SENSOTRA tutkimushankkeen aistiympäristökokemukset talteen | SENSOTRA research project sensory environment experiences captured

(Please, scroll down to read a summary in English.)

SENSOTRA-hankkeessa tutkitaan eri sukupolvien edustajien kokemuksia omasta elinympäristöstään. Erityisen kiinnostuneita projektin tutkijat ovat olleet siitä, miten erilaiset laitteet ja teknologiset apuvälineet vaikuttavat ihmisten elämään. Tutkimuksen kohteena on kolmen keskisuuren eurooppalaisen kaupungin – Turun, Brightonin ja Ljubljanan – elettyjen aistiympäristöjen muutos aikavälillä 1950—2021. Puolet tutkittavista on eri alojen taiteilijoita. Hankkeen johtaja, kulttuurintutkimuksen professori Helmi Järviluoma sai Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) noin 1,9 miljoonan euron varttuneen tutkijan tutkimusmäärärahan vuosille 2016—2021.

Tieteidenvälinen hanke tuottaa rikasta dataa

Tieteidenvälisessä hankkeessa on keskitytty tutkimaan ylisukupolvisia ympäristösuhteita erityisesti aistielämäkertojen avulla. Äskettäin ilmestyneessä humanistista kaupunkitutkimusta esittelevässä kirjassa projektin tutkijat kuvaavat SENSOTRA:n päämetodia seuraavasti:

Tutkimuksen aistielämäkerralliset kävelyt toteutettiin siten, että eri sukupolvia edustavat parit kulkivat yhdessä yhden tai useamman tutkijan kanssa kaupungilla. Kumpikin tutkittava sai vuorollaan valita kävelyreitin. Kävelyiden aikana keskusteltiin aistimuksista ja aistimuistoista. Puhe ja muistelu keskittyivät yleensä tutkittavien kokemuksiin ympäristönsä muutoksista sekä siihen, kuinka tapamme käyttää kaupunkia on vuosien ja vuosikymmenten varrella – ja myös teknologioiden kehittyessä muuttunut. Keskustelut ovat fokusoituneet sekä aistiympäristöön itseensä että siihen, kuinka tapamme “käyttää” kaupunkia on vuosien ja vuosikymmenten varrella – ja myös teknologian kehittyessä – muuttunut. (Järviluoma, Aula, Pöllänen, Pärjälä, Tiainen & Venäläinen 2021, 63.)

Hanke tallentaa näitä eri sukupolvien kokemuksia aistiympäristöistä videoina, kuvina, äänitallenteina ja paikkatietoina. Hankkeen alkuvaiheessa oli kunnianhimoinen tavoite toteuttaa avoimen tieteen periaatteita ja avata kerättävää aineistoa mahdollisimman avoimesti jatkokäyttöön. Tämä oli kirjattuna myös hankkeen aineistonhallintasuunnitelmaan.

Datan avaamisen haasteet ihmistieteissä

Tutkimusaineiston avaamisessa kuitenkin törmättiin heti haasteisiin: tietosuojalainsäädännön mukaan avoimeen käyttöön voidaan antaa vain anonyymiä aineistoa, josta yksittäiset henkilöt eivät ole tunnistettavissa. Esimerkiksi kasvokuva ja puheääni ovat henkilötietoa. Tämän hankkeen etnografisen aineiston anonymisointi eli henkilötietojen pysyvä poistaminen, ei ole mahdollista ilman että aineisto menettäisi tieteellistä ja kulttuurihistoriallista arvoaan. Niinpä jo alkuvaiheessa päädyttiin siihen, että aineisto on arkistoitava tunnisteellisena (Järviluoma & Ruotsalainen 2018.) Vielä hankkeen loppuvaiheessa on epäselvää, miten tätä ainutlaatuista arkistoitavaa aineistoa voidaan luvanvaraisesti antaa jatkokäyttöön.

Koska varsinaisen tutkimusaineiston antaminen avoimeen käyttöön ei ollut mahdollista, hankkeessa toteutettiin interaktiivinen Sensotra Tour verkkosivu osoitteeseen: https://www.thinglink.com/scene/1364831714358067201. Sivusto esittelee aistielämänkerrallisia kävelyjä kolmessa kaupungissa, hyödyntäen sekä 360-kuvia ja 360-videoita että äänitallenteita äänimaisemista ja haastatteluista. Tutkittavien anonymiteetin takaamiseksi haastatteluosuudet on tuotettu ääninäyttelijöiden avulla.

Kokonaisuutena tutkimusaineistoa syntyi lähes yhden teratavun verran. Suurin osa aineistosta on videomuotoista. Videot on tallennettu mov-tiedostomuodossa. Aineistoon kuuluu lisäksi äänihaastatteluita, jotka on tallennettu wav-tiedostomuodossa. Aineistosta löytyy myös 360-valokuvia, tilaääntä, GPS-dataa, atlas.ti-, Excel-, ja Word-tiedostoja sekä PDF-dokumentteja. Suurin osa aineistosta sisältää henkilötietoja, joten aineiston käsittelyssä on huolehdittava tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä. Näissä on noussut uusia haasteita hankkeen aikana voimaan tulleen Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen vuoksi.

Koko aineisto on katsottu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi, joka halutaan säilyttää pitkäaikaisesti tutkimustarkoituksiin kokonaisuutena, jolloin sitä ei voida myöskään anonymisoida menettämättä itse aineistoa. Hankkeen aikana aineisto on ollut tallennettuna EUDAT:n B2DROP-palvelussa ja se on tarkoitus siirtää IDA-palveluun ja sieltä edelleen pitkäaikaissäilytykseen Fairdata-PAS -palveluun.

Pitkäaikaissäilytykseen siirtyminen on edellyttänyt, että aineistoa on tarkastettu monista näkökulmista ja tiedostomuotojen siirtokelpoisuudesta on täytynyt tehdä selvityksiä ja ratkaisuja siitä, mitä aineistolle tarvitsee tehdä ennen pitkäaikaissäilytykseen siirtämistä. Hankkeen toimijat ovat olleet yhteydessä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen asiantuntijoihin, joilla on ollut pääsy tiedostoihin ja näin he ovat voineet keskustella heidän kanssaan ilman välikäsiä.

Fairdata-PAS palvelun käyttöönottoa valmisteltiin hakemalla tallennuslupaa Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, jonka jälkeen ryhdyttiin keskustelemaan palvelusopimuksen laatimisesta yliopiston ja CSC:n kanssa. Käytössä oleva palvelusopimus on yliopiston sopimussäännösten vastainen, joten sopimuksen allekirjoittamista varten täytyi laatia erillisen selvitys allekirjoittajalle ennen sopimuksen hyväksymistä.

Myös sopimuksen liitteissä on ollut haasteita, kun palvelun käyttötarkoituksen on palvelusopimuksen mukaisesti tutkimus, mutta pitkäaikaissäilytystarpeen mukaisesti tarpeemme on myös arkistoinnillinen. Tämän huomiointi edellyttää erityiskirjauksia aineiston käsittelyliitteeseen. Kirjaston tehtävänä on ollut koordinoida hankkeen toimijoita prosessin edistämiseksi ja tehtävien aikatauluttamiseksi.

Hyvä datanhallintasuunnitelma ja ennakointi auttaa datan avaamisessa

Hanke opetti paljon tutkimusdatan avaamisesta sekä tutkijoille, että dataan liittyvien palveluiden toteuttajille. Humanistinen tutkimus, jossa tutkitaan lähtökohtaisesti yksilöitä, näyttäytyy erityisen haasteelliselta sekä tutkijoiden, että tutkimuskohteiden kannalta. Yksi keino avata aineistoa laajan yleisön nähtäville on tämä SENSOTRA -hankeen toteuttama muokattu versio, jolla annetaan kuva – jopa näytelty – siitä, mitä aineisto on.

Varsinaista henkilötietoja sisältävää tutkimusaineistoa voidaan tietyissä tapauksissa luovuttaa luvan varaisesti toisille tutkijoille tutkimuskäyttöön, mutta käytännöt tähän ovat vasta muotoutumassa. Jos aineisto on mahdollista anonymisoida, kuten esimerkiksi usein haastatteluaineistoissa voidaan tehdä, avaaminen helpottuu. Tällöinkin on syytä panostaa etukäteissuunnitteluun.

Tutkimushankkeelle ja tutkijoille onkin erityisen tärkeää valmistella viimeistään hankkeen alussa se, miten tutkimusta ja sen tuloksia halutaan avata. Selkeät sopimukset kaikkien toimijoiden kanssa, mukaan lukien tutkimuskohteena olevat henkilöt, voivat mahdollistaa laajankin aineiston avaamisen ja ne tulee tehdä heti hankkeen alussa. Jälkikäteen niiden laatiminen on hankalaa ja aikaa vievää.

Tutkijoiden kannattaa ottaa yhteyttä jo aineistonkeruuta suunnitellessa siihen arkistoon, minne aikovat aineistoa tallentaa tutkimuksensa jälkeen. Näin arkiston asiantuntijat voivat auttaa huomioimaan tarvittavat toimet esimerkiksi tutkittavien informoinnissa, ja joko aineiston anonymisoinnin tai sen arkistoimisen henkilötietojen kannalta.

Uudet teknologiat myös mahdollistavat tutkimuskohteen monipuolisen havainnoinnin ja datan tallentamisen. Tässä kannattaa olla yhteydessä myös viimeistään tutkimushankkeen alussa datan tallentamisen ja avaamisen asiantuntijoihin, jotta tiedostomuotojen sopivuus varsinkin pitkäaikaiseen käyttöön voidaan varmistaa.

Lähteet

Järviluoma, H., Aula I., Pöllänen, S., Pärjälä, E. & Venäläinen, J. 2021. Kaupunki taiteena ja taitelijat kaupungissa – Taiteentekemisen ja ympäristön yhteismuotoutuminen aistielämäkerrallisilla kävellyillä. Teoksessa Humanistinen kaupunkitutkimus, toim. Tanja Vahtikari, Terhi Ainiala, Aura Kivilaakso, Pia Olsson & Panu Savolainen. Tampere: Vastapaino.

Järviluoma, H., & Ruotsalainen, J. 2018. Betoniporsaita avoimen tiedon valtatiellä: SENSOTRA-hanke tietosuojalainsäädännön murroksessa. Elore, 25(2). https://doi.org/10.30666/elore.77216

Briefly in English

The SENSOTRA project examines the experiences of different generations of their own habitat. Researchers in the project have been particularly interested in how different devices and technological aids affect people’s lives. The study focuses on the change in sensory environments experienced by three medium-sized European cities – Turku, Brighton, and Ljubljana – between 1950 and 2021. Half of the subjects are artists from different fields. The project leader, Helmi Järviluoma, Professor of Cultural Research, received a research grant from the European Research Council (ERC) of approximately EUR 1.9 million for a researcher for the period 2016–2021.

The project taught a lot about opening research data to public use for both researchers and data service providers. Humanistic research, which basically examines individuals, seems to be particularly challenging for both researchers and research subjects.

One way to open research data for wide audience is the SENSOTRA’s modified version that gives an overview – even a highly edited one – of what the material is. Sensotra Tour in an interactive web page that demonstrates the sensobiographic walks carried out in three cities. It uses 360-photos, 360-videos, soundscape recordings and recorded interviews. The excerpts of the interviews are acted by the voice actors to secure the anonymity of the interviewees.

In certain cases, the actual research data containing personal data can be shared to researchers through permits for reuse in research. However, the practices for this are still taking shape. If it is possible to anonymize the data, as it is often for example with interview data, opening the data is easier. Even then, it is essential to plan carefully in advance how to open the data.

It is therefore important for the research project and researchers to prepare, latest at the beginning of the project, how the research and its results are to be opened. Clear agreements with all actors help in this and these must be made at the beginning of the project. Post-preparation is cumbersome and time-consuming. At the very beginning of the data collection planning, researchers should contact the archive where they are planning to archive the data after the research. The experts in the archive can assist to consider all needed aspects such as informing the participants and either anonymizing the data or archiving it with personal data.

New technologies also enable versatile observation and storing different types of data. Here, it is also worth contacting experts in data management at the beginning of the research project, to ensure the suitability of the file formats, especially for long-term use and preservation.

Helmi Järviluoma, tutkimusjohtaja | Research Director
Humanistinen osasto / Suomen kieli ja kulttuuritieteet | School of Humanities / Finnish Language and Cultural Research

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | Information specialist
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tutki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jaa tämä / Share this
Share

Apposen auki – tietoa avoimesti yhdessä – Itä-Suomen kirjastopäivät 11.6.2021 | Widly open – information shared openly together – seminar 11.6.2021

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluiden, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin yliopistokeskuksen kirjaston kanssa perinteeksi muodostuneet Itä-Suomen kirjastopäivät, joiden tavoitteena on tuoda yhteen itäsuomalaiset kirjastoammattilaiset kaikilta kirjastosektoreilta. Päivän teemana oli tiedon avoimuus, jota lähestyttiin avoimen tieteen, kansalaistieteen ja tiedon saavutettavuuden näkökulmista. Yhtenä pohdittavana kokonaisuutena nousi esiin se, miten kirjastot voivat tukea osallisuutta tiedon tuottamiseen ja millainen rooli kirjastoilla on tiedon jakelussa. Seminaaripäivä oli osa tutkitun tiedon teemavuotta 2021, jossa kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille.

Tutkitun tiedon teemavuosi logo kolmella kielellä

Aloituspuheenvuorossa Helsingin yliopiston professori Pirjo Hiidenmaa kävi laajasti läpi perusteluja avoimen tieteen tekemiseen. Tieteen perusperiaate on avoimuus. Ymmärrys maailmasta rakentuu yhteisymmärryksessä, joten maailmaa koskevan tiedon on oltava yhteistä koska maailman kriisit ja ongelmat ovat yhteisiä, jolloin kenelläkään ei voi olla monopolia tutkittuun tietoon. Tieteen yhtenä avoimuutta lisäävänä tekijänä Hiidenmaa mainitsee aineistot. Tieteiden erilaisilla tutkimusperinteellä on vaikutusta avoimiin aineistoihin, ja avoimuuden keskustelu on paljolti pyörinyt julkaisuiden ympärillä, mutta nykyään se on laajentunut aineistoihin ja muuhun tutkimuksen tekemisen tapoihin. Luonnontieteissä on suuria ja keskitettyjä aineiston tallentamispaikkoja kuten Biopankit. Toisaalta humanistisessa tutkimuksessa voi tutkimusaineisto olla yksittäisen tutkijan hallussa. Lisäksi Hiidenmaa totesi, että toimintakulttuuri vaikuttaa avoimuuden kehittymiseen ja nosti esille osallistavan tutkimuskulttuurin ja kansalaistieteen.

Aamupäivän paneelikeskustelussa käsiteltiin avointa tiedettä ja julkaisemista tieteellisten ja yleisten kirjastojen, tutkijoiden sekä kustantajien näkökulmasta. Keskeisiä esille nousseita teemoja olivat muun muassa tietovarantojen saattaminen laajemman yleisön saataville ja avoimeen julkaisemiseen liittyvät kustannukset. Avointen aineistojen ja erilaisten kirjastojen kokoelmien suhde herätti keskustelua useammasta näkökulmasta. Paneelissa ja chatissa pohdittiin muun muassa tieteellisten artikkelien käyttöarvoa ja -mahdollisuuksia yleisissä kirjastoissa, mutta toisaalta nostettiin esiin myös kirjastojen rooli varmasti luotettavan tiedon tarjoajina, jota Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen omalta osaltaan sivusi avauspuheenvuorossaan. Haasteetonta pelkästään luotettavan tiedon tarjoaminen ei kuitenkaan ole, joten myös kirjastojen tarjoama neuvonta ja asiakkaiden informaatiolukutaito nousevat arvoonsa myös kirjastojen kokoelmiin liitettyjen avointen aineistojen kohdalla.

Never stop learning teksti tietokoneen näytöllä

Lounaan jälkeen Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja esitteli Kansalliskirjaston digitoituja kokoelmia ja erityisesti digitointiohjelmaa 2021-2024. Vuosittain Kansalliskirjasto digitoi noin 2 miljoona sivua erilaisia aineistoja uusista sanomalehdistä vanhempiin aineistoihin. Liljan esitys elävöitti mainiosti digitoinnin vaatimaa työmäärää ja siihen liittyviä kustannuksia. Tekijänoikeuksien vuoksi kaikkea digitoitua aineistoa ei voida vielä avata vapaaseen käyttöön, mutta aineistoihin on pääsy kaikissa vapaakappalekirjastoissa, kuten meillä. Suur-Savon sukututkimusyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hokkanen muistutti kommenttipuheenvuorossaan Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen, joista sanomalehdet ovat sukututkijoiden käytetyin aineisto, olevan myös sukututkijoille tärkeä aarreaitta, jonne tutkijan on luontevaa jatkaa kirkonkirjojen selvittelyn jälkeen.

Yleisten kirjastojen e-aineistojen tarjontaa on tähän mennessä vaikeuttanut eri palvelualustojen moninaisuus ja aineistojen saatavuus kustantajilta. Tätä tilannetta korjaamaan on suunniteltu valtakunnallista yhden luukun e-kirjastoa, jonka toteuttamisen selvitystyötä on tehty Yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonsepti –hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Suvi Sivulainen esitteli yhteisen e-kirjaston tavoitteita ja haasteita, joissa riittää varmasti vielä työstämistä. Toteutuessaan yhteinen e-kirjasto edistää kuitenkin valtavasti digitaalisten aineistojen tasapuolista saatavuutta yli kuntarajojen.

Päivän toisena tietoiskuna Anna Lindfors, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta, esitteli avointen oppimateriaalien kirjastoa. Avoimet oppimateriaalit ovat digitaalisia, maksuttomia ja Creative Commons -lisensoituja opetukseen, oppimiseen ja koulutukseen tehtyjä aineistoja, jotka mahdollistavat opiskelijalle ajasta ja paikasta riippumattoman käytön sekä opettajille materiaaleja ja ideoita opetuksen toteuttamiseen. Palvelusta löytyvät oppimateriaalit voivat olla hyvin moninaisia ja kohdennettuja eri koulutusasteille.

Kirjaselkämysten kuvia tabletin näytössä

Kansalaistiede on tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset toteuttavat yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Jyväskylän yliopiston Professori Raija Hämäläinen kertoi näkökulmia vastuulliseen kansalaistieteeseen Horizon 2020 –hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella. Kansalaistiede lisää osaltaan tieteen avoimuutta ja luo mahdollisuuksia vastuulliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Samalla se on tärkeä osa elinikäistä oppimista sekä kriittisen informaatiolukutaidon ja ajattelun kehittämistä.

Kansalaistieteen keinoja on hyödynnetty luonnontieteissä, kuten biologiassa (esimerkiksi perhostutkimus, pihapiirin lintuhavainnot eli Pihabongaus), ja vaikkapa arkeologiassa. Kansalaisilla on tärkeä rooli esim. aineiston keräämisessä – tutkijoilla ei ole aina resursseja ison tutkimusaineiston keräämiseen. Osallistujat ovat olleet tutkimuksen mukaan hyvin sitoutuneita kansalaistieteen tutkimusprojekteihin. Yleisesti ottaen tieteen kansalaisharrastajat ovat korkeasti koulutettuja ja työelämässä edelleen mukana olevia. Noin neljännes harrastajista on eläkkeellä.

Iltapäivän loppu puolella sisältöjohtaja Pia Puntanen Sodan ja rauhan keskus Muistista kertoi kesäkuun alussa Mikkelissä avatusta humanistis-yhteiskuntatieteellisetä tiedekeskuksesta, johon on yhdistetty 1970-luvulla perustettu Päämajamuseo. Tiedekeskus kannustaa tekemällä oppimiseen, yhdistää historiatietoja ja -taitoja sekä toimii tutkimuksen testausalustana. Muistin näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja tarinalliset näyttelyt mahdollistavat katsojalle samaistumisen sodan kokeneen ihmisen elämään.

Päivän viimeinen puhuja oli Osmo Kimmo, joka kertoi vapaaehtoistyönä toteutetusta sotapolku.fi -verkkopalvelusta, joka avautui Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2016. Sotapolku.fi -verkkopalvelu on avoimesti käytettävissä oleva palvelu, joka valtakunnallinen matrikkeli vuosien 1939-1945 sodissamme palvelleista sotilaista ja lotista. Hankkeessa kuvataan joukko-osastojen sotapolut digitaalisen karttapohjaan. Digitaaliselle kartalle tallennettuihin karttapisteisiin tallennetaan ajankohta ja kuvaukset tapahtumista. Tietoja täydennetään linkeillä sotapäiväkirjoihin ja valokuviin. Tietojen koostaminen on hankalaa, koska digitaalista materiaalia on vähän ja lähteissä olevat tiedot ovat puutteellisia. Lisäksi tarvitaan paljon tietojen yhdistelyä. Palvelu päivittyy jatkuvasti.

Briefly in English

The Eastern Finland Regional Administrative Agency organised the library days of eastern Finland, formed as a tradition, with the aim of bringing together library professionals from all the library sectors in eastern Finland. The theme of the day was the openness of knowledge, approached from the perspectives of open science, citizen science, and the accessibility of information. One of the issues to be considered was how libraries can support inclusion in the production of information and what role libraries play in the distribution of information. The seminar day was part of the 2021 Year of Research-based Knowledge, where domestic actors bring together studied information to us all.

In a day there was a debate about open science, what it means and why it is being done. The day included a panel discussion on open science and publishing and what they mean for scientific and public libraries. The panel discussion included the perspective of scientific libraries, the perspective of general libraries, the perspective of the researcher, and the perspective of the publisher. The afternoon focused on the availability and accessibility of digital materials, where issues were addressed from a digitization perspective. The day included two briefings in library projects related the national digital library and open learning materials. At the end of the day, we were still acquainted with citizen science, Memory — Science Center and military historical web service sotapolku.fi.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tutki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Tarja Turunen tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Jaa tämä / Share this
Share

EOSC-Nordic-hankkeen välituloksia | EOSC-Nordic interim results

(Please, scroll down to read in English.)

EOSC-Nordic-hanke on jatkunut jo reilun vuoden ajan ja sen työpaketit ovat saaneet aikaiseksi ensimmäiset tuloksensa. Työpaketti 2, jossa me olemme aktiivisia, on selvittänyt kunkin osallistujamaan avoimen tieteen ohjelmatyötä ja valtioiden sitoutuneisuutta tutkimuksen avaamiseen. Tätä tukee työpaketti 3:n selvitys avoimeen tieteeseen liittyvistä palveluista hankkeen osallistujamaissa.

Sisältöihin liittyen työpaketti 4 on tehnyt selvityksen hankealueen avoimen datan palveluiden FAIR yhteensopivuudesta ja kehittänyt sen arvioimiseksi FAIR kypsyysmallin. Hankkeen työpaketti 5 on puolestaan määritellyt paikallisia datahankkeita ja testannut niistä datan siirtoa EOSC-alustan ja yksittäisten palveluiden välillä.

Avoimen datan palveluiden hallinta

EOSC:n tavoitteena on luoda toimintaympäristö, jossa tutkijat voivat joustavasti käyttää avoimen tieteen palveluita ja ennen kaikkea tehdä uutta tutkimusta avattujen aineistojen ja menetelmien avulla.

EOSC-Nordicissa on tähän liittyen valittu 10 pilottia viideltä eri tieteenalalta, joissa testataan datan avaamista ja yhteiskäyttöä. Niissä tavoitteena on osoittaa, kuinka temaattiset portaalit voidaan käytännössä rakentaa hyödyntämällä EOSC:n tarjoamia tallennus ja tietojenkäsittelyresursseja varastointi- ja laskentaympäristön laajentamiseksi yksittäisille toimijoille.

Laajat infrastruktuurit nojaavat tällä hetkellä kansallisiin keskitettyihin ratkaisuihin — Suomessa esimerkiksi CSC — ja tavoitteena on näitä hyödyntämällä sekä tehostaa että laajentaa erityisesti avatun datan käyttöä saman tieteenalan sisällä.

Tämän toteuttamiseen liittyy paljon myös juridisia ja valtioiden ja organisaatioiden käytäntöihin liittyviä haasteita, joita näiden pilottitapausten avulla testataan ja selvitetään.

Mikä EOSC lopulta on?

European Open Science Cloud (EOSC) tulee vastaan yhä useammissa dokumenteissa, kuten UNIFIn avoin tiede ja data – toimenpideohjelma suomalaiselle tiedeyhteisölle, mutta mitä EOSC käytännössä tarkoittaa? Taustalla on globaali avoimen tieteen visio, jolla edistetään tieteen läpinäkyvyyttä, lisätään tutkimusdatan käyttöä ja vauhditetaan innovaatiotoimintaa. Euroopassa kansainvälistä avoimen tieteen visiota ryhdyttiin toteuttamaan ohjelmalla, joka sai nimekseen European Open Science Cloud, eli tuttavallisemmin EOSC. Se tarjoaa virtuaalisen ympäristön, jossa on avoimet ja yhteen toimivat palvelut tutkimusdatalle. Ympäristössä on mahdollista säilyttää, hallita, analysoida ja uudelleenkäyttää tutkimusdataa tieteenalasta riippumatta ja kansallisista rajoista välittämättä. Suurimpana pyrkimyksenä on yhdistää hajallaan olevat tutkimusinfrastruktuurit yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi.

EOSC muodostuu erilaisista palveluista ja rajapinnoista. EOSC:n tarjoamilla palveluilla pyritään helpottamaan tutkimusdatan ja tutkimusjulkaisujen jakelua erilaisilla alustaratkaisuilla. Se on eräänlainen palveluiden markkinapaikka, josta tutkijat voivat valita haluamiaan palveluita ja/tai tarvittavia rajapintoja tietojen siirtämiseen järjestelmien välillä. Palvelusta löytyy jakamiseen, löydettävyyteen, analysointiin, datanhallintaan, tieteelliseen laskentaan, tallennukseen verkostojen hoitamiseen ja koulutukseen suunnattuja palveluita. Välttämättä emme tiedä käyttävämme EOSC-palveluita, kuten Eduroam, Zenodo, EUDAT-palvelut, CSC:n Pouta-palvelut ja Aila-portaali, muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Lisäksi EOSC kokonaisuudesta löytyy turvallisuussertifikaatteja ja erilaisia rajapintoja, yhteensä lähes 300 erilaista palvelua. Tämän kokonaisuuden luomiseen on Horisontti 2020 -ohjelmasta jaettu lähes 600 miljoonaa euroa ja sitä tullaan rahoittamaan myös Horisontti Europe -ohjelmasta.

Palveluita tutkijoille, mutta miten?

EOSC tarjoaa viisi pääasiallista palvelua eurooppalaisille tutkijoille: yksilölliset tunnistus ja todennuspalvelut EOSC-palveluihin, suojatun ja personoidun työtilan, ajantasaista tietoa palveluista, toisten tuottamien tutkimusdatojen löydettävyys, saatavuus, uudelleenkäyttö ja analysointipalvelut sekä palvelut tutkimusdatan tuottamiseksi FAIR-kelpoiseksi sisältäen tallennuspalvelut ja pitkäaikaissäilytyksen. Suuren palvelukokonaisuuden haaste onkin saada tutkijat suuntaamaan palveluiden äärelle, eikä se onnistu ilman markkinointia ja palveluiden esittelyä. Saavutettavien tutkijoiden joukko on hyvin heterogeeninen ja viestin välittäminen osoittautuu varmasti haasteelliseksi. Viestiminen näistä palveluista lienee osittain jäänyt pohtimatta, ja toisaalta oikeanlaisen kielen, jota myös tutkijat ymmärtävät, löytäminen ei ole yksinkertaista. Tutkijat ja IT-asiantuntijat puhuvat usein samoista tarpeista eri termein, eikä kumpikaan välttämättä tule ymmärretyksi.

Euroopan unionin lippu. EOSC Nordic logo.

EOSC-Nordic has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 857652

The EOSC-Nordic project has been proceeding for more than a year and its work packages have achieved their first results. Work Package 2, in which we are active, has explored the open science policy work of each participating country and the commitment of states to open up research. This is supported by the work being done in Work Package 3 on open science services in the participating countries.

In terms of content, Work Package 4 has conducted a study on the FAIR compatibility of open data services in the project area and developed a FAIR maturity model whereby it can be evaluated. Project Work Package 5, in turn, has identified local data projects and tested data transfer from them between the EOSC platform and individual services.

Management of open data services

The aim of the EOSC is to create an environment where researchers can flexibly use the services of open science and, above all, to carry out new research using open resources and methods.

In this context, EOSC-Nordic has selected 10 pilots from five different disciplines to test data opening and sharing. They aim to show how thematic portals can be built in practice by leveraging the storage and computing resources provided by the EOSC to extend the storage and computing environment to individual actors.

Extensive infrastructures currently rely on national centralized solutions – in Finland, for example, CSC – and the aim is to utilize these both to increase the efficiency and to expand the use of open data, especially within the same discipline.

There are also many legal and policy and governmental challenges to be overcome in achieving this goal; these will be tested and clarified through the pilot cases.

What is ultimately the EOSC?

The European Open Science Cloud (EOSC) is mentioned in more and more documents, such as UNIFI’s (Universities Finland, co-operational organization for Finnish universities) Open Science and Data – Action programme for the Finnish Scholarly Community, but what does the EOSC mean in practice? The underlying theme is a global vision of open science that promotes transparency in science, increases the use of research data and fosters innovation activity. In Europe, this vision was implemented through a program called the European Open Science Cloud, or more familiarly EOSC. It provides a virtual environment with open and interoperable services for research data. In this virtual environment, it is possible to store, manage, analyse and re-use data regardless of discipline or national borders. The main goal is to combine decentralized research infrastructures into an interoperable entity.

The EOSC consists of various services and application programming interfaces. The services provided by EOSC aim to facilitate the distribution of research data and research publications through various platform solutions. It is a kind of marketplace for services from which researchers can choose the services they want and/or the interfaces for transferring data between systems. The marketplace includes services for sharing, discoverability, analysis, data management, scientific computing, storage, network management and training. We may not be aware that we are even using EOSC services – these are Eduroam, Zenodo, EUDAT services, CSC’s Pouta services and the Aila portal, to name just a few examples. In addition, the EOSC entity includes security certificates and various application programming interfaces, for a total of nearly 300 different services. Almost €600 million has been allocated from Horizon 2020 to create this entity and it will also be funded under Horizon Europe.

Services for researchers, but how will these be provided?

The EOSC provides five main services for European researchers: a unique identification and authentication service and an access point and routing system towards the EOSC services, a protected and personalized work environment, access to relevant service information, services to find, access, re-use and analyse research data generated by others and services to produce research data in a FAIR-compliant manner including storage services and long-term preservation. The challenge of a large set of services is to encourage researchers to use the services. This will not be possible without marketing and promoting the services. The pool of researchers to be reached is very heterogeneous and getting a message across to so many researchers is challenging. Communicating about these services may have been partly overlooked and, on the other hand, finding the right kind of language that researchers also understand is not simple. Researchers and IT specialists often talk about the same needs, but in different terms, and may not necessary be understood by the other party.

Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja | Library Director
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen uutisia 3/2020 | Open Science News 3/2020

(Please, scroll down to read in English.)

Open Access Week 19.-25.10.2020

Open Access Week on vuosittainen tiedeviestintätapahtuma, jossa keskitytään avoimeen tieteeseen, erityisesti avoimeen saatavuuteen. Viikkoa vietetään maailmanlaajuisesti aina lokakuun lopulla, tänä vuonna 19.-25.10. Vuoden 2020 teema on Open with Purpose: Taking Action to Build Structural Equity and Inclusion.

OA-viikolla kirjasto

  • palkitsee avoimen tieteen edistäjän UEFissa
  • kukittaa avoimuutta lisänneen/kehittäneen laitoksen
  • jakaa stipendin avoimesti gradunsa julkaisseelle opiskelijalle, jolla on onnea arvonnassa
  • julkaisee blogikirjoituksia avoimuuteen liittyen

UEF avoimen tieteen -verkkosivut uudistuivat

UEFin avoimen tieteen -verkkosivuja on uudistettu. Niiltä löydät edelleen mm. tiedot kustantajien kirjoittajamaksueduista uefilaisille sekä tietoa kirjoittajamaksujen maksamisesta yliopiston varoista. Tsekkaa ja hyödynnä edut!

Artikkeli avoimeksi? Lisenssiksi CC BY vai CC BY-NC?? Uusilta sivuilta saat apua nyt myös lisenssin valintaan. Ja tiesitkö, että UEF edistää avointa julkaisemista myös erilaisten avointen julkaisuohjelmien jäsenenä? Tarkemmat tiedot näistä asioista löydät sivulta Avoimen julkaisemisen tukeminen ja UEF.

Miten tehdä aineistonhallintasuunnitelma? Missä voin avata tutkimusdataa? Näihin kysymyksiin löytyy tietoa ja ohjeita kirjaston uudistetulta tutkimusaineistonhallinnan verkkosivulta, joka kokoaa yhteen keskeisimmät aineistonhallinnan ohjeet ja tukee aineistonhallinnan suunnittelussa. Myös datatuen asiantuntijat auttavat aineistonhallintaan liittyvissä kysymyksissä, ota yhteyttä: datasupport@uef.fi

Valjasta tekoäly käyttöön – Iris.AI

Iris.AI on tekoälyyn pohjautuva työkalu Open Access -tutkimuksen kartoittamiseen. Voit kokeilla tiedonhakua tiivistelmällä. Määrittele ongelmasi 300-500 sanalla, Iris lukee sen ja rakentaa lukemansa pohjalta tutkimuskartan etsimällä siihen keskeisimmät sisällöt yli 80 miljoonan tutkimusartikkelin joukosta. Jatka aiheesi tarkennusta Premium-versiossa.
Tekoälyyn pohjautuva työkalu hyödyntää avointa core.ac.uk-dataa sekä PubMedin OA-sisältöjä. Avoin perusversio kaikille, laajempi Premium-versio käytettävissä @uef.fi, @student.uef.fi ja @kuh.fi-tunnuksilla.

Verkossa tarjolla online-koulutusta kaiken aikaa – osallistu. Lisätietoja: kirsi.salmi@uef.fi

Plan S ja Rights Retention -strategia

cOAlition S -rahoittajat uudistavat rahoitusehtojaan, jotta kaikilla cOAlition S:n jäseniltä rahoitusta saaneilla tutkijoilla olisi aina mahdollisuus vähintään final draftin välittömään rinnakkaistallentamiseen. Uusien ehtojen mukaan rahoitusta saavat tutkijat sitoutuvat siihen, että kaikki tutkimustuloksista syntyvät final draftit lisensoidaan CC BY -lisenssillä tai poikkeustapauksissa CC BY-ND -lisenssillä ja rinnakkaistallennetaan välittömästi avoimesti saatavaksi. Lisätietoja: Plan S ja Rights Retention -strategia sekä Rights Retention -strategiasta cOAlition S:n sivuilla (englanniksi).

FinELib on solminut kolmivuotiset sopimukset Taylor & Francisin sekä SAGEn kanssa

Taylor & Francis -sopimuksen mukaisesti tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkeleita avoimina ilman erillistä maksua. Sopimukseen sisältyy myös pääsy yli 1 800 lehteen aineiston tilaajille.

SAGE-sopimukseen sisältyy tiedelehtien lukuoikeuksien lisäksi mahdollisuus julkaista artikkeleita avoimina maksutta hybridilehdissä ja alennetulla kirjoittajamaksuilla avoimesti saatavilla olevissa lehdissä.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen ensimmäisen osan kommentit on avattu kaikkien luettavaksi

Lisäksi Avoimen tieteen sihteeristö julkaisee syksyn mittaan juttusarjan kommenteissa esiin nousseista teemoista.

Tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto InterAcademy Partnership (IAP) on laatinut raportin avoimesta tieteestä

Raportti laadittiin tukemaan UNESCOn avoimen tieteen suosituksen kehitystyötä. Raportissa ehdotetaan 21 tapaa, joilla tutkijat ja organisaatiot voivat edistää avointa tiedettä. Lisätietoja : Suomen tiedeakatemioiden sivuilla, IAP:n raportti (englanniksi).

Avoimen tieteen palvelut UEFissa -kyselyn tuloksia on julkaistu

Artikkelissa käsitellään UEFin avoimen tieteen palveluiden kehittämistä ja siitä kerättyä palautetta vuonna 2019 toteutetun kyselyn perustella. Näyttää siltä, että tutkijoita ohjaa avoimessa tieteessä eniten rahoittajien vaatimukset ja oman lähiyhteisön tavoitteet ja arvot. Tutkijat arvostavat eniten heitä auttavia palveluita ja asiantuntijoita.

Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suositukset tutkimusorganisaatioille on vahvistettu

Kansalliset suositukset on laadittu tukemaan artikkeleiden avoimen julkaisemisen ja saatavuuden puolesta tehtävää työtä tutkimusorganisaatioissa.

Puulankut, jossa syksyn lehtiä

Open Access Week 19–25 October 2020

Open Access Week is an annual science communication event on open science with a special focus on open access. The week is a worldwide event held at the end of October – this year from 19 to 25 October. The theme of 2020 is Open with Purpose: Taking Action to Build Structural Equity and Inclusion.

During Open Access Week, the library will

  • Grant an award to a promoter of open science at UEF
  • Give flowers to a department that has increased/developed its openness
  • Hand out a stipend to a student who has made his / her master’s thesis publicly available and is lucky in the draw
  • Publish blog posts on openness

UEF has new open science web pages

UEF’s open science web pages have been redesigned. They continue to provide information on publishers’ author processing charge benefits for UEF authors and the payment of author processing charges from university funds, among other things. Check out and take advantage of the benefits!

Should I make my article openly available? Should I choose the CC BY or CC BY-NC licence? The new pages now also help with choosing a licence. And did you know that UEF also promotes open publishing as a member of various open publishing programmes? You can find more information about these things on the page UEF supporting open publishing.

How to create a data management plan? Where can I open research data? Information and instructions regarding these questions are available on the library’s redesigned research data management page, which brings together instructions for the most important data management issues and provides support in data management planning. The data support specialists also help with data management issues. To contact them, send email to datasupport@uef.fi.

Get started with iris.AI – your AI science assistant

Iris.AI is a research mapping tool for Open Access papers. How it works:
Define a problem and Iris reads the abstract, maps out the key concepts and
presents you with the most relevant articles from more than 80M Open Access papers. Continue the process on the Premium-version. Register for the premium version with @uef.fi, @student.uef.fi or @kuh.fi email.

You are all also invited to join the monthly online workshops about AI.
More information: kirsi.salmi@uef.fi

Plan S and the Rights Retention Strategy

The research funding organisations of cOAlition S are revising their grant conditions so that all researchers who have received funding from cOAlition S members will always have the opportunity for the immediate self-archiving of at least the final draft. Under the new conditions, funded researchers will commit to the licensing of all final drafts based on research results under the CC BY licence or, in exceptional cases, the CC BY-ND licence and their immediate open access via. Further information: Plan S and Rights Retention strategy (in Finnish) and about the Rights Retention Strategy on the cOAlition S website.

FinELib has signed three-year agreements with Taylor & Francis and SAGE

Under the Taylor & Francis agreement, researchers have the opportunity to publish open access articles at no extra charge. The agreement also includes access to more than 1,800 journals for subscribers.

The SAGE agreement includes the opportunity to publish open access articles for free in hybrid journals and with a discount on the author publishing charges in open access journals, in addition to the reading rights of scientific journals.

The comments on the first component of the policy on open access to education and educational resources have been published for all to read

Furthermore, the Open Science Secretariat will publish a series of articles on the themes raised in the comments over the autumn.

InterAcademy Partnership (IAP) has prepared a report on open science

The report was prepared to support the development of the UNESCO Open Science Recommendation. The report proposes 21 ways in which researchers and organisations can promote open science. Further information: on the Council of Finnish Academies website, IAP report

The results of the survey on open science services in UEF have been published

The article discusses the development of UEF’s open science services and the feedback collected on it based on a survey conducted in 2019. It seems that, in open science, researchers are most guided by the requirements of their funders and the goals and values of their own community. Researchers value the services and experts who help them most highly.

The open access recommendations of research publications for research organisations have been confirmed

National recommendations (in Finnish) have been drawn up to support work for open publishing and for free access of articles in research organisations.

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share