ICML+EAHIL2017 — Inspiraatiota ja verkostoitumista | Inspiration and networking

(Please, scroll down to read in English.)

ICML-konferenssi (International Congress of Medical Librarianship) ja EAHIL-workshop (European Association for Health Information and Libraries) järjestettiin yhteistapahtumana 12.-16.6.2017 Dublinin linnassa Irlannissa. Teemana oli Diversity in Practice: Integrating, Inspiring & Innovative. Tarkemmat teemat olivat Leadership & Values, Integration, Technology, Education & Learning, Consumer Health and Research & Evidence-based Librarianship.

Varsinainen konferenssi kolmine rinnakkaisine esitysurineen ja workshop samanaikaisine työpajoineen, joita niitäkin oli kaksi tai kolme samaan aikaan, pidettiin ke-pe 14.-16.6. Alkuviikolla oli kokouksia sekä täydennyskoulutuskursseja. Dublinissa oli siten mahdollisuus saada todellinen rautaisannos informaatiota terveystieteiden kirjasto- ja tietopalvelualan ja -ammatin kehityksestä ja tilanteesta. Osallistujia oli noin 400.

Printworks on Dublinin linnan viereen rakennettu moderni konferenssirakennus. | Printworks is a modern conference annex of the Dublin Castle.

Meillä oli yhteinen esitelmä konferenssin Learning & Education -teemasessiossa. Lisäksi Tuulevi fasilitoi yhdessä norjalaisen Karen Busetin ja belgialaisen Ghislaine Decléven kanssa benchmarking-aiheisen vuorovaikutteisen työpajan liittyen alateemaan Research & Evidence-based Librarianship. Tuulevilla oli EAHILin hallituksen jäsenenä myös useita kokouksia. Osallistuimme molemmat EAHILin yleiskokoukseen.

Presenting

Esiintymässä. Kuvassa myös session puheenjohtaja LIz Dore. Kuva: Marketta Fredriksson. | Presenting. Session chair Liz Dore also in the photo by Marketta Fredriksson.

Vuoropuhelussa ja kuvissa kerrataan tunnelmia terveystieteiden kirjastoihmisten tärkeimmästä vuotuisesta tapaamisesta Euroopassa.

  1. Mikä oli parasta ICML+EAHIL2017:ssa?
    • Kirsi: Samanhenkisten ihmisten tapaaminen ja kokemusten vaihto. Esitysten myötä sain kuulla ja nähdä mitä projekteja muualla maailmassa on tehty – esimerkiksi miten tiedonhankinnan opetusta on kehitetty, uudistettu kirjastotiloja ja asiakaspalvelua, millaista yhteistyötä kirjastopalveluissa on tehty paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti ja millaisissa asiantuntijatehtävissä kirjastolaiset ovat toimineet monikulttuurisissa hankkeissa.
    • Tuulevi: Kokouksista yhteiskokous EAHILin sisarorganisaatioiden kanssa oli innostava ja valaiseva. Pidin enemmän työpajoista kuin esitelmistä. Parasta oli kuitenkin silti kollegiaalinen ajatustenvaihto mitä moninaisimmista ammatillisista aiheista.
  2. Millaista oli pitää esitelmä kansainvälisessä konferenssissa?
    • Kirsi: Sen jälkeen kun päätin, että puhun esitelmän sisällön pitkälti paperista lukemalla, en juurikaan jännittänyt asiaa. Jäi pikemminkin fiilis, että ”yes, ehdottomasti toisenkin kerran”.
  3. Miten työpajan vetäminen sujui?
    • Tuulevi: Se kyllä jännitti etukäteen, mutta sujui paremmin kuin uskalsimme toivoakaan. Olen tehnyt muiden vetäjien kanssa yhteistyötä jo vuosia ja myös osa osallistujista oli ennestään tuttuja, eivät kuitenkaan kaikki. Käytimme useita eri työpajamenetelmiä eräänlaisena omana sekoituksenamme ja olimme tyytyväisiä, kun saimme sen onnistumaan 21 osallistujan kanssa. Saimme kiittävää palautetta.
  4. Jäikö jokin keynote-esitelmä erityisesti mieleen?
    • Kirsi: Parhaan esitelmän kokonaisuudessaan paitsi sisältönsä, myös esiintymisen puolesta piti mielestäni Mark Murphy puhuessaan näyttöön perustuvasta tiedosta ja sen soveltamisesta otsikolla But the evidence says…
    • Tuulevi: Valitettavasti avajaissession keynote-esitelmä jäi mieleen pettymyksenä. Aikaa olisi ollut syventyvään, analyyttiseen esitelmään, mutta Michelle Kraft pysytteli trendien suhteen varsin yleisellä tasolla, eikä luento ollut lainkaan niin innovatiivinen ja inspiroiva kuin olin odottanut
  5. Jäikö jokin muu esitelmä erityisesti mieleen?
    • Tuulevi: Kiinnostavia esityksiä oli todella paljon. Mainitsen kaksi. Kate Kellyn Beyond Competency Statements: Benchmarking and business cases for strategic restructuring/transformation oli hyvin kiinnostava esitys siitä, miten siitä, miten benchmarkingia voi käyttää työkaluna organisaatioita uudistettaessa. Myös Linda Thornin neuvontapalveluiden järjestämisen uudistamista käsittelevä New Model for Virtual and Phone Reference Service with the Goal of Providing a Service that is Consistent, Efficient and of high Quality jäi mieleen.
    • Kirsi: Norjalaisten Idun Knutsdatter Østerdalin ja Anja Johansenin esitys Graphic medicine – improving education and patient-doctor communication kuvasi otsikkonsa mukaisesti, kuinka lääketiedettä voidaan tuoda esille visuaalisesti alan koulutuksessa ja potilastyössä esimerkiksi sarjakuvan keinoin. Graafiset, sarjakuvamaiset teokset ovat mielenkiintoinen täydennys alan kokoelmiin.  Ehkäpä meidänkin kirjaston uutuushyllyssä on pian joku teos tutustuttavana?!

      ICML+EAHIL 2017. Idun Knutsdatter Østerdal ja Anja Johansen: Graphic medicine – improving education and patient-doctor communication

  6. Jäikö jokin posteri erityisesti mieleen?
    • Kirsi: Visuaalisesti mieleenpainuvin posteri tuli Italiasta, Instituto Superiore di Sanitásta otsikolla Predatory Publishing: Who will save Little Red Riding Hood from the Big Bad Wolf. Kuvitus vastasi otsikkoa, pieni Punahilkka vaeltamassa yksin synkässä metsässä Ison Pahan Suden vaaniessa varjoissa. Posterin ylälaidassa tarjottiin tietoammattilaisen toimesta punaisia omenia, kuten DOAJ, PubMed ja Scopus. Sopivan julkaisukanavan valinta on tärkeä asia tutkijalle, mutta myös kirjaston on oltava ns. kartalla julkaisuasioista.
    • Tuulevi: Useampikin, mutta mainitsen kolme aihetta. Sekä Umeån että Pennsylvanian yliopistoista oli posterit opiskeluun ja opetukseen liittyvästä 3D-tulostuksesta. Niin opiskelijat kuin henkilökuntakin voivat tulostaa kirjastoissa esimerkiksi anatomisia malleja. Milloin meillä? Myös Arctic University of Norwayn posteri tohtoriopiskelijoiden tiedonhaun opetuksen uudistamisessa oli kiinnostava, koska olemme juuri uudistamassa omaa vastaavaa kurssiamme. Myös NHS:n sairaanhoitajien ja kätilöiden näyttöön perustuvaan toimintaan (NPH) liittyviä tiedonhaun taitoja käsittelevä posteri oli kiinnostava — käsittelihän oma esityksemme KYSin hoitohenkilökunnan NPH-koulutusten tiedonhakuopetusta.
  7. Osallistuitko työpajaan? Millaista se oli?
    • Tuulevi: Osallistuin UX- eli user experience – eli käyttäjäkokemustyöpajaan, joka oli erinomainen ja käytännönläheinen. Meitä oli parisenkymmentä osallistujaa ja vetäjiä oli kaksi. Menetelminä käytettiin samoja, joita voidaan hyödyntää asiakaskokemusten kartoittamisessa perinteisten kyselyiden ja haastattelujen sijaan tai lisäksi, kuten graffitiseinä ja rakkaus-/erokirje.
    • Kirsi: Osallistuin How to teach search methods for evidence based practice: horses for courses or one size fits all? -otsikoituun työpajaan. Pohdimme neljässä pienryhmässä vastauksia mm. siihen, miksi tiedonhankintaa on vaikea opettaa, mitä tietokantoja ja alustoja käytämme työssämme, miten opettaa parhaiten Boolen logiikkaa jne. Keskustelu eri maista tulevien kollegojen kanssa oli erittäin antoisaa ja mielenkiintoista. Huomasimme myös, että yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Jaamme samat haasteet maasta riippumatta.
  8. Oliko jotain, mitä olisit voinut jättää väliinkin?
    • Tuulevi: Ei varsinaisesti, mutta harmittelin, etten ollut ilmoittautunut osallistujaksi kuin yhteen työpajaan. Lähes kaikkia kehuttiin onnistuneiksi. Yhdessä tekeminen on monesti antoisampaa kuin pelkkä kuunteleminen; tosin olihan myös esityssessioissa aina varattu aikaa myös keskustelulle.
    • Kirsi: Komppaan Tuulevia.
  9. Koetko jääneesi jostakin paitsi, koska rinnakkaista ohjelmaa oli niin paljon tai muusta syystä?
    • Tuulevi: Runsaudenpulaa tosiaan ilmeni. Maanantaina tai tiistaina olisi ollut varmasti antoisaa osallistua jollekin lukuisista täydennyskoulutuskursseista (esimerkiksi Practice makes perfect – Improving information literacy through understanding the quality of evidence), mutta kokousten vuoksi se ei ollut mahdollista.
    • Kirsi: En sinällään, mutta koska rinnakkaissessioita ja workshoppeja oli tarjolla paikoitellen neljästä seitsemään, valinnan vaikeutta oli. Jos maailmassa olisi aikaa rajattomammin, olisi konferenssia ja omaa osallistumisaikaa voinut venyttää vielä parin päivän verran.
  10. Haluatko sanoa aiheesta vielä jotakin muuta?
    • Tuulevi: Haluan kiittää työnantajaani ja BMF ry:tä mahdollisuudesta osallistua ICML+EAHIL2017:een.
    • Kirsi: Kiitos kollegalle, esityksen teko yhdessä oli antoisaa. Hienoa on myös, että työnantaja kannustaa ja mahdollistaa konferensseihin osallistumisen.

Majoituimme perinteikkään Trinity Collegen opiskelija-asuntolassa. Trinity Collegen ruokasalissa pidettiin konferenssin tervetulotilaisuus keskiviikkoiltana. | We stayed at Trinity College student accommodation. The welcome reception of the conference was held at Trinity College 18th century Dining Hall.

 

Briefly in English: The International Congress of Medical Librarianship (ICML) and EAHIL (European Association for Health Information and Libraries) workshop were organised conjunct 12th to 16th June, 2017, in Dublin Castle. The theme was Diversity in Practice: Integrating, Inspiring & Innovative. The subthemes were Leadership & Values, Integration, Technology, Education & Learning, Consumer Health and Research & Evidence-based Librarianship. There were about 400 delegates from all over the world. It was an excellent week of continuing professional development for health sciences information specialists and librarians: full of meetings, presentations, workshops and networking. We both participated as presenters (see Book of abstracts) and Tuulevi also as a workshop facilitator with two colleagues, as well as an EAHIL Board member.

ICML+EAHIL2017 -twiitit löytyvät tunnisteilla #eahil2017 ja #ICMLdub. | Twitter hastags are #eahil2017 ja #ICMLdub.

Programme

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Tieto, tutkimus, uudistus… e-terveys — EAHIL2016-konferenssi

Eurooppalaisen lääke- ja terveystieteiden kirjasto- jatietopalveluammattilaisten vuotuinen tapaaminen EAHIL:n (European Association for Health Information and Libraries) konferenssi pidettiin kesäkuussa Sevillassa, Espanjassa, otsikolla Knowledge, Research, Innovation…eHealth. Konferenssissa oli noin 330 osallistujaa.

Kaikille yhteisiä eli niin sanottuja plenary-sessioita oli kaksi, aluksi ja lopuksi. Mieleenpainuvan, inspiroivan ja interaktiivisen avausesitelmän tiedon arvosta piti professori Bernat Soria apunaan EAHIL:n puheenjohtaja Marshall Dozier. Ideana oli demonstroida eroja sen välillä, mikä on jonkin hinta, mitä se maksaa ja mikä on sen arvo, sekä korostaa terveydenhuoltojärjestelmien strategista arvoa ja kirjastoammattilaisten osuutta siinä. Päätösluennon pitänyt tohtori Remedios Melero teki kattavan yhteenvedon siitä, mitä kaikkea avoin tiede on ja millaisia haasteita erityisesti avoimen tutkimusdatan vaatimus asettaa terveystieteelliselle tutkimukselle.

Rinnakkaissessioiden teemoja olivat Koulutus (kaksi sessiota), Innovaatiot (kaksi sessiota), Tutkimus (kaksi sessiota), Metriikka, avoin saatavuus ja teknologia, Johtaminen, Tieteen välittäminen ja Yhteistyö, jossa itse olin lavalla (seitsemäntenä eli viimeisenä) yhdessä norjalaiskollega Karen Busetin kanssa. Aiheenamme olivat ne työkalut ja toimintatavat, joita käytämme kansainvälisessä benchmarking-hankkeessamme. Projektin kolmas yhteistyökumppani belgialainen Ghislaine Declève ei päässyt osallistumaan konferenssiin, mutta oli mukana kirjoittamassa esitystä ja kokotekstiä. Kaikkein pisimmissä sessioissa oli yhdeksän esitystä ja nämä maratonistunnot olivatkin yksi niistä harvoista asioista, joista pääosin erinomaisesti järjestetyssä konferenssissa kuuli valituksia. Kuuntelemistani ja näkemistäni todella monipuolisen kokonaisuuden muodostaneista esityksistä poimin joitakin kiintoisimpia:

Tom Roper, Sam Burgess ja Holly Case (UK), #ukmedlibs: innovation once a month, online. Ilmeisen toimiva idea ammatillisesta lukupiiristä, joka toimii Twitterissä. Kuka tahansa voi seurata; ei ole pakko muuten osallistua. Tukee ammatissa kehittymistä. Opin myös, että Healthcare Hastag Project Sympluria voi käyttää tällaisessa Twitter chatissa. Ehkä vastaavaa (#finmedlibs?) voisi kokeilla joskus Suomessakin? Tom Roper, Igor Brbre ja Jil Fairclough (UK), Assessing the value of a librarians’ journal club.  Selvityksen mukaan ammatillinen lukupiiri vaikutti 40 %:lla osallistujista päätöksentekoon ja 53 %:lla sekä käytännön toimintaan kirjastossa että omaan toimintaan. Pitäisikin herättää henkiin oman kirjastomme lukupiiri, koska sellainen todistetusti mm. edistää vertaisoppimista, kannustaa tiedon jakamiseen ja opettaa ammattikirjallisuuden laadun arviointia. Bob Gann (UK), Combating digital health inequality: libraries on the front line. Vakuuttava esitys kirjaston merkityksestä terveyteen liittyvän tasa-arvon edistämisessä nyt, kun kaikki palvelut alkavat olla verkossa. Kaikki eivät ole online ja ne, joilla on suurin tiedon tarve, on kauimpana siitä. Ilman digitaalista lukutaitoa ei ole terveyslukutaitoa. Hanke on säästänyt brittien kansalliselle terveyspalvelulle NHS:lle kuusi puntaa jokaista sijoitettua puntaa kohti. Vastaa nykyaikana terveyden edistämisen kannalta sitä, mitä esim. hygienian paraneminen viime vuosisadalla. Karina Sjögren (Ruotsi), Flipped classroom with master students in Sports Medicine. Flipped classroom -opetusmalli on kiinnostava ja haluaisin sitä käyttää. Video-ohjelmistona heillä on Screencast-o-matic. Witold Kozakiewicz ja Bogumila BRUC (Puola), Transition to a new model of academic library cooperation. Mainio esitys suuren lääketieteellisen kirjaston muodonmuutoksesta sekä tilana että palveluna/palveluasenteena: perinteisestä kirjastosta tieto- ja innovaatiohubiksi. Ann Ritchien pitämä (Australia) ja Mari Elisa Kuusniemen (Suomi) esitys Developing Research Data Management Practices at a University Hospital Library in Australia – an International Collaborative Project kansainvälisestä yhteistyöstä tutkimusdatapalveluiden kehittämisessä. Mari Elisa kertoo blogissaan 12 viikostaan Barwon Health University Hospitalin tutkijapalveluiden käynnistämiskonsulttina. Katrine Aronsenin ja Anja Johansenin (Norja) kyselytutkimus Medical students and textbooks as e-books – a survey, jossa he saivat varsin ristiriitaisia vastauksia ja tuloksia e-kirjojen käytöstä kurssikirjoina suhteessa siihen, miten paljon e-kirjoihin panostetaan. Hilde Strømmen (Norja) kiinnostava kysymyksenasettelu Searching for systematic reviews: Can Epistemonikos replace The Cochrane Library?, sillä näyttöön perustuvan terveydenhuollon maksuton tietokanta Epistemonikos oli minulle uusi tuttavuus.

Postereita oli kaikkiaan 45 ja kiinnostavimpia olivat mielestäni nämä: Anthea Tucker (UK) Time to connect: teaching information literacy skills in the online environment, koska itsekin opetan verkossa; Bea Winkler ja Krisztina Egri (Unkari) Gamifaction – games in user education, learning, exams, koska pelillisyys on tullut opetukseen ja mietin, miten voisin sitä hyödyntää; Chiara Formigoni, Idalia Gualdana ja Diego Fornasasri (Italia) Nurses’ online information use and literature searching skills: a survey in SBBL network, koska ohjaan ja koulutan myös hoitohenkilökuntaa tiedonhaussa; Maria de Lurdes Barata, Maria Joao Paulo ja Susana Oliveira Henriques (Portugali) Measuring user satisfaction and expectations to improve service quality and support decision making, koska käyttäjien kuuleminen on tärkeää palveluiden kehittämisessä; suomalaiset eli Tiina Heinon, MIka Holopaisen ja Katri Larmon Supporting Open Science – Services for Openness Across the Research Cycle, koska avoimen tieteen edistäminen ja tutkijapalvelut kuuluvat minunkin työhöni ja ovat meilläkin juuri nyt tärkeänä kehityskohteena, ja Mari Elisa Kuusniemen DMPTuuli for Smart research data management planning, koska olen itsekin ollut pieneltä osalta mukana ATT:n Tuuli-hankkeessa ja koska DMPTuuli on oiva työkalu aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen. Useimmat posterien tekijät esittelivät posterinsa aiheen keskiviikon ohjelman päätteeksi myös niin sanotussa one minute madness –sessiossa, jossa kullakin puhujalla oli tasan minuutti puheaikaa saada kuulijat tulemaan tutustumaan juuri omaan posteriinsa session jälkeen avatussa posterinäyttelyssä. Kehuja on annettava posterien paikasta, joka oli valoisa, tilava ja keskeisellä paikalla.

Näytteilleasettajia oli kolmisen kymmentä. Kiersin tauoilla heidän osastojaan lähinnä EAHIL:n hallituksen jäsenenä ja yritin tavoittaa erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana EAHIL-tapahtumassa, kertoa heille järjestöstä ja sen tapahtumista sekä mahdollisuudesta sponsori-jäsenyyteen ja mainostilaan Journal of EAHIL –lehdessä. Näytteilleasettajat/sponsorit pitivät myös 15 esitystä erityisissä sponsor sessioissa, joista kuuntelin joitakin puheita.

Pitkät lounaat muodostivat oivallisen mahdollisuuden verkostoitumiseen. Espanjalaiseen tapaan lounastauko oli pitkä – mikä teki iltapäiväsessioista oikeastaan iltasessioita – ja pöytiin tarjoiltiin kolmen ruokalajin ateriat. Siinä ennätti mainiosti tutustua vieruskavereihin ja tuli keskustelleeksi myös ennestään tuntemattomien kollegoiden kanssa. Tiistai-iltana oli ensikertalaisille tarkoitettu vastaanotto, jossa hallituksen ja valtuuston jäsenet toivottivat uudet kollegat tervetulleiksi EAHIL-”perheeseen”. EAHIL-tapahtumissa on aina kollegiaalinen, rento ja ystävällinen tunnelma. Keskiviikkoiltana oli kaikille osallistujille suunnattu tervetuliaistilaisuus Real Alcazar -linnoituksessa, jossa kierrettiin ensin oppaiden johdolla noin tunnin ajan, ja vietettiin sen jälkeen iltaa andalusialaiseen tapaan tapasten ja juomien voimalla keskustellen. Perjantai-illan päätösillalliselle osallistujat kuljetettiin busseilla maaseudulle Hacienda los Angeles -tilalle, jossa tarjolla oli illallinen.

  • Konferenssin kotisivu (kohdasta Programme – Programme at a glance pääsee interaktiiviseen aikatauluun, josta sessioita klikkaamalla pääsee näkemään sen ohjelman, johon on linkitetty sekä esitykset että kokotekstit
  • Twiitit tunnisteella #eahil2016
  • Facebook-sivu
  • Flickr — valokuvia
  • EAHIL
  • Kokousten ja loppuseremonian raportit sisältyvät laajempaan matkakertomukseen

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, tietoasiantuntija
Kiitän rahoituksesta työnantajani lisäksi Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry:tä ja Tieteellisten Seurain Valtuuskuntaa (TSV)

 

Jaa tämä / Share this
Share

Kesäluokkaretki Jyväskylään

Jkl_kättely

Tervetuloa! Tietopalvelupäällikkö Mirja Laitinen ja informaatikko Irene Ylönen kättelevät Helena Silvennoinen-Kuikan ja Tomi Rostin. Kuva: Tapani Toivanen

”Miksei me koskaan käydä missään?”, oli tietoasiantuntijamme puuskahtanut esinaiselleen. Tästä kehkeytyi ajatus lähteä benchmarkkaamaan Jyväskylän yliopiston kirjaston tutkijapalveluita. Onhan kirjastomme tämän vuoden painopiste tutkijapalvelut eli tutkijoille ja tohtorikoulutettaville tarjottavien palveluiden kehittäminen. Muitakin yhteisiä intressejä meillä on, OKM antoi vastikään hankerahaa Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen kirjastojen yhteiselle avoimen rinnakkaistallentamisen kehittämishankkeelle.

Yhdeksänhenkinen luokkaretkueemme Joensuun ja Kuopion kampuksilta toivotettiin tervetulleeksi Seminaarinmäelle. Vilkas keskustelu alkoi jo esittelykierroksen aikana. Jyväskylän yliopiston kirjaston koulutustarjontaa esitteli koulutussuunnittelija Eeva Koponen. Tiedonhaun ja -hallinnan opetus on nykyään korkeakoulukirjastojen perustoiminto, mutta virkistävää on kuulla, miten samat asiat voi tehdä toisinkin. Omassa yliopistossamme olemme hyvissä asemissa: meidät on tunnustettu opetusta antavaksi yksiköksi. Suurin osa opetuksestamme sisältyy tiedekuntien opetussuunnitelmiin.

Eeva Koponen esittelemässä kirjaston koulutustarjontaa. Kuva: Tapani Toivanen

Eeva Koponen esittelemässä kirjaston koulutustarjontaa. Kuva: Tapani Toivanen

Palvelupaletti uusiksi – osaaminen uusiksi

Jyväskylän yliopiston kirjaston tutkijapalveluita koordinoi informaatikko Marja Kokko. Hänen esittelemänsä asiat ovat sinänsä tuttuja. Tarvitaan syventämistä ja syventymistä, jotta osaaminen kasvaisi ja selkiytyisi niin henkilökohtaisella kuin tarjottavien palveluiden tasolla. Mutta pitääkö kaikkien tietää kaikki, vai jotain kaikesta? Erikoistutaanko? Mennäänkö tieteenalakohtainen vastuu vai generalistinen tietoasiantuntijuus edellä?

Rinnakkaistallentamisprojektin alkuaskelia esitteli julkaisupäällikkö Pekka Olsbo. Nopeasti on huomattu, kuinka läheisesti tieteellinen julkaiseminen linkittyy tietopalveluihin, julkaisujen arviointiin, tiedonhankintaan ja -hallintaan. Kun kirjastot ovat nämä kontolleen ottaneet, muovaavat ne myös kirjasto-organisaatioita.

Yliopistojen toimintatavat ja trendit muovaavat myös kirjaston työskentelytapoja. Tietoammattilaisen työnkuva ei ole selkeä ja rajattu, kuten ehkä joskus on ollut. Työ monipuolistuu, pirstaloituu, nopeutuu.

Kirjastolaisen perustyötä on tietoaineistojen tiedonhankinta ja –hallinta, aineiston hankinta ja käyttöön saattaminen, painettu/elektroninen… Näistäkin on puhuttu jo pitkään: open access, avoin tiede, tutkimusetiikka, tekijänoikeudet. Tieteellinen julkaiseminen, julkaisujen arviointi, niiden vaikuttavuuden arviointi, tutkijan näkyvyys, bibliometriikka, altmetriikka, tutkimusdatan tallentaminen ja käyttö – tuttua asiaa sinänsä, mutta paljon on opiskeltavaa. Painopiste on siirtymässä julkaisemisen ja tieteen avoimuuden kysymyksiin. Tietoasiantuntija mieluummin ennakoi kuin seuraa trendejä. Tarvitaan uudistuneita palveluita ja toimintoja vastaamaan uusiin tarpeisiin.

Jyväskyläläisten ratkaisut antoivat hyvää pohjaa miettiä, kuinka edetä omien tutkijapalveluiden muotoilemisessa. Tällä hetkellä ne konkretisoituvat mm. tohtorikouluun sisältyvissä tiedonhaun sekä julkaisutoiminnan ja tutkimuksen arvioinnin kursseissa. Oppiaineille tarjotaan palveluita julkaisemiseen, tutkimusdatan hallintaan ja bibliometriseen analyysiin. Kirjaston tutkimuksen tuen verkkosivuille on kerätty ohjeita ja linkkejä, jotka tarjoavat paitsi tietoa, myös maistiaisia aiheen monimuotoisuudesta ja monimutkaisuudesta.

Yhdessä olemme enemmän kuin toistemme summa

Luokkaretkeläiset. Kuva: Tapani Toivanen

Luokkaretkeläiset kirjaston kulmilla. Kuva: Tapani Toivanen

Verkkosivujen kautta voimme helposti vertailla ja tutkia toistemme palveluita, ja yhteydenotto on helppoa. Mutta kun tapaamme kasvokkain keskustellen, saamme huiman paljon ajatuksia, ideoita ja virkistynyttä mieltä. Yhtä mieltä olimme siitä, että verkostoituminen on yksi tärkeimpiä työkalujamme. Siinä kehitetään oman kirjaston ja koko kirjastoverkon työtä, tavoitteita ja osaamista. Siinä vastataan tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tarpeisiin. Nykyisin työnkuvaltaan lähin työtoveri saattaa löytyä toisesta yliopistokirjastosta.Kiitämme lämpimästi Jyväskylän yliopiston kirjaston kollegoita antoisasta kohtaamisesta! Pidämme mielessä suunnitelmat lähteä yhdessä alan konferensseihin. Jyväskylän kesä riehaannutti meidät paluuretkeläiset vielä nauttimaan toistemme iloisesta seurasta ja tiivistämään keskinäistä verkostoamme.

Marja Aho

Tietoasiantuntija/Opetus- ja tietopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Afrikkalaista muutosta tekemässä – HEI-ICI projektilaiset Mwanzassa

Itä-Suomen yliopiston ja kolmen afrikkalaisen kumppaniyliopiston Suomen ulkoministeriön rahoittama HEI-ICI hanke loppuu kuluvana vuonna. Hanke on kestänyt viisi vuotta ja sen aikana on kehitetty kumppaniyliopistojen kanssa kansanterveystieteen verkko-opetusta sekä opetusta tukevia palveluita. Kirjasto on ollut mukana kehittämässä kirjasto- ja tietopalveluita. Kumppaniyliopistot ovat Egyptistä, Keniasta ja Tansaniasta.

Teimme projektin viimeisen kenttävierailun kesäkuussa 2015 Tansaniaan, Mwanzan kaupunkiin. Siellä sijaitsee yksi kumppaniyliopistoista eli CUHAS. UEFilaisia oli mukana neljä – Sohaib Khan, joka vastasi opetusosiosta, Kati Bolodin, joka konsultoi kumppaneiden kanssa hankkeen taloushallinnosta sekä allekirjoittanut ja Ari Haaranen, jotka olemme olleet vastuussa verkko-opetuksen pedagogiikan ja kirjasto ja IT-palveluiden kehittämisestä.

Kurssilaiset kokoontuivat ensimmäiselle luennolle

Kurssilaiset kokoontuivat ensimmäiselle luennolle

Hankkeen ideana on ollut kouluttaa kuhunkin yliopistoon pari alan osaajaa, jotka ovat vastuussa oman yliopistonsa palveluiden kehittämisestä ja osaamisen jakamisesta muulle henkilökunnalle ja opiskelijoille.

Tämän vierailun tarkoituksena oli selvittää hankkeen saavutukset sekä lopettaa virallisesti osaajien koulutus. Hanke on ollut selvästi menestyksellinen. Sen aikana on kehitetty runsaasti verkko-opetusmateriaaleja ja opeteltu opettamaan digitaalisessa ympäristössä. Samalla on luotu opettajien ja asiantuntijoiden verkosto, jotka ovat vierailleet kumppaniyliopistoissa, tutustuneet toisiinsa ja antaneet alan opetusta ja kehittäneet yhdessä toimintaa.

Myös palveluiden kehitys on edennyt nopeasti. Egyptin kumppaniyliopistoon on hankkeen aikana perustettu uusi oppimiskeskus ja yksi hankkeen kouluttamista henkilöistä on noussut sen johtoon. Kaikissa yliopistoissa on panostettu e-oppimisen kehittämiseen ja niihin liittyvien tukipalveluiden luomiseen. Tansaniassa kävimme vierailemassa rakennustyömaalla, johon nykyinen pieneksi käynyt kirjasto muuttaa ensi vuonna yhdessä IT-palveluiden kanssa. Näin CUHASin kampus saa modernin oppimisympäristön kasvavalle opiskelijajoukolle ja opettajille. Ehkä merkittävintä on ollut kirjasto ja IT-palveluiden integroituminen kunkin yliopiston opettajien ja tutkijoiden kanssa yhteistoiminnalliseksi. Tämä on selkeästi vaikuttanut myös e-oppimisen nopeaan edistymiseen ja jopa yliopistojen strategioihin.

CUHASin uusi rakennus opetukselle ja palveluille

CUHASin uusi rakennus opetukselle ja palveluille

Hankkeen jatkosuunnitelmissa nousi selkeästi esille se, että jatkotyöt tehdään tutkimukseen liittyen ja palveluita kehitetään näissä hankkeissa. Keskeisenä pidimme myös verkoston syntymistä eri maanosien, maiden ja kulttuurien välille ja sitä, että jatkamme verkoston ylläpitämistä. Verkostossa olijoille olikin kehittynyt hankkeen aikana näkemys uudenlaisen, verkostoituneen ja digitaalisen tieteen ja opetuksen tulevaisuuden tekemisestä.

Afrikkalainen aurinko laskee Viktorian järvellä

Afrikkalainen aurinko laskee Viktorian järvellä

Tansanian luonto oli myöhäisen kevään jäljiltä kukkeimmillaan: sateet olivat jatkuneet tavallista pitempään ja Afrikan vihreät kunnaat olivat todella vihreitä. Matkan kruunasi retki Serengetiin ja leijonien näkeminen niiden aidossa elinympäristössä!

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja

Jaa tämä / Share this
Share

Näyttöön perustuva toiminta kuuluu kaikille — Terveysalan II kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium

Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) järjesti Helsingissä 5.2.2015 yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa toisen Terveysalan kansallisen näyttöön perustuvan toiminnan symposiumin. Teemana oli näyttöön perustuvan toiminnan implementointi.

Osallistujia

Symposium on alkamassa

Symposiumissa oli aamupäivällä kaikille yhteinen osuus: Järjestäjien edustajien avattua tilaisuuden toi valtiovallan eli STM:n tervehdyksen johtaja Taru Koivisto luomalla katsauksen sote-uudistukseen näyttöön perustuvan toiminnan kannalta. Kolme implementoitia eri näkökulmista tarkastellutta esitystä — Arja Holopaisen Näyttöön perustuva toiminta Suomessa – implementointi eurooppalaisesta näkökulmasta, Sanna Salanterän Näyttöön perustuva toiminta Suomessa – implementointi tieteentekijän näkökulmasta ja Pirjo Kejosen Näyttöön perustuva toiminta Suomessa – implementointi hoidon tulosten näkökulmasta — antoivat yhdessä kattavan kokonaiskuvan näyttöön perustuvan toiminnan jalkauttamisen vaiheista ja tilanteesta.

Yhtenaiset kaytannot

Yhteistyöllä kohti yhteinäisiä näyttöön perustuvia käytäntöjä

Terveydenhuolto maksaa

Terveydenhuollon kustannukset ovat suuria. Näyttöön perustuvalla toiminnalla tavoitellaan mm. yhtenäisyyttä, tehokuutta ja tasa-arvoisuutta.

Lounaan jälkeen osallistujat jakautuivat kahteen eri teemasessioon: Näyttöön perustuva toiminta tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta & Näyttöön perustuva toiminta kliinisessä päätöksenteossa. Puhuin teemasessiossa Näyttöön perustuva toiminta tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta aiheenani Näyttöön perustuva hoitotyö näkyväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa – tietoasiantuntijan rooli. Session toinen puhuja Tuula-Maria Rintala kertoi, miten näyttöön perustuva toiminta näkyy ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmissa ja opetuksessa, ja lopuksi Käypä hoidon päätoimittaja Jorma Komulainen loi hauskan mutta asiallisen katsauksen Näyttöhaukat-verkoston toimintaan.

Näyttöhaukat

Näyttöhaukat on verkosto.

Seminaari päättyi Tuomas Enbusken juontamaan vilkkaaseen paneelikeskusteluun aiheesta Missä menee asiantuntijan autonomian ja yhtenäisten toimintamallien raja?, panelisteina Hannu Halila Suomen Lääkäriliitosta, Merja Merasto, Suomen sairaanhoitajaliitosta, Eeva-Liisa Moisio Satakunnan ammattikorkeakoulusta, Silja Paavola SuPerista, Anne Pitkäranta Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ja Riitta Simoila Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta.

Viestiseina

Symposiumissa oli käytössä kätevä viestiseinä jolle sai kommentteja sekä twiittaamalla että tekstaamalla.

Tauoilla oli mahdollisuus tutustuaa posterinäyttelyyn ja verkostoitua. Symposiumin kuulijoista suurin osa oli terveydenhoitoalan ihmisiä tutkijoista ja johtajista kouluttajiin ja käytännön työntekijöihin. Muita kirjasto- ja tietopalvelualan ihmisiä en ainakaan havainnut, vaikka hyvä meidän on osallistua muihinkin kuin oman alamme seminaareihin. Symposiumin yhtenä tavoitteena oli osoittaa, että näyttöön perustuva toiminta kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtävissä toimiville riippumatta siitä, mihin ammattiryhmään he kuuluvat — siis myös meille, jotka heitä ohjaamme ja koulutamme tiedonhaussa.

Posterien aarella

Posterinäytely

  • Symposiumin ohjelma.
  • Symposiumin twiitit.
  • Symposiumin esitykset ovat valitettavasti salasanan takana vain osallistujien saatavilla.
  • Kolmas terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium järjestetään 9.2.2017.

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto

Jaa tämä / Share this
Share