Kansainvälisten lääkäreiden uusittu täydennyskoulutus käynnistyy 

Kuinka saada kansainväliset lääkärit töihin Suomessa – suomen kielellä? Lääkärin suomi -koulutuksen suomen kielen opettajat kertovat hankkeesta, sen tavoitteista, ja mitä hankkeessa tapahtuu juuri nyt.

Taustaa hankkeesta

Lääkärin suomi -koulutuksia on järjestetty Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä vuodesta 2016 lähtien. Koulutus on tarkoitettu lääkäreille, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa muualla kuin Suomessa.  

Lääkärin suomi -koulutuksen tavoitteena on se, että lääkärillä on ammatilliset ja kielelliset valmiudet suomalaisessa työelämässä toimimiseen. Valviran kuulusteluissa mitataan näitä valmiuksia, ja kuulustelujen läpäiseminen on vaatimuksena lääkärin työn harjoittamiseen Suomessa. Laillistamiskuulusteluissa vaaditaan nykyään vähintään B2-tason suomen kielen taitoa.

Uudet tuulet 2021–2024 

Lääkärin suomi -hanketta kehitetään ja pilotoidaan Talent Boost -rahoituksella 2021–2024. Koulutuksen suunnittelussa mukana on kolme yliopistoa: Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Jokaisesta yliopistosta on mukana S2-osaamista ja lääketieteen osaamista.  

Uuden opetussuunnitelman mukainen koulutus alkaa syksyllä 2022. Hakuaika koulutukseen on käynnissä 27.5. saakka ja elokuussa järjestetään pääsykokeet, joiden perusteella valitaan koulutukseen 20 opiskelijaa.  Koulutus kestää vuoden. Integroidussa opetuksessa kielenoppimisen tavoitteet ja sisällöt on solmittu yhteen ammatillisten tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Tämä edellyttää suomen kielen opettajien ja lääketieteen kouluttajien tiivistä yhteistyötä.   

Ammatillisessa osiossa tavoitteena on opettaa sellaisia taitoja, joita Suomen ulkopuolella opiskelleella lääkärillä ei voi olettaa olevan ennestään, kuten esimerkiksi suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän tuntemusta, erilaisten lausuntojen kirjoittamista ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Suomen kielen opetus tukee näitä tavoitteita. Kaikkein keskeisin tavoite suomen kielen kannalta on kuitenkin potilaan kanssa keskustelun sujuminen. Sitä vaatii myös potilasturvallisuus.  

Mitä hankkeelta odotetaan?  

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien taidot ja tiedot saadaan suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Valviran laillistamisprosessi on raskas ja aikaa vievä. Tavoitteena on nopeuttaa tätä prosessia.  

Entistä tiiviimpi yhteistyö suomen kielen opettajien ja lääkärikouluttajien kesken luo mahdollisuuden syventää kansainvälisten lääkäreiden osaamista ja taitoja.  

Koulutukseen integroitu työharjoittelu eli amanuenssuuri tuo käytännön työelämän lähemmäksi koulutuksen tavoitteita. Koulutuksessa on nyt mukana erilliset kielen oppimisen tavoitteet myös amanuenssijakson ajaksi, tarjolla on kielitukea ja ohjausta.  

Maahanmuuttajalääkärien täydennyskoulutushanke on yksi suunnannäyttäjistä laajemmassa pyrkimyksessä täsmentää työelämän kielitaitovaatimuksia ja kehittää alakohtaista kielenoppimista. 

Yliopistojen välinen yhteistyö mahdollistaa hyvien käytänteiden jakamisen ja uusien innovaatioiden syntymisen.  

Lue Lääkärin suomi -hankkeesta lisää täällä.

Blogikirjoitus on julkaistu myös Kielibuustin blogissa.

Kirjoittajat,
Tuula Korhonen, Itä-Suomen yliopisto / Jatkuvan oppimisen keskus
Taina Pitkänen, Tampereen yliopisto
Saija Pyhäniemi, Helsingin yliopisto
Maija Tervola, Tampereen yliopisto

Asiakasprofiileista konkretiaa koulutusten suunnitteluun: Saavutettavan koulutuspolun kautta työelämään

Jatkuvan oppimisen toimijat tietävät, että täydennyskoulutuksiin osallistuvat usein samat, valmiiksi hyvän koulutuksen ja työmarkkina-aseman omaavat osallistujat. Miten saisimme jatkuvan oppimisen ja työelämän ulkopuolelle jääneet osallisiksi oman osaamisen kehittämiseen, uudenlaiseen opiskeluun ja sen tuomiin mahdollisuuksiin työelämässä?

Riverian, Karelian ja UEFin yhteinen Vauhtia uralle -hanke pyrkii tuottamaan joustavia, erilaisille kohderyhmille soveltuvia osaamisen kehittämisen polkuja ja täydennyskoulutusta. Tässä hyödynnämme mm. erilaisia palvelumuotoilun keinoja. Jotta saisimme ensi käden tietoa siitä, millaista koulutusta eri kohderyhmille tulisi suunnitella ja miten koulutukseen osallistumisen kynnystä voisi madaltaa, olemme kääntyneet ohjauksen ja työllisyydenhoidon ammattilaisten puoleen.

Asiakastarpeet esiin työllisyystoimijoiden maakuntakierroksella

Edellisessä Vauhtia uralle -blogissa Karelian projektiasiantuntija Niina Pennanen kertoi hankkeen Kiteen, Outokummun ja Nurmeksen seuduilla järjestämistä työpajoista. Niissä keskustelimme työllisyyttä ja työvoiman saatavuutta edistävien ammattilaisten kanssa. Määrittelimme yhdessä tyypillisiä asiakasprofiileja, konkreettisia osaamisen kehittämisen tarpeita ja koulutuspolkuja, joilla osallisuus ja työllistyminen olisi erilaisille oppijoille mahdollista.

Asiakastarinoista tunnistimme mm. ikään, kansallisuuteen, kielitaitoon, työkykyyn, asuinpaikkakuntaan, tuloihin ja tuloloukkuihin, asenteisiin ja liikkuvuuteen liittyviä, osallistumista rajoittavia tekijöitä.  Niihin pohdimme nyt hyviä ohjauksellisia ja koulutuksellisia ratkaisuja. Nostan tässä blogissa esiin kaksi akuuttia asiakastarvetta: työelämään pyrkivät kansainväliset asiakkaat ja 50+ ammatinvaihtajat, joiden digitaidot eivät riitä monimuotoiseen oppimiseen ja digitalisoituvaan työelämään.

Kuva: Pixabay

Jääkö kansainvälinen ammattilainen pysyvästi työelämän kynnykselle?

Kansainvälisen asiakkaan profiilin alle sijoittuu varsin heterogeeninen ryhmä nuoria ja vanhempia, Suomessa ja/tai lähtömaassa tutkintonsa suorittaneita henkilöitä; käytännön ammattilaisia ja korkeasti koulutettuja osaajia.

Työmarkkinoita kohti pyrkiville maahanmuuttaneille henkilöille on ehdotettu vahvaa, henkilökohtaista koulutus- ja työelämäohjausta. Opiskelu ja alan vaihtaminen innostaa enemmän, kun silmissä häämöttää asiallisesti palkattu ja mielenkiintoinen työpaikka. Koulutusorganisaatioiden tulisi myös muotoilla osaamisen täydentämiseen selkeitä ja ymmärrettäviä koulutuspolkuja, joissa opintojen päätepiste ja sitä seuraava käytännön työelämä hahmottuu selvänä.

Koulutus yksin ei tee autuaaksi. Jos aikuinen maahanmuuttanut henkilö suorittaa jo toista tai kolmatta suomalaista tutkintoaan ilman työllistymistä, voi jo miettiä, mikä nostaa työelämän kynnyksen näin korkeaksi? Oliko alan valinta alkuunkaan realistinen – tai olisiko myös työelämän vastaanottokyvyssä parantamisen varaa? Myös työnantajille suunnattava koulutus ja tuki nähdään hyvänä keinona parantaa näiden kansainvälisten asiakkaiden työllistymistä.

Digitaidot ja oppimisen taidot esteenä työllistymiselle

Työllisyystoimijat kohtaavat myös pitkään työelämässä tai työttömänä olleita henkilöitä, joille alan vaihto tai täydennyskoulutus on välttämättömyys, esimerkiksi työkykyyn tai työpaikkojen saatavuuteen johtuvista syistä.

Oman osaamisen kehittäjältä edellytetään vahvaa arjen ja ajankäytön hallintaa, aktiivista oman työn johtamista ja teknisiä taitoja. Oppiminen onnistuu, kun tarjolla on laadukasta ohjausta ja mahdollisuuksia harjoitella uusia opiskelutapoja. Opiskeluun valmistavia matalan kynnyksen palveluja ja opiskelun arkeen orientoivia koulutuksia tulisikin olla helposti tarjolla kaikille osaamistaan päivittäville.

Verkkovälitteisyys parantaa koulutuksen tarjontaa etenkin niillä alueilla, joilla julkiset liikenneyhteydet ovat heikot. Samalla se kuitenkin heikentää koulutuksen saavutettavuutta niillä osallistujilla, joilta puuttuvat digioppimisen valmiudet, tekniset välineet, toimivat verkkoyhteydet tai jopa kaikki edellä mainitut.

Korona-aika siirsi meidät kouluttajat nopeasti monipaikkaisen verkko-oppimisen maailmaan. Koulutusorganisaatioiden tulisi nyt varmistaa, että myös niiden aikuiset asiakkaat ovat oman digiloikkansa ottaneet. Myös lähiopetuksella on edelleen paikkansa. Osallisuuden ja aktiivisuuden kokemus vahvistuu eri tavalla lähikontaktissa ja yhteistoiminnallisessa oppimisessa.

Haasteita ratkotaan yhteystyössä, koulutus kerrallaan

Asiakasprofiilien ja -tarinoiden kautta pääsemme käsiksi kouluttautumisen ja työllistymisen isoihin rakenteellisiin tekijöihin, mutta myös pienempiin ja nopeammin ratkaistaviin arjen haasteisiin. Vauhtia uralle -hankkeessa haemme kysymyksiin konkreettisia ratkaisuja kolmen koulutusorganisaation yhteisten pilottien kautta.

Tieto on johtanut toimintaan. Edellä mainittujen pajojen tuloksena hankkeemme valmistelee esimerkiksi moninaisen työyhteisön esimiestyöhön ja kansainvälisen osaajan työpaikkaohjaukseen liittyvää koulutusta. Myös palvelujen saavutettavuuteen ja tasapainoisesti monimuotoiseen opetukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota täydennyskoulutuksissamme.

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Heli Kaarniemi on suunnittelija ja hankeasiantuntija, jonka erikoisalaa on monitieteellinen täydennyskoulutusten suunnittelu, ohjaus ja pedagoginen kehittäminen. Hän on tuottanut monimuotoista täydennyskoulutusta ja hankkeita mm. opetus-, ohjaus- ja terveysalalle sekä kansainvälisille osaajille.