Tieto, tiede ja tutkimusjulkaisut | Knowledge, science and publications

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjaston avoimen tieteen eteen tekemä työ on yhtä iäkästä kuin kirjastojen olemassaolo. Kirjastojen ydintehtävänä on aina ollut jakaa ja järjestellä tietoa niin, että sen uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen on ollut mahdollisimman helppoa. Mikään tässä lähtöajatuksessa ei ole uutta. Kenttä ympärillä on vain mutkistunut ja edelleen muuttuva.

Nykyajan sähköinen ja samalla mahdollisimman avoin saavutettavuus on ensisijaisen tärkeää eritoten tilanteessa, jossa kehittyvätkin maat rakentavat kiihtyvällä tahdilla infrastruktuuriympäristöjään, mutta monessa tapauksessa huomattavasti rajallisemmin resurssein kuin mihin me kehittyneissä maissa olemme tottuneet. Kustantajien jatkuvasti nousevat tilausmaksut eivät helpota kehittyvien maiden aineistonhankintaa. Rahalla ostettava avoimuus tätä näkökulmaa ajatellen ei ole enää eettisesti kestävä ratkaisu.

Kirjaston perustehtävänä on auttaa ja tukea tutkimustyötä, jolla toivottavasti voidaan muuttaa asenteita, murtaa ennakkoluuloja, sekä muokata maailmasta nykyistä parempaa paikkaa. Tieteellisten kirjastojen vastuu avoimen tieteen palvelujen tarjoajana on kehittynyt viime vuosina merkittävästi, esimerkkinä tästä on rinnakkaistallennuspalveluiden vakiintuminen useissa suomalaisissa korkeakouluissa.

Kuva: Antti Laurila

Itä-Suomen yliopiston kirjasto avustaa tieteentekijöitä sekä muita tiedeyhteisön parissa toimivia tahoja. Heti opintojensa alussa uusi opiskelija saa kirjastosta opastusta aineiston löytämiseen. Pikkuhiljaa hän lähtee järkeistämään pala palalta oman tieteenalansa konventioita. Hän kenties kyseenalaistaa tiedonhaun kurssilla entisiä tiedonhaun ja -hallinnan taitojaan samalla, kun hän muodostaa omaa ensimmäistä isompaa tutkielmaansa. Hän oppii kahlaamaan tietokantojen viidakossa ja hyödyntämään myös kansainvälisiä artikkeleita oman tutkielmansa pohjaksi. Kirjasto muistuttaa opiskelijaa opinnäytetyövaiheessa avaamaan lopputyönsä suuren yleisön saataville, ja avoimuudesta kiinnostuneille jatko-opiskelijoille on tarjolla luotettavaa ohjausta muun muassa aineistonhallintasuunnitelman tekoon sekä syvempää tiedonhaun ohjausta.

Jatko-opinnot huipentuvat useimmiten väitöskirjan laatimiseen ja väitöstilaisuuteen. Yliopistolla on tällä hetkellä neljä pääjulkaisusarjaa, joissa väitöskirjat julkaistaan tiedekunnittain. Kirjaston tuki ei tässä kohtaa ole vain teknistä teoksen verkkoon saattamista, vaan usein kirjaston asiantuntijat selvittävät julkaisusopimusten koukeroita ja kustantajien tahtotiloja tiedon levitykseen yhdessä julkaisusarjojen toimittajien kanssa. Samalla kaavalla tiedot tarkistetaan, kun tutkimusartikkeleita rinnakkaistallennetaan kohta kolmevuotissyntymäpäiviään viettävään UEF eRepository -julkaisuarkistoon.

Julkaisun valmistumisen myötä sen tiedot on myös kerättävä, tallennettava ja raportoitava opetus- ja kulttuuriministeriölle. Tämä toteutetaan kirjaston palveluna yliopistossamme, vaikka tekijä itse julkaisutietojen oikeellisuudesta vastaakin. UEF asiointipalvelun palvelulomake on avattu tutkijoille jo vuonna 2015, ja järjestelmä- sekä sisällöllistä neuvontaa on saatavilla myös palvelusähköpostiosoitteen kautta. Kirjasto tarkistaa jokaisen julkaisun tiedot ennen kevään lopullista yliopiston rahoitukseen vaikuttavaa tietojen lähetystä OKM:lle.

Kaikki tämä taustatoiminta tähtää tiedon avoimeen saatavuuteen, ja vaikka toisinaan avoimuuteen kannustaminen on kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan, silti jokainen ponnistus kannattaa. Peliä valemediaa tai höttösisältöjä vastaan ei ole vielä menetetty. Avoin toimintakulttuuri ja avoin tiede eivät ole mitään yleviä sanapareja, vaan sisältävät ajatuksen aktiivisesta toimimisesta myös arkipäivän tasolla sen eteen, millä todella on merkitystä.

Katso myös: Open UEF

Knowledge, science and publications

The concept of open science is not new, neither is the fact that libraries have always had an important role in making scientific publications available for those who need them. What has changed though, is the surrounding world, tools and the whole scientific “eco-system” and the expectations of what open science actually mean. Modern tools like the internet, gives us the possibility to disseminate scientific publications all over the world. With this possibility comes the responsibility to act, to provide information for those who need it – like we always have.

University libraries in Finland are nowadays responsible for various aspects of supporting open science. Self-archiving is an example of a service, which has grown from the margins to a common and a permanent library service within the recent years.

Kuva: Taina Sahlman

The University of Eastern Finland Library has a lot to offer to researchers and students. Courses in information skills to get everyone started, vast collections to support researching and studying, and finally something to help everyone with the final step of their current scientific journey: publishing. Whether it is a masters’ thesis, a doctoral dissertation or a scientific article, we have the services that can help you find the most open route for your publication. Sometimes interpreting the publishing agreements is required, even then we are here to help.

When the publication is ready, the research publication data is collected in the SoleCRIS- system as librarys’ service. It is the authors responsibility to provide correct metadata of the publication, but library does the final validation. Informing the library about the publications can be done with a service form found at UEF e-services. Self-archiving can be requested with the same form. The service has been up for more than two years already.

All this work done at the backstage serves the cause of openness. The battle against fake news and ignorance isn’t over yet – every action towards more open publications and more open world is needed. Librarys task is to be there and to serve this cause. Open science isn’t just an empty phrase — it is in the meaningful actions which a library does every day.

See also: Open UEF

 

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Kustantajat haluavat avoimuutta | Publishers want transparency

Please, scroll down to read a summary in English

10th Conference on Open Access Scholarly Publishing (COASP)

Avoin tiede ja tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus ravistelevat tiedekustantamisen vakiintunutta tilaa. Aiheesta on esitetty lukuisia julkilausumia, tiekarttoja ja tavoitteita. Näitä ovat esittäneet Euroopan komissio, kirjastot, tiederahoittajat, yliopistoverkostot ja itse kustantajatkin. Kehityksen lopputuloksena ei ole selkeä paradigman muutos, vaan sekava monihybridinen tila, jossa vanhat käytännöt säilyvät, vaikka uudet julkaisumuodot saavatkin elintilaa.
Open Access Scholarly Publishers -yhdistys (OASPA) on perustettu 2008 edustamaan avointen (OA) kustantajien etuja maailmanlaajuisesti kaikilla tieteellisillä ja teknisillä aloilla. OASPA järjestää vuosittain konferenssin, joka kokoaa yhteen päätöksentekijöitä, rahoittajia, kirjaston asiantuntijoita ja avointen julkaisuyhteisöjen avainhenkilöitä. Tapahtuma tarjoaa foorumin verkostoitumiselle, ideoiden vaihdolle ja tiedon jakamiselle, ja esittelee alan parhaita käytäntöjä ja innovaatioita.

Kuluvana syksynä (17.-19.9.) Wienin yliopistolla järjestettiin OASPAn juhlaseminaari toiminnan täytettyä 10 vuotta. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät kansainväliset OA-kustantajat. Seminaarissa keskusteltiin avoimen julkaisemisen historiasta ja toiminnan edistymisestä. Käsittelyssä oli aiheita myös monografioiden avoimeksi saattamisesta, rahoituksen kehittämisestä sekä kirjastojen ja kustantajien yhteistyöstä. Myös uudet kannanotot kuten tiederahoittajien Plan S herättivät keskusteluja.

Avoin julkaiseminen on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta muutosvauhti on edelleenkin hidasta. Halukkuutta kyllä löytyy, mutta kokonaiskuva puuttuu. Osapuolet syyttävät helposti toisiaan: rahoittajat tutkijoita, kirjastot kustantajia ja kustantajat kirjastoja ja tutkijakuntaa jämähtäneistä asenteista. Tosiasia on, että kaupallinen kustannustoiminta ei enää hyödytä itse tutkimusta tieteellisten seurojen kautta kuten joskus ennen. Kustannustoiminta on keskittynyttä, ja suuret toimijat taklaavat pienemmät paikalliset toimijat pois pelistä. Kaupalliset kustantajat ovat pysyvästi mukana tieteellisessä julkaisutoiminnassa, vaikka ei-kaupalliset instituutiot ja yliopistot sinänsä ovatkin merkittäviä OA-kustantajia.

Kustantajat ovat itsekin alan kehityksestä huolissaan. Impact factoreiden ja muiden julkaisuluokitusten käyttö tieteellisen laadun arvioinnissa estää tehokkaasti uusien lehtien nousun korkeammalle arvostuksen tasolle. Myös hybridilehtiä pidetään ongelmallisina: pienemmät kustantajat suhtautuvatkin varauksellisen positiivisesti tiederahoittajien Plan S -suunnitelmaan, jossa hybridilehdissä julkaisemista ei pidettäisi enää hyväksyttävänä avoimen saatavuuden muotona.

Pelikenttää sotkevat myös muutokset julkaisukentän käytänteissä. Kyse ei ole pelkästään uusista liiketoimintamalleista tai ansaintalogiikasta. Preprinttien julkaiseminen jo käsikirjoituksina, avoin vertaisarviointi sekä kustannustoiminnan kustannusten, käyttötilastojen ja julkaisudatan avoimeksi saattaminen tukevat välillisesti julkaisujen täyttä avointa saatavuutta. Digitaalinen viestintä on muuttanut täysin tiedejulkaisemisen ja oppineiden kommunikaation. Onkin hyvä kysymys, halutaanko tiedejulkaisemisen olevan tiedottamista vaiko viestintää?

Vertaisarvioinnin laatu on viime kädessä kriittinen tekijä, kun halutaan erottaa toisistaan tiukasti tieteelliset julkaisut ja hölynpöly. Vertaisarvioinnin standardisointi, avoimeksi ja julkiseksi tekeminen tukevat laajasti tieteen vaikuttavuuden kehittämistä ja brändäystä. Lukijalle pitää kertoa mitä kaikkea onkaan tehty etukäteen, jotta hän voi avata ja lukea tieteellisen artikkelin tai kirjan.

Ongelmia riittää, ja niiden ratkaisukeinoksi tarjotaan helposti uusia toiminta-alustoja, mittareita, julkilausumia ja kannanottoja. Todellisuudessa avoin saatavuus toteutuu vain rahoittajien, tutkijoiden, tutkimusinstituutioiden ja kustantajien yhteistyöllä, ei omia kantoja kiristämällä. Lisäksi avoimuus ja yhteistyö tukevat yhteiskunnallisestikin yhä tärkeämmäksi nousevaa jakamistaloutta ja vaikuttavuutta.

Kuva: Kirjastolainen väistää kevyesti saalistaja-kustantajan tarjouksen | Librarian avoids predator publisher’s temptation easily

Konferenssin vastaanotto pidettiin Wienin Luonnontieteellisessä museossa, jossa pääsimme katselemaan fossiileita ja dinosauruksia. Loppupuheenvuorossaan Mark Patterson (eLife) kiteyttikin: toivottavasti Plan S on kuin asteroidi joka tuhoaa dinosaurukset: maksumuurit, hybridijulkaisut ja epämääräiset lehtien paremmuusjärjestykset.

The 10th anniversary of our annual conference, the Conference on Open Access Scholarly Publishing (OASPA), took place in September 17th-19th, 2018, at the University of Vienna, Austria.

In its 10th anniversary year, COASP is a major annual scholarly publishing conference that brings the open access community together to discuss new developments and innovations in scholarly publishing, and unite in our shared goal to enable research around the world to be openly accessible. In this important celebratory year for COASP, we discussed the history of the movement and the great progress in open access publishing that has been made since COASP held its first conference in 2008, and reflect on where open access publishing is heading today.
Panel topics this year were: F.A.I.R. Research Outputs; Open Access Monographs; Transformative Agreements; and New Models in Open Access Publishing. Broad ranges of interdisciplinary global perspectives on other panels and in keynotes were hosted, and a large number of networking opportunities for further discussion and collaboration between attendees offered. Delegates from a wide range of backgrounds at all stages of their careers who are working in publishing, librarianship, government, higher education, funding agencies, non-profits, and other affiliated industries were participated.

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjoittajamaksuedut UEF-tutkijalle – tarjolla rahanarvoisia etuja | Article Processing Charge (APC) benefits for UEF researchers – benefits of monetary value available

(Please, scroll down to read in English.)

Oletko harkinnut tutkimusartikkelisi julkaisemista avoimena? Todennäköisesti se lisäisi artikkelisi saamia viittauksia ja tutkimuksesi tunnettavuutta tiedemaailmassa. Vaihtoehtoja avoimeen julkaisemiseen sinulla on useita:

  • julkaise artikkelisi kultaisen tien kautta (artikkeli OA-lehteen, jonka kaikki artikkelit ovat luettavissa vapaasti ilman tilausmaksuja),
  • vihreän tien kautta (artikkelin tallentaminen lehdessä ilmestymisen jälkeen avoimeen julkaisuarkistoon; ns. rinnakkaistallentaminen) tai
  • hybridilehdessä (tilausmaksullinen lehti, jonka yksittäiset artikkelit ovat lukijalle avoimia).

Artikkelin julkaiseminen avoimena sekä OA- että hybridilehdessä edellyttää kirjoittajamaksun (APC-maksu) maksamista lehden kustantajalle. Rinnakkaistallentaminen julkaisuarkistoon merkitsee yleensä viivettä artikkelin saamisessa avoimeksi, mutta kuluja siitä ei sinulle synny. Se on hyvä tehdä joka tapauksessa, vaikka julkaisisitkin artikkelisi OA- tai hybridilehdessä. Tämä tapahtuu kätevästi samalla lomakkeella, jolla ilmoitat julkaisusi kirjastolle SoleCrisiin tallennettavaksi.

Jos päädyt julkaisemaan artikkelisi avoimena ilman aikaviivettä joko OA-tai hybridilehdessä, sinun kannattaa tarkistaa, kuuluuko valitsemasi lehti kirjoittajamaksuedun piiriin. Kirjoittajamaksuetu tarkoittaa useimmiten joko alennusta kirjoittajamaksuun tai mahdollisuutta julkaista artikkeli avoimena kokonaan ilman kirjoittajamaksua.  Etu sisältyy joihinkin suomalaiselle tiedeyhteisölle e-aineistosopimuksia neuvottelevan FinELib-konsortion kautta solmittuihin lisenssisopimuksiin. Samalla kun FinELib neuvottelee ja sopii kustantajan kanssa e-lehtipaketin tilaushinnasta, sopii se myös kirjoittajamaksueduista konsortioon osallistuvien organisaatioiden tutkijoille. Kirjoittajamaksuedun sisältäviä sopimuksia on solmittu jo muutamien kustantajien kanssa, ja niiden määrä on kasvussa.

Kustantajasta riippuen edun piirissä voi olla hybridilehtiä ja/tai OA-lehtiä. Kirjoittajamaksuedut ovat kullakin kustantajalla mukana vain etukäteen määritellyissä lehtinimekkeissä, ja etujen suuruus ja laskentatapa vaihtelee. Myös kustantajien prosessit kirjoittajamaksuetujen saamiseksi vaihtelevat. Käytäntöjen monenkirjavuus johtuu siitä, että etujen sisällyttäminen lisenssisopimuksiin on vielä verraten uusi toimintatapa.

Kirjoittajamaksuetuun ovat oikeutettuja artikkelien vastuukirjoittajat (corresponding authors). Alennetustakin kirjoittajamaksusta vastaa tutkija tai tutkimusryhmä; ei kirjasto tai yliopisto. Itä-Suomen yliopisto on tällä hetkellä mukana Elsevierin ja Sagen kanssa solmituissa kirjoittajamaksuedun sisältävissä lisenssisopimuksissa, ja kirjoittajamaksuetu on jo nyt tarjolla noin 2400 lehteen. Sopimuksia kustantajien kanssa syntynee kevään aikana lisää, jolloin lehtienkin määrä kasvaa. Seuraa siis ainakin Yammerin openUEF-ryhmää, jossa avoimen julkaisemisen ajankohtaisasioista tiedotetaan! Tarkat ohjeet kirjoittajamaksuetujen saamiseksi löytyvät puolestaan yliopiston Open UEF -sivuilta avoimen julkaisemisen osiosta.

Ja jos jotain aiheeseen liittyvää kysyttävää pulpahti mieleesi, älä epäröi ottaa yhteyttä!

Have you considered OA publishing your research article? It would more than likely increase the number of times your article is cited and make your research more renowned in the academic world. You have several open publishing options:

  • you can publish your article choosing the path of gold OA (publishing the article in an OA journal where all the articles are accessible and free of charge to all readers),
  • green OA (storing, i.e. self-archiving the article to an open publication archive or repository after it has been published in a journal) or
  • hybrid publishing (publishing in a subscription-based journal where individual articles are open to all readers).

Open publishing an article in both OA and hybrid journal means that an article processing charge (APC) has to be paid to the publisher of the journal. Self-archiving to a publication archive or repository usually means that there is a delay in getting the article open, i.e. an embargo period but it will not incur costs. It is a good idea to self-archive an article even when it is published in an OA or hybrid journal. You can do it conveniently with the same form you use to send information on a publication to be stored into the SoleCRIS by the library.

If you decide to publish your article open without an embargo period either in an OA or hybrid journal, please remember to check if the journal in question is among the journals that have APC benefits for the UEF researchers. In most cases, the benefit means either a discount on the APC or a possibility to publish the article open without an APC. The benefit is included in some of the e-resource license agreements negotiated by the FinELib consortium for Finnish scientific communities. While negotiating and making contracts with publishers on the subscription rates of e-journal packages, the FinELib also agrees on the APC benefits for the researchers of the consortium’s member organisations. License agreements including the APC benefits have already been signed with some of the publishers and the number of such agreements is increasing.

Depending on the publisher, the journals with the benefit are hybrid and/or OA journals. Each publisher has predefined the journals that contain the APC benefit. The extent of the benefits and how they are calculated varies. In addition, the process of applying for the APC benefit varies with different publishers. The reason for the eclectic practices is that including APC benefits in the license agreements is still a relatively new policy.

The corresponding authors of an article are entitled for the APC benefit. The discounted APC fees, too, are paid by the researcher or research group, not by the library or university. At the moment, the University of Eastern Finland has APC benefits included in the licensing agreements with Elsevier and Sage, which means that the APC benefit is already available in about 2400 journals. It is expected that more agreements including APC benefits will be signed with publishers during the spring. That, of course, means that the number of journals with APC benefits will increase as well. Therefore, please remember to follow at least the openUEF group in Yammer where you can read the latest news in open publishing. Detailed instructions on how to get the APC benefits can be found from the Open publishing section in the university’s Open UEF pages.

If there is anything you would like to ask on the topic, please do not hesitate to contact me!

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services
e-mail: kaarina.merilainen[at]uef.fi

Käännös | Translation: Suvi Tolvanen

Kuva | Photo: JeongGuHyeok, Pixabay

Jaa tämä / Share this
Share

Piipahdus Tromssassa: Munin Conference on Scholarly Publishing | Visiting Tromsø: Munin Conference on Scholarly Publishing

(Please, scroll down to read in English.)

Missä oltiin? Mitä tehtiin? Mitä jäi mieleen? Kaisan ja Tuulan matkakertomus Kuopio-Helsinki-Oslo-Tromssa-Oslo-Helsinki-Kuopio

Pohjolan talvi pääsi yllättämään matkalaiset lumituiskulla. Menomatka Oslon kautta kesti 24 tuntia suunnitellun 10 tunnin sijaan. Helsingistä Osloon lähtevä lento oli neljä tuntia myöhässä, minkä seurauksena myöhästyimme Tromssan lennolta. Oslossa ennätimme nukkua neljän tunnin yöunet, minkä jälkeen suuntasimme takaisin lentokentälle ja Tromssan koneeseen. Virkeinä siis aamupäivällä perillä konferenssissa, kolme tuntia konferenssin alusta myöhässä tosin.

Tromssan kaupungin keskusta | The city of Tromsø

Vuosittaisen pohjoismaisen konferenssin ydinteemoina ovat tieteellinen julkaiseminen, viestintä ja avoin tiede. Osallistuimme konferenssiin posteriesityksellämme ”Case Open UEF – To do together”. <Näkökulmanamme oli avoimen tieteen toteuttaminen UEFissa yhteistyössä yliopiston eri palveluiden kanssa.

Munin-konferenssi pidettiin 22.-23.11. Tromssassa UiT the Arctic University of Norwayssa. | The Munin conference took place 22–23 Nov 2017 at the Tromsø campus of UiT The Arctic University of Norway.

Kahden päivän ohjelma oli tiivis, mutta mahdollisti ammatillisen verkostoitumisen ja ajatustenvaihdon pohjoismaisten kollegoiden kanssa. Avoin tiede nähdään yleisesti tärkeänä, mutta Pohjoismaissakin osalle maista avoin julkaiseminen on jo arkipäivää, kun taas osa vasta perehtyy aiheeseen. Käytännön toteutuksen toimintatapoja monin paikoin vielä haetaan.

Konferenssin kohokohdat:

  • Maat suosivat avoimessa julkaisemisessa eri malleja. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi panostavat OA-lehtiin (kultainen reitti). Näin julkaisut saadaan avoimiksi heti ja embargoilta vältytään. Meillä UEFissa suositaan ensisijaisesti rinnakkaistallentamista (vihreä reitti).
  • Norjassa OA-prosentti on jo 70 % (UEF noin 38 %).
  • Ruotsin OA-mallia ollaan vasta rakentamassa. Suunnittelua toteuttavat yhteistyönä Ruotsin kansalliskirjasto ja Vetenskapsrådet eli Swedish Research Council. Tavoitteena, että vuoteen 2026 mennessä kaikki julkisella rahoituksella tuotetut tieteelliset julkaisut avataan julkaisuhetkellä. Avaaminen koskee myös tutkimusdatoja. Pohdinnassa on vielä, miten toiminta saadaan tuotua käytännön tasolle.
  • Posterikeskusteluissa nousi esiin etenkin UEFin datanhallinta ja jatkokoulutettavien kurssi, joka on avoimesti verkossa ja sisältää tutkimusdatan hallintaa. Tutkimusdatan hallinta tuntuu kaikilla olevan vielä niin sanotusti hakusessa.
  • Henkilökunnalle suunnattu koulutustarjotin herätti kiinnostusta.
  • Meille esitetyt kysymykset liikkuivat kuitenkin osittain myös hyvin perustasolla: Mitä OA-julkaisemisen vaihtoehdot ovat? Mistä OA-lehtiä löytää?

Mendeleyllä on tutkijoille ilmaisia palveluja datanhallintaan. Tutustutaan tähän palveluun ja selvitetään olisiko käyttökelpoinen UEFissa.

Lähde | Source: http://septentrio.uit.no/index.php/SCS/article/view/4257/395 Federica Rosetta, Elsevier.Yhteenveto: Yhdessä oli mukava matkustaa haasteista huolimatta. Tromssasta näimme lentokentän, hotellin ja konferenssin luentosalin. Valaita tai revontulia ei näkynyt. Pimeää oli (sininen Mørketid). Ensi kerralla vähän löysemmällä aikataululla. Ja kohti etelää.

So, where were we? And doing what? What’s to share? Kuopio-Helsinki-Oslo-Tromsø-Oslo-Helsinki-Kuopio travelogue by Kaisa and Tuula.

The Nordic winter surprised the travellers with a blizzard. The trip via Oslo took 24 hours instead of the planned ten hours. The flight from Helsinki to Oslo was four hours late, due to which we were late from our Tromsø flight. We spent our short four-hour night in Oslo. Bright and lively as we were, we arrived at the conference, although three hours late from the opening.

The core themes of this annual Nordic conference (22nd–23rd November, 2017) are scientific publishing, communications and open science. We participated in the conference by presenting our poster “Case Open UEF – To do together” . Our viewpoint focused around how open science is put into practise in the UEF in collaboration with other university services

Our two-day schedule was rather tight, but made professional networking and discussion with our Nordic colleagues possible. Open science is generally considered as an important factor. Still, in the Nordic countries, open publishing is commonplace for some, while the others are still getting to know the subject. Many are still looking for suitable practical methods of open publishing.

Conference highlights:

  • In theory, principles of open publishing have been acknowledged. Countries tend to favour different models in open publishing. For instance, Norway and Sweden invest in OA journals (gold open access). This helps to get publications open right away and to avoid embargoes. In the UEF, our favoured choice is self-archiving (green open access).
  • In Norway, OA percentage is already at 70% (in UEF approx. 38%).
  • The Swedish OA model is still under construction. The National Library of Sweden and the Swedish Research Council carry out the planning in collaboration. The goal is that by the year 2026, all publicly funded scientific publications are openly published right away when released. This would also concern research data. How this is practically put into action is under speculation.
  • In the poster discussion, especially UEF Data Management and post-graduate training turned out to be topics of interest. It is worth mentioning, that the latter is openly available online and it features research data management, which seems to be an unfamiliar subject for most people.
  • The staff-centred UEF training menu seemed to captivate attention.
  • Questions targeted at us considered also very basic-level matter: What are the options in OA publication? How to find OA journals?
  • Mendeley has free data management services for researchers (see graph above). We are going to get to know this these services and find out if they were useful in the UEF.

Conclusions: Regardless of the mentioned challenges, it was a convenient trip. We got to see the airport, our hotel and the conference hall in Tromsø. We could not spot whales or northern lights. It was very dark (the blue Mørketid). Next time, let’s loosen up the schedule. And let’s head south.

More information:

Program and presentations

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | information specialist
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Kuvat  | Photos: Tuula Rissanen

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Tieteellinen tietohuolto ja Suomen tulevaisuus | Finland100: Scientific Information Management and Finland’s Future

(Please, scroll down to read in English.)

Suomessa on laaja-alaisen korkeakouluopetuksen avulla saavutettu  korkea sivistystaso ja monipuolinen osaaminen. Tutkimustoiminta luo uutta tietoa ja antaa aineksia hyvän elämän, toimivan yhteiskunnan ja menestyvän talouden rakentamisessa. Tieteelliset kirjastot ovat olennainen osa koulutuksen ja tutkimuksen suomalaista menestystarinaa. Ne myös välittävät tutkittua tietoa kansalaisille, sillä julkisin varoin ylläpidetyt tieteelliset kirjastot ovat Suomessa avoimia kaikille. Digitalisaatio sekä opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen ovat haastaneet kirjastot kehittämään huomisen palveluja jo tänään.

Tieteellisten kirjastojen ja korkeakoululaitoksen kehityskaudet Suomessa voi jakaa kolmeen. Ensimmäisessä vaiheessa Suomeen synnytettiin yliopistolaitos. Tämä kausi kesti aina Turun yliopiston perustamisesta 1950-luvulle saakka. Tässä vaiheessa tieteellinen kirjastotoiminta tuki ennen kaikkea oppimista ja tutkimusta paikkaan sidotussa yliopistossa painetulla kokoelmallaan.

Toinen vaihe liittyy suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja korkeakoulutuksen rooliin siinä. Vaihe alkoi laajeta 1950-luvulla ja sen aktiivisimmat vaiheet olivat 1970- ja 1980-luvut. Tänä aikana pyrittiin luomaan Suomeen tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ja tehdä tutkimusta koko maassa. Tavoitteeksi asetettiin myös kansakunnan koulutustason nostaminen. Tämä tuotti myös suomalaisen yhteiskunnan nopean taloudellisen kasvun. Tässä kirjastoilla oli merkittävä rooli. Painetun dokumentaation aikana ne varmistivat yhteistyöllään sen, että Suomessa oli saatavilla tarvittavat tieteelliset kokoelmat ja että tämän aineiston yhteiskäyttö mahdollistui kirjastojen välillä. Samalla Suomeen luotiin laaja kaikille kansalaisille avointen tieteellisten kirjastojen verkosto — asia, joka ei ole itsestäänselvyys.

1990-luvulla alkoi digitalisaation ja kansainvälisyyden kausi. Poliittisesti tämä aika alkoi vähentää valtiovallan suoraa ohjausta korkeakouluissa. Tosin näyttää siltä, että välillinen ohjaus lisääntyi vähintään samassa suhteessa. Kirjastoissa merkittävin muutos oli siirtyminen digitaalisiin aineistoihin, joka tällä hetkellä on tieteen ensisijainen tapa välittää tutkimustietoa. Aineistojen yhteiskäyttö vaikeutui maksumuurien tultua digitaalisiin aineistoihin ja tämä alkoi rajoittaa suomalaista ideaa kaikille yhtäläisistä mahdollisuuksista.

Parhaillaan on käynnistymässä uusi vaihe, jossa tieteen ja tutkimusjulkaisujen avoin käyttö digitaalisissa ympäristöissä näyttää nousevan uuden murroksen synnyttäjäksi. Tieteestä tulee aidosti globaalia ja sen tekemisen mahdollisuudet paranevat ainakin aineistojen avautuessa kaikille ihmisille. Kirjastojen perinteinen tehtävä taata tutkimuksen tulosten säilyvyys tuleville sukupolville ja mahdollistaa niiden käyttö kaikille tarvitsijoille on nyt teknisesti mahdollista. Poliittisen vaikuttamisen ja uusien palvelujen luomisen aika on siis alkanut.

Finland has a high level of education and a wide range of competence built through extensive university education. Research creates new knowledge and provides the ingredients for building a good life, a functioning society and a successful economy. Academic libraries are an integral part of the Finnish success story of education and research. They also pass on the scientific information to the public, as the academic libraries are open to everyone in Finland. Digitalisation and the internationalisation of teaching and research have challenged libraries to develop tomorrow’s services already today.

The development periods of the academic libraries and the higher education institution in Finland can be divided into three. In the first phase, the university institution was established in Finland. This period lasted from the foundation of the University of Turku until the 1950s. At this stage, the academic library activities supported, above all, learning and research in local universities with a printed collection.

The second phase is related to the construction of a Finnish welfare society and the role of higher education in it. The phase began to expand in the 1950s and its most active stages were the 1970s and 1980s. During this time, efforts were made to create equal opportunities in Finland to study and conduct research throughout the country. The goal was also to raise the educational level of the nation. This also gave a rise to the rapid economic growth in the Finnish society. Libraries played an important role here. During the printed documentation, they collaborated to ensure that the necessary scientific collections were available in Finland and that this material was shared between the libraries. At the same time, a wide network of open-to-all academic libraries was established in Finland.

In the 1990s, the era of digitalisation and internationalisation started. Politically, during this time, the direct government control over the higher education institutions began to be reduced. It seems, however, that indirect control increased at least in the same proportions. The most significant change in libraries was the transition to digital content, which is at the present the de facto way for science to transmit research results. Access to materials became more difficult since the paywalls started to occur within the digital resources and this started to limit the Finnish idea of ​​equal opportunities to all users.

A new phase is currently emerging, in which the open use of science and research publications in digital environments is evolving rapidly. Science becomes genuinely global and the opportunities for studies and research are improved when publications and data are opened to all. The traditional function of libraries: to guarantee the archiving of research results for future generations and to enable them to be used by all in need is now technically feasible, the time for political lobbying and the creation of new services has begun.

Teksti|Text: Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director
Kuvat|Photos: Taina Sahlman & Pixabay

Jaa tämä / Share this
Share