Terveiset pohjoismaisesta bibliometriikka ja tutkimuksen arviointi -työpajasta | Greetings from the Nordic workshop on bibliometrics and research policy

(Please, scroll down to read in English.)

Vuosittain järjestettävä pohjoismainen työpaja bibliometriikasta ja tutkimuksen arvioinnista eli Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy pidettiin tänä vuonna 7.-9. marraskuuta Boråsissa Ruotsissa. Yksipäiväisen pre-työpajan ja kaksi päivää kestäneen varsinaisen työpajan isäntänä toimi Boråsin korkeakoulu, jossa annetaan mm. kirjasto- ja informaatioalan koulutusta. Lisäksi Borås on merkittävä tekstiilikaupunki, ja taiteellisuus tuli esille myös kokousympäristössä mm. hauskojen patsaiden ja talojen koristeellisten julkisivumaalausten myötä.

Työpajan isäntänä toimi Boråsin korkeakoulu. (Kuva: Virpi Lindi)

Yhdeksi keskeiseksi aiheeksi työpajan esityksissä nousi tällä hetkellä muutenkin paljon esillä oleva vastuullinen metriikka, ja kirjaston merkitys vastuullisen metriikan käytön opastamisessa ja tiedottamisessa. Esimerkiksi Marianne Gauffriau Kööpenhaminan yliopiston kirjastosta antoi esityksessään Applying the Leiden Manifesto principles in practice – commonalities and differences in interpretation käytännön esimerkkejä siitä, kuinka Leidenin manifestin periaatteet toteutuvat tutkimuksen arvioinneissa.

Samaa aihetta sivusi myös Lundin yliopiston professori Merle Jacobsin esitys Open science and its discontents. Hän toi esityksessään esille avoimeen tieteeseen liittyviä kysymyksiä mm. miten avoin tiede vaikuttaa tulevaisuudessa tutkijoiden meritoitumiseen ja millaisia tekijöitä on otettava huomioon avoimien tutkimusaineistojen jatkokäytössä. Hän otti esille myös sen, että osa tieteellisistä kustantajista on tehnyt avoimesta julkaisemisesta uuden bisnesmallin.

Työpajassa oli myös useita esityksiä Suomesta. Esimerkiksi Janne Pölönen Tieteellisten seurain valtuuskunnasta (TSV) puhui omassa esityksessään Open access and the Nordic publication indicator: friends or enemies? mm. Julkaisufoorumin (Jufo) merkityksestä avoimessa julkaisemisessa ja Jufon vastuullisesta käytöstä julkaisukanavien tasoluokituksessa.

Viimeisimpänä mutta ei suinkaan vähäisimpänä matkan antina oli tietenkin verkostoituminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lämmin kiitos kaikille, joiden kanssa vietin työntäyteiset mutta hauskat kolme päivää Boråsissa. Ensi vuonna kokouspaikkana toimii Reykjavik, ehkäpä nähdään taas siellä!

Linkkejä:
Työpajan viralliset sivut (mm. ohjelma)
Työpajan suullisia esityksiä (osa)
Työpajan postereita (osa)

IN ENGLISH

This year the annual Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy was held in Borås, Sweden on November 7-9. The one-day pre-workshop and the two-day workshop were hosted by the University of Borås, which offers education, among others, in Library and Information Studies. In addition, Borås is a significant textile town which was apparent also in the art of the meeting environment with funny statues and decorative facade paintings of houses.

The workshop was hosted by the University of Borås. (Photo: Virpi Lindi)

One of the key topics in the workshop was the responsible metrics and the importance of the library in guiding and informing of responsible metrics. For example, Marianne Gauffriau from the University of Copenhagen gave in her talk “Applying the Leiden Manifesto in Practice – Commonalities and Differences in Interpretation” practical examples of how the principles of the Leiden Manifesto are realised in the research assessments.

Professor Merle Jacobs from the Lund University brought up in her presentation “Open science and its discontents” issues related to open science, for example, how open science will affect the merits of researchers in the future and what factors need to be taken into account in the further use of open research data. She also pointed out that some of the scientific publishers have made a new business model for open publishing.

There were also several presentations from Finland in the workshop. For example, Janne Pölönen from The Federation of Finnish Learned Societies (TSV) described in his talk “Open access and the Nordic publication indicator: Friends or Enemies?” the role of the Publication Forum (Jufo) in open publishing and the responsible use of Jufo in the publishing channel classification.

A notable benefit from the workshop was, of course, networking both nationally and internationally. Warm thanks to all those with whom I spent hard-working but great three days in Borås. Next year Reykjavik will be the meeting place, maybe we will see there again!

Related links:

Workshop’s official website (e.g. the programme)
Some of the oral presentations
Some of the poster presentations

Virpi Lindi, Tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Käännöksen oikoluku | English language checking: Suvi Tolvanen

Jaa tämä / Share this
Share

Big Data, tekoäly, sote, tietosuoja-asetus… BMF:n kevätseminaari 2018

(Please, scroll down to read a short summary in English.)

Tietoasiantuntijan täytyy pysyä ajan tasalla monenlaisista asioista. Lääketieteen ja lähialojen suomalaisten kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistyksen Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry.:n tämänvuotinen kevätseminaari kokosi yhteen esityksiä monesta ajankohtaisesta aiheesta, jotka vaikuttavat eri alojen tietoasiantuntijoiden ja erityisesti terveystieteiden tietoasiantuntijoiden työhön.

Pääpuhujana oli dosentti Ilkka Kunnamo (Duodecim Oy) aiheenaan tyhjentävästi Big Data. Hän aloitti “big data” -käsitteen kuvailun neljän V:n avulla, jotka viittaavat datan määrään (volume), datan moninaisuuteen (variety), datan syntyvauhtiin (velocity) ja datan totuudenmukaisuuteen (veracity). Mieleenpainuvaa oli, miten datan määrä kasvaa tällä hetkellä kiihtyvästi. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi esimerkiksi, että vuonna 2012 vuosittain ilmestyvien uusien lääketieteellisten artikkeleiden määrä ylitti yhden miljoonan rajan, tai että yksi genomisekvensoija tuottaa viidessä kuukaudessa noin 650 teratavua dataa. Siinä on haastetta niin tutkijoille kuin tietoasiantuntijoillekin! Kunnamo esitteli myös visioita siitä, miten tulevaisuudessa meistä kerättyä moninaista datamäärää, kuten vaikkapa genomiikka- tai metabolomiikkatason tietoa, voitaisiin hyödyntää tehokkaammin terveydenhuollossa esimerkiksi mietittäessä lääkityksen aloittamisen hyötyjä potilaalle suhteessa siitä mahdollisesti potilaalle aiheutuviin sivuvaikutuksiin ja hänen kokemaansa elämänlaatuun. Kunnamo toi kuitenkin hyvin esille esityksensä lopussa, että vaikka tekoälystä saattaa olla apua esimerkiksi joidenkin sairauksien ennustemallien tuottamisessa, se ei korvaa laadukkaita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT). Kuten ihmistenkin tuottamaan dataan myös tekoälyn tuottamaan tietoon tulee suhtautua tieteellisen tutkimuksen edellyttämällä kriittisyydellä.

Ilkka Kunnamo puhui Big datasta.

Toinen kutsuttuja puhuja, johtava tietoasiantuntija (Helsingin yliopisto, Terkko Health Hub, kirjasto) Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta, joka on tekoälypohjainen tiedonhaun assistentti. Yksinkertaistettuna esittelet tiedonhaun aiheesi ja tutkimuskysymyksesi  Iris.AI:lle lyhyellä englanninkielisellä  abstraktilla, jonka jälkeen Iris.AI tekee erilaisia “viitekarttoja” aiheestasi. Kun annat palautetta Iris.AI:lle sen tekemän haun hyvistä puolista ja kerrot, mikä meni huonommin, Iris.AI oppii aiheestasi enemmän ja pystyy tekemään sinulle osuvamman haun. Aivan automaattiseksi tiedonhaku ei kuitenkaan ole muuttumassa, sillä ihmistä tarvitaan aina antamaan palautetta ja opettamaan konetta; tekoäly ei päihitä ihmisälyä! Muun muassa Itä-Suomen kirjastopäivillä on tarjolla lisätietoa tästä aiheesta.

Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta.

Kolmannen pidemmän esityksen aihe oli huippuajankohtainen EU:n tietosuoja-asetus, josta puhui kehittämispäällikkö Ulla Ahlblad-Bordi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Uuden EU:n tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) päätavoitteina on vahvistaa yksilön henkilötietojen suojaa ja yksilön oikeuksia mutta myös edistää tietojen liikkumista jäsenvaltioiden välillä.  Yksilön henkilötietojen suoja ei suinkaan ole uusi asia, mutta uusi EU tietosuoja-asetus ja uusi kansallinen tietosuojalaki tuovat joitakin uusia periaatteita mm. henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi tutkimustiedon kerääminen, tiedon käyttö ja sen tuhoaminen tai arkistointi on suunniteltava entistä tarkemmin, ja tietosuojaan liittyvät riskit on otettava huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Yhä enemmän painotetaan sitä, että tutkittavilta tulee kerätä vain ne henkilötiedot, jotka ovat tarpeen tutkimuksen tekemisen kannalta. Tutkittavalla saattaa olla oikeus tarkastaa hänestä kerätty tieto, ja etukäteen on mietittävä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Uutena periaatteena on ns. tutkijan osoitusvelvollisuus eli on pystyttävä osoittamaan, että tietosuoja-asetuksen periaatteita on noudatettu.  Myös oikeus tulla unohdetuksi, jatkuva päivitysvelvollisuus ja mahdollisuus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen ovat uusia määräyksiä. EU-tason tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä, jonka on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan eli 25.5.2018, kun tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa kaikissa jäsenmaissa.

Tuulevi Ovaska piti esityksen sote-uudistusta sivuavasta aiheesta.

Lyhyitä, 10-15 minuutin puheenvuoroja oli ohjelmassa jäsenistölle tehdyn kutsun pohjalta saatu mukaan neljä, joista kaksi UEFin kirjastosta. Erikoissuunnittelija Mari Mäkinen (THL) kertoi palvelujen kokeilevasta kehittämisestä otsikolla Tietoaineistot tehokäyttöön ja informaatikko Arja Kunnela (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) otsikon JAMK – local global library in Finland! alla muun muassa monimuoto-opiskelun ja etätyön sekä koulutusmyynnin ja kansainvälisten hankkeiden kirjaston palveluille asettamista haasteista.

Tuulevin lyhyt esitys Uutishuoneesta, hyvää päivää! kertoi kirjaston viestinnän uudelleen organisoitumisen tarinan, joka on pian luettavissa kirjaston vuosikertomuksesta. Toisen esityksen — Sote-uudistusta odotellessa — aiheesta on julkaistu artikkeli Arja Halkoaho, Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti, Tuomas Selander: Supporting the medical research and daily work at the hospital – analysing the library and information services at the Kuopio University Hospital.  Journal of the European Association for Health Information and Libraries 2018;14:9-14, ja puheenvuoro Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti: Yliopistosairaaloiden kirjasto- ja tietopalveluita ei tule unohtaa sote-uudistuksessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018;55:172–174.

BMF:n seminaarit ovat ajankohtaisen tietoannin lisäksi aina myös erinomaisia verkostoitumistilanteita ja -tapaamisia, joissa sekä kohtaa uudelleen että tutustuu uusiin alan kollegoihin koko maasta.

Esitysten materiaalit ovat saatavilla BMF:n sivuilla.

Briefly in English: Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) is a professional association for medical and health librarians and information professionals in Finland. BMF’s spring seminar 2018 included presentations about Big Data, Articificial Intelligence in information retrieval, EU’s General Data Protection Regulation (GDPR), service development, libraries as both local and global services, library communications reorganisation and university hospital library services in the context of the health and social services reform.

Virpi Lindi, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kuvakollaasit | Photo collages: Katri Larmo | BMF

Jaa tämä / Share this
Share

Inspiraatioita, unelmia ja seikkailua – kirjaston henkilökunta opintomatkalla “kesäisessä” Helsingissä

Opintomatka Helsinkiin sai alkunsa henkilöstön keskuudesta tulleesta toiveesta. Bussimme starttasivat kampuksilta 1. kesäkuuta 2017 ja kohtasivat Varkaudessa, mistä jatkoimme matkaa yhdessä Espooseen.

Mitä kaikkea näimme? Otaniemessä edessämme oli ensimmäisenä Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1970 valmistunut kirjastorakennus, josta oli äskettäin peruskorjattu tyylikäs ja moderni Harald Herlin -oppimiskeskus. Meille kerrottiin, että uudistetut tilat tukevat uudentyypistä oppimista, tutkimusta ja työskentelyä. Pohjakerroksen entinen kirjavarasto on muuttunut monitoimiseksi Makerspace-tilaksi.



Palvelut on sijoitettu oppimiskeskukseen teemoittain: suojeltu toinen kerros toimii edelleen kirjasto- ja lukusalina, ensimmäisessä kerroksessa on Tori mediaseinineen ja kahviloineen. Uudet mediapalvelut sijoittuvat alimpaan kerrokseen. Oppimiskeskuksessa on myös kuva-aineistoja sisältävä, av-suunnittelua varten korkealaatuisella tietotekniikalla varusteltu Visual Resource Centre. Lisäksi käytettävissä on monipuolisia studiotiloja sekä opiskelu-, kokoontumis- ja näyttelytiloja.

Matka jatkui Otaniemestä Helsinkiin ja majapaikkaamme. Kesähostelli oli auki ensimmäistä päivää tänä vuonna, ja saimmekin kunnon ruuhkan aikaiseksi.

Kesäinen, joskin kylmä ja tuulinen ilta Helsingissä vei meidät seikkailemaan eri puolille pääkaupunkia; osa meni Korkeasaareen, jotkut Linnanmäelle ja osa testaamaan tietämystään pubivisailussa. Myös Hietaniemen hautausmaan puistoalueet sekä presidentin hauta vetivät monia puoleensa.



Perjantain kaksi tutustumiskohdetta olivat Kaisa-talo – Helsingin yliopiston pääkirjasto ja Oppimiskeskus Minerva. Olimme liikkeellä jo varhain, ja ehdimme ottaa yhteiskuvan Tuomiokirkon portailla.

Sitten jatkoimme matkaa kävellen Kaisa-taloon. Kaisa-talo – Helsingin yliopiston pääkirjasto on upea. Kuusi kerrosta, humanistisia, kasvatustieteellisiä, oikeustieteellisiä, teologisia ja valtiotieteellisiä aloja. Luku- ja työskentelytilaa on eri kerroksissa: sekä hiljaista työskentelytilaa että tutkija- ja alumnitiloja. Kaisa-talosta on kulku oppimiskeskus Aleksandriaan, joka on opiskelijoiden käytössä 24/7-kulkuluvalla. Omatoimiaikoina asiakkaat voivat lainata ja palauttaa aineistoa, noutaa saapuneita varauksia ja käyttää kaikkia kirjaston tiloja ja laitteita. Kaisa-talossa toimii myös Yhdysvaltain suurlähetystön ylläpitämä American Resource Center.


Oppimiskeskus Minerva on Kaisa-talon lähellä. Siellä on yleistä, avointa työ- ja lukutilaa 70 paikkaa, ja paikkoja ryhmätyöskentelyyn on noin sata. Ryhmätyöhuoneita voi varata OWA (Outlook Web App) -kalenterista:

Kotimatkalle lähdettiin iltapäivällä. Osa porukasta jäi Helsinkiin tuttavien ja ystävien valmistumisjuhliin. Tuuliseen kotimatkaan sisältyi muutama yllätys: Mikkelissä poikettiin kahville Kenkäveroon ja kuuluisasta Siiskosen leipomosta haettiin leipää ja herkkuja kotiin viemisiksi.

Opintomatka oli hyvin järjestetty, rentouttava ja antoisa. Uusia suuria ja pieniä ideoita jäi mieleen. Yhdessä oli mukavaa!

Kuvat ( Harri Kalinen, Maarit Putous, Ulla Raittonen, Kirsi Salmi, Tuula Rissanen ja Jari Tiihonen) ja tekstin yhteen kokosivat tietopalveluneuvoja Urho Heinonen ja  tietoasiantuntija Tuula Rissanen.

Jaa tämä / Share this
Share

ITK 2017 – Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa

ITK eli Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin 5.-7.4.2017 tuttuun tapaan Hämeenlinnan Aulangolla. ITK on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, ja se kokoaa vuosittain yhteen noin 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita.

Osallistuin konferenssiin sekä päätoimisen kirjastotyöni näkökulmasta että sivutoimisen opetustyöni näkökulmasta. Opetustyöhöni liittyen minulla oli konferenssissa oma esitys posterina sekä Chat&foto esityksenä. Matkakertomukseni ja linkit esityksiin löytyvät myös tiivistettynä visuaaliseen Adobe Spark esitykseen.

Kirjastotyön näkökulmasta tarjolla oli monia mielenkiintoisia esityksiä. TIEKEn eli Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n järjestämässä työpajassa Miten koulutus vastaa työn muutokseen? pohdittiin digitalisaation tuomia muutoksia opetuksessa ja työssä. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin:

  1. Työyhteisö- ja työkykytaidot, opettajuuden ”uberisaatio”
  2. Coachaaminen, palautteen antaminen, opiskelijan vahvuusalueiden tukeminen
  3. Tiedon jäsentäminen

Tietoon liittyvä osaaminen nähtiin yhdeksi tulevaisuuden mahdollisuudeksi, ja oppiminen löydetyn tiedon tulkintana, jäsentämisenä sekä oikeana lähdekritiikkinä ja tiedon oikeellisuuden arviointina. Tarvitaan siis taitoa ohjata opiskelijaa määrittämään ja arvioimaan tietoa, jäsentämään ja tulkitsemaan sitä. Katri Tanni ITK-ajatuspaja: Eikö digitaidoilla ole merkitystä?

TIEKE:n työpajan keynote-puheenvuoro Sami M. Leppänen, Kone Oyj johdatti pohtimaan työelämässä tarvittavia taitoja, ja miten koulutus niitä kehittää.

Tietotyö netissä: haastetaanko lukiolaisia riittävästi? -esityksessä Eero Sormunen (Tampereen yliopisto), Miika Marttunen, Timo Salminen (Jyväskylän yliopisto) Minna Lakkala, Liisa Ilomäki (Helsingin yliopisto) esittelivät kolmen yliopiston yhteisen tutkimushankkeen tuloksia lukiolaisten argumentatiivisista nettilukutaidoista ja niiden yhteyksistä lukiolaisten tietokäsityksiin ja arkielämän tietokäytäntöihin. Nettilukutaitoa käsittelevät tulokset osoittavat, että lukiolaiset osasivat kyseenalaistaa heille annettujen nettilähteiden uskottavuutta, mutta vain harvat osasivat perustella kriittisen arvionsa hyvin. Blogitekstin kriittinen arviointi onnistui lukiolaisilta hieman paremmin kuin videon. Keskustelussa nousi esiin se, että multimodaalisten tekstien lukutaitoon pitäisi panostaa enemmän koulussa. Pedagogisten käytäntöjen tutkimuksen tuloksien perusteella lukion tietotehtäviin kaivataan lisää haasteellisuutta, omakohtaisuutta ja yhteisöllisyyttä.  Monella opettajalla on edellytykset tukea oppilaita oppimaan nettiajan tietotyötaitoja, mutta opetukseen tarvitaan lisää yhteistyötä opettajien kesksen. Tutkimushankkeen kotisivulta saa lisää tietoa.

Liisa Ilomäki ja Eero Sormunen aloittamassa esitystä.

Augmented reality (AR) ja virtual reality (VR) eli lisätty ja virtuaalinen todellisuus olivat yksi näkyvä teema ITK konferenssissa ja sisältönä monessa esityksessä. Myös Itä-Suomen yliopiston Sm4rtLab – laajennetun todellisuuden etäohjattava fotoniikan laboratorio oli esillä.

Kirjastomaailmaankin lisätty ja virtuaalinen todellisuus tekevät tuloaan. Tiedonhaun pelillistäminen lisätyn todellisuuden avulla -esityksessä Marko Akkanen ja Janne Seppänen kertoivat Lahden kaupungin kirjaston ja Lahden ammattikorkeakoulun kehittämän pelisovelluksen käytöstä tiedonhaun opetuksessa. Lisätyn todellisuuden avulla pelillistämällä tiedonhakuun saadaan uusia yhteisiä kokemuksia, lisää motivaatiota ja rastisuunnistuksella samalla liikuntaa. Lue lisää.

Ohjelmassa oli runsaasti mielenkiintoista tarjontaa ja ITK-ilmapiiri on innostava. Tunnelmaa, kokemuksia ja esityksiä löytyy lisää sosiaalisesta mediasta tunnisteella #itk2017.

Anne Karhapää
tietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Tieto, tutkimus, uudistus… e-terveys — EAHIL2016-konferenssi

Eurooppalaisen lääke- ja terveystieteiden kirjasto- jatietopalveluammattilaisten vuotuinen tapaaminen EAHIL:n (European Association for Health Information and Libraries) konferenssi pidettiin kesäkuussa Sevillassa, Espanjassa, otsikolla Knowledge, Research, Innovation…eHealth. Konferenssissa oli noin 330 osallistujaa.

Kaikille yhteisiä eli niin sanottuja plenary-sessioita oli kaksi, aluksi ja lopuksi. Mieleenpainuvan, inspiroivan ja interaktiivisen avausesitelmän tiedon arvosta piti professori Bernat Soria apunaan EAHIL:n puheenjohtaja Marshall Dozier. Ideana oli demonstroida eroja sen välillä, mikä on jonkin hinta, mitä se maksaa ja mikä on sen arvo, sekä korostaa terveydenhuoltojärjestelmien strategista arvoa ja kirjastoammattilaisten osuutta siinä. Päätösluennon pitänyt tohtori Remedios Melero teki kattavan yhteenvedon siitä, mitä kaikkea avoin tiede on ja millaisia haasteita erityisesti avoimen tutkimusdatan vaatimus asettaa terveystieteelliselle tutkimukselle.

Rinnakkaissessioiden teemoja olivat Koulutus (kaksi sessiota), Innovaatiot (kaksi sessiota), Tutkimus (kaksi sessiota), Metriikka, avoin saatavuus ja teknologia, Johtaminen, Tieteen välittäminen ja Yhteistyö, jossa itse olin lavalla (seitsemäntenä eli viimeisenä) yhdessä norjalaiskollega Karen Busetin kanssa. Aiheenamme olivat ne työkalut ja toimintatavat, joita käytämme kansainvälisessä benchmarking-hankkeessamme. Projektin kolmas yhteistyökumppani belgialainen Ghislaine Declève ei päässyt osallistumaan konferenssiin, mutta oli mukana kirjoittamassa esitystä ja kokotekstiä. Kaikkein pisimmissä sessioissa oli yhdeksän esitystä ja nämä maratonistunnot olivatkin yksi niistä harvoista asioista, joista pääosin erinomaisesti järjestetyssä konferenssissa kuuli valituksia. Kuuntelemistani ja näkemistäni todella monipuolisen kokonaisuuden muodostaneista esityksistä poimin joitakin kiintoisimpia:

Tom Roper, Sam Burgess ja Holly Case (UK), #ukmedlibs: innovation once a month, online. Ilmeisen toimiva idea ammatillisesta lukupiiristä, joka toimii Twitterissä. Kuka tahansa voi seurata; ei ole pakko muuten osallistua. Tukee ammatissa kehittymistä. Opin myös, että Healthcare Hastag Project Sympluria voi käyttää tällaisessa Twitter chatissa. Ehkä vastaavaa (#finmedlibs?) voisi kokeilla joskus Suomessakin? Tom Roper, Igor Brbre ja Jil Fairclough (UK), Assessing the value of a librarians’ journal club.  Selvityksen mukaan ammatillinen lukupiiri vaikutti 40 %:lla osallistujista päätöksentekoon ja 53 %:lla sekä käytännön toimintaan kirjastossa että omaan toimintaan. Pitäisikin herättää henkiin oman kirjastomme lukupiiri, koska sellainen todistetusti mm. edistää vertaisoppimista, kannustaa tiedon jakamiseen ja opettaa ammattikirjallisuuden laadun arviointia. Bob Gann (UK), Combating digital health inequality: libraries on the front line. Vakuuttava esitys kirjaston merkityksestä terveyteen liittyvän tasa-arvon edistämisessä nyt, kun kaikki palvelut alkavat olla verkossa. Kaikki eivät ole online ja ne, joilla on suurin tiedon tarve, on kauimpana siitä. Ilman digitaalista lukutaitoa ei ole terveyslukutaitoa. Hanke on säästänyt brittien kansalliselle terveyspalvelulle NHS:lle kuusi puntaa jokaista sijoitettua puntaa kohti. Vastaa nykyaikana terveyden edistämisen kannalta sitä, mitä esim. hygienian paraneminen viime vuosisadalla. Karina Sjögren (Ruotsi), Flipped classroom with master students in Sports Medicine. Flipped classroom -opetusmalli on kiinnostava ja haluaisin sitä käyttää. Video-ohjelmistona heillä on Screencast-o-matic. Witold Kozakiewicz ja Bogumila BRUC (Puola), Transition to a new model of academic library cooperation. Mainio esitys suuren lääketieteellisen kirjaston muodonmuutoksesta sekä tilana että palveluna/palveluasenteena: perinteisestä kirjastosta tieto- ja innovaatiohubiksi. Ann Ritchien pitämä (Australia) ja Mari Elisa Kuusniemen (Suomi) esitys Developing Research Data Management Practices at a University Hospital Library in Australia – an International Collaborative Project kansainvälisestä yhteistyöstä tutkimusdatapalveluiden kehittämisessä. Mari Elisa kertoo blogissaan 12 viikostaan Barwon Health University Hospitalin tutkijapalveluiden käynnistämiskonsulttina. Katrine Aronsenin ja Anja Johansenin (Norja) kyselytutkimus Medical students and textbooks as e-books – a survey, jossa he saivat varsin ristiriitaisia vastauksia ja tuloksia e-kirjojen käytöstä kurssikirjoina suhteessa siihen, miten paljon e-kirjoihin panostetaan. Hilde Strømmen (Norja) kiinnostava kysymyksenasettelu Searching for systematic reviews: Can Epistemonikos replace The Cochrane Library?, sillä näyttöön perustuvan terveydenhuollon maksuton tietokanta Epistemonikos oli minulle uusi tuttavuus.

Postereita oli kaikkiaan 45 ja kiinnostavimpia olivat mielestäni nämä: Anthea Tucker (UK) Time to connect: teaching information literacy skills in the online environment, koska itsekin opetan verkossa; Bea Winkler ja Krisztina Egri (Unkari) Gamifaction – games in user education, learning, exams, koska pelillisyys on tullut opetukseen ja mietin, miten voisin sitä hyödyntää; Chiara Formigoni, Idalia Gualdana ja Diego Fornasasri (Italia) Nurses’ online information use and literature searching skills: a survey in SBBL network, koska ohjaan ja koulutan myös hoitohenkilökuntaa tiedonhaussa; Maria de Lurdes Barata, Maria Joao Paulo ja Susana Oliveira Henriques (Portugali) Measuring user satisfaction and expectations to improve service quality and support decision making, koska käyttäjien kuuleminen on tärkeää palveluiden kehittämisessä; suomalaiset eli Tiina Heinon, MIka Holopaisen ja Katri Larmon Supporting Open Science – Services for Openness Across the Research Cycle, koska avoimen tieteen edistäminen ja tutkijapalvelut kuuluvat minunkin työhöni ja ovat meilläkin juuri nyt tärkeänä kehityskohteena, ja Mari Elisa Kuusniemen DMPTuuli for Smart research data management planning, koska olen itsekin ollut pieneltä osalta mukana ATT:n Tuuli-hankkeessa ja koska DMPTuuli on oiva työkalu aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen. Useimmat posterien tekijät esittelivät posterinsa aiheen keskiviikon ohjelman päätteeksi myös niin sanotussa one minute madness –sessiossa, jossa kullakin puhujalla oli tasan minuutti puheaikaa saada kuulijat tulemaan tutustumaan juuri omaan posteriinsa session jälkeen avatussa posterinäyttelyssä. Kehuja on annettava posterien paikasta, joka oli valoisa, tilava ja keskeisellä paikalla.

Näytteilleasettajia oli kolmisen kymmentä. Kiersin tauoilla heidän osastojaan lähinnä EAHIL:n hallituksen jäsenenä ja yritin tavoittaa erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana EAHIL-tapahtumassa, kertoa heille järjestöstä ja sen tapahtumista sekä mahdollisuudesta sponsori-jäsenyyteen ja mainostilaan Journal of EAHIL –lehdessä. Näytteilleasettajat/sponsorit pitivät myös 15 esitystä erityisissä sponsor sessioissa, joista kuuntelin joitakin puheita.

Pitkät lounaat muodostivat oivallisen mahdollisuuden verkostoitumiseen. Espanjalaiseen tapaan lounastauko oli pitkä – mikä teki iltapäiväsessioista oikeastaan iltasessioita – ja pöytiin tarjoiltiin kolmen ruokalajin ateriat. Siinä ennätti mainiosti tutustua vieruskavereihin ja tuli keskustelleeksi myös ennestään tuntemattomien kollegoiden kanssa. Tiistai-iltana oli ensikertalaisille tarkoitettu vastaanotto, jossa hallituksen ja valtuuston jäsenet toivottivat uudet kollegat tervetulleiksi EAHIL-”perheeseen”. EAHIL-tapahtumissa on aina kollegiaalinen, rento ja ystävällinen tunnelma. Keskiviikkoiltana oli kaikille osallistujille suunnattu tervetuliaistilaisuus Real Alcazar -linnoituksessa, jossa kierrettiin ensin oppaiden johdolla noin tunnin ajan, ja vietettiin sen jälkeen iltaa andalusialaiseen tapaan tapasten ja juomien voimalla keskustellen. Perjantai-illan päätösillalliselle osallistujat kuljetettiin busseilla maaseudulle Hacienda los Angeles -tilalle, jossa tarjolla oli illallinen.

  • Konferenssin kotisivu (kohdasta Programme – Programme at a glance pääsee interaktiiviseen aikatauluun, josta sessioita klikkaamalla pääsee näkemään sen ohjelman, johon on linkitetty sekä esitykset että kokotekstit
  • Twiitit tunnisteella #eahil2016
  • Facebook-sivu
  • Flickr — valokuvia
  • EAHIL
  • Kokousten ja loppuseremonian raportit sisältyvät laajempaan matkakertomukseen

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, tietoasiantuntija
Kiitän rahoituksesta työnantajani lisäksi Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry:tä ja Tieteellisten Seurain Valtuuskuntaa (TSV)

 

Jaa tämä / Share this
Share