Avoimen tieteen teemaviikolla palkitaan vuosittain yliopiston taho, joka työllään edistää tieteen avoimuutta. Järjestyksessään seitsemäs avoimen tieteen edistäjän kunniakirja luovutettiin Fotoniikan instituutille 25.10.2022. Kunniakirjan otti vastaan instituutin johtaja, professori Jyrki Saarinen.
Kunniakirjan otti vastaan professori Jyrki Saarinen. Kuva. Elli Piirainen | The award was handed to Professor Jyrki Saarinen. Photo: Elli Piirainen
Fotoniikan instituutti kokoaa yhteen usean tieteenalan toimijoita Itä-Suomen yliopiston sisällä ja on laajasti verkostoitunut tiedeyhteisössä. Fotoniikan instituutti on mukana PREIN-lippulaivassa, jossa tieteen avoimuus on vahvasti mukana monin tavoin ja näkyy avointen julkaisujen määrän selkeällä kasvulla. Fotoniikan instituutti tukee toiminnallaan infrastruktuurien avoimuutta niin yliopiston sisällä kuin eri organisaatioiden välillä. Fotoniikan instituuttiin kytkeytyvät tutkijat ja tutkimusryhmät ovat edistäneet tutkimusaineistojen avoimuutta omissa hankkeissaan esimerkiksi avaamalla opetustarkoitukseen tuotettua dataa kenen tahansa hyödynnettäväksi tai lisensoimalla avatut data selkeästi.
Erityisesti tämän vuoden Avoimen tieteen kunniakirjan osalta on syytä nostaa esiin Fotoniikan instituutin yhteiskunnallisesti vaikuttava toiminta.
Fotoniikan instituutti on lisännyt tieteen vaikuttavuutta ja avointa oppimista tuottamalla Tee-se-itse OpenAR-lasit. Kenelle tahansa kiinnostuneelle on tarjolla lisätyn todellisuuden (AR = Augmented Reality) lasien teko-ohjeet avoimella sivustolla, josta voi ladata tarpeelliset koodit ja mallit 3D-tulostamiseen. Sivustolla tarjotaan myös selkeästi kerrottuna perustietoa optiikasta. Tieteen avoimuus konkretisoituu tiedeyhteisöä laajemmalle joukolle kiinnostavalla tavalla.
Fotoniikan instituutti on ollut myös aktiivisesti mukana opetuksen kehittämisessä, mikä näkyy vaikkapa missä päin maailmaa tahansa tieteen ja opetuksen yhdistävän Sm4rtLabin toiminnassa. Fotoniikan instituutti tukee toiminnallaan tiedekasvatusta monin tavoin lapsille ja nuorille suunnatusta LUMA-toiminnasta kouluihin hankittavan fotoniikan kokeellisen opetuspaketin ”Photonics Explorer Kit” -sponsorointikampanjaan.
UEF-kirjasto arpoo vuosittain 100 euron stipendin edeltävien 12 kuukauden aikana pro gradu -tutkielmansa tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden UEFin opiskelijoiden kesken. Tämän vuoden stipendin arvontaan osallistui 34 opiskelijaa ja onni suosi Karla Niemeä (palvelujohtaminen). Onnittelut voittajalle!
Kunniakirjan luovuttivat palvelupäällikkö Marja Maijala ja tietoasiantuntija Tomi Rosti. Kuva: Elli Piirainen | The award was handed by Head of Services Marja Maijala and Information Specialist Tomi Rosti. Photo: Elli Piirainen
Open Science Award
Each year, during the Open Science Week a UEFian (person or unit) is awarded as the contributor for open science and open access. The award was now given for the seventh time and handed over to Institute of Photonics, represented by the Head of the Institute, Professor Jyrki Saarinen.
The Institute of Photonics brings together actors from several disciplines within the University of Eastern Finland and is widely networked in the scientific community. The Institute of Photonics is part of the PREIN flagship, where open science is actively implemented in many ways, as reflected by a clear increase in the number of open access publications among other things. The Institute of Photonics supports transparency of research infrastructures both within the university and between different organisations. Researchers and research groups connected to the Institute of Photonics have promoted the transparency of research data in their own projects, for example by opening up data generated for educational purposes to be exploited by anyone or by clearly licensing the opened data.
In particular, with regard to this year’s Open Science Award, it is worth highlighting the socially impacting activities of the Institute of Photonics.
The Institute of Photonics has increased the impact and open learning of science by producing Do-It-Yourself OpenAR glasses. For anyone interested, there are Augmented Reality (AR) glasses making instructions on the open site, where you can download the necessary codes and designs for 3D printing. The website also provides clearly communicated basic information about optics. The openness of science is concretised in a way, that is of interest to the wider public beyond the research community.
The Institute of Photonics has also been actively involved in the development of teaching, which can be seen anywhere in the world in the activities of SM4RTLab, which combines science and teaching. Through its activities, the Institute of Photonics supports science education in a variety of ways, from LUMA activities for children and adolescents to the sponsorship campaign of the Photonics Experimental Teaching Package “Photonics Explorer Kit” to schools.
Every year, UEF Library raffles off a grant worth EUR 100 among UEF students who published their master’s thesis open access during the preceding 12 months. This year 34 students signed up for the raffle and the Fortune smiled on Karla Niemi (Service Management). Congratulations!
Niina Nurmi, projektisuunnittelija | Project Coordinator
Manna Satama, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services
Tutkimuksen tuen tiimi | Research Support Team
OA-viikolla järjestettiin kaksi kaikille avointa online-kahvilaa sekä työpaja tutkijoille. Tapahtumista viestittiin kaikilla kanavilla. Kuhunkin tapahtumaan osallistui 10-15 kiinnostunutta, joista suurin osa oli saanut tiedon Yammerin kautta. Saatu palaute oli positiivista, keskiarvona 4 tai 5 asteikolla 1-5.
Viikolla jaettiin perinteinen avoimen tieteen edistäjän kunniakirja, jonka sai tänä vuonna Vaikuttavuuden talo, ja arvottiin avoin gradu -stipendi opinnäytetyönsä avoimesti julkaisseiden ja arvontaan ilmoittautuneiden kesken.
Kirjaston blogissa pohdittiin, miten tieteen avaaminen rakentaa oikeudenmukaisuutta ja avoimen tieteen edistämistä kansalaistieteen keinoin.
Kirjaston OA-viikon tapahtumiin sisältyi tutkijoille suunnattu työpaja 27.10. Tutkijoiden mietteitä datanhallinnasta, tukipalveluista ja kollegiaalisesta tuesta voi lukea lisää kirjaston blogijutusta ”Tutkijoiden viesti: Lisää tukea, osaamista ja suunnitelmallisuutta tutkimusdatan hallintaan!”
Millaisia koulutuksia, työpajoja tai muita tapahtumia toivoisit ensi vuoden oa-viikolle? Meille voi antaa vinkkejä tai ehdottaa yhteistyötä. Otathan yhteyttä!
Avoin tiede Horisontti Eurooppa -tutkimushankkeissa
UEF kirjaston järjestämän englanninkielisen koulutustilaisuuden tallenne ja esitysmateriaali (vaatii UEF kirjautumisen) ovat saatavilla ja hyödyllisiä hankehakemuksia valmistellessa. Koulutuksessa esitellään avoimen tieteen vaatimuksia, käsitteitä, käytäntöjä ja työkaluja, jotka ovat olennaisia Horisontti Eurooppa -tutkimushankkeissa. Koulutuksessa käydään läpi, miten viedä avointa tiedettä, kuten avointa julkaisemista ja FAIR-periaatteiden toteuttamista, osaksi tutkimushanketta jo hakuvaiheessa, ja kuinka avointa tiedettä arvioidaan hakemuksissa.
Knowledge Rights 21 (KR21)
Ohjelmassa keskitytään saamaan aikaan lainsäädännöllisiä ja käytännön muutoksia, jotka vahvistavat kaikkien oikeutta tietoon kaikkialla Euroopassa. Ohjelman perustana on usko siihen, että tieto on olennaista koulutuksen, innovoinnin ja kulttuurisen osallistumisen kannalta ja että kaikilla on oltava mahdollisuus käyttää sitä erityisesti kirjastojen ja arkistojen kautta sekä digitaalisesti.
ALLEA:n lausunto avoimen tieteen oikeudenmukaisuudesta
ALLEA (European Federation of Academies of Sciences and Humanities) julkaisi lausunnon ”Equity on Open Access”. Julkilausumassa pyritään käsittelemään sitä, miten ”kultaiset” avoimet julkaisureitit ja suuret luku- ja kirjoitussopimukset edistävät akateemisen tutkimuksen epäoikeudenmukaisten rakenteiden vahvistamista ja luomista.
Ilmoittaudu Avoimen tieteen asiantuntija- ja työryhmiin kevätkaudelle 2022!
Uusina työryhminä syyspäivillä perustettiin Oppimisen avoimuuden alle Vastuullisen avoimen oppimisen suositusta luonnosteleva työryhmä sekä Aineistojen avoimuuden alle Datanhallinnan asiantuntijan ammatillisen pätevöitymisen tiekarttaa luonnosteleva työryhmä. Ilmoittautuminen uusiin sekä työtään jatkaviin työryhmiin on avattu ja jatkuu 28.1.2022 asti.
Linjausluonnos suomalaisen tutkimusyhteisön toimintakulttuurin avoimuuden edistämiseksi on kommentoitavana 9.11.–20.12.2021
Kommentoitavana oleva linjausluonnos tarkentaa ja konkretisoi Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa määriteltyä toimintakulttuurin avoimuuden strategista päämäärää: “Tutkimusyhteisössä vastuullinen avoimuus on osa tutkimuksen arkea läpi koko tutkimusprosessin, ja tutkimusorganisaatioissa on tätä tukevat arviointikäytännöt, kannustimet ja palvelut.” Luonnosta voi kommentoida verkkolomakkeella.
Vastuullisen arvioinnin SCOPE-malli
Kansainvälinen tutkimuksen arvioinnin työryhmä INORMS REG on julkaissut ohjeen SCOPE-mallin käyttöön. SCOPE on vastuullisen arvioinnin malli, joka koostuu viidestä vaiheesta, ja jonka avulla mikä tahansa taho voi arvioida mitä tahansa kokonaisuutta, ja toteuttaa sen vastuullisesti
Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja
Open Science -konferenssi 8.-9.3.2022
Yhdeksäs kansainvälinen avoimen tieteen konferenssi tarjoaa oivalluksia sekä käytännöllisistä että teknisistä innovaatioista, jotka palvelevat avoimien käytäntöjen toteuttamista. Konferenssin verkkosivut.
Lisää avoimen tieteen asioita kirjaston tutkimuksen tuki -sivuilla ja Avoin tiede -sivuilla sekä OpenUEF-Yammer-ryhmässä (UEFlaiset).
Open access week
The Open Access Week featured two online cafés open to all and a workshop for researchers. Information about these events was shared on all channels. Each event attracted 10–15 participants, most of whom had learnt about the event through Yammer. The feedback we received was positive, and the average score given was 4 or 5 on a scale of 1–5.
As has become tradition, an award was presented to a contributor for open science and open access during the Open Access Week. This year, the award was given to the House of Effectiveness. A grant was also raffled off among students who had published their thesis with open access and registered for the raffle.
The library blog delved into the topics of promoting open science through citizen science and how open science will promote fairness.
What types of training sessions, workshops or other events would you like to see during next year’s Open Access Week? You can send us tips or propose cooperation. Please, contact us!
A workshop for researchers was held on 27th October as part of the Library’s Open Access Week program. Read more about researchers’ thoughts on data management, support services and collegial support in our blog post “Message from the researchers: More support, skills and planning for research data management, please!”
Open science in Horizon Europe research projects
Recording and presentation material (requires UEF login) from the training session organised by UEF Library are available and useful when preparing funding applications. This training introduces open science requirements, concepts, practices and tools relevant in Horizon Europe research projects. The trainers explain how to implement open science, for example open access publishing and FAIR data principles in data management, into the proposal and how open science is evaluated.
Knowledge Rights 21 (KR21)
The programme is focused on bringing about changes in legislation and practice across Europe that will strengthen the right of all to knowledge. It is built on a conviction that knowledge is essential for education, innovation and cultural participation, and that everyone should have the possibility – in particular through libraries, archives and digitally – to access and use it.
ALLEA’s statemant on ‘Equity on Open Access’
ALLEA (the European Federation of Academies of Sciences and Humanities) published statement ‘Equity on Open Access’. The statement aims to address how “gold” open access publishing routes and large read-and-write deals contribute to reinforcing and establishing inequitable structures within academic research.
Register for open science expert panels and working groups for spring season 2022!
During the Open Science Autumn Conference, two new working groups were set up: a working group tasked with drafting a recommendation on open education was set up under the Expert Panel for Open Education, while a working group tasked with drafting a roadmap for the vocational qualification of data management experts was set up under the Expert Panel for Open Data. Registration (form in Finnish) for the new working groups, as well as the existing working groups, is now open and will remain open until 28 January 2022.
Draft policy for the promotion of a culture for open scholarship in the Finnish research community available for comments from 9 November to 20 December 2021
The draft Policy of Open Scholarship, which is currently available for comments, specifies and concretises the strategic goal of ‘culture for open scholarship’, which is defined as follows in the Declaration for Open Science and Research: “Responsible openness is part of daily life in the research community and it permeates the entire research process. Research organisations have the evaluation practices, incentives and services needed to support open science and research.” Use this online form to comment on the draft.
SCOPE framework for responsible research evaluation
The international INORMS Research Evaluation Group (REG) has published new guidelines for the use of the SCOPE framework. The SCOPE framework is a five-stage model for evaluating research responsibly. By using the framework, anyone can evaluate any entity in a responsible manner.
Courses, webinars, online events and workshops
Open Science Conference 8-9 March 2022
The 9th International Open Science Conference offers insights into both practical and technical innovations that serve the implementation of open practices. Conference website .
More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer Group (UEFians).
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services
Tutkimusaineistoihin liittyy mitä moninaisempaa tietämystä, osaamista ja toimenpidettä. Jossain kohdin törmää yleensä siihen, että omat taidot eivät riitä tai että asiat olisivat sujuneet paremmin, jos olisi tiennyt, mistä apu on löydettävissä. Tästä aihepiiristä UEFin tutkijat ja kirjaston datatuen väki jakoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan 27.10.2021 pidetyssä työpajassa, jonka otsikkona oli “Tutkijoiden dataosaaminen ja -tarpeet esiin”. Teemaa on sivuttu taannoisessa blogkirjoituksessa, jossa pohdimme tutkimusaineistojen asiantuntijoiden rikasta kenttää. Työpajan teema osui selvästi ajankohtaiseen aiheeseen, sillä samalle päivälle sattuneessa Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan strategiapäivässäkin avoin tiede tutkimusaineistoineen keräsi mittavan osallistujajoukon ja herätti vilkasta keskustelua.
Tutkimuksen ja tutkimusaineiston elinkaaret
Tutkimusaineistoa tai -dataa voidaan jäsentää suhteessa tutkimukseen, jonka raaka-aineena se toimii. Tutkimuksen edetessä raakadatasta muokkautuu usein valikoidumpia datasettejä, jotka ovat voineet käydä läpi erilaisia prosesseja ja muokkauksia. Aineistonhallinnan keskustelussa puhutaan usein tutkimuksen ja tutkimusaineistojen elinkaarista. Tutkimuksen elinkaari hahmotetaan kolmeen vaiheeseen: ennen tutkimusta, tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Tutkimusaineistojen elinkaari ulottuu usein tutkimuksen elinkaarta pidemmälle, kun aineistoja hyödynnetään uudelleen.
Työpajassa tunnistettiin tutkimusaineistoihin liittyviä toimenpiteitä ja tietotaitoa erityisesti tutkimuksen aikana. Tällaisina mainittiin vaikkapa datan analysointi, dokumentointi, ohjelmointi, tietokantaosaaminen, sensitiivisen aineiston käsittely ja datan jakaminen tietoturvallisesti yhteistyökumppaninen välillä. Työ on kuitenkin alkanut jo tutkimusta ennen aineiston keruun ja yleisemmin aineistonhallinnan suunnitteluna. Tutkimuksen jälkeen täytyy aineistollekin tehdä jotain: jokin osa aineistosta säilytetään, jokin tuhotaan, ja aineistoa myös avataan tai julkaistaan. Ihannetapauksessa aineisto on uudelleenkäytettävissä jonkin muun tutkimuksen raaka-aineena, jolloin aineiston elinkaari konkretisoi mainiosti asiakirjahallinnan ja arkistotoimen keskustelussa esiintyvää jatkumomallia.
Tutkimusaineiston käsittely edellyttää tutkijoilta usein teknisten taitojen lisäksi yleisiä aineistonhallinnan taitoja vaikkapa terminologian ymmärtämiseen tai tiedon etsimiseen omaan tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivista toimenpiteistä ja ratkaisuista. Kaiken pohjana ovat kuitenkin tutkijan perustaidot eli tutkittavan aiheen perustavanlaatuinen tunteminen ja ymmärrys, tutkimusetiikka ja sen käytäntöjen hallinta.
Lisää osaamista ja tukea, kiitos!
UEFin datatuen kehittämisen yksi kulmakivi on yhden luukun palvelun parantaminen, jolloin tutkija pääsisi datasupport@-osoitteen kautta monen eri alan asiantuntijan avulla tuotetun kattavan tuen ja tiedon äärelle. Työpajassa tutkijat saivat vapaat kädet ideoida ja toivoa, mitä palvelua datatuen yhdestä luukusta pitäisi saada ja millainen tuki heitä olisi auttanut eteen tulleissa ongelmatilanteissa ja osaamisen puutteissa. Osa toiveista kohdistui sellaisiin tukipalveluihin, joita on jo nyt tarjolla, mutta joiden olemassaolo ei ole vielä tavoittanut tutkijoita. Esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelman (DMP) tukea on saatavilla kommentointipalveluna ja koulutuksina, ja myös kohdennettuna tiettyihin rahoituksiin.
Neuvoja, ohjausta ja koulutusta kaivataan myös datan säilyttämiseen tutkimuksen aikana ja sen jälkeen, datan anonymisointiin, tietokantoihin ja vaikkapa datan käyttämiseen kahden yliopiston yhteisessä hankkeessa eri yliopistojen tunnuksilla. Datanhallinnan ratkaisuihin ja toimintatapoihin toivottiin suunnitelmallisuutta sekä jaettua ymmärrystä ja osaamista vähintäänkin tutkimushankkeiden sisällä. Kokonaisuuden hallinta ei saisi jäädä vain yhden ihmisen varaan.
Yleisemmän aineistonhallinnan tuen rinnalle tunnistettiin tarve aineisto- tai alakohtaisille asiantuntijoille sekä tiedekunnan tasolla oleville tukihenkilöille. Aineistonhallinnan vastuiden konkretian tasot on kuitenkin muistettava: Tukitoimet keskittyvät ohjeistuksiin, koulutuksiin ja neuvoihin, mutta ne eivät pysty vastaamaan varsinaiseen aineistonhallintaan, sillä se on tutkijoiden omalla vastuulla.
Vertaistuesta datatukeen
Vertaistuki on tutkijankin työssä ja aineistonhallinnan asioissa kullan arvoista. Vaikka epäviralliset, usein sattumanvaraiset keskustelut kollegoiden kesken ovat tiedon jakamisen tärkeä kanava, tarvetta on organisoidummalle kollegiaaliselle tuelle. Koulutukset, webinaarit ja oppimisyhteisöt mainittiin hyvinä keinoina jakaa ja saada tietoa. Osastoilla ja laitoksilla voisi olla myös tieteenalakohtaisia datanhallinnan mentoreita, jolloin vertaistukea olisi saatavilla järjestäytyneemmin.
Mikä sitten motivoisi tutkijaa tarjoamaan omaa osaamistaan? Tähänkin kaivataan kannustimia aivan kuten moniin avoimen tieteen käytännön toimiin ylipäätään. Työpajassa mainittiin esimerkkinä koulutuksiin osallistuminen, joka pitäisi pystyä kirjaamaan työraportointeihin. Datanhallinnan taitojen tulisi ylipäätään näkyä selkeämmin tutkijan meritoitumisessa. Tämä antaisi kaivattua nostetta osaamisen kehittämiselle ja lisäisi panostusta tiedekuntien datanhallintaan.
Eräänlaisena yleisenä ohjenuorana ja työpajan kiteytyksenä on suunnitelmallisuus, joka tuli keskustelussa esiin monessa kohdin. Käytännön esimerkkinä mainittiin tutkimushankkeet, joissa datanhallinnan käytänteet pitäisi dokumentoida kunnolla ja joissa niistä pitäisi huolehtia siten, että käytänteet välittyvät myös hankkeisiin tuleville uusille tutkijoille. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta tutkimuksen arjessa ideaalit eivät välttämättä toteudu. Aineistonhallinnan suunnittelun olisi löydettävä paikkansa tutkimussuunnitelman kiistattomana osana. Tässä kohdin tiedekuntien vertaistuki ja yliopiston yleinen datatuki voivat täydentää toisiaan luontevasti ja kaikkien erityisasiantuntemusta tehokkaasti hyödyntäen.
Työpaja oli osa kirjaston OA-viikon ohjelmaa ja liittyi kirjaston koordinoimaan datatuen kehittämishankkeeseen, jonka kuulumisia on esitelty kirjaston blogissa. Työpajaan osallistui tutkijoita kaikista neljästä tiedekunnista. | The workshop was part of the Library’s OA Week program as well as of the data support project coordinated by the Library (see our project update from an earlier blog article). All four faculties were represented in the workshop. Image by: Patrick Hochstenbach (CC-BY)
Working with research data involves a wide variety of know-how. At some point, you may notice that your skills aren’t enough, or that things would have worked out better if you had known where help was to be found. Researchers and the library’s data support staff shared their thoughts and experiences on this theme in a workshop held on 27 October 2021, with the title “Uncovering the data skills and needs of the researchers”. We handled the same theme in our recent blog, reflecting on the wide variety of expertise in research data.
The life cycles of research and research data
Research data may be perceived in relation to the research for which it serves as the raw material. As research progresses, raw data is often modified to select data sets, which may have gone through various processes. In the context of research data management, the life cycle of both the research and the research data are common concepts. Research life cycle is often divided into three phases: before, during and after the research. The life cycle of research data typically extends beyond the life cycle of research when the data may be reutilized.
In the workshop, we identified measures and know-how related to research data particularly during the research, such as analysing and documenting data, programming and database skills, handling sensitive data and safe data sharing with research partners. The work, however, starts even before the research when data collection and managing data are planned. After the research, the data calls for some actions as well: something will be stored, something destroyed, and some data may be opened or published. Ideally, the data can be reused as raw data for new research. In this case, the life cycle of the data concretizes, in a nice way, the continuum model used in records management.
In addition to technical know-how, data handling requires skills and knowledge of a more general kind, for example, understanding the terminology or finding solutions best suited for one’s needs. However, the basic skills of the researcher, namely fundamental knowledge and understanding of the subject matter, research ethics and its practices, are the basis of everything.
More skills and support – yes, please!
Improving the one-stop-shop for data management support services at UEF is one of the cornerstones of the development project: researchers will be able to access extensive support and information through the datasupport@ service channel produced by different professionals coming together from different fields of expertise. Researchers were able to pitch their ideas and make wishes for the kinds of services the one-stop-shop for data management support should offer and what type of support would have helped them during past problems and lack of skills. Portion of the hopes matched services that had already been implemented but that the researchers were not familiar with yet. As an example of existing services, support for writing a research data management plan (DMP) is already in place in the form of a DMP commenting service and various trainings, including targeted training for specific funding instruments.
Advice, guidance, and training are also needed for storing data during and after research, anonymization of data, research data bases, and using data in a collaborative project between two different universities. Researchers also called for well-planned solutions and procedures for data management, including shared understanding and skills at least within individual research projects as a minimum level.
Managing the big picture should not be left on the shoulders of one person. The importance of experts specific to datatypes and disciplines along with support personnel embedded in faculties was recognized in supplementing general research data management support services. One must bear in mind the concrete levels of data management responsibilities though: support measures focus on guidance, training and advice, while they cannot meet the actual management of research data which remains the responsibility of researchers.
From collegial support to datasupport
Collegial support is valuable not only in matters of data management but more generally in the everyday work of a researcher. Although unofficial, often random conversations with colleagues are important channels of information sharing, there is a recognized need for more organized collegial support. Trainings, webinars and learning communities were mentioned during the workshop as good means of sharing and receiving information. Faculties and departments could also have embedded discipline-specific data management mentors, to make peer support more systematically available.
What would, then, motivate researchers to offer their know-how to others? Incentives may be needed for willingness to mentor others, and this is also recognized more widely in relation to many practical measures in open science. The possibility to record attendance on data management training sessions to work reports was mentioned as one suggestion. Overall, research data management skills should be made more visible in meriting researchers. This would give a much-needed lift to developing skills and add investment by faculties on managing research data.
The importance of planning ahead was raised several times during the conversation and hence it can be summarized here as a kind of general guideline and a take-home message from our workshop. There were practical examples from research projects, where research data management practices should be documented well and thoroughly to make sure that they will be available to new researchers entering the project. Although this may sound self-evident, such ideals do not necessarily actualize during everyday research. Data management planning should find its rightful place as an undisputable part of a research proposal. Moreover, it is one of the many avenues, where collegial support of the departments can complement general data support services, making best use of everyone’s expertise most efficiently.
Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
