Terveisiä Kuopion kampuskirjaston uudelta työntekijältä | Greetings from a new staff member at Kuopio campus library

(Please, scroll down to read in English.)

Hei kaikille! Olen Jaakko Nyrönen, ja aloitin tietopalveluneuvojana verkko- ja julkaisupalveluissa Kuopion kampuskirjastossa tammikuussa 2021. Lähtöisin olen Keski-Suomesta, vaikka Itä-Suomessa olenkin asunut jo pidempään. Opinnot sain valmiiksi Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella (Suomen historia). Tuolloin kiinnosti historiallinen kriminologia. Informaatiotutkimuksen opinnot tein myöhemmin Oulun yliopistoon.

Valmistumisen jälkeen olen ollut töissä opettajana / yläkoulun erityisopetuksessa sekä kirjastovirkailijana, kirjastonhoitajana ja informaatikkona yleisessä ja korkeakoulukirjastossa. Kirjastoissa olen päässyt tekemään kaikenlaista, liittyen vaikkapa verkko-opintojen suunnitteluun ja toteutukseen, kirjastojärjestelmiin, kuvailuun tai julkaisutoimintaan. Nyt työ UEFissa onkin välistä mukavaa vaihtelua, kun voi keskittyä ja perehtyä seikkaperäisemmin tiedonkeruuseen sekä verkkojulkaisemiseen.

Kuopion kampuskirjastossa tehtäviini kuuluvat tällä hetkellä opinnäytetöiden eRepo-tallennukset sekä julkaisutiedonkeruuseen ja SoleCRISiin liittyvät tehtävät. Asiakaspalvelusta minut löytää myös muutamana päivänä viikossa.

Vapaa-ajallani luen – kirjasuosikkeina vaikkapa Pultava, Vihan hedelmät ja The Killer Angels – ja ulkoilen, kesällä viihdyn järvellä. Tietokilpailuista ja pallopeleistä olen myös aina tykännyt. Taloa yritän remontoida osaamiseni puitteissa silloin, kun aikaa riittää.

Mukavaa kevättä kaikille!

Mies, talvi, lumi, sininen taivas, aurinkoinen sää. Man, winter, snow, blue sky, sunny weather.
Melanian edustalla Kuopion kampuksella kylmänä, mutta aurinkoisena kevätpäivänä. Taustalla Savilahti. | In front of Melania building at Kuopio campus on a cold but sunny spring day.

Hi! My name is Jaakko Nyrönen. I started my new job as an information services advisor in the Library IT and publishing services at the Kuopio campus library in January 2021. I was born in Central Finland but I’ve been living in Eastern Finland for a while now.

I earned my master’s degree at the UEF Joensuu campus in Finnish history and I have also studied information studies at the University of Oulu.

My key duties here at UEF library include publishing the electronic master’s theses and registering university publications in the UEF SoleCRIS database. You can also find me at the university’s customer service desk.

My favourite hobbies are reading, quizzing, renovating the house and spending time at the lake.

Wishing a Nice Spring to Everybody!

Jaakko Nyrönen, tietopalveluneuvoja | Infomation Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut| Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Cabells Blacklist → Predatory Reports

(Please, scroll down to read in English.)

Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos vastasit kyllä, niin tämä postaus on sinulle.

Mikä on ongelmana?

Tutkimusjulkaisujen avoimuuden lisääntyessä myös avoimeen julkaisemiseen liittyvä epämääräinen kustannustoiminta on löytänyt tilanteessa markkinaraon. Vakiintuneessa tieteellisen julkaisemisen toimintamallissa artikkelin julkaiseminen avoimena lehdessä edellyttää usein kirjoittajamaksun (APC, Article Processing Charge) maksamista. Tällä maksulla katetaan artikkelin julkaisukulut (mm. vertaisarviointi). Kirjoittajamaksut ovat houkutelleet alalle rikollisia tai vähintäänkin epämääräisiä kustantajia, jotka rahastavat ns. saalistajajulkaisuillaan (predatory journals) avoimen julkaisemisen varjolla. Julkaisu perii tutkijalta kirjoittajamaksun, mutta jättää omat, tieteelliselle lehdelle kuuluvat velvoitteensa tekemättä. Vertaisarviointi voi olla puutteellinen tai sitä ei tehdä ollenkaan, ja saattaapa käsikirjoitus jäädä kokonaan julkaisemattakin.

Mikä ratkaisuksi?

On siis tärkeää tunnistaa ja erottaa epäilyttävät lehdet luotettavista tieteellisistä lehdistä. Esimerkiksi Vastuulliseen tieteen sivustolle on koottu kriteerejä saalistajajulkaisujen tunnistamiseksi. Tunnistustyön apuna voi käyttää myös siihen tarkoitukseen rakennettua palvelua, josta voi lehden tiedoilla tarkistaa, kuuluuko lehti epäilyttävien lehtien joukkoon. Uefilaisten käytössä on jo vuoden verran ollut tällainen palvelu tilattuna Cabellsilta, ja hiljattain palvelu on muuttanut nimensä Blacklistista Predatory Reportsiksi. Palvelun löydät käyttöösi UEF-Primosta.

Kuinka julkaisu päätyy Predatory Reports -listalle?

Cabells Predatory Report Review Board on toimielin, jolla on käytössään kolmitasoinen kriteeristö petollisten julkaisujen tunnistamiseen. Saman kriteeristön avulla myös päätetään, mitkä julkaisut lopulta joutuvat Predatory Reports -listalle. Tasot kertovat arvioitavana olevan julkaisun rikkomusten vakavuudesta: ankara – kohtalainen – vähäinen. Kullakin tasolla on vielä aihepiirejä, joiden puitteissa rikkomuksia arvioidaan. Aihepiirejä ovat esimerkiksi rehellisyys, vertaisarviointi, julkaisukäytännöt, metriikka sekä maksut. Kunkin aihepiirin toiminta pisteytetään rikkomuksen vakavuuden perusteella ja näin kullekin arvioitavana olevalle julkaisulle saadaan kokonaispisteytys. Kriteeristöstä on tällä hetkellä käytössä versio 1.1 ja sitä päivitetään aika ajoin – viimeksi maaliskuussa 2019.

Mitä Predatory Reports -listalta löytyy tällä hetkellä?

Helmikuun 2021 alussa palvelun kautta löytyy kaikkiaan 14 193 tulosta. Sen lisäksi tarjolla ovat listat tutkinnan kohteena olevista kustantajista (543 kpl) ja julkaisuista (1029 kpl). Saalistajaksi todettuja julkaisuja löytyy laajalti sekä eri tieteenaloilta että maantieteellisesti, mm. kaikki maanosat ovat edustettuina julkaisujen kotipaikkoina. Tieteenaloittain hakutulosten viiden kärjen muodostavat lääketiede (medicine; 4693 osumaa), tekniikka (engineering; 2264), kemia (chemistry; 1160), tietojenkäsittelytiede (computer science; 1136) sekä taloustiede (economics; 654). Noin kymmenellä muulla tieteenalalla osumia tulee yli sata ja lähes alalla kuin alalla useita kymmeniä osumia. Kannattaa siis olla todella huolellinen itselleen sopivaa julkaisupaikkaa etsiessään.

Katso myös: Varo saalistajia!

Cabells Predatory Reports logo
Vältä saalistajat – Cabells Predatory Reports. | Eschew predators – Cabells Predatory Reports. (Kuva / Image: https://blog.cabells.com/2020/07/01/reversal-of-fortune/).

 

Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, this post is for you.

What is the problem?

As the openness of research publications increases, so does the vague publishing activity associated with open publishing. In the established scientific publishing approach, publishing an article in an open journal often requires the payment of an Article Processing Charge (APC). This fee covers the costs of publishing the article (e.g., peer review). APCs have attracted criminal or at least vague publishers to the industry – they publish so called predatory journals under the cover of open publishing. The publication charges an APC fee, but neglects to fulfil its own obligations under the scientific journal. Peer review may be incomplete or not carried out at all and the manuscript may not be published at all.

What is the solution?

It is therefore important to identify and distinguish suspicious journals from reliable scientific journals. For example, the Responsible Research website has compiled criteria for identifying predator publications. The identification service can also be assisted by a service built for the purpose, from which the information about the journal can be checked whether the journal belongs to the list of suspicious journals. UEF has offered such a service commissioned from Cabells for a year now, and recently the service has changed its name from Blacklist to Predatory Reports. You can find the service at UEF Primo.

How does a publication end up on the Predatory Reports list?

The Cabells Predatory Report Review Board uses a three-level criterion for identifying fraudulent publications. The same criteria are used also to decide which publications will end up on the Predatory Reports list. The levels indicate the severity of the offences of the publication under assessment: severe – moderate – minor. There are still issues at each level within which offences are assessed. Topics include integrity, peer review, publication practices, metrics, and fees. The activities of each topic are scored on the basis of the severity of the offence, thus obtaining an overall score for each publication under evaluation. Version 1.1 of the criteria is currently in use and will be updated from time to time – most recently in March 2019.

What is currently on the Predatory Reports list?

At the beginning of February 2021, a total of 14,193 results can be found through the service. In addition, there are lists available of publishers (543) and publications (1029) under investigation. Publications identified as predators can be found widely in various disciplines and geographically, e.g., all continents are represented as domiciles of publications. By discipline, the top five search results are medicine (4693 hits), engineering (2264), chemistry (1160), computer science (1136), and economics (654). There are over a hundred hits in about ten other disciplines and several dozen hits in many other disciplines. So you should be really careful when looking for a suitable publishing platform.

See also: Beware of predators!

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen uutisia 3/2020 | Open Science News 3/2020

(Please, scroll down to read in English.)

Open Access Week 19.-25.10.2020

Open Access Week on vuosittainen tiedeviestintätapahtuma, jossa keskitytään avoimeen tieteeseen, erityisesti avoimeen saatavuuteen. Viikkoa vietetään maailmanlaajuisesti aina lokakuun lopulla, tänä vuonna 19.-25.10. Vuoden 2020 teema on Open with Purpose: Taking Action to Build Structural Equity and Inclusion.

OA-viikolla kirjasto

  • palkitsee avoimen tieteen edistäjän UEFissa
  • kukittaa avoimuutta lisänneen/kehittäneen laitoksen
  • jakaa stipendin avoimesti gradunsa julkaisseelle opiskelijalle, jolla on onnea arvonnassa
  • julkaisee blogikirjoituksia avoimuuteen liittyen

UEF avoimen tieteen -verkkosivut uudistuivat

UEFin avoimen tieteen -verkkosivuja on uudistettu. Niiltä löydät edelleen mm. tiedot kustantajien kirjoittajamaksueduista uefilaisille sekä tietoa kirjoittajamaksujen maksamisesta yliopiston varoista. Tsekkaa ja hyödynnä edut!

Artikkeli avoimeksi? Lisenssiksi CC BY vai CC BY-NC?? Uusilta sivuilta saat apua nyt myös lisenssin valintaan. Ja tiesitkö, että UEF edistää avointa julkaisemista myös erilaisten avointen julkaisuohjelmien jäsenenä? Tarkemmat tiedot näistä asioista löydät sivulta Avoimen julkaisemisen tukeminen ja UEF.

Miten tehdä aineistonhallintasuunnitelma? Missä voin avata tutkimusdataa? Näihin kysymyksiin löytyy tietoa ja ohjeita kirjaston uudistetulta tutkimusaineistonhallinnan verkkosivulta, joka kokoaa yhteen keskeisimmät aineistonhallinnan ohjeet ja tukee aineistonhallinnan suunnittelussa. Myös datatuen asiantuntijat auttavat aineistonhallintaan liittyvissä kysymyksissä, ota yhteyttä: datasupport@uef.fi

Valjasta tekoäly käyttöön – Iris.AI

Iris.AI on tekoälyyn pohjautuva työkalu Open Access -tutkimuksen kartoittamiseen. Voit kokeilla tiedonhakua tiivistelmällä. Määrittele ongelmasi 300-500 sanalla, Iris lukee sen ja rakentaa lukemansa pohjalta tutkimuskartan etsimällä siihen keskeisimmät sisällöt yli 80 miljoonan tutkimusartikkelin joukosta. Jatka aiheesi tarkennusta Premium-versiossa.
Tekoälyyn pohjautuva työkalu hyödyntää avointa core.ac.uk-dataa sekä PubMedin OA-sisältöjä. Avoin perusversio kaikille, laajempi Premium-versio käytettävissä @uef.fi, @student.uef.fi ja @kuh.fi-tunnuksilla.

Verkossa tarjolla online-koulutusta kaiken aikaa – osallistu. Lisätietoja: kirsi.salmi@uef.fi

Plan S ja Rights Retention -strategia

cOAlition S -rahoittajat uudistavat rahoitusehtojaan, jotta kaikilla cOAlition S:n jäseniltä rahoitusta saaneilla tutkijoilla olisi aina mahdollisuus vähintään final draftin välittömään rinnakkaistallentamiseen. Uusien ehtojen mukaan rahoitusta saavat tutkijat sitoutuvat siihen, että kaikki tutkimustuloksista syntyvät final draftit lisensoidaan CC BY -lisenssillä tai poikkeustapauksissa CC BY-ND -lisenssillä ja rinnakkaistallennetaan välittömästi avoimesti saatavaksi. Lisätietoja: Plan S ja Rights Retention -strategia sekä Rights Retention -strategiasta cOAlition S:n sivuilla (englanniksi).

FinELib on solminut kolmivuotiset sopimukset Taylor & Francisin sekä SAGEn kanssa

Taylor & Francis -sopimuksen mukaisesti tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkeleita avoimina ilman erillistä maksua. Sopimukseen sisältyy myös pääsy yli 1 800 lehteen aineiston tilaajille.

SAGE-sopimukseen sisältyy tiedelehtien lukuoikeuksien lisäksi mahdollisuus julkaista artikkeleita avoimina maksutta hybridilehdissä ja alennetulla kirjoittajamaksuilla avoimesti saatavilla olevissa lehdissä.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen ensimmäisen osan kommentit on avattu kaikkien luettavaksi

Lisäksi Avoimen tieteen sihteeristö julkaisee syksyn mittaan juttusarjan kommenteissa esiin nousseista teemoista.

Tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto InterAcademy Partnership (IAP) on laatinut raportin avoimesta tieteestä

Raportti laadittiin tukemaan UNESCOn avoimen tieteen suosituksen kehitystyötä. Raportissa ehdotetaan 21 tapaa, joilla tutkijat ja organisaatiot voivat edistää avointa tiedettä. Lisätietoja : Suomen tiedeakatemioiden sivuilla, IAP:n raportti (englanniksi).

Avoimen tieteen palvelut UEFissa -kyselyn tuloksia on julkaistu

Artikkelissa käsitellään UEFin avoimen tieteen palveluiden kehittämistä ja siitä kerättyä palautetta vuonna 2019 toteutetun kyselyn perustella. Näyttää siltä, että tutkijoita ohjaa avoimessa tieteessä eniten rahoittajien vaatimukset ja oman lähiyhteisön tavoitteet ja arvot. Tutkijat arvostavat eniten heitä auttavia palveluita ja asiantuntijoita.

Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suositukset tutkimusorganisaatioille on vahvistettu

Kansalliset suositukset on laadittu tukemaan artikkeleiden avoimen julkaisemisen ja saatavuuden puolesta tehtävää työtä tutkimusorganisaatioissa.

Puulankut, jossa syksyn lehtiä

Open Access Week 19–25 October 2020

Open Access Week is an annual science communication event on open science with a special focus on open access. The week is a worldwide event held at the end of October – this year from 19 to 25 October. The theme of 2020 is Open with Purpose: Taking Action to Build Structural Equity and Inclusion.

During Open Access Week, the library will

  • Grant an award to a promoter of open science at UEF
  • Give flowers to a department that has increased/developed its openness
  • Hand out a stipend to a student who has made his / her master’s thesis publicly available and is lucky in the draw
  • Publish blog posts on openness

UEF has new open science web pages

UEF’s open science web pages have been redesigned. They continue to provide information on publishers’ author processing charge benefits for UEF authors and the payment of author processing charges from university funds, among other things. Check out and take advantage of the benefits!

Should I make my article openly available? Should I choose the CC BY or CC BY-NC licence? The new pages now also help with choosing a licence. And did you know that UEF also promotes open publishing as a member of various open publishing programmes? You can find more information about these things on the page UEF supporting open publishing.

How to create a data management plan? Where can I open research data? Information and instructions regarding these questions are available on the library’s redesigned research data management page, which brings together instructions for the most important data management issues and provides support in data management planning. The data support specialists also help with data management issues. To contact them, send email to datasupport@uef.fi.

Get started with iris.AI – your AI science assistant

Iris.AI is a research mapping tool for Open Access papers. How it works:
Define a problem and Iris reads the abstract, maps out the key concepts and
presents you with the most relevant articles from more than 80M Open Access papers. Continue the process on the Premium-version. Register for the premium version with @uef.fi, @student.uef.fi or @kuh.fi email.

You are all also invited to join the monthly online workshops about AI.
More information: kirsi.salmi@uef.fi

Plan S and the Rights Retention Strategy

The research funding organisations of cOAlition S are revising their grant conditions so that all researchers who have received funding from cOAlition S members will always have the opportunity for the immediate self-archiving of at least the final draft. Under the new conditions, funded researchers will commit to the licensing of all final drafts based on research results under the CC BY licence or, in exceptional cases, the CC BY-ND licence and their immediate open access via. Further information: Plan S and Rights Retention strategy (in Finnish) and about the Rights Retention Strategy on the cOAlition S website.

FinELib has signed three-year agreements with Taylor & Francis and SAGE

Under the Taylor & Francis agreement, researchers have the opportunity to publish open access articles at no extra charge. The agreement also includes access to more than 1,800 journals for subscribers.

The SAGE agreement includes the opportunity to publish open access articles for free in hybrid journals and with a discount on the author publishing charges in open access journals, in addition to the reading rights of scientific journals.

The comments on the first component of the policy on open access to education and educational resources have been published for all to read

Furthermore, the Open Science Secretariat will publish a series of articles on the themes raised in the comments over the autumn.

InterAcademy Partnership (IAP) has prepared a report on open science

The report was prepared to support the development of the UNESCO Open Science Recommendation. The report proposes 21 ways in which researchers and organisations can promote open science. Further information: on the Council of Finnish Academies website, IAP report

The results of the survey on open science services in UEF have been published

The article discusses the development of UEF’s open science services and the feedback collected on it based on a survey conducted in 2019. It seems that, in open science, researchers are most guided by the requirements of their funders and the goals and values of their own community. Researchers value the services and experts who help them most highly.

The open access recommendations of research publications for research organisations have been confirmed

National recommendations (in Finnish) have been drawn up to support work for open publishing and for free access of articles in research organisations.

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

UEFin julkaisutoiminta vuonna 2019 | UEF’s publishing activities in 2019

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle ja laadukkaalle tasolle. UEFissa kirjoitetaan vuosittain noin 3500 julkaisua, joista tieteellisten julkaisujen osuus viime vuonna oli hieman alle 2400. Julkaisuista suurin osa on avoimesti saatavilla.

Avoimuuteen panostava toimintakulttuuri näyttää toimivan, sillä avoimen julkaisemisen suhteellinen osuus on edelleen noussut maltillista 10 % vuositahtia. Tällä hetkellä noin 64 % kaikista UEFissa julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista on avoimesti luettavissa. Suuntaus on ollut myönteinen viimeisten neljän vuoden ajan, ja tavoite täyteen avoimuuteen lähenee vuosittain.

Myös rinnakkaistallennettujen artikkelien määrä on jatkanut tasaista kasvuaan. Vuonna 2019 UEF-eRepoon tallennettiin 411 sellaista artikkelia, jotka eivät ilman rinnakkaistallentamista olisi avoimesti verkossa (RT+-artikkelit). Luku oli 18 % prosenttia enemmän kuin viime vuonna (347 vuonna 2018).

Tämän lisäksi kirjastossa tehtiin myös takautuvaa rinnakkaistallennusta ja sen ansiosta esimerkiksi vuodelle 2018 lisäystä tuli lähes sata RT+ artikkelia. Takautuvalla tallennuksella on merkitystä, sillä korkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2021 lähtien huomioi lisäkertoimella 1,2 kaikki avoimesti saatavilla olevat vertaisarvioidut artikkelit vuosilta 2017-2020.

Avoimuus näkyy myös opinnäytetöissä. Niiden avoimuusprosentti lähentelee jo kuuttakymmentä (59,7 %). Kaikki tiedekunnat saivat ensimmäistä kertaa vuonna 2019 yli puolet opinnäytteistään avoimesti verkkoon. Kirjaston ja tiedekuntien yhteistyö tässä kasvussa oli merkittävä tekijä. Lukumäärällisestikin opinnäytetöitä tehtiin UEFissa viime vuonna ennätysmäärä, yli 1500 kappaletta.

Avoimuutta kannustamaan on UEFissa perustettu myös kirjoittajamaksuhuojennuksia.

Yliopiston omien julkaisusarjojen toimitustyössä keskeisenä tehtävänä oli valmistautuminen saavutettavuusvaatimusten mukaiseen julkaisemiseen. Taittopohjien valmistelu aloitettiin vuonna 2019 ja ne otetaan käyttöön vuoden 2020 aikana.

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminnan viime vuosi oli lukujen puolesta hyvä ja vakaa, ja sen avoimuuden kehitys jatkui myönteisenä kohti täyttä avoimuutta.

Open access prosenttien kehitys diagrammina, jossa vuosilukupylväät 2016, 2017, 2018 ja 2019, ja niiden arvot yli 30, yli 40, yli 50 ja yli 60 prosenttia.
Itä-Suomen yliopiston julkaisujen avoimuuden kehittyminen | Development of the openness of the publications of UEF
Eri avoimuustyyppien kehitys | Development of different types of openness

The publishing activities of the University of Eastern Finland have normalised at a good level with high quality. About 3,500 publications are written at the UEF each year, and the number of scientific publications among them was slightly under 2,400 last year. Most of the publications are available as open-access materials.

The operating culture based on open access seems to be effective: the relative proportion of open-access publications has continued to grow at a moderate rate of 10% a year. At the moment, about 64% of the peer-reviewed scientific articles published by the UEF are available as open-access materials. The trend has been positive in the past four years, and the target of open access to all publications is closer each year.

The number of parallel-published articles is also growing steadily. In 2019, a total of 411 articles were saved in the UEF eRepo that would not be available as open-access materials online without parallel publishing (RT+ articles) This was 18% higher than the year before (347 articles in 2018).

In addition, parallel publishing was also done retrospectively at the library, resulting in nearly a hundred new RT+ articles for 2018. Retrospective publishing is important, because in the funding model for universities that will come into force in 2021, all openly published peer-reviewed articles from 2017–2020 are given an additional 1.2 multiplier.

Open access is also visible in theses: Nearly sixty per cent (59.7%) of theses are published as open-access materials. In 2019, all faculties were able to publish more than half of their theses online as open-access materials. This was largely thanks to the collaboration between the library and the faculties. Last year, the number of theses at the UEF was also record high, over 1,500.

UEF has also implemented reduced article processing charges to promote open access.

A central goal in the editorial work on the university’s own publication series was the preparation for publication in compliance with requirements for open access. The preparation of layout templates was started in 2019, and the templates will be taken into use in 2020.

The numbers show that last year was a good and stable one for the University of Eastern Finland in terms of its publication activities, and it maintained a positive trend towards the open access of all publications.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Taina Sahlman, ma. tietoasiantuntija | Information Specialist, fixed-term
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Jaa tämä / Share this
Share

Preprintit julki – missä ja miksi? | Preprint archives – what and why?

(Please, scroll down to read in English.)

Niin sanottuja preprinttejä ​(tai Submitted Version under Review) eli tieteellisen artikkelin kustantajille lähetettyjä käsikirjoitusversioita, joita ei ole vielä vertaisarvioitu, saataville tarjoavat palvelut ovat nyt nousseet suosioon tieteellisessä julkaisutoiminnassa. Vakiintunut matematiikan, fysiikan ja lähialojen arXiv tosin aloitti jo vuonna 1991. Terveystieteiden MedRxiv taas taitaa olla uusimpia.

Preprinttien julkaiseminen on yksi avoimen julkaisemisen muodoista. Esimerkiksi COVID-19-pandemia on tilanne, jossa tutkimustuloksia jaetaan avoimesti ja niihin toivotaan pikaisia kommentteja, kun tutkijat kaikkialla maailmassa pyrkivät ratkomaan virukseen ja sen aiheuttamaan tautiin liittyviä haasteita.

Preprint-arkistojen käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain kriisitilanteisiin, vaan kyse on yksinkertaisesti online-julkaisuarkistoista, joihin voi lähettää tieteellisiä julkaisuja, joita ei vielä ole vertaisarvioitu perinteisissä akateemisissa lehdissä.

Artikkelit seulotaan ja tarkistetaan mm. plagioinnin varalta. Preprint voi olla esimerkiksi konferenssiesitelmä, sillä joillain aloilla julkaisun nopeus on oleellisinta ja preprint-arkiston osoitteella niihin voi viitata. Preprinttejä voi kommentoida ja monet pitävät niitä oivana tapana jakaa ja vastaanottaa palautetta meneillään olevista töistä.

Suosittuja preprint-arkistoja:

  • arXiv – matematiikka, fysiikka, tietojenkäsittelytiede ym.
  • BioRxiv – biologia
  • ChemRxiv – kemia
  • Figshare – monialainen, myös muuta kuin preprinttejä, esim. esitelmiä, tutkimusdataa, postereita
  • MedRxiv – lääke- ja terveystieteet
  • OSF Preprints – monialainen portaali, joka kokoaa eri tieteenalojen preprint-arkistoja
  • PsyArXiv – psykologia
  • PeerJ Preprints – biologia, lääketiede, tietojenkäsittelytiede, kemia ym.
  • RePEc – kauppa- ja taloustieteet
  • SocArXiv – yhteiskuntatieteet
  • Zenodo – monialainen, myös muuta kuin preprinttejä, esim. tutkimusdataa

Preprintit ovat nopeasti kasvava osa tieteellistä viestintää. Monien tutkijoiden mielestä perinteinen vertaisarviointiprosessi kestää liian kauan ja viivästyttää tärkeiden tutkimustulosten levittämistä. Altmetriikan avulla seurataan, mistä juuri nyt puhutaan ja kirjoitetaan, jolloin nopeus on etu. Preprint voi tuoda julkaisulle enemmän lukijoita ja viittauksia julkaisulle. Preprint-julkaisemisen etuihin kuuluvat siis ainakin varhainen palaute ja tutkimuksen lisääntyvä näkyvyys.

Rahoittajista esimerkiksi US National Institutes of Health ja Wellcome Trust hyväksyvät preprintit apurahahakemuksissa, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan vertaisarvioimattomia käsikirjoituksia ei raportointivaiheessa lueta avoimiksi julkaisuiksi eli OKM edellyttää julkaisun olevan vertaisarvioitu.

Sana preprint kuvan keskellä. Siitä nuolia ympärillä oleviin symboleihin: nimilappu, kello, lamppu, ketjun lenkki, puhekuplat, megafoni, maapallo, todistus, avoin lukko, idea. Word preprint in the middle. From that arrows to symbols: name tag, clock, lamp, chain ring, speech bubbles, megaphone, globe, certificate, open lock, idea.

Services providing access to Preprints or Submitted Versions under Review, i.e. manuscripts of scientific articles, sent to publishers but not yet peer-reviewed, have recently become popular in scientific publishing. However, the well-established arXiv of mathematics, physics and other related fields has been operating since 1991. In contrast, the health sciences’ MedRxiv is one of the newest ones.

Preprints are a form of open access publishing. For example, the COVID-19 pandemic has prompted scientists to openly share their findings, hoping for quick comments, as researchers around the globe are trying to solve the problems connected to the virus and the disease it causes.

But the use of preprint repositories is not limited to just crisis situations. Instead, they are online publishing archives where scientific publications can be submitted before they have been peer-reviewed in traditional academic journals.

The articles are screened and checked for plagiarism, among other things. A preprint can be a conference presentation, for example, since in some fields swift publication is key and a preprint archive address allows the citation of these articles. Preprints can be commented on, and many believe they are a great way of sharing and receiving feedback on work still in progress.

Popular preprint repositories include:

  • arXiv – mathematics, physics, computer science, etc.
  • BioRxiv – biology
  • ChemRxiv – chemistry
  • Figshare – a multi-field archive that also contains other material, such as presentations, research data and posters
  • MedRxiv – medicine and health sciences
  • OSF Preprints – a multi-field portal that gathers preprint archives from different fields
  • PsyArXiv – psychology
  • PeerJ Preprints – biology, medicine, computer science, chemistry, etc.
  • RePEc – economics and managerial economics
  • SocArXiv – social sciences
  • Zenodo – a multi-field archive that also contains other material, such as research data

Preprints are a fast-growing part of scientific communications. Many researchers believe that the traditional peer review process is too time-consuming and delays the distribution of important research findings. Altmetrics help users keep track of what is currently being discussed and written about, making speed an asset. Preprints can also attract more readers and citations, and early feedback and increased visibility are among the benefits of this publication form.

Funders including the National Institutes of Health in the US and the Wellcome Trust in the UK accept preprints in grant applications. However, according to the Finnish Ministry of Education and Culture’s policy, manuscripts that have not been peer-reviewed are not considered open access publications in reporting, i.e. the Ministry accepts only peer-reviewed publications.

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share