YERUN-verkoston henkilöstöpäivien teemana kestävä kehitys | SDGs as the theme of YERUN staff days 2021

(Please, scroll down, under the word cloud, to read in English.)

Syddansk universitet (SDU) järjesti 7.-8.4.2021 YERUN-verkoston (Young European Research Universities) jäsenille interaktiiviset verkostoitumispäivät, joissa käsiteltiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG) yliopistojen kehittämisessä. Tiiviissä, mutta hyvin jäsennellyssä ohjelmassa oli sekä yhteisiä osuuksia että pienryhmätyöskentelyä eri teemojen parissa, taukojumppaakaan unohtamatta. Päivät järjestettiin Teams-yhteyksin. Ohjelma, joka kesti kumpanakin päivänä nelisen tuntia, koostui luennoista ja pienryhmätyöskentelystä sekä pienistä aktivoivista osuuksista ja lyhyistä videoista.

kestävän kehityksen tavoitteet värillisinä kuvakkeina
17 tavoitetta maailman muuttamiseksi

Keskiviikon ohjelmassa oli alkuseremonioiden jälkeen kaksi puolen tunnin luentoa. Hans Bruyninckx (Executive Director of the European Environment Agency) puhui yliopistojen johtamisesta kestävyyden aikoina (Managing universities in times of sustainability). Hän on kansainvälisen ympäristöpolitiikan sekä ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen asiantuntija, joka on tutkinut globaaleja tuotanto- ja kulutusjärjestelmiä sekä oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hän puhui yliopistojen käytännön johtamisesta, muutosten kiireellisyydestä, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, tutkimuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä muuttuvassa kontekstissa ja siitä, miten viestiä monimutkaisista ja epävarmoista asioista yksinkertaisesti ja vaikuttavasti.

Janne Liburdin (Professor, Centre for Tourism, Innovation and Culture, Department of Design and Communication, University of Southern Denmark) aiheena oli Kohti kestävän kehityksen tavoitteita ja yhteisöllistä yliopistoa (Towards the SDGs and the Collaborative University). Liburd pohti, miten yliopistot voivat edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Ei riitä, että yksilöt muuttavat omaa käyttäytymistään, vaan muutos syntyy välittävien ihmisten vuorovaikutuksessa, pienissä yksityiskohdissa. Liburdin mukaan ihmisiä ja toimintaa voi johtaa kestävämmän tulevaisuuden edistämiseksi, kun vain ymmärretään yhteistyön, yhteisöllisyyden ja eettisyyden voima.

Torstain luennon (Nudging, Behavioural Insights & the SDGs) piti käyttäytymisen ja etenkin sen talousvaikutusten tutkija Pelle Guldborg Hansen (Roskilden yliopisto; iNudgeyou, Danish Nudging Network; TEN – The European Nudge Network, ) ja hänen teemansa oli suostuttelu (nudging). Koska ihmisten käyttäytyminen ei ole rationaalista, on kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi tunnettava, miten ihmisten käyttäytymistä voi ohjata. Ihmisten käyttäytyminen on perustavanlaatuinen osa organisaatiota, mutta se ymmärretään usein väärin. Suostuttelu on tapa muuttaa ihmisen käyttäytymistä sopivaan suuntaan aika- ja kustannustehokkaasti. Se voi toimia tehokkaasti yliopistoissa, kun on kyse positiivisen käyttäytymisen ja kestävämpien päätösten edistämisestä.

Osallistujat (noin 150) oli jaettu 16 ryhmään ilmoittautumisen yhteydessä valittujen kiinnostuksen aiheiden mukaan. Osallistuin viestintäaiheiseen pienryhmään. Ennakkotehtäväksi olimme saaneet kukin miettiä kysymyksen omasta kestävän kehityksen teemaan liittyvästä aiheesta. Pienryhmässä muodostimme eri kysymyksistä keskustelemalla yhden yhteisen kysymyksen, joksi viestintänäkökulmasta muodostui: “Miten voimme edistää tutkijoiden työn näkyvyyttä?” Toisena päivänä pienryhmätyöskentely jatkui siten, että vierailimme yhdessä muussa ryhmässä, ja päädyin koulutusaiheiseen ryhmään kommentoimaan heidän kysymystään opiskelijoiden kestävän kehityksen tavoitteita edistävän toimijuuden mahdollistamisesta. Kolmannessa pienryhmäsessiossa palasimme omaan ryhmäämme käsittelemään vierailijoiden kommentteja kysymykseemme. Pienryhmässä toimiminen ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa oli yllättävän helppoa, kun tunnelma oli välitön ja ystävällinen.

Päivien videoita

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat laajat ja kattavat kaikki elämänalueet. UEF on sitoutunut tavoitteiden edistämiseen kaikessa toiminnassaan. Kestävyys ja vastuullisuus ovat keskeisenä periaatteena myös yliopiston kampusten kehittämisessä. Lue lisää: Kestävyys ja vastuullisuus UEFissa.

sanapilvi
Osallistujien yhdessä luoma sanapilvi. | Word cloud created by the participants.

The University of Southern Denmark (SDU) organised YERUN Staff Days on April 7-8 2021 on working with the UN Sustainable Development Goals (SDGs) in developing our universities. The founding goals of YERUN are to strengthen and develop cooperation in the areas of research, academic education and service to society among the network of universities. Programme of the two 4-hour staff days, organised in Teams, was tight but well-structured with keynote talks and group activities as well a break exercise.

UN SDG goals as icons
UN Sustainable Development Goals

On Wednesday, after the opening words, there were two lectures. Hans Bruyninckx (Executive Director of the European Environment Agency) talked about Managing universities in times of sustainability. The second keynote called Towards the SDGs and the Collaborative University was given by Janne Liburd (Professor, Centre for Tourism, Innovation and Culture, Department of Design and Communication, University of Southern Denmark). She asked how the university can make everyday sense of SDGs, and stated that intentionally transforming human behaviour of such magnitude may arise in the micro details of interactions between people who care.

Thursday’s lecture “Nudging, Behavioural Insights & the SDGs” was given by Pelle Guldborg Hansen (behavioural scientist at Roskilde University; Chairman of the Danish Nudging Network; founder of TEN – The European Nudge Network, board member of the Global Association of Applied Behavioural Scientist, and CE of iNudgeyou – The Applied Behavioural Science Group)Human behaviour is the fundamental component of any organization and it is often misunderstood. We are not the super rational people who make cool decisions every day that we otherwise like to imagine. Nudging is a method of changing human behaviour in an appropriate direction and can be very cost-effective and time efficient. The use of Nudging and Behavioural Insights can be a powerful tool at universities, especially when it comes to creating positive behaviour and more sustainable decisions.

As the SDG’s cover a wide range of areas, the participants (about 150) were divided into 16 groups based on the interests were had expressed when registering for the event. I had the chance to discuss the SDGs as part of the university communications. We had all been asked to prepare a “how might we” question. In our group, we discussed them and formed one question, which, from our communication perspective, became “How might we make researchers’ work more visible?” On Thursday, group work continued so that we visited another group, and I ended up in an education group where we visitors were asked to comment on their question “How can universities enable student agency around SDGs?” In the third group session, we returned to our own group to discuss our visitors’ comments to our question. Though I did not know or had not met any of the group members before it was surprisingly easy to work together as the atmosphere was open and friendly.

YERUN 2021 staff days videos

The UEF has agreed to promote the SDGs in all its operations. Sustainability and responsibility are also the key development principles for the university campuses. See Sustainable development (UEF).

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Share

ICML+EAHIL2017 — Inspiraatiota ja verkostoitumista | Inspiration and networking

(Please, scroll down to read in English.)

ICML-konferenssi (International Congress of Medical Librarianship) ja EAHIL-workshop (European Association for Health Information and Libraries) järjestettiin yhteistapahtumana 12.-16.6.2017 Dublinin linnassa Irlannissa. Teemana oli Diversity in Practice: Integrating, Inspiring & Innovative. Tarkemmat teemat olivat Leadership & Values, Integration, Technology, Education & Learning, Consumer Health and Research & Evidence-based Librarianship.

Varsinainen konferenssi kolmine rinnakkaisine esitysurineen ja workshop samanaikaisine työpajoineen, joita niitäkin oli kaksi tai kolme samaan aikaan, pidettiin ke-pe 14.-16.6. Alkuviikolla oli kokouksia sekä täydennyskoulutuskursseja. Dublinissa oli siten mahdollisuus saada todellinen rautaisannos informaatiota terveystieteiden kirjasto- ja tietopalvelualan ja -ammatin kehityksestä ja tilanteesta. Osallistujia oli noin 400.

Printworks on Dublinin linnan viereen rakennettu moderni konferenssirakennus. | Printworks is a modern conference annex of the Dublin Castle.

Meillä oli yhteinen esitelmä konferenssin Learning & Education -teemasessiossa. Lisäksi Tuulevi fasilitoi yhdessä norjalaisen Karen Busetin ja belgialaisen Ghislaine Decléven kanssa benchmarking-aiheisen vuorovaikutteisen työpajan liittyen alateemaan Research & Evidence-based Librarianship. Tuulevilla oli EAHILin hallituksen jäsenenä myös useita kokouksia. Osallistuimme molemmat EAHILin yleiskokoukseen.

Presenting
Esiintymässä. Kuvassa myös session puheenjohtaja LIz Dore. Kuva: Marketta Fredriksson. | Presenting. Session chair Liz Dore also in the photo by Marketta Fredriksson.

Vuoropuhelussa ja kuvissa kerrataan tunnelmia terveystieteiden kirjastoihmisten tärkeimmästä vuotuisesta tapaamisesta Euroopassa.

  1. Mikä oli parasta ICML+EAHIL2017:ssa?
    • Kirsi: Samanhenkisten ihmisten tapaaminen ja kokemusten vaihto. Esitysten myötä sain kuulla ja nähdä mitä projekteja muualla maailmassa on tehty – esimerkiksi miten tiedonhankinnan opetusta on kehitetty, uudistettu kirjastotiloja ja asiakaspalvelua, millaista yhteistyötä kirjastopalveluissa on tehty paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti ja millaisissa asiantuntijatehtävissä kirjastolaiset ovat toimineet monikulttuurisissa hankkeissa.
    • Tuulevi: Kokouksista yhteiskokous EAHILin sisarorganisaatioiden kanssa oli innostava ja valaiseva. Pidin enemmän työpajoista kuin esitelmistä. Parasta oli kuitenkin silti kollegiaalinen ajatustenvaihto mitä moninaisimmista ammatillisista aiheista.
  2. Millaista oli pitää esitelmä kansainvälisessä konferenssissa?
    • Kirsi: Sen jälkeen kun päätin, että puhun esitelmän sisällön pitkälti paperista lukemalla, en juurikaan jännittänyt asiaa. Jäi pikemminkin fiilis, että ”yes, ehdottomasti toisenkin kerran”.
  3. Miten työpajan vetäminen sujui?
    • Tuulevi: Se kyllä jännitti etukäteen, mutta sujui paremmin kuin uskalsimme toivoakaan. Olen tehnyt muiden vetäjien kanssa yhteistyötä jo vuosia ja myös osa osallistujista oli ennestään tuttuja, eivät kuitenkaan kaikki. Käytimme useita eri työpajamenetelmiä eräänlaisena omana sekoituksenamme ja olimme tyytyväisiä, kun saimme sen onnistumaan 21 osallistujan kanssa. Saimme kiittävää palautetta.
  4. Jäikö jokin keynote-esitelmä erityisesti mieleen?
    • Kirsi: Parhaan esitelmän kokonaisuudessaan paitsi sisältönsä, myös esiintymisen puolesta piti mielestäni Mark Murphy puhuessaan näyttöön perustuvasta tiedosta ja sen soveltamisesta otsikolla But the evidence says…
    • Tuulevi: Valitettavasti avajaissession keynote-esitelmä jäi mieleen pettymyksenä. Aikaa olisi ollut syventyvään, analyyttiseen esitelmään, mutta Michelle Kraft pysytteli trendien suhteen varsin yleisellä tasolla, eikä luento ollut lainkaan niin innovatiivinen ja inspiroiva kuin olin odottanut
  5. Jäikö jokin muu esitelmä erityisesti mieleen?
    • Tuulevi: Kiinnostavia esityksiä oli todella paljon. Mainitsen kaksi. Kate Kellyn Beyond Competency Statements: Benchmarking and business cases for strategic restructuring/transformation oli hyvin kiinnostava esitys siitä, miten siitä, miten benchmarkingia voi käyttää työkaluna organisaatioita uudistettaessa. Myös Linda Thornin neuvontapalveluiden järjestämisen uudistamista käsittelevä New Model for Virtual and Phone Reference Service with the Goal of Providing a Service that is Consistent, Efficient and of high Quality jäi mieleen.
    • Kirsi: Norjalaisten Idun Knutsdatter Østerdalin ja Anja Johansenin esitys Graphic medicine – improving education and patient-doctor communication kuvasi otsikkonsa mukaisesti, kuinka lääketiedettä voidaan tuoda esille visuaalisesti alan koulutuksessa ja potilastyössä esimerkiksi sarjakuvan keinoin. Graafiset, sarjakuvamaiset teokset ovat mielenkiintoinen täydennys alan kokoelmiin.  Ehkäpä meidänkin kirjaston uutuushyllyssä on pian joku teos tutustuttavana?!

      ICML+EAHIL 2017. Idun Knutsdatter Østerdal ja Anja Johansen: Graphic medicine – improving education and patient-doctor communication
  6. Jäikö jokin posteri erityisesti mieleen?
    • Kirsi: Visuaalisesti mieleenpainuvin posteri tuli Italiasta, Instituto Superiore di Sanitásta otsikolla Predatory Publishing: Who will save Little Red Riding Hood from the Big Bad Wolf. Kuvitus vastasi otsikkoa, pieni Punahilkka vaeltamassa yksin synkässä metsässä Ison Pahan Suden vaaniessa varjoissa. Posterin ylälaidassa tarjottiin tietoammattilaisen toimesta punaisia omenia, kuten DOAJ, PubMed ja Scopus. Sopivan julkaisukanavan valinta on tärkeä asia tutkijalle, mutta myös kirjaston on oltava ns. kartalla julkaisuasioista.
    • Tuulevi: Useampikin, mutta mainitsen kolme aihetta. Sekä Umeån että Pennsylvanian yliopistoista oli posterit opiskeluun ja opetukseen liittyvästä 3D-tulostuksesta. Niin opiskelijat kuin henkilökuntakin voivat tulostaa kirjastoissa esimerkiksi anatomisia malleja. Milloin meillä? Myös Arctic University of Norwayn posteri tohtoriopiskelijoiden tiedonhaun opetuksen uudistamisessa oli kiinnostava, koska olemme juuri uudistamassa omaa vastaavaa kurssiamme. Myös NHS:n sairaanhoitajien ja kätilöiden näyttöön perustuvaan toimintaan (NPH) liittyviä tiedonhaun taitoja käsittelevä posteri oli kiinnostava — käsittelihän oma esityksemme KYSin hoitohenkilökunnan NPH-koulutusten tiedonhakuopetusta.
  7. Osallistuitko työpajaan? Millaista se oli?
    • Tuulevi: Osallistuin UX- eli user experience – eli käyttäjäkokemustyöpajaan, joka oli erinomainen ja käytännönläheinen. Meitä oli parisenkymmentä osallistujaa ja vetäjiä oli kaksi. Menetelminä käytettiin samoja, joita voidaan hyödyntää asiakaskokemusten kartoittamisessa perinteisten kyselyiden ja haastattelujen sijaan tai lisäksi, kuten graffitiseinä ja rakkaus-/erokirje.
    • Kirsi: Osallistuin How to teach search methods for evidence based practice: horses for courses or one size fits all? -otsikoituun työpajaan. Pohdimme neljässä pienryhmässä vastauksia mm. siihen, miksi tiedonhankintaa on vaikea opettaa, mitä tietokantoja ja alustoja käytämme työssämme, miten opettaa parhaiten Boolen logiikkaa jne. Keskustelu eri maista tulevien kollegojen kanssa oli erittäin antoisaa ja mielenkiintoista. Huomasimme myös, että yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Jaamme samat haasteet maasta riippumatta.
  8. Oliko jotain, mitä olisit voinut jättää väliinkin?
    • Tuulevi: Ei varsinaisesti, mutta harmittelin, etten ollut ilmoittautunut osallistujaksi kuin yhteen työpajaan. Lähes kaikkia kehuttiin onnistuneiksi. Yhdessä tekeminen on monesti antoisampaa kuin pelkkä kuunteleminen; tosin olihan myös esityssessioissa aina varattu aikaa myös keskustelulle.
    • Kirsi: Komppaan Tuulevia.
  9. Koetko jääneesi jostakin paitsi, koska rinnakkaista ohjelmaa oli niin paljon tai muusta syystä?
    • Tuulevi: Runsaudenpulaa tosiaan ilmeni. Maanantaina tai tiistaina olisi ollut varmasti antoisaa osallistua jollekin lukuisista täydennyskoulutuskursseista (esimerkiksi Practice makes perfect – Improving information literacy through understanding the quality of evidence), mutta kokousten vuoksi se ei ollut mahdollista.
    • Kirsi: En sinällään, mutta koska rinnakkaissessioita ja workshoppeja oli tarjolla paikoitellen neljästä seitsemään, valinnan vaikeutta oli. Jos maailmassa olisi aikaa rajattomammin, olisi konferenssia ja omaa osallistumisaikaa voinut venyttää vielä parin päivän verran.
  10. Haluatko sanoa aiheesta vielä jotakin muuta?
    • Tuulevi: Haluan kiittää työnantajaani ja BMF ry:tä mahdollisuudesta osallistua ICML+EAHIL2017:een.
    • Kirsi: Kiitos kollegalle, esityksen teko yhdessä oli antoisaa. Hienoa on myös, että työnantaja kannustaa ja mahdollistaa konferensseihin osallistumisen.
Majoituimme perinteikkään Trinity Collegen opiskelija-asuntolassa. Trinity Collegen ruokasalissa pidettiin konferenssin tervetulotilaisuus keskiviikkoiltana. | We stayed at Trinity College student accommodation. The welcome reception of the conference was held at Trinity College 18th century Dining Hall.

 

Briefly in English: The International Congress of Medical Librarianship (ICML) and EAHIL (European Association for Health Information and Libraries) workshop were organised conjunct 12th to 16th June, 2017, in Dublin Castle. The theme was Diversity in Practice: Integrating, Inspiring & Innovative. The subthemes were Leadership & Values, Integration, Technology, Education & Learning, Consumer Health and Research & Evidence-based Librarianship. There were about 400 delegates from all over the world. It was an excellent week of continuing professional development for health sciences information specialists and librarians: full of meetings, presentations, workshops and networking. We both participated as presenters (see Book of abstracts) and Tuulevi also as a workshop facilitator with two colleagues, as well as an EAHIL Board member.

ICML+EAHIL2017 -twiitit löytyvät tunnisteilla #eahil2017 ja #ICMLdub. | Twitter hastags are #eahil2017 ja #ICMLdub.

Programme

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

Tieto, tutkimus, uudistus… e-terveys — EAHIL2016-konferenssi

Eurooppalaisen lääke- ja terveystieteiden kirjasto- jatietopalveluammattilaisten vuotuinen tapaaminen EAHIL:n (European Association for Health Information and Libraries) konferenssi pidettiin kesäkuussa Sevillassa, Espanjassa, otsikolla Knowledge, Research, Innovation…eHealth. Konferenssissa oli noin 330 osallistujaa.

Kaikille yhteisiä eli niin sanottuja plenary-sessioita oli kaksi, aluksi ja lopuksi. Mieleenpainuvan, inspiroivan ja interaktiivisen avausesitelmän tiedon arvosta piti professori Bernat Soria apunaan EAHIL:n puheenjohtaja Marshall Dozier. Ideana oli demonstroida eroja sen välillä, mikä on jonkin hinta, mitä se maksaa ja mikä on sen arvo, sekä korostaa terveydenhuoltojärjestelmien strategista arvoa ja kirjastoammattilaisten osuutta siinä. Päätösluennon pitänyt tohtori Remedios Melero teki kattavan yhteenvedon siitä, mitä kaikkea avoin tiede on ja millaisia haasteita erityisesti avoimen tutkimusdatan vaatimus asettaa terveystieteelliselle tutkimukselle.

Rinnakkaissessioiden teemoja olivat Koulutus (kaksi sessiota), Innovaatiot (kaksi sessiota), Tutkimus (kaksi sessiota), Metriikka, avoin saatavuus ja teknologia, Johtaminen, Tieteen välittäminen ja Yhteistyö, jossa itse olin lavalla (seitsemäntenä eli viimeisenä) yhdessä norjalaiskollega Karen Busetin kanssa. Aiheenamme olivat ne työkalut ja toimintatavat, joita käytämme kansainvälisessä benchmarking-hankkeessamme. Projektin kolmas yhteistyökumppani belgialainen Ghislaine Declève ei päässyt osallistumaan konferenssiin, mutta oli mukana kirjoittamassa esitystä ja kokotekstiä. Kaikkein pisimmissä sessioissa oli yhdeksän esitystä ja nämä maratonistunnot olivatkin yksi niistä harvoista asioista, joista pääosin erinomaisesti järjestetyssä konferenssissa kuuli valituksia. Kuuntelemistani ja näkemistäni todella monipuolisen kokonaisuuden muodostaneista esityksistä poimin joitakin kiintoisimpia:

Tom Roper, Sam Burgess ja Holly Case (UK), #ukmedlibs: innovation once a month, online. Ilmeisen toimiva idea ammatillisesta lukupiiristä, joka toimii Twitterissä. Kuka tahansa voi seurata; ei ole pakko muuten osallistua. Tukee ammatissa kehittymistä. Opin myös, että Healthcare Hastag Project Sympluria voi käyttää tällaisessa Twitter chatissa. Ehkä vastaavaa (#finmedlibs?) voisi kokeilla joskus Suomessakin? Tom Roper, Igor Brbre ja Jil Fairclough (UK), Assessing the value of a librarians’ journal club.  Selvityksen mukaan ammatillinen lukupiiri vaikutti 40 %:lla osallistujista päätöksentekoon ja 53 %:lla sekä käytännön toimintaan kirjastossa että omaan toimintaan. Pitäisikin herättää henkiin oman kirjastomme lukupiiri, koska sellainen todistetusti mm. edistää vertaisoppimista, kannustaa tiedon jakamiseen ja opettaa ammattikirjallisuuden laadun arviointia. Bob Gann (UK), Combating digital health inequality: libraries on the front line. Vakuuttava esitys kirjaston merkityksestä terveyteen liittyvän tasa-arvon edistämisessä nyt, kun kaikki palvelut alkavat olla verkossa. Kaikki eivät ole online ja ne, joilla on suurin tiedon tarve, on kauimpana siitä. Ilman digitaalista lukutaitoa ei ole terveyslukutaitoa. Hanke on säästänyt brittien kansalliselle terveyspalvelulle NHS:lle kuusi puntaa jokaista sijoitettua puntaa kohti. Vastaa nykyaikana terveyden edistämisen kannalta sitä, mitä esim. hygienian paraneminen viime vuosisadalla. Karina Sjögren (Ruotsi), Flipped classroom with master students in Sports Medicine. Flipped classroom -opetusmalli on kiinnostava ja haluaisin sitä käyttää. Video-ohjelmistona heillä on Screencast-o-matic. Witold Kozakiewicz ja Bogumila BRUC (Puola), Transition to a new model of academic library cooperation. Mainio esitys suuren lääketieteellisen kirjaston muodonmuutoksesta sekä tilana että palveluna/palveluasenteena: perinteisestä kirjastosta tieto- ja innovaatiohubiksi. Ann Ritchien pitämä (Australia) ja Mari Elisa Kuusniemen (Suomi) esitys Developing Research Data Management Practices at a University Hospital Library in Australia – an International Collaborative Project kansainvälisestä yhteistyöstä tutkimusdatapalveluiden kehittämisessä. Mari Elisa kertoo blogissaan 12 viikostaan Barwon Health University Hospitalin tutkijapalveluiden käynnistämiskonsulttina. Katrine Aronsenin ja Anja Johansenin (Norja) kyselytutkimus Medical students and textbooks as e-books – a survey, jossa he saivat varsin ristiriitaisia vastauksia ja tuloksia e-kirjojen käytöstä kurssikirjoina suhteessa siihen, miten paljon e-kirjoihin panostetaan. Hilde Strømmen (Norja) kiinnostava kysymyksenasettelu Searching for systematic reviews: Can Epistemonikos replace The Cochrane Library?, sillä näyttöön perustuvan terveydenhuollon maksuton tietokanta Epistemonikos oli minulle uusi tuttavuus.

Postereita oli kaikkiaan 45 ja kiinnostavimpia olivat mielestäni nämä: Anthea Tucker (UK) Time to connect: teaching information literacy skills in the online environment, koska itsekin opetan verkossa; Bea Winkler ja Krisztina Egri (Unkari) Gamifaction – games in user education, learning, exams, koska pelillisyys on tullut opetukseen ja mietin, miten voisin sitä hyödyntää; Chiara Formigoni, Idalia Gualdana ja Diego Fornasasri (Italia) Nurses’ online information use and literature searching skills: a survey in SBBL network, koska ohjaan ja koulutan myös hoitohenkilökuntaa tiedonhaussa; Maria de Lurdes Barata, Maria Joao Paulo ja Susana Oliveira Henriques (Portugali) Measuring user satisfaction and expectations to improve service quality and support decision making, koska käyttäjien kuuleminen on tärkeää palveluiden kehittämisessä; suomalaiset eli Tiina Heinon, MIka Holopaisen ja Katri Larmon Supporting Open Science – Services for Openness Across the Research Cycle, koska avoimen tieteen edistäminen ja tutkijapalvelut kuuluvat minunkin työhöni ja ovat meilläkin juuri nyt tärkeänä kehityskohteena, ja Mari Elisa Kuusniemen DMPTuuli for Smart research data management planning, koska olen itsekin ollut pieneltä osalta mukana ATT:n Tuuli-hankkeessa ja koska DMPTuuli on oiva työkalu aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen. Useimmat posterien tekijät esittelivät posterinsa aiheen keskiviikon ohjelman päätteeksi myös niin sanotussa one minute madness –sessiossa, jossa kullakin puhujalla oli tasan minuutti puheaikaa saada kuulijat tulemaan tutustumaan juuri omaan posteriinsa session jälkeen avatussa posterinäyttelyssä. Kehuja on annettava posterien paikasta, joka oli valoisa, tilava ja keskeisellä paikalla.

Näytteilleasettajia oli kolmisen kymmentä. Kiersin tauoilla heidän osastojaan lähinnä EAHIL:n hallituksen jäsenenä ja yritin tavoittaa erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana EAHIL-tapahtumassa, kertoa heille järjestöstä ja sen tapahtumista sekä mahdollisuudesta sponsori-jäsenyyteen ja mainostilaan Journal of EAHIL –lehdessä. Näytteilleasettajat/sponsorit pitivät myös 15 esitystä erityisissä sponsor sessioissa, joista kuuntelin joitakin puheita.

Pitkät lounaat muodostivat oivallisen mahdollisuuden verkostoitumiseen. Espanjalaiseen tapaan lounastauko oli pitkä – mikä teki iltapäiväsessioista oikeastaan iltasessioita – ja pöytiin tarjoiltiin kolmen ruokalajin ateriat. Siinä ennätti mainiosti tutustua vieruskavereihin ja tuli keskustelleeksi myös ennestään tuntemattomien kollegoiden kanssa. Tiistai-iltana oli ensikertalaisille tarkoitettu vastaanotto, jossa hallituksen ja valtuuston jäsenet toivottivat uudet kollegat tervetulleiksi EAHIL-”perheeseen”. EAHIL-tapahtumissa on aina kollegiaalinen, rento ja ystävällinen tunnelma. Keskiviikkoiltana oli kaikille osallistujille suunnattu tervetuliaistilaisuus Real Alcazar -linnoituksessa, jossa kierrettiin ensin oppaiden johdolla noin tunnin ajan, ja vietettiin sen jälkeen iltaa andalusialaiseen tapaan tapasten ja juomien voimalla keskustellen. Perjantai-illan päätösillalliselle osallistujat kuljetettiin busseilla maaseudulle Hacienda los Angeles -tilalle, jossa tarjolla oli illallinen.

  • Konferenssin kotisivu (kohdasta Programme – Programme at a glance pääsee interaktiiviseen aikatauluun, josta sessioita klikkaamalla pääsee näkemään sen ohjelman, johon on linkitetty sekä esitykset että kokotekstit
  • Twiitit tunnisteella #eahil2016
  • Facebook-sivu
  • Flickr — valokuvia
  • EAHIL
  • Kokousten ja loppuseremonian raportit sisältyvät laajempaan matkakertomukseen

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, tietoasiantuntija
Kiitän rahoituksesta työnantajani lisäksi Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry:tä ja Tieteellisten Seurain Valtuuskuntaa (TSV)

 

Share