SciFest®on Joensuun Tiedeseura ry:n ja Itä-Suomen yliopiston järjestämä kaikille avoin tiede- ja teknologiafestivaali, joka järjestetään joka vuosi Joensuussa. Jo 12. SciFest järjestettiin 17.-18.5.2018. Pääosassa ovat erilaiset työpajat, joissa pääsee itse kokeilemaan ja tekemään. Teemana oli tänä vuonna Tiede kohtaa kulttuurin, mutta kaikki aihepiirit olivat sallittuja.
Kirjasto oli mukana Valeuutispajalla, joka osoittautui suosituksi. Pajassa voi sekä pelata Kahoot!-peliä ja päihittää kaverinsa tiedoillaan luotettavasta ja epäluotettavasta mediasta, että luoda oman valeuutisen ja julkaista sen — joko yksin tai pienryhmänä. Alustana valeuutisille toimi Koululehtikone, joka on maksuton verkko-ohjelma, jolla koulut ja luokat voivat tehdä opettajan johdolla ryhmätyönä oman aikakauslehden. Lopputulos on nähtävillä verkossa.
Sekä lapset että nuoret (ja jotkut aikuisetkin) pelasivat ja kirjoittivat mielellään. Kirjaston SciFest-porukallakin oli hauskaa. (Eikä tämä ole valeuutinen.)
SciFest® is a yearly international festival aimed especially at children, students and teachers to learn about science and technology and the environment. In Finland SciFest takes place every year in Joensuu. The festival is free and open to all. The main element is workshops, where kids can try things out for themselves. This year the theme was Science goes Arts but all topics were allowed.
UEF Library had a Fake News Workshop. It turned out to be popular. There were two activities. You could play Kahoot! mobile game and beat your classmates in knowledge about reliable and unreliable media. Also, you could — on your own or as a small group — create fake news and publish them using Koululehtikone, a free tool for school magazines. The outcome is available online.
Both the children and the youth (and some adults) were eager to play and write. The UEF Library SciFest team had fun, too. (This is not fake news.)
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Vuoden 2017 kirjastotilastot ovat valmistuneet ja niitä voi käydä tutkailemassa Tieteellisten kirjastojen tilastotietokannassa. Tässä tarkastelen kirjaston toiminnan kehittymistä viiden viime vuoden (2013 – 2017) aikana.
Kirjaston painettujen kirjojen lukumäärä on tasaantunut tuona kautena noin 700 000 kappaleeseen. Digitaalisten kirjojen määrä on puolestaan jatkanut kasvuaan vuoden 2013 noin 400 000 nimekkkeestä viime vuoden noin 600 000 nimekkeeseen. Näiden yhteenlaskettu nimekemäärä ylittää jo miljoonan.
Painettujen kirjojen vuotuinen lainaus on laskenut hitaasti noin 170 000 lainasta 140 000 lainaan. Sen sijaan e-kirjojen käytön määrä on kaksinkertaistunut tarkkailtuna viisivuotiskautena. Noin 900 000 katsotusta dokumentista on päädytty reiluun kahteen miljoonaan. Muidenkin digitaalisten aineistojen käyttöluvut ovat säilyneet suurina ollen miljoonaluokkaa. Lukumääräisesti suurin tietoaineistojen käyttö on siirtynyt lopullisesti digitaaliseen ympäristöön, kun e-kirjojen käyttöluvut ovat kasvaneet merkittävästi tänä kautena.
Kirjaston antama tiedonhaun opetus on ollut myös hienoisessa kasvussa ja siinäkin on siirrytty verkko-opetukseen. Kirjaston asiakastilojen kehittäminen näkyy sekä aukioloaikojen pidentymisenä että luku- ja työskentelypaikkojen lisääntymisenä.
Kirjaston toimintakulut ovat pysyneet käytännössä samana tänä aikana. Koska kulut ovat kuitenkin koko ajan kasvaneet, ovat tehostamistoimet vaikuttaneet niin, että kirjaston henkilöstän määrä on vähentynyt viisivuotiskaudella noin 15 henkilötyövuodella. Käytännössä vapautuva resurssi on käytetty aineistoihin, joiden hinnannousu on ollut noin 100 000 euroa vuodessa.
Kirjastomme onkin hyvin tehokas. Digitaalisen aineiston lataushinta on pienentynyt koko ajan (viime vuonna €1,26) ja kokonaiskulut suhteutettuna yliopistolaisiin olivat viime vuonna noin 400 euroa. Tällä yliopiston panostuksella kukin yliopistolainen saa edellä kuvatut kirjastoaineistot ja palvelut käyttöönsä.
Library statistics for the year 2017 have been completed and can be accessed by visiting The Research Library Statistics Database. In the following, I will review the development of the library during the last five years (2013 – 2017).
The number of print books in the library has been stabilized during that period to 700,000 copies. The number of digital books, on the other hand, has continued to grow from about 400,000 titles to some 600,000 titles in the year 2017. Their total number exceeds already a million titles.
The borrowing of print books has slowed down from about 170,000 loans to 140,000 loans. At the same time, the use of e-books has been doubled in numbers: from approximately 900,000 downloads to over two millions. The usage of other digital records has also remained high, the size being in one million downloads in each category. Thus, one can say that the major use of the documents has shifted to the digital environment, especially when the use of the e-books has grown significantly during this period.
The information skills training provided by the library has also increased a bit and it has also moved to eLearning. The development of the library’s premises is reflected both in prolonging the opening hours and in increasing the number of reading and working places.
The library’s operating costs have remained virtually the same during this period. However, as costs have increased all the time, the efficiency required from the library has meant a reduction in the number of staff in the library by about 15 person-years. In practice, the resource released has been used for the library collection, the price increase of which is around 100,000 euros per year.
Our library is very effective. The download price of digital material has been decreasing (last year € 1.26) and the total cost divided to each member of the university staff and students was about 400 euros. With this University’s contribution, each member of the academia gets the library resources and services described above.
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director
(Please, scroll down to read a short summary in English.)
Tietoasiantuntijan täytyy pysyä ajan tasalla monenlaisista asioista. Lääketieteen ja lähialojen suomalaisten kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistyksen Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry.:n tämänvuotinen kevätseminaari kokosi yhteen esityksiä monesta ajankohtaisesta aiheesta, jotka vaikuttavat eri alojen tietoasiantuntijoiden ja erityisesti terveystieteiden tietoasiantuntijoiden työhön.
Pääpuhujana oli dosentti Ilkka Kunnamo (Duodecim Oy) aiheenaan tyhjentävästi Big Data. Hän aloitti “big data” -käsitteen kuvailun neljän V:n avulla, jotka viittaavat datan määrään (volume), datan moninaisuuteen (variety), datan syntyvauhtiin (velocity) ja datan totuudenmukaisuuteen (veracity). Mieleenpainuvaa oli, miten datan määrä kasvaa tällä hetkellä kiihtyvästi. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi esimerkiksi, että vuonna 2012 vuosittain ilmestyvien uusien lääketieteellisten artikkeleiden määrä ylitti yhden miljoonan rajan, tai että yksi genomisekvensoija tuottaa viidessä kuukaudessa noin 650 teratavua dataa. Siinä on haastetta niin tutkijoille kuin tietoasiantuntijoillekin! Kunnamo esitteli myös visioita siitä, miten tulevaisuudessa meistä kerättyä moninaista datamäärää, kuten vaikkapa genomiikka- tai metabolomiikkatason tietoa, voitaisiin hyödyntää tehokkaammin terveydenhuollossa esimerkiksi mietittäessä lääkityksen aloittamisen hyötyjä potilaalle suhteessa siitä mahdollisesti potilaalle aiheutuviin sivuvaikutuksiin ja hänen kokemaansa elämänlaatuun. Kunnamo toi kuitenkin hyvin esille esityksensä lopussa, että vaikka tekoälystä saattaa olla apua esimerkiksi joidenkin sairauksien ennustemallien tuottamisessa, se ei korvaa laadukkaita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT). Kuten ihmistenkin tuottamaan dataan myös tekoälyn tuottamaan tietoon tulee suhtautua tieteellisen tutkimuksen edellyttämällä kriittisyydellä.
Ilkka Kunnamo puhui Big datasta.
Toinen kutsuttuja puhuja, johtava tietoasiantuntija (Helsingin yliopisto, Terkko Health Hub, kirjasto) Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta, joka on tekoälypohjainen tiedonhaun assistentti. Yksinkertaistettuna esittelet tiedonhaun aiheesi ja tutkimuskysymyksesi Iris.AI:lle lyhyellä englanninkielisellä abstraktilla, jonka jälkeen Iris.AI tekee erilaisia “viitekarttoja” aiheestasi. Kun annat palautetta Iris.AI:lle sen tekemän haun hyvistä puolista ja kerrot, mikä meni huonommin, Iris.AI oppii aiheestasi enemmän ja pystyy tekemään sinulle osuvamman haun. Aivan automaattiseksi tiedonhaku ei kuitenkaan ole muuttumassa, sillä ihmistä tarvitaan aina antamaan palautetta ja opettamaan konetta; tekoäly ei päihitä ihmisälyä! Muun muassa Itä-Suomen kirjastopäivillä on tarjolla lisätietoa tästä aiheesta.
Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta.
Kolmannen pidemmän esityksen aihe oli huippuajankohtainen EU:n tietosuoja-asetus, josta puhui kehittämispäällikkö Ulla Ahlblad-Bordi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Uuden EU:n tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) päätavoitteina on vahvistaa yksilön henkilötietojen suojaa ja yksilön oikeuksia mutta myös edistää tietojen liikkumista jäsenvaltioiden välillä. Yksilön henkilötietojen suoja ei suinkaan ole uusi asia, mutta uusi EU tietosuoja-asetus ja uusi kansallinen tietosuojalaki tuovat joitakin uusia periaatteita mm. henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi tutkimustiedon kerääminen, tiedon käyttö ja sen tuhoaminen tai arkistointi on suunniteltava entistä tarkemmin, ja tietosuojaan liittyvät riskit on otettava huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Yhä enemmän painotetaan sitä, että tutkittavilta tulee kerätä vain ne henkilötiedot, jotka ovat tarpeen tutkimuksen tekemisen kannalta. Tutkittavalla saattaa olla oikeus tarkastaa hänestä kerätty tieto, ja etukäteen on mietittävä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Uutena periaatteena on ns. tutkijan osoitusvelvollisuus eli on pystyttävä osoittamaan, että tietosuoja-asetuksen periaatteita on noudatettu. Myös oikeus tulla unohdetuksi, jatkuva päivitysvelvollisuus ja mahdollisuus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen ovat uusia määräyksiä. EU-tason tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä, jonka on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan eli 25.5.2018, kun tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa kaikissa jäsenmaissa.
Tuulevi Ovaska piti esityksen sote-uudistusta sivuavasta aiheesta.
Lyhyitä, 10-15 minuutin puheenvuoroja oli ohjelmassa jäsenistölle tehdyn kutsun pohjalta saatu mukaan neljä, joista kaksi UEFin kirjastosta. Erikoissuunnittelija Mari Mäkinen (THL) kertoi palvelujen kokeilevasta kehittämisestä otsikolla Tietoaineistot tehokäyttöön ja informaatikko Arja Kunnela (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) otsikon JAMK – local global library in Finland! alla muun muassa monimuoto-opiskelun ja etätyön sekä koulutusmyynnin ja kansainvälisten hankkeiden kirjaston palveluille asettamista haasteista.
BMF:n seminaarit ovat ajankohtaisen tietoannin lisäksi aina myös erinomaisia verkostoitumistilanteita ja -tapaamisia, joissa sekä kohtaa uudelleen että tutustuu uusiin alan kollegoihin koko maasta.
Briefly in English: Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) is a professional association for medical and health librarians and information professionals in Finland. BMF’s spring seminar 2018 included presentations about Big Data, Articificial Intelligence in information retrieval, EU’s General Data Protection Regulation (GDPR), service development, libraries as both local and global services, library communications reorganisation and university hospital library services in the context of the health and social services reform.
Virpi Lindi, tietoasiantuntija | information specialist Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Esitysten materiaalit ovat