UEFin julkaisutoiminta vuonna 2020 | UEF’s publishing activities in 2020

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Avoimuusaste on noussut vuosien 2018-2020 aikana 12,3 prosenttiyksikköä, ollen vuonna 2020 71,9 prosenttia.
Kaavio avoimuuden kehityksestä kokonaisuutena sekä eroteltuna eri avoimuustapojen mukaan.

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle ja laadukkaalle tasolle. UEFissa kirjoitetaan vuosittain noin 3500 julkaisua, joista tieteellisten julkaisujen osuus viime vuonna oli hieman yli 2400. Vuoden 2020 julkaisuista valtaosa on avoimesti saatavilla. Samalla yliopiston kansainvälisten julkaisujen määrä kasvoi hieman.

Avointen tieteellisten julkaisujen osuus kasvoi jo yli 70 %:n. Avoimen julkaisemisen osuus on edelleen noussut noin 6 prosenttiyksikön vuositahtia. Nousu selittyy pääosin maksullisen OA-julkaisemisen, siis Golden OA-julkaisemisen ja hybridijulkaisemisen kasvulla. Maksumuurin takana olevien artikkelin rinnakkaistallennusten määrät ovat sen sijaan ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla viime vuoteen verrattuna, hieman yli 400 artikkelissa. Lisäksi on tehty takautuvaa tallennusta, joka on nostanut esimerkiksi vuoden 2019 rinnakkaistallennuslukuja 16 prosenttia vuoden takaisesta lukemasta.

Opinnäytteet

Avoimuus näkyy myös opinnäytetöissä. Niiden avoimuusprosentti nousee rauhallisemmin, vuoden 2019 (59,7 %) ja vuoden 2020 (63,6 %) välinen nousu on 3,6 prosenttiyksikköä.

Pro gradujen avoimuusaste on noussut vuosina 2018-2020 6,6 prosenttiyksikköä, ollen vuonna 2020 63,3 prosenttia.
Kaavio pro gradu -tasoisten opinnäytetöiden avoimuuden kehityksestä vuosina 2018-2020.

Väitöskirjoja julkaistiin vuonna 2020 170 kappaletta, joista 152 kappaletta yliopiston omissa väitöskirjasarjoissa. Väitöskirjojen avoin saatavuus on hyvien julkaisukäytänteiden sekä prosessien myötä edellisvuosien tapaan varsin kattavaa toimintaa: vuonna 2020 94 % väitöskirjoista julkaistaan avoimesti verkossa.

UEFin avoimia sarjajulkaisuja ja opinnäytteitä tarjonnut UEF Electronic Publications -verkkopalvelu lakkautettiin ja aineistot siirrettiin osaksi UEF eRepoa. Siirrolla saatiin julkaisuille modernimpi käyttöympäristö parempine hakuominaisuuksineen sekä teknisine ominaisuuksineen.

Briefly in English

The publishing activities of the University of Eastern Finland are on a good level. Like the previous years, about 3,500 publications are written at the UEF, and the number of scientific publications among them was slightly above 2,400 last year. Most of the publications are available as open-access materials.

Open access percent has risen from 59.6 percent to 71.9 percent during 2018-2020.
Open access development as a whole and separated by different open access routes.

Open access continues to increase at a steady rate of about 6 percentage points per year. Last year pushed the open access percentage above 70%. This is mostly due to increases in Golden OA and hybrid-model publications. The level of self-archived publications remains at the same levels as previous years, about 400 articles that otherwise would have been behind a paywall, were opened.

Theses

Thesis open access has risen from 56.7 percent to 63.3 percent.
Open access development of masters’ theses during 2018-2020.

Also masters theses show a moderate increase in the openness percentages.

170 dissertations were published in 2020, 152 of these in the UEF publishing series. Well crafted policies and processes made it possible that open access dissertations are a normal procedure, 94% of the dissertations are published as OA publications.

Also, the online repository UEF Electronic Publications was shut down and the contained material was transferred to UEF eRepo. With this change, the university theses are now published in a modern repository with better search possibilities and technical capabilities.

 

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Kerro, kerro luokitus, mik’ on näistä parahin? | Level, level on the wall, which is the fairest of them all?

(Please, scroll down to read a in English.)

Julkaisufoorumi (JUFO) on Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallinnoima tieteellisen julkaisemisen luokitusjärjestelmä. Luokituksia tekevät 23 tieteenalakohtaista JUFO-paneelia, joissa on mukana tieteen- ja tutkimusalan/tutkimus- ja julkaisutyön asiantuntijoita. JUFO:ssa julkaisukanavat luokitellaan kolmeen eri luokkaan (tasot 1, 2 ja 3) perustuen asiantuntijapaneeleiden arviointiin julkaisukanavan laadusta. Taso 0 kertoo, ettei julkaisukanava vielä täytä jotakin tason 1 kriteereistä, eikä siten ole mikään erityinen status.

Julkaisufoorumiluokitus on tarkoitettu suurten julkaisumäärien keskimääräisen laadun arviointiin, eikä sitä tule käyttää yksikkö- tai tutkijantason arviointiin tutkimusmetriikan vastuullisen käytön ohjeistuksen mukaisesti.

Tässä muutamia yleisimpiä kirjastosta kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia JUFO-luokituksesta:

Mitä JUFO sisältää?

JUFO:ssa on listattuna ja luokiteltuna tieteellisiä julkaisukanavia, joissa suomalaiset korkeakoulut ovat julkaisseet. Julkaisukanava voi olla lehti tai sarja, kustantaja tai konferenssi.

Tieteellisellä julkaisukanavalla tulee olla toimituskunta sekä vertaisarviointipolitiikka, ja julkaisukanavan tulee olla erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen.

Kuinka JUFO-tasot määritellään?

Tasojen 1-3 julkaisujen tulee olla vertaisarvioituja ja tieteellisiä julkaisukanavia. Taso 1 on tieteellisen julkaisemisen “perustaso”, johon suurin osa julkaisukanavista sijoittuu. Tasot 2 ja 3 panelistit ovat arvioineet keskimääräistä korkeatasoisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Näillä tasoilla on tietyt kiintiöt perustuen julkaisuvolyymiin.

Taso 0 sisältää julkaisukanavia, jotka eivät täytä tasojen 1-3 kriteereitä sekä uusia julkaisukanavia, joita ei ole vielä arvioitu. Lisää ja tarkemmin luokitusten perusteista löydät täältä.

Mihin JUFO-tasoja Itä-Suomen yliopistossa käytetään?

Itä-Suomen yliopiston julkaisut rekisteröidään SoleCRIS-tietokantaan ja raportoidaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriölle. Jokainen julkaisu saa JUFO-tason julkaisukanavansa eli joko lehden, kirjakustantajan tai konferenssin mukaan. Yliopiston valtiolta saama rahoitus perustuu osittain julkaisujen määrään ja julkaisujen JUFO-tasoihin. Kukin julkaisu saa JUFO-tasonsa julkaisuraportoinnin yhteydessä automaattisesti rajapintojen avulla, eli niitä ei manuaalisesti julkaisuille tallenneta.

Miten JUFO vaikuttaa julkaisumaksujen tukemiseen?

Itä-Suomen yliopisto tukee Open Access –julkaisumaksujen (APC-maksut) korvaamista, mikäli tutkimuksen rahoittaja ei hyväksy julkaisumaksuja hankkeen kustannuksiksi. Tuki koskee JUFO-luokkiin 2 ja 3 kuuluvien julkaisukanavien kustannuksia. Tuki ei koske Open Access –julkaisumaksuja tilausmaksullisiin julkaisukanaviin, joissa julkaisu saatetaan avoimeksi erillisellä maksulla (ns. Hybridi-julkaiseminen). Tiedekunnilla voi olla näistä poikkeavia ohjeistuksia, löydät lisää tietoa täältä.

Mistä löydän julkaisukanavien JUFO-tasot?

JUFO-portaalista

Haka-tunnuksella kirjautumalla saa tarkempia tietoja.

Olen julkaissut samassa lehdessä useamman kerran, mutta julkaisuilla on eri JUFO-tasot. Miksi?

Täydennysarviointeja tehdään jatkuvasti. Niissä tason 1 julkaisuja voidaan laskea tasolle 0 tai nostaa 0-tason lehtiä 1-tasolle. Niissä mukaan voidaan ottaa myös kokonaan uusia julkaisukanavia. Tasoja 2 ja 3 panelistit arvioivat vain neljän vuoden välein tehtävissä kaikkia julkaisukanavia koskevassa laajassa uudelleenarvioinnissa. Julkaisun JUFO-taso määräytyy siis julkaisuvuoden perusteella ja virallistuu, kun OKM:n vuosittainen julkaisutiedonkeruu vahvistetaan loppukeväästä.

Miksi jokin lehti ei ole JUFO:ssa?

Ks. edellinen vastaus. Saattaa olla, ettei kukaan ole vielä ehdottanut lehteä lisättäväksi Julkaisufoorumiin ja/tai siinä ei ole vielä ilmestynyt suomalaisten tutkijoiden julkaisuja, jotta lehti olisi päätynyt JUFO-arviointiin. Tyhjä JUFO-taso kertoo, että julkaisukanava on arvioitavana.

Mihin tutkija voi käyttää JUFO-luokitusta?

JUFO:n avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisukanavia, jotka ovat tieteenalan asiantuntijoiden arvioimia. JUFO-tasoa voi käyttää yhtenä kriteerinä julkaisukanavan valinnassa.

logo and text

Publication Forum (JUFO) is a classification system for scientific publications managed by the Federation of Finnish Learned Societies. The classifications are drafted by 23 discipline-specific JUFO panels with experts in publishing and research in the specific scientific and research disciplines. In JUFO, publication channels are classified into three classes (levels 1, 2 and 3) based on a quality rating provided by the expert panels. Level 0 indicates that the publication channel does not yet meet some of the criteria of level 1, meaning that 0 is not a status as such.

The publication forum classification is intended for evaluating the average quality of large volumes of publications. It should not be used for evaluating individual units or researchers in accordance with the instructions concerning the responsible use of research metrics.

Below are some of the most frequently asked questions and answers on the JUFO classification.

What does JUFO contain?

JUFO lists and classifies scientific publication channels with publications by Finnish institutes of higher education. A publication channel may be a journal or series, publisher or conference.

A scientific publication channel must have editorial staff as well as a peer-review practice, and the channel must specialise in publishing scientific research results.

How are JUFO levels determined?

Publications on levels 1–3 must be peer-reviewed and scientific. Level 1 is the basic level of scientific publishing, which most of the channels are on. Panellists have evaluated levels 2 and 3 to be of higher than average quality and have an above-average impact. These levels have certain publication volume quotas.

Level 0 contains publication channels that do not meet the criteria of levels 1–3 as well as new publication channels that have not been classified yet.
For further and more detailed information on classification grounds, please visit Classification criteria.

What are JUFO levels used for at the University of Eastern Finland?

Publications by the University of Eastern Finland are registered in the SoleCRIS database and reported to the Ministry of Education and Culture each year. Each publication is provided with a JUFO level based on its publication channel, i.e. a journal, book publisher or conference. Government funding allocated to the university is in part based on the number of publications and the JUFO levels of the publications. Each publication is assigned its JUFO level automatically in connection with publication reporting with the help of interfaces, meaning that levels are not recorded for publications manually.

How does JUFO influence the payment of article processing charges?

The University of Eastern Finland supports the reimbursement of Open Access article processing charges (APCs) if the funder of the research does not approve processing charges as project costs. The support is applied to costs incurred by publication channels on JUFO levels 2 and 3. The support is not applied to Open Access processing charges for publication channels subject to a subscription fee, in which publications are made open by way of a separate charge (so-called hybrid publication). Faculties may have their own instructions. More information.

Where can I find JUFO levels for publication channels?

In the JUFO portal
You can access more detailed information when signed in using your Haka ID.

I have published in the same journal several times, but the publications are on different JUFO levels. Why is this?

Supplementary evaluation is carried out continually. In it, level 1 publications may be downgraded to level 0, or level 0 journals may be upgraded to level 1. This evaluation process may also include completely new publication channels. Panellists evaluate levels 2 and 3 only every four years in a comprehensive re-evaluation process pertaining to all publication channels. This means that the JUFO level of the publication is determined based on the year of publication and made official when the annual publication data collection of the Ministry of Education and Culture is completed in late spring.

Why are some journals not featured in JUFO?

See the previous answer. It is possible that no one has suggested the journal to be added to the Publication Forum and/or it has not yet featured publications by Finnish researchers, which is a requirement to be eligible for JUFO evaluation. An empty JUFO level indicates that the channel is under review.

How can researchers use the JUFO classification?

You can use JUFO to search for scientific publication channels that are evaluated by experts in the field. JUFO levels may also be used as a criterion in selecting a publication channel.

 

Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Tomi Rosti, tietoasiantuntija |  Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Terveisiä Kuopion kampuskirjaston uudelta työntekijältä | Greetings from a new staff member at Kuopio campus library

(Please, scroll down to read in English.)

Hei kaikille! Olen Jaakko Nyrönen, ja aloitin tietopalveluneuvojana verkko- ja julkaisupalveluissa Kuopion kampuskirjastossa tammikuussa 2021. Lähtöisin olen Keski-Suomesta, vaikka Itä-Suomessa olenkin asunut jo pidempään. Opinnot sain valmiiksi Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella (Suomen historia). Tuolloin kiinnosti historiallinen kriminologia. Informaatiotutkimuksen opinnot tein myöhemmin Oulun yliopistoon.

Valmistumisen jälkeen olen ollut töissä opettajana / yläkoulun erityisopetuksessa sekä kirjastovirkailijana, kirjastonhoitajana ja informaatikkona yleisessä ja korkeakoulukirjastossa. Kirjastoissa olen päässyt tekemään kaikenlaista, liittyen vaikkapa verkko-opintojen suunnitteluun ja toteutukseen, kirjastojärjestelmiin, kuvailuun tai julkaisutoimintaan. Nyt työ UEFissa onkin välistä mukavaa vaihtelua, kun voi keskittyä ja perehtyä seikkaperäisemmin tiedonkeruuseen sekä verkkojulkaisemiseen.

Kuopion kampuskirjastossa tehtäviini kuuluvat tällä hetkellä opinnäytetöiden eRepo-tallennukset sekä julkaisutiedonkeruuseen ja SoleCRISiin liittyvät tehtävät. Asiakaspalvelusta minut löytää myös muutamana päivänä viikossa.

Vapaa-ajallani luen – kirjasuosikkeina vaikkapa Pultava, Vihan hedelmät ja The Killer Angels – ja ulkoilen, kesällä viihdyn järvellä. Tietokilpailuista ja pallopeleistä olen myös aina tykännyt. Taloa yritän remontoida osaamiseni puitteissa silloin, kun aikaa riittää.

Mukavaa kevättä kaikille!

Mies, talvi, lumi, sininen taivas, aurinkoinen sää. Man, winter, snow, blue sky, sunny weather.
Melanian edustalla Kuopion kampuksella kylmänä, mutta aurinkoisena kevätpäivänä. Taustalla Savilahti. | In front of Melania building at Kuopio campus on a cold but sunny spring day.

Hi! My name is Jaakko Nyrönen. I started my new job as an information services advisor in the Library IT and publishing services at the Kuopio campus library in January 2021. I was born in Central Finland but I’ve been living in Eastern Finland for a while now.

I earned my master’s degree at the UEF Joensuu campus in Finnish history and I have also studied information studies at the University of Oulu.

My key duties here at UEF library include publishing the electronic master’s theses and registering university publications in the UEF SoleCRIS database. You can also find me at the university’s customer service desk.

My favourite hobbies are reading, quizzing, renovating the house and spending time at the lake.

Wishing a Nice Spring to Everybody!

Jaakko Nyrönen, tietopalveluneuvoja | Infomation Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut| Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Cabells Blacklist → Predatory Reports

(Please, scroll down to read in English.)

Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos vastasit kyllä, niin tämä postaus on sinulle.

Mikä on ongelmana?

Tutkimusjulkaisujen avoimuuden lisääntyessä myös avoimeen julkaisemiseen liittyvä epämääräinen kustannustoiminta on löytänyt tilanteessa markkinaraon. Vakiintuneessa tieteellisen julkaisemisen toimintamallissa artikkelin julkaiseminen avoimena lehdessä edellyttää usein kirjoittajamaksun (APC, Article Processing Charge) maksamista. Tällä maksulla katetaan artikkelin julkaisukulut (mm. vertaisarviointi). Kirjoittajamaksut ovat houkutelleet alalle rikollisia tai vähintäänkin epämääräisiä kustantajia, jotka rahastavat ns. saalistajajulkaisuillaan (predatory journals) avoimen julkaisemisen varjolla. Julkaisu perii tutkijalta kirjoittajamaksun, mutta jättää omat, tieteelliselle lehdelle kuuluvat velvoitteensa tekemättä. Vertaisarviointi voi olla puutteellinen tai sitä ei tehdä ollenkaan, ja saattaapa käsikirjoitus jäädä kokonaan julkaisemattakin.

Mikä ratkaisuksi?

On siis tärkeää tunnistaa ja erottaa epäilyttävät lehdet luotettavista tieteellisistä lehdistä. Esimerkiksi Vastuulliseen tieteen sivustolle on koottu kriteerejä saalistajajulkaisujen tunnistamiseksi. Tunnistustyön apuna voi käyttää myös siihen tarkoitukseen rakennettua palvelua, josta voi lehden tiedoilla tarkistaa, kuuluuko lehti epäilyttävien lehtien joukkoon. Uefilaisten käytössä on jo vuoden verran ollut tällainen palvelu tilattuna Cabellsilta, ja hiljattain palvelu on muuttanut nimensä Blacklistista Predatory Reportsiksi. Palvelun löydät käyttöösi UEF-Primosta.

Kuinka julkaisu päätyy Predatory Reports -listalle?

Cabells Predatory Report Review Board on toimielin, jolla on käytössään kolmitasoinen kriteeristö petollisten julkaisujen tunnistamiseen. Saman kriteeristön avulla myös päätetään, mitkä julkaisut lopulta joutuvat Predatory Reports -listalle. Tasot kertovat arvioitavana olevan julkaisun rikkomusten vakavuudesta: ankara – kohtalainen – vähäinen. Kullakin tasolla on vielä aihepiirejä, joiden puitteissa rikkomuksia arvioidaan. Aihepiirejä ovat esimerkiksi rehellisyys, vertaisarviointi, julkaisukäytännöt, metriikka sekä maksut. Kunkin aihepiirin toiminta pisteytetään rikkomuksen vakavuuden perusteella ja näin kullekin arvioitavana olevalle julkaisulle saadaan kokonaispisteytys. Kriteeristöstä on tällä hetkellä käytössä versio 1.1 ja sitä päivitetään aika ajoin – viimeksi maaliskuussa 2019.

Mitä Predatory Reports -listalta löytyy tällä hetkellä?

Helmikuun 2021 alussa palvelun kautta löytyy kaikkiaan 14 193 tulosta. Sen lisäksi tarjolla ovat listat tutkinnan kohteena olevista kustantajista (543 kpl) ja julkaisuista (1029 kpl). Saalistajaksi todettuja julkaisuja löytyy laajalti sekä eri tieteenaloilta että maantieteellisesti, mm. kaikki maanosat ovat edustettuina julkaisujen kotipaikkoina. Tieteenaloittain hakutulosten viiden kärjen muodostavat lääketiede (medicine; 4693 osumaa), tekniikka (engineering; 2264), kemia (chemistry; 1160), tietojenkäsittelytiede (computer science; 1136) sekä taloustiede (economics; 654). Noin kymmenellä muulla tieteenalalla osumia tulee yli sata ja lähes alalla kuin alalla useita kymmeniä osumia. Kannattaa siis olla todella huolellinen itselleen sopivaa julkaisupaikkaa etsiessään.

Katso myös: Varo saalistajia!

Cabells Predatory Reports logo
Vältä saalistajat – Cabells Predatory Reports. | Eschew predators – Cabells Predatory Reports. (Kuva / Image: https://blog.cabells.com/2020/07/01/reversal-of-fortune/).

 

Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, this post is for you.

What is the problem?

As the openness of research publications increases, so does the vague publishing activity associated with open publishing. In the established scientific publishing approach, publishing an article in an open journal often requires the payment of an Article Processing Charge (APC). This fee covers the costs of publishing the article (e.g., peer review). APCs have attracted criminal or at least vague publishers to the industry – they publish so called predatory journals under the cover of open publishing. The publication charges an APC fee, but neglects to fulfil its own obligations under the scientific journal. Peer review may be incomplete or not carried out at all and the manuscript may not be published at all.

What is the solution?

It is therefore important to identify and distinguish suspicious journals from reliable scientific journals. For example, the Responsible Research website has compiled criteria for identifying predator publications. The identification service can also be assisted by a service built for the purpose, from which the information about the journal can be checked whether the journal belongs to the list of suspicious journals. UEF has offered such a service commissioned from Cabells for a year now, and recently the service has changed its name from Blacklist to Predatory Reports. You can find the service at UEF Primo.

How does a publication end up on the Predatory Reports list?

The Cabells Predatory Report Review Board uses a three-level criterion for identifying fraudulent publications. The same criteria are used also to decide which publications will end up on the Predatory Reports list. The levels indicate the severity of the offences of the publication under assessment: severe – moderate – minor. There are still issues at each level within which offences are assessed. Topics include integrity, peer review, publication practices, metrics, and fees. The activities of each topic are scored on the basis of the severity of the offence, thus obtaining an overall score for each publication under evaluation. Version 1.1 of the criteria is currently in use and will be updated from time to time – most recently in March 2019.

What is currently on the Predatory Reports list?

At the beginning of February 2021, a total of 14,193 results can be found through the service. In addition, there are lists available of publishers (543) and publications (1029) under investigation. Publications identified as predators can be found widely in various disciplines and geographically, e.g., all continents are represented as domiciles of publications. By discipline, the top five search results are medicine (4693 hits), engineering (2264), chemistry (1160), computer science (1136), and economics (654). There are over a hundred hits in about ten other disciplines and several dozen hits in many other disciplines. So you should be really careful when looking for a suitable publishing platform.

See also: Beware of predators!

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen uutisia 3/2020 | Open Science News 3/2020

(Please, scroll down to read in English.)

Open Access Week 19.-25.10.2020

Open Access Week on vuosittainen tiedeviestintätapahtuma, jossa keskitytään avoimeen tieteeseen, erityisesti avoimeen saatavuuteen. Viikkoa vietetään maailmanlaajuisesti aina lokakuun lopulla, tänä vuonna 19.-25.10. Vuoden 2020 teema on Open with Purpose: Taking Action to Build Structural Equity and Inclusion.

OA-viikolla kirjasto

  • palkitsee avoimen tieteen edistäjän UEFissa
  • kukittaa avoimuutta lisänneen/kehittäneen laitoksen
  • jakaa stipendin avoimesti gradunsa julkaisseelle opiskelijalle, jolla on onnea arvonnassa
  • julkaisee blogikirjoituksia avoimuuteen liittyen

UEF avoimen tieteen -verkkosivut uudistuivat

UEFin avoimen tieteen -verkkosivuja on uudistettu. Niiltä löydät edelleen mm. tiedot kustantajien kirjoittajamaksueduista uefilaisille sekä tietoa kirjoittajamaksujen maksamisesta yliopiston varoista. Tsekkaa ja hyödynnä edut!

Artikkeli avoimeksi? Lisenssiksi CC BY vai CC BY-NC?? Uusilta sivuilta saat apua nyt myös lisenssin valintaan. Ja tiesitkö, että UEF edistää avointa julkaisemista myös erilaisten avointen julkaisuohjelmien jäsenenä? Tarkemmat tiedot näistä asioista löydät sivulta Avoimen julkaisemisen tukeminen ja UEF.

Miten tehdä aineistonhallintasuunnitelma? Missä voin avata tutkimusdataa? Näihin kysymyksiin löytyy tietoa ja ohjeita kirjaston uudistetulta tutkimusaineistonhallinnan verkkosivulta, joka kokoaa yhteen keskeisimmät aineistonhallinnan ohjeet ja tukee aineistonhallinnan suunnittelussa. Myös datatuen asiantuntijat auttavat aineistonhallintaan liittyvissä kysymyksissä, ota yhteyttä: datasupport@uef.fi

Valjasta tekoäly käyttöön – Iris.AI

Iris.AI on tekoälyyn pohjautuva työkalu Open Access -tutkimuksen kartoittamiseen. Voit kokeilla tiedonhakua tiivistelmällä. Määrittele ongelmasi 300-500 sanalla, Iris lukee sen ja rakentaa lukemansa pohjalta tutkimuskartan etsimällä siihen keskeisimmät sisällöt yli 80 miljoonan tutkimusartikkelin joukosta. Jatka aiheesi tarkennusta Premium-versiossa.
Tekoälyyn pohjautuva työkalu hyödyntää avointa core.ac.uk-dataa sekä PubMedin OA-sisältöjä. Avoin perusversio kaikille, laajempi Premium-versio käytettävissä @uef.fi, @student.uef.fi ja @kuh.fi-tunnuksilla.

Verkossa tarjolla online-koulutusta kaiken aikaa – osallistu. Lisätietoja: kirsi.salmi@uef.fi

Plan S ja Rights Retention -strategia

cOAlition S -rahoittajat uudistavat rahoitusehtojaan, jotta kaikilla cOAlition S:n jäseniltä rahoitusta saaneilla tutkijoilla olisi aina mahdollisuus vähintään final draftin välittömään rinnakkaistallentamiseen. Uusien ehtojen mukaan rahoitusta saavat tutkijat sitoutuvat siihen, että kaikki tutkimustuloksista syntyvät final draftit lisensoidaan CC BY -lisenssillä tai poikkeustapauksissa CC BY-ND -lisenssillä ja rinnakkaistallennetaan välittömästi avoimesti saatavaksi. Lisätietoja: Plan S ja Rights Retention -strategia sekä Rights Retention -strategiasta cOAlition S:n sivuilla (englanniksi).

FinELib on solminut kolmivuotiset sopimukset Taylor & Francisin sekä SAGEn kanssa

Taylor & Francis -sopimuksen mukaisesti tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkeleita avoimina ilman erillistä maksua. Sopimukseen sisältyy myös pääsy yli 1 800 lehteen aineiston tilaajille.

SAGE-sopimukseen sisältyy tiedelehtien lukuoikeuksien lisäksi mahdollisuus julkaista artikkeleita avoimina maksutta hybridilehdissä ja alennetulla kirjoittajamaksuilla avoimesti saatavilla olevissa lehdissä.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen ensimmäisen osan kommentit on avattu kaikkien luettavaksi

Lisäksi Avoimen tieteen sihteeristö julkaisee syksyn mittaan juttusarjan kommenteissa esiin nousseista teemoista.

Tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto InterAcademy Partnership (IAP) on laatinut raportin avoimesta tieteestä

Raportti laadittiin tukemaan UNESCOn avoimen tieteen suosituksen kehitystyötä. Raportissa ehdotetaan 21 tapaa, joilla tutkijat ja organisaatiot voivat edistää avointa tiedettä. Lisätietoja : Suomen tiedeakatemioiden sivuilla, IAP:n raportti (englanniksi).

Avoimen tieteen palvelut UEFissa -kyselyn tuloksia on julkaistu

Artikkelissa käsitellään UEFin avoimen tieteen palveluiden kehittämistä ja siitä kerättyä palautetta vuonna 2019 toteutetun kyselyn perustella. Näyttää siltä, että tutkijoita ohjaa avoimessa tieteessä eniten rahoittajien vaatimukset ja oman lähiyhteisön tavoitteet ja arvot. Tutkijat arvostavat eniten heitä auttavia palveluita ja asiantuntijoita.

Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suositukset tutkimusorganisaatioille on vahvistettu

Kansalliset suositukset on laadittu tukemaan artikkeleiden avoimen julkaisemisen ja saatavuuden puolesta tehtävää työtä tutkimusorganisaatioissa.

Puulankut, jossa syksyn lehtiä

Open Access Week 19–25 October 2020

Open Access Week is an annual science communication event on open science with a special focus on open access. The week is a worldwide event held at the end of October – this year from 19 to 25 October. The theme of 2020 is Open with Purpose: Taking Action to Build Structural Equity and Inclusion.

During Open Access Week, the library will

  • Grant an award to a promoter of open science at UEF
  • Give flowers to a department that has increased/developed its openness
  • Hand out a stipend to a student who has made his / her master’s thesis publicly available and is lucky in the draw
  • Publish blog posts on openness

UEF has new open science web pages

UEF’s open science web pages have been redesigned. They continue to provide information on publishers’ author processing charge benefits for UEF authors and the payment of author processing charges from university funds, among other things. Check out and take advantage of the benefits!

Should I make my article openly available? Should I choose the CC BY or CC BY-NC licence? The new pages now also help with choosing a licence. And did you know that UEF also promotes open publishing as a member of various open publishing programmes? You can find more information about these things on the page UEF supporting open publishing.

How to create a data management plan? Where can I open research data? Information and instructions regarding these questions are available on the library’s redesigned research data management page, which brings together instructions for the most important data management issues and provides support in data management planning. The data support specialists also help with data management issues. To contact them, send email to datasupport@uef.fi.

Get started with iris.AI – your AI science assistant

Iris.AI is a research mapping tool for Open Access papers. How it works:
Define a problem and Iris reads the abstract, maps out the key concepts and
presents you with the most relevant articles from more than 80M Open Access papers. Continue the process on the Premium-version. Register for the premium version with @uef.fi, @student.uef.fi or @kuh.fi email.

You are all also invited to join the monthly online workshops about AI.
More information: kirsi.salmi@uef.fi

Plan S and the Rights Retention Strategy

The research funding organisations of cOAlition S are revising their grant conditions so that all researchers who have received funding from cOAlition S members will always have the opportunity for the immediate self-archiving of at least the final draft. Under the new conditions, funded researchers will commit to the licensing of all final drafts based on research results under the CC BY licence or, in exceptional cases, the CC BY-ND licence and their immediate open access via. Further information: Plan S and Rights Retention strategy (in Finnish) and about the Rights Retention Strategy on the cOAlition S website.

FinELib has signed three-year agreements with Taylor & Francis and SAGE

Under the Taylor & Francis agreement, researchers have the opportunity to publish open access articles at no extra charge. The agreement also includes access to more than 1,800 journals for subscribers.

The SAGE agreement includes the opportunity to publish open access articles for free in hybrid journals and with a discount on the author publishing charges in open access journals, in addition to the reading rights of scientific journals.

The comments on the first component of the policy on open access to education and educational resources have been published for all to read

Furthermore, the Open Science Secretariat will publish a series of articles on the themes raised in the comments over the autumn.

InterAcademy Partnership (IAP) has prepared a report on open science

The report was prepared to support the development of the UNESCO Open Science Recommendation. The report proposes 21 ways in which researchers and organisations can promote open science. Further information: on the Council of Finnish Academies website, IAP report

The results of the survey on open science services in UEF have been published

The article discusses the development of UEF’s open science services and the feedback collected on it based on a survey conducted in 2019. It seems that, in open science, researchers are most guided by the requirements of their funders and the goals and values of their own community. Researchers value the services and experts who help them most highly.

The open access recommendations of research publications for research organisations have been confirmed

National recommendations (in Finnish) have been drawn up to support work for open publishing and for free access of articles in research organisations.

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share