, joka miettii avoimen yliopiston opintojen aloittamista. Ja näitä kannustavia tarinoita saimme tänä keväänä 2016 yli 250 kappaletta, kun pyysimme opiskelijoitamme kertomaan, millaisia ajatuksia ja kokemuksia on opiskelusta Itä-Suomen yliopiston Avoimessa yliopistossa. Tähän olen poiminut muutamia sitaatteja heidän kirjoituksistaan, jotta saamme kuuluviin aikuisopiskelijan ääntä. Sitaatit kuvaavat hyvin aikuisopiskelua, aikuisopiskelijan elämää ja opiskelun tuomia hyötyjä.

Kirjoituksissa näkyy koko aikuisopiskelun kirjo. Kirjoittajien ikäjakauma oli 19 vuodesta noin 60 vuoteen, kuten meidän opiskelijoiden ikäjakauma ylipäätään. Suurin osa kirjoittajista oli 35-50 -vuotiaita, mikä on myös aikuisopiskelijoiden suurin ikäluokka valtakunnallisestikin. Kirjoittajina oli välivuotta pitäviä, jotka etsivät omaa alaansa tai eivät saaneet haluamaansa opiskelupaikkaa heti ylioppilaaksi pääsyn jälkeen. Osa kirjoittajista halusi hyödyntää työttömyysaikaa opiskellen, osa puolestaan halusi irtioton hektisestä työelämästä opintovapaan muodossa aikuiskoulutustuella opiskellen. Osa halusi oppia uutta työuran jälkeen ja pitää yllä omaa hyvinvointiaan opiskelun kautta. Mutta suurin osa kirjoittajista halusi päivittää omaa ammatillista osaamistaan tai pätevöityä uuteen työtehtävään avoimien yliopisto-opintojen myötä.

Työelämässä olen saanut toimia tehtävissä, joissa on ollut riittävästi haasteita ja mielenkiintoa. Olen tällä hetkellä esimiestehtävissä ja ilman näitä opintoja tähän tehtävään en olisi päässyt tai tehtäviä ei olisi minulle tarjottu.

Sairaanhoitaja, 50 

Työssäkäyvänä ja perheellisenä minulla ei ole mahdollisuutta opiskella kokopäiväisesti, joten avoimen yliopiston opinnot sopivat oikein hyvin elämäntilanteeseeni.

Ope, 49

Kyselymme tarkoituksena oli saada erilaisia tarinoita, jotka voivat rohkaista jotakuta toista aloittamaan opinnot Avoimessa yliopistossa. Jokainen tarina on omanlaisensa, mutta yhteisenä tekijänä niissä kaikissa on rohkeus, innostus ja sinnikkyys. Ja lähes kaikissa kirjoituksissa kannustettiin vilpittömästi kokeilemaan opintoja ja sekä omia rajojaan.

Kannattaa kokeilla. Opiskelu on joustavaa, helppoa, ja kohtuuhintaista. Tarjolla on paljon aikaan- ja paikkaan sitomattomia kursseja. Neuvoja saa, jos tarvitsee. Tosin pikkuriikkisen itsekuriakin tarvitaan, jotta opinnot tulevat valmiiksi.

Mari, 42

Opiskelu saa katsomaan asioita uudesta näkökulmasta, laajentaa perspektiiviä ja antaa tavoitteita elämään. Aivot alkavat naksuttaa uudestaan, omassa tapauksessani pitkän, pitkän tauon jälkeen, ja tämä antaa fiiliksen, että pystynhän minäkin oppimaan uutta, iästä huolimatta. Uuden oppiminen saa elämän maistumaan tuoreelta.

Opettaja, 41

Julkaistu ensimmäisen kerran toukokuussa 2016 osana 3 blogin sarjaa.

Saramäki Leila aducateKirjoittaja Leila Saramäki (@LeilaSaramki)on Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opinto-ohjaaja, joka on kovin innostunut opinto-ohjaajan työstään sekä ohjauksen kehittämisestä ja haluaa kannustaa kaikkia opiskelun polulle. Mottona: koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa aikuisopiskelua

Kun tietää, että tietää

”Ilman näitä opintoja olisin varmasti vaihtanut alaa.”
”Sain aivan uutta motivaatiota ja osaamista päivittäiseen työhön. Asiakkaat saavat nyt paljon parempaa palvelua ja sen on myös työnantajani huomannut.”
”Nyt olen valmis toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni ja siirtymään uralla eteenpäin – omaan osaamiseen perustuvaan yrittäjyyteen! JES!”
”Välillä usko melkein loppui, mutta mahtavan kannustuksen ja opintojen ohjauksen avulla pääsin maaliin. Teillä todella pidetään opiskelijasta hyvää huolta. Kiitos!”

Siteeraukset ovat opiskelijoiltamme saatua palautetta ja koulutuksen hyödyn arviointia. Näitä lukiessa jään joka kerta nöyränä ja kiitollisena pohtimaan sitä, miten suuri etuoikeus minulla on olla mukana tukemassa, opettamassa ja ohjaamassa aikuisopiskelijoita niin lyhyissä kuin pitkissä koulutuksissa.

Pystyn myös samaistumaan palautteisiin, olenhan itsekin opiskellut lähes koko aikuisikäni. Omallakin kohdalla on monesti toteutunut lause: jos viimetippaa ei olisi, moni asia jäisi tekemättä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi presidentti Mauno Koiviston muistopuheessa: ”Rinnan työnteon Koivisto oli aikuisopiskelija: Ylioppilaaksi tulon jälkeen maisteriksi ja lopulta tohtoriksi. Lahjakkuutta se vaati, mutta myös tiedonjanoa ja vahvaa tahtoa oppia ja osata uutta. Tänä päivänä puhumme paljon elinikäisestä oppimisesta ja aikuiskoulutuksesta; Mauno Koivisto tiesi ne jo vuosikymmeniä sitten.”

"Tiedonjanolla ja vahvalla tahtolla oppia ja osata uutta voi päästä pitkälle."

Kaikista ei tule presidenttiä, ei tarvitsekaan tulla. Tiedonjanolla, vahvalla tahdolla oppia ja osata uutta voi silti päästä pitkälle. Minulla on tapana uutta koulutusta avatessani onnitella osallistujia päätöksestä lähteä opiskelemaan. Se on oikeasti merkittävä henkilökohtainen päätös, ja sen vaikuttavuutta voi ulosmitata vielä vuosien päästä.

Erityinen ilo kumpuaa siitä, kun näen vuosien takaa tutun opiskelijan aloittamassa uutta koulutusrupeamaa. Ne kohtaamiset vahvistavat elinikäisen oppimisen kokemuksen ja hyödyn.

Tästä Aducaten asiakaslehdestä voit lukea lisää tarinoita aikuisena oppimisesta ja monista osaamisen kehittämisen vaihtoehdoista. Pääset myös kurkistamaan, mitä me aducatelaiset olemme kehitelleet iloksi jo muutoinkin antoisaan työhömme. Kaikki ideat ovat vapaasti käytettävissä! Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon, Aducateen! Lupaan, että saat antoisia oppimisen ja kehittymisen kokemuksia. Saatatpa todeta, kuten eräs pitkäkestoisesta koulutuksesta valmistunut opiskelija: ”On ilo tehdä työtä, kun tietää, että tietää.”

LeaTuomainenKirjoittaja Lea Tuomainen on Aducaten johtaja.

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Aducaten asiakaslehden WeAducaten pääkirjoituksena.

Aivohyvinvoinnilla menestykseen

aivoystavallinen

Yrityksen menestys on ihmisten toiminnan tulosta, vaikka apunamme on digitalisaation välineet ja laitteet. Erityisesti tietointensiivisessä työssä, jossa uutta tietoa haetaan, palautetaan tietoa käyttöön, tietoa yhdistellään sekä luodaan uutta tietoa. Työn tulokset parhaimmillaan näkyvät uusina ideoina, tuotteita, palveluina sekä yksilön ja yrityksen menestyksenä.

aivot2.pngMeidän tärkein työväline on aivot, jossa edellä kuvattu tietotyö tapahtuu. Aivot ovat varsin herkät. Niiden toimintaa rasittavat ja ajattelua kaventavat mm. unen puute, heikko ravinto, liikunnan puute, liialliset keskeytykset, apea työpaikan ilmapiiri, pitkittynyt haitalliseksi koettu stressi ja siihen liittyvät voimakkaat negatiiviset tunteet sekä stimuloivien virikkeiden ja lepohetkien puute. Myös digitalisaatio haastaa aivohyvinvoinnin esimerkiksi datasumuna. Kuinka moni meistä on saanut parhaimmat ideansa huonon sisäilman omaavassa toimistossa, jossa vallitsee pelonsekainen ilmapiiri, hallitsemattomalta tuntuva kaaos ja jossa keskeytyksiä tulviin joka kanavasta? Stressin jäytää vatsalaukkua ja aivot tuntuvat olevan solmussa, jonka avaamiseen tarvitaan vähintään maailmanmerien purjehtia, köysitekniikoiden taitaja tai neljän viikon loma.

Aivojen hyvinvoinnista kannattaa siis pitää huolta, jotta työt saadaan tehtyä laadukkaasti aivot1.pngja jotta uusia ideoita syntyisi. Käytännössä tämä tapahtuu aivoystävällisen vuorovaikutuksen keinoin ja aivohyvinvointia lisäävillä työtavoilla. Aivohyvinvointi näyttäytyy uusia ideoina, ideoiden jalostamisena, ajattelua avaavina myönteisinä tunteina, onnistuneena ongelmien ratkaisemisena ja rautaisena keskittymiskykynä. Aivohyvinvointi heijastuu yrityksen ilmapiiriin, jonka asiakkaat kokevat palvelun laatuna. Aivohyvinvointi ei ole vain yksilön oman toiminnan ja valintojen summa. Aivojemme hyvinvointiin vaikuttavat toiset ihmiset. Aivot ovat sosiaalinen elin. Ne ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Näin vuorovaikutuksen laatu ja sisältö vaikuttavat kuinka hyvin saamme aivojemme potentiaalin käyttöön. Tämän takia aivohyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen edellyttää myös aivoystävällistä johtamista, esimiestyötä ja vuorovaikutusta.

Kuinka teidän yrityksessä huolehditaan aivojen hyvinvoinnista?

Aivohyvinvointia voidaan tukea mm.  Tuloksellisen tietotyön – menetelmillä (1, 2, 3), Optimaalisen toimintakyvyn -menetelmillä ja Ratkaisukeskeisellä vuorovaikutuksella.

Kirjoittaja: Arttu Puhakka, ratkaisukeskeinen valmentaja ja työyhteisökouluttaja, etunimi.sukunimi@uef.fi

 

Osaamisen johtamista datasumussa

Osaamisen johtamisella perinteisesti tarkoitetaan ”kaikkea sitä tarkoituksellista toimintaa, jonka avulla yrityksen (organisaation) strategian edellyttämää osaamista vaalitaan, kehitetään, uudistetaan ja hankintaan” (Riitta Viitala). Strategiassa ja visiossa kuvataan tavoitteet, toiminta niiden saavuttamiseksi ja ne viestivät millaisena tulevaisuus nähdään.

Osaamisen johtamisen ns. perusprosessi sisältää yleensä seuraavat vaiheet, joiden oletetaan mekaanisesti seuraavan toisiaan:

Arttu Puhakka osaamisen johtaminen

Ensin määritellään tavoitteet ja pohditaan mitä osaamista tulevaisuudessa pitäisi olla, jotta tavoitteet ylipäätään olisi mahdollista saavuttaa. Osaamistavoitteet voidaan määritellä koko henkilöstölle, yksiköille ja/tai yksittäisille tehtäville, rooleille ja positioille. Tämän jälkeen tavalla tai toisella arvioidaan, onko henkilöstöllä tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaamiskartoituksen jälkeen tehdään analyysi osaamisen ”määrästä, syvyydestä ja laajuujesta”, minkä perusteella osaamista joko kehitetään, hankitaan, jaetaan tai pyritään luomaan. Edellä kuvattu prosessi voi isossa organisaatiossa helposti kestää vuoden. Tammi-helmikuussa määritellään osaamistavoitteet. Maalis-huhtikuussa arviodaan esimerkiksi kehityskesksutelun yhteydessä nykyisen osaamisen sisältöä, määrää ja syvyyttä. Huhti-toukokuussa analysoidaan tuloksia ja laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelmia. Kesälomien jälken henkilöstölle suunnitellaan koulutusta ja varataan tarvittavat resurssit talousarvioon. Ja ehkä loppuvuodesta tai seuraavan vuoden alussa päästään osaamista kehittämään. (Toki on myös nopeampiakin tapoja.)

Millaista edellä kuvattu osaamisen johtaminen on datasumussa, tiedon kasvavassa virrassa, joka tuntuu välillä hukuttavan meidät? Toimintaympäristö muuttuu, jolloin organisaatioiden tavoitteet muuttuvat ja vaihtuvat uusien mahdollisuuksien ja esteiden myötä. Tilanne voi joskus olla sellainen, että osaamistaan kehittävä henkilöstö ei ole vielä ehtinyt oppia edellisten tavoitteiden edellyttämiä asioita kun heille annetaan uusia asioita opittavaksi. Kuinka ns. perinteinen osaamisen johtamisen malli sopii nopeasti muuttuvaan maailmaan, jossa tiedon nopea virta kytkee eri maanosien väenstöt toisiinsa 24/7? Pelkästään toimintaympäristön muuttuminen ja digitalisaatio muuttaa tulevaisuuden osaamistavoitteita kiihtyvällä tahdilla. Pitäisikö asioita ottaa vielä nopeammin ja suuremmassa määrin haltuun, jotta tavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista? Pitäisi osaamistavoitteiden kuvata enemmän oppimis-ja tiedonhakukykyä kuin tiukkaa substanssia? Vai kannattaisiko lähteä liikkeelle omista vahvuuksistaan ja rakentaa tavoitteet niiden mukaan samalla omaan oppimiskykyyn luottaen?

Arttu Puhakka osaamisen johtaminen2

Edellisessä blogissani kirjoitin growth mindsetistä: ”Growth mindsetin omaavat ihmiset uskovat, että heillä on kyky muuttua ja kasvaa. He asettavat oppimistavoitteita. Oppimistavoitteiden on huomattu lisäävän onnistumista, tekemisestä nauttimista ja vähentävän negatiivisia tunteita kuten haitallista stressiä. He kokevat siis parempaa työhyvinvointia. Growth mindsetin omaaville henkilöille palaute kertoo sen hetkisestä osaamisesta, mutta palaute ei mittaa ihmisen kykyä ja potentiaalia pitkällä aikavälillä. Heillä fokus on oppimisessa. He pyrkivät oppimaan lisää ja parantamaan toimintaansa, jos sillä hetkellä eivät suoriudu tehtävästä vaaditulla tavalla. He käyttävät sisäistä motivoivaa puhetta haasteiden kohtaamisessa sekä yrittävät aikaisempaa enemmän ja etsivät uusia toimintatapoja entisten tilalle, jos nykyinen toimintatapa ei tuota tuloksia. Growth mindsetin kehittymistä voidaan tukea tietynlaisella palautejärjestelmällä ja tavoiteasetannalla, minkä pohjalta voidaan kehittää yrityksen tai organisaation toimintatapoja ja toimintajärjestelmää.

Ns. perinteinen osaamisen johtaminen voi joutua vaikeuksiin, jos osaamisen johtamisen prosessi kestää useita kuukausia ja jos kompetenssivaatimukset määritellään hyvin tarkkaan substanssista lähtien. Tällöin aika voi ajaa ohitse. Toimintaympäristön nopea muutos tuo uusia kompetenssivaatimuksia ja tekee aikaisemmat oppimistavoitteet tarpeettomiksi.  Olisiko hyödyllisempää, jos organisaatiossa määriteltäisiin vain muutamia strategisesti tärkeimpiä oppimistavoitteita ja loppu työpanos osaamisen johtamiseen käytettäisiin oppimiskyvyn ja -edellytyksien parantamiseen? Petteri Kallio kirjoittaa blogissaan tulevaisuuden digitaidoista ja yksikään niistä ei liity substanssiin. Tulevaisuuden digitaidot liittyvät enemmän oppimiseen ja itsensä johtamiseen, kuin tietyn tekniikan osaamiseen. Ja olisiko hyödyllisempää, että oppimistavoitteita asetettaisiin useammin lyhyissä arkisissa keskusteluissa kollegoiden ja esimiesten kanssa kuin kerran vuodessa kehityskeskustelun yhteydessä? Tällöin oppimistavoitteet olisivat paremmin ajantasalla muuttuvat toimintaympäristön kanssa.

Tulevaisuuden johtajan teesit

No LeaderAjat ovat muuttuneet, niin pitäisi johtajuudenkin. Kahden viimeisen vuoden aikana olemme tunnistaneet nämä viisi asiaa, joita tulevaisuuden johtajalta vaaditaan.

TEE TYÖTÄ, JOLLA ON ITSELLESI MERKITYSTÄ

Steve Jobs on sanonut, että ainoa tapa tehdä hyvää työtä on rakastaa työtä jota tekee. Työn ei tarvitse aina olla naminamia, mutta sillä pitää aina olla merkitys. Mieti siis ainakin kerran viikossa peilin edessä, miksi sinä menet töihin. Jos joka kerta vastaukseksi tulee jokin muu kuin työn sisältö on ennen pitkää vaihdettava työpaikkaa. Ihmiset nimittäin epäonnistuvat valitettavan usein asioissa joista eivät pidä. Lisää mielekkäästä johtamisesta voi lukea Lauri Järvilehdon blogista.

MOTIVOI TIIMIÄSI

Tämä on omasta mielestäni nykyjohtajan tärkein ominaisuus. Sinun tehtävänäsi on saada joukkueesi silmät loistamaan. Tartuta oma innostuksesi heihin ja katso mitä tapahtuu. Innostuksesta hyvän kirjan on kirjoittanut Pauli Aalto-Setälä.

OLE OMAN KALENTERISI HERRA

Sinun on pidettävä kiinni kalenteristasi enemmän kuin Frodo ja Bilbo pitivät kiinni sormuksesta. Muista, että tärkein resurssisi on aika. Arnoldin “sleep faster” ei myöskään toimi kaikille. Älä anna muiden päättää koska työsi teet, äläkä vapauta kalenteriasi muiden varattavaksi avoimesti. Ennen pitkää huomaat tekeväsi kaikkea muuta kuin omaa työtäsi. Varaa aikaa kalenteristasi myös ajatteluun. Viisi trendikästä askelta kohti parempaa ajanhallinta by David Allen.


VIESTI TEHOKKAASTI

Sinun pitää osata vaikuttaa ihmisiin puheissasi ja neuvotteluissa. Sinun on osattava johtaa myös verkostoja, jotka ovat nykypäivänä digitaalisia. Juhlapuheiden aika on tavallaan ohi, tai sitten juhlapuhetta pitäisi pitää joka päivä ja joka kanavassa. Johda omalla mielipiteelläsi kanavasta riippumatta. Hyvä blogi viestinnän jalosta taidosta.
OPETTELE JA KOKEILE ROHKEASTI UUTTA

Samoilla vanhoilla tempuilla saat samoja tuloksia. Miksi et vaihtaisi tulokulmaa ja tekisi asioita välillä eri tavalla? Opettele itse aktiivisesti uusia asioita, äläkä ikinä tuomitse muiden näkökulmia. Never Stop Learning.

Tutustu tästä menneeseen FUTURE LEADERSHIP-ohjelman sisältöihin uutta odotellessa.

Olisitko sinä seuraava?

[youtube https://www.youtube.com/watch?v=kUh18s1Dxo8?list=PLlxl-dZnUVHM7GBeMegCnvIdo8pSJLMtT&w=560&h=315]

Kynä on miekkaakin vahvempi, jos se on laserkynä.
Kynä on miekkaakin vahvempi, jos se on laserkynä.

Kirjoittaja on Aducaten Petteri Kallio, jolle innostuminen on kroonista.Hän on vetänyt myös kahta EU:n rahoittamaa johtamishanketta ja paria yritystä, vaihtelevalla menestyksellä.

Seuraava Future Leadership -koulutus alkaa syksyllä Joensuussa.