Hymy- ja valitusviikot kevät 2020 – vastaajina Arja Juntunen, Jukka Kananen ja Riitta Porkka | Smiles and Complaints Week, spring 2020 – responses by Arja Juntunen, Jukka Kananen and Riitta Porkka

(Please, scroll down to read in English.)

Joensuu

Olisi hyvä saada kirjaston materiaalia enemmän sähköiseen muotoon.
Valitettavasti kaikkea opetuksessa ja tutkimuksessa tällä hetkellä tarvittavaa aineistoa ei ole saatavana sähköisenä. Hankintaperiaatteemme on, että kaikki aineistot hankitaan sähköisenä aina kun se on mahdollista. Teemme myös koko ajan yhteistyötä oppiaineiden kanssa niin, että entistä suurempi osa opiskelussa vaadittavasta aineistosta olisi sähköisessä muodossa.

Hyvä, että teillä on paljon verkkokirjoja ja että Liukulan artikkeleita on myös mahdollista saada luettaviksi sähköisinä!
Kiitos palautteesta. Artikkeleiden, myös vanhempia, sähköinen saatavuus paranee koko ajan. Tässä yhteydessä voisin myös mainostaa, että UEF on mukana kansallisessa Tutkain-hankkeessa, joka huimasti kasvattaa kotimaisten artikkeleiden sähköistä saatavuutta.

Kirjaston toisen ja kolmannen kerroksen A- ja B-saleissa on kylmä. Lisäksi kirjaston valaistusta tulisi parantaa. Ylipäätään kirjaston viihtyvyyttä olisi mielestäni pyrittävä parantamaan ainakin nyt ensisijaisesti valaistuksen ja lämpötilan osalta. Muuten kirjaston palvelut toimivat hyvin.
Viemme palautteesta tietoa eteenpäin. Ongelma ei ole helposti ratkaistavissa, koska rakennus alkaa olla jo vanha ja vaatisi ehkä peruskorjaustason ratkaisuja. Yritetään kuitenkin edistää tätä siinä määrin kuin se on mahdollista.

The library or at least parts of it should be open to students for 24/7 regardless of having a badge. Especially during Finnish winter the current situation is a huge safety risk. If a student were to accidentally leave keys and/or cell phone inside they may not be able to get into their building at home (as the key pads are deactivated at night), which for some students is an hour walk away already. Relying on deposits for badges and fines for opening the doors is asinine at best. It puts undue strain on us as students when all we want is a study place that is warm and maybe has access to a printer.
Kun nykyinen käytäntö on suunniteltu, on siinä haluttu huomioida käyttäjien turvallisuus kokonaisvaltaisesti. Siihen liittyy myös se, että käyttöoikeus on rajattu kulkutunnuksen lunastaneille ja sen myötä käyttösäännöt hyväksyneille turvallisuusohjeisiin perehtyneille henkilöille. Kulkutunnistetta ja avainta ei saa unohtaa kirjastoon, se on osa käyttäjän vastuuta.

Kiitos ihana kirjaston henkilökunta! Kirjastoon kokee aina olevansa tervetullut, vaikka tulisi luimistellen vino pino rästikirjoja repussa, aina otatte lämpimästi vastaan ja autatte asiassa kuin asiassa.
Kiitos, välitämme palautteen henkilökunnalle. Ja ei tarvitse luimistella, koska tämä on meille kirjastossa työskenteleville tutuksi tullutta päivittäistä toimintaa. Et siis ole tässä tapauksessa “ainutkertainen”

Olisi todella mukavaa, jos yliopiston rakennuksissa olisi sellaisia pieniä äänieristettyjä “puhelinkoppeja”. (Olen nähnyt tällaisia Karelia AMK Tikkarinteen kampuksella) Nykyisellään ei ole oikein mitään paikkaa, missä voisi käydä rauhassa soittamassa tärkeitä puheluita. Toivoisin, että kirjaston lukusali ja yläkerran salit voisivat olla lämpimämpiä. Välttelen noissa paikoissa opiskelemista siksi, että en tarkene olla siellä ilman lapasia ja takkia.
Välitetään puhelinkoppitoive eteenpäin, samoin kuin tilojen lämpötilaongelmat.

En aina pysty keskittymään opiskeluihini, kun kirjastossa saatetaan vain jutella ja hihitellä keskenään.
Joensuun kampuskirjaston ensimmäinen kerroshan on jaettu äänivyöhykkeisiin, joissa osasta saa jutella ja hihitelläkin, toki toiset käyttäjät huomioon ottaen. Lukusali taas on täysin hiljainen tila. Auttaisikohan siirtyminen sinne asiaa?

UEF-Primo

Primo on aivan hirvittävän huono käytettävä. Se on epäselvä ja millä tahansa laitteella sitä käyttääkin, sivusto päivittyy automaattisesti tai siirtyy hakutulosten alkuun itsekseen, mikä vaikeuttaa teosten etsimistä tai tarkastelua. Huono käytettävyys ei innosta etsimään teoksia lainkaan.
Ikävä kuulla. En saanut kommentistasi tarpeeksi tietoa, jotta voisimme selvittää, onko kyseessä vika vaiko ominaisuus. Sivusto ei “päivity” automaattisesti, eikä siirry hakutuloksen alkuun itsekseen, tällaisia toimintoja ei Primoon ole rakennettu. Ks. pikaopas ja hakuohjeet.

Primo on melko haastava käyttää ja etenkin mobiililaitteella sen selaaminen on kankeaa. Toivoisin myös enemmän aineistoja sähköisessä muodossa. Kirjaston työntekijät ovat kuitenkin ihania ja auttavaisia!
Mobiilipuolen toiminta ei ole vielä täysin kunnossa, mutta käyttöliittymän skaalautuvuutta ja toimintaa kehitetään koko ajan käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Koronakevät

Kirjaston materiaalia pitäisi saada enemmän sähköiseksi, monet eivät saaneet kurssikirjoja, kun kirjastot sulkeutuivat ja kirjoja on rajattu määrä, koska monet veivät itselleen kotiin “miljoona” kirjaa ja muille ei jäänyt oikein mitään. Monien opinnot venyvät sen takia, koska kaikkia materiaaleja ei ole saatavilla.
Koronan takia yliopistossa ja kirjastossa jouduttiin toteuttamaan nopeassa aikataulussa tilojen sulkeminen, ja tämä on varmasti vaikeuttanut monen opiskelujen etenemistä. Kevään ajan olemme aktiivisesti laajentaneet sähköisiä kokoelmiamme. Valitettavasti täysin painettuja kokoelmia ei voi korvata e-versiolla, asiaa valaistu jo tämän artikkelin alussa. Nyt 14.5. alkava kirjojen noutopalvelu tuo helpotusta painettujen aineistojen saatavuusongelmaan.

Olisi todella hienoa, jos olisi mahdollista saada kirjaston paperisia kirjoja lainaan myös tässä etäopiskelutilanteessa. Esimerkiksi pientä maksua vastaan postissa tai noutopisteeltä. Se helpottaisi tutkielman valmistumista!
Rajoitettu kirjojen noutopalvelu on alkanut 14.5. Maksua siitä ei peritä. Toivotaan, että palvelusta on apua tässä poikkeustilanteessa. Palvelu on myös meille kirjastolaisille uuden oppimistilanne, ja päivittäin tulee uusia asioita ratkottavaksi.

Huh, onneksi lainoja ei tarvinnut palauttaa yliopiston sulkeutumisen ajaksi. Kiitos siitäkin.
Tämä oli vähintä, mitä tässä nopeasti tulleessa tilanteessa saatoimme tehdä.

Tsemppiä hankaliin aikoihin.
Kiitos ja samoin teille hyvä asiakkaamme. Pysytään terveinä.

Ruutuspaperilla kolme hymynaamapiirroskuvaa (suupielet ylöspäin, suu viivana, suupielet alaspäin) ja niiden vieressä ruudut, joihin voi piirtää ruksin.

Joensuu

It would be nice to have more library materials available in electronic format.
Unfortunately, not all the materials currently needed in teaching and research are available electronically. Our procurement principle is to purchase all materials in electronic format whenever possible. We are also always cooperating with university subjects to make even more of the materials needed in studies available in electronic format.

It is good that you have a lot of online books and that Liukula’s articles are also available electronically!
Thank you for your feedback. The electronic availability of articles, including older ones, is continuously improving. I will also take this opportunity to advertise that UEF is participating in the national Tutkain project that is increasing the electronic availability of Finnish articles tremendously.

It is cold in halls A and B on the library’s second and third floors. The lighting in the library should also be improved. In general, I think that the comfort of the library should be improved, at least primarily with regard to lighting and temperature. Apart from that, the library’s services function well.
We will pass this feedback on. This problem is not easy to resolve, as the building is starting to get ‘old’ and would perhaps require solutions at the level of a renovation. However, we will try to promote this to the extent possible.

The library or at least parts of it should be open to students for 24/7 regardless of having a badge. Especially during Finnish winter the current situation is a huge safety risk. If a student were to accidentally leave keys and/or cell phone inside they may not be able to get into their building at home (as the key pads are deactivated at night), which for some students is an hour walk away already. Relying on deposits for badges and fines for opening the doors is asinine at best. It puts undue strain on us as students when all we want is a study place that is warm and maybe has access to a printer.
When this current practice was designed, the intention was to take the safety of the users comprehensively into account. This also involves the right of access being limited to those who have paid the deposit fee for an access badge and, through this, individuals who have accepted the terms of use and familiarised themselves with the safety instructions. It is part of the user’s responsibility not to forget their access badge and key in the library.

Thank you, lovely library staff! I always feel welcome at the library. Even if I enter warily with a stack of overdue books in my backpack, you always give a warm welcome and assistance, regardless of the issue.
Thank you, we will pass the feedback on to the staff. And there is no need to be wary, since this is a daily occurrence that we who work at the library are familiar with. So you are not ‘unique’ in this respect.

It would be really nice if the university buildings had small soundproof ‘phone booths’. (I’ve seen some on the Tikkarinne Campus of Karelia University of Applied Sciences.) Right now, there really are no places where you can go to make important calls in peace. I would like the library’s reading area and the halls upstairs to be warmer. I avoid studying in those places because it is too cold there without mittens and a coat.
We will pass on the wish for a phone booth and the feedback about the facility temperature issues.

I am not always able to focus on my studies because people might be talking and giggling amongst themselves at the library.

The first floor of the Joensuu Campus Library is divided into noise zones, some of which allow talking and even giggling, though the other users naturally have to be taken into consideration. The reading area, on the other hand, is a completely silent space. Perhaps moving there would help matters?

UEF Primo

Primo is absolutely awful to use. It is unclear and no matter what device you use it on, the website updates itself automatically or goes back to the start of the search results by itself, which makes it difficult to search for or examine works. The poor usability does not inspire you to search for works at all.
We are sorry to hear that. Your comment did not provide me with enough information to determine whether this is a defect or a feature. The website does not ‘update’ automatically, nor does it move to the start of the search results by itself. Such features are not built into Primo. For search instructions, see Quick guide and Search in UEF Primo.

Primo is pretty challenging to use and awkward to browse, particularly on mobile devices. I would also like to see more materials in electronic format. However, the library’s employees are lovely and helpful!
The mobile service is not completely ideal yet, but the scalability and operation of the user interface is being developed to be more user-oriented.

COVID-19 spring

More of the library materials should be made available in electronic format. Many were unable to get course books when the libraries closed, and there is a limited number of books because many people took ‘a million’ books home with them, not leaving much of anything for the rest. The studies of many people are being delayed because not all materials are available.
Due to COVID-19, the university and library had to close down the facilities on a tight schedule, which has definitely affected the progress of many people’s studies. We have been actively expanding our electronic collections this spring. Unfortunately, fully printed collections cannot be replaced with electronic versions, which is already explained at the beginning of this article. The book pick-up service launched on 14 May will alleviate the issue in the availability of printed materials.

It would be really great if it were possible to also borrow the library’s paper books during this distance learning situation. For example against a small fee via Posti or a pick-up point. It would make it easier to complete my thesis!
A limited book pick-up service started on 14 May. No fee is charged for it. We hope that this service will assist in this exceptional situation. The service is also a new learning situation for us at the library, and we come across new things in need of solving every day.

Huh, I am glad we did not have to return borrowed books because of the university closing. Thanks for that too.
It was the least we could do in this situation that came upon us so quickly.

Good luck with these difficult times.
Thank you and likewise, our dear customer. Let us all stay healthy.

Arja Juntunen, palvelupäällikkö | Head of Services
Asiakaspalvelut | Customer Services
Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of Services
Tietoaineistopalvelut | Collection Services
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Jaa tämä / Share this
Share

UEFin julkaisutoiminta vuonna 2019 | UEF’s publishing activities in 2019

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle ja laadukkaalle tasolle. UEFissa kirjoitetaan vuosittain noin 3500 julkaisua, joista tieteellisten julkaisujen osuus viime vuonna oli hieman alle 2400. Julkaisuista suurin osa on avoimesti saatavilla.

Avoimuuteen panostava toimintakulttuuri näyttää toimivan, sillä avoimen julkaisemisen suhteellinen osuus on edelleen noussut maltillista 10 % vuositahtia. Tällä hetkellä noin 64 % kaikista UEFissa julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista on avoimesti luettavissa. Suuntaus on ollut myönteinen viimeisten neljän vuoden ajan, ja tavoite täyteen avoimuuteen lähenee vuosittain.

Myös rinnakkaistallennettujen artikkelien määrä on jatkanut tasaista kasvuaan. Vuonna 2019 UEF-eRepoon tallennettiin 411 sellaista artikkelia, jotka eivät ilman rinnakkaistallentamista olisi avoimesti verkossa (RT+-artikkelit). Luku oli 18 % prosenttia enemmän kuin viime vuonna (347 vuonna 2018).

Tämän lisäksi kirjastossa tehtiin myös takautuvaa rinnakkaistallennusta ja sen ansiosta esimerkiksi vuodelle 2018 lisäystä tuli lähes sata RT+ artikkelia. Takautuvalla tallennuksella on merkitystä, sillä korkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2021 lähtien huomioi lisäkertoimella 1,2 kaikki avoimesti saatavilla olevat vertaisarvioidut artikkelit vuosilta 2017-2020.

Avoimuus näkyy myös opinnäytetöissä. Niiden avoimuusprosentti lähentelee jo kuuttakymmentä (59,7 %). Kaikki tiedekunnat saivat ensimmäistä kertaa vuonna 2019 yli puolet opinnäytteistään avoimesti verkkoon. Kirjaston ja tiedekuntien yhteistyö tässä kasvussa oli merkittävä tekijä. Lukumäärällisestikin opinnäytetöitä tehtiin UEFissa viime vuonna ennätysmäärä, yli 1500 kappaletta.

Avoimuutta kannustamaan on UEFissa perustettu myös kirjoittajamaksuhuojennuksia.

Yliopiston omien julkaisusarjojen toimitustyössä keskeisenä tehtävänä oli valmistautuminen saavutettavuusvaatimusten mukaiseen julkaisemiseen. Taittopohjien valmistelu aloitettiin vuonna 2019 ja ne otetaan käyttöön vuoden 2020 aikana.

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminnan viime vuosi oli lukujen puolesta hyvä ja vakaa, ja sen avoimuuden kehitys jatkui myönteisenä kohti täyttä avoimuutta.

Open access prosenttien kehitys diagrammina, jossa vuosilukupylväät 2016, 2017, 2018 ja 2019, ja niiden arvot yli 30, yli 40, yli 50 ja yli 60 prosenttia.
Itä-Suomen yliopiston julkaisujen avoimuuden kehittyminen | Development of the openness of the publications of UEF
Eri avoimuustyyppien kehitys | Development of different types of openness

The publishing activities of the University of Eastern Finland have normalised at a good level with high quality. About 3,500 publications are written at the UEF each year, and the number of scientific publications among them was slightly under 2,400 last year. Most of the publications are available as open-access materials.

The operating culture based on open access seems to be effective: the relative proportion of open-access publications has continued to grow at a moderate rate of 10% a year. At the moment, about 64% of the peer-reviewed scientific articles published by the UEF are available as open-access materials. The trend has been positive in the past four years, and the target of open access to all publications is closer each year.

The number of parallel-published articles is also growing steadily. In 2019, a total of 411 articles were saved in the UEF eRepo that would not be available as open-access materials online without parallel publishing (RT+ articles) This was 18% higher than the year before (347 articles in 2018).

In addition, parallel publishing was also done retrospectively at the library, resulting in nearly a hundred new RT+ articles for 2018. Retrospective publishing is important, because in the funding model for universities that will come into force in 2021, all openly published peer-reviewed articles from 2017–2020 are given an additional 1.2 multiplier.

Open access is also visible in theses: Nearly sixty per cent (59.7%) of theses are published as open-access materials. In 2019, all faculties were able to publish more than half of their theses online as open-access materials. This was largely thanks to the collaboration between the library and the faculties. Last year, the number of theses at the UEF was also record high, over 1,500.

UEF has also implemented reduced article processing charges to promote open access.

A central goal in the editorial work on the university’s own publication series was the preparation for publication in compliance with requirements for open access. The preparation of layout templates was started in 2019, and the templates will be taken into use in 2020.

The numbers show that last year was a good and stable one for the University of Eastern Finland in terms of its publication activities, and it maintained a positive trend towards the open access of all publications.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Taina Sahlman, ma. tietoasiantuntija | Information Specialist, fixed-term
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Jaa tämä / Share this
Share

Tietoaineistojen tiheikössä. Kirjaston vuosikertomus 2019 on julkaistu | Multitude of Materials. Library’s annual report 2019 has been published

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2019 Tietoaineistojen tiheikössä on julkaistu. Toimintakertomuksen teemana ovat muuttuvat tietoaineistot muuttuvissa toimintaympäristöissä.

Jarmo Saarti luo katsauksen tieteellisen julkaisemisen muutokseen, jossa on menossa digitalisaation kolmas vaihe. Riitta Porkka, Kaarina Meriläinen ja Mikko Meriläinen kirjoittavat hankinta- ja kokoelmatyön muutoksista. Juho Jussilan aiheena ovat kirjoittajamaksut osana avoimen julkaisemisen kulurakennetta. Anne Karhapää ja Laura Parikka tarkastelevat  avoimia oppimateriaaleja ja tutkimusdataa tietoaineistoina. Jukka Kananen, Marja Kuittinen, Harri Kalinen ja Aino Taskinen kirjoittavat uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotosta. Katja Hyvärinen, Juho Jussila ja Tarja Turunen keskittyvät uuteen kirjastojärjestelmään ja sen käyttöönottoprojektiin aineistojen kuvailijan näkökulmasta.

Vuosikertomuksen liitteissä on tilastotietoja kirjaston toiminnasta sekä listaukset henkilökunnan julkaisuista ja asiantuntijatehtävistä vuonna 2019.

Vuosikertomusjulkaisun kansi. Cover of annual report publication.

The Annual Report of the University of Eastern Finland Library 2019, called  Multitude of Materials has been published. It is in Finnish but includes an abstract in English. The theme is changing materials in changing operating environments. The appendix of the annual report contains statistical information regarding the library’s activities, along with a listing of staff member publications and specialist assignments in 2019.

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Harri Parviainen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjaston toiminta vuoden 2019 tilastojen ja palautteen perusteella | Library activities based on year 2019 statistics and feedback

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Kansalliset, tieteellisten kirjastojen toimintaa kuvaavat tilastot ovat valmistuneet alkuvuodesta ja luettavissa perinteiseen tapaan Tieteellisten kirjastojen yhteistilastosta. Itä-Suomen yliopiston kirjaston palveluissa on taas tapahtunut eniten muutosta digitaalisten aineistojen käytössä, muu palveluiden käyttö on pysynyt suhteellisen tasaisena.

Yliopiston käyttäjien määrässä merkittävin trendi on se, että avoimen yliopiston opiskelijoiden määrä on selkeästi kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Kirjastotilojen käytön määrässä on hienoista laskua, mutta suurin selittäjä on yliopiston kampusten määrän väheneminen. Kirjastokäyntejä on kuitenkin edelleen reilu puoli miljoonaa vuodessa. Kirjaston verkkokurssien ja antamien opintopisteiden määrässä oli viime vuonna hienoista kasvua. Kirjaston opintojakson suorittaa vuodessa noin 1500 opiskelijaa, joka on yliopiston aloituspaikkoihin (2600) suhteutettuna hyvä luku.

Kirjaston kokoelmat ovat myös kasvaneet. Painettujen kirjojen lukumäärä (noin 660 000) on käytännössä säilynyt ennallaan. Digitaalisten kirjojen nimekemäärä ylitti viime vuonna 600 000 kappaleen rajan. Kun näihin lisätään mikromuodossa olevat kirjat, on kirjaston kokoelmassa yhteensä 1,3 miljoonaa teosta. Jos tähän lisätään vielä ns. vapaakappalekokoelmassa olevat teokset (760 000) voidaan todeta, että kirjastomme monografiakokoelmat ovat ylittäneet jo kahden miljoonan rajapyykin. Kausijulkaisujen nimekemäärä on noin 40 000.

Kokoelmiamme myös käytetään runsaasti. Painettujen aineistojen lainamäärä on jatkanut hienoista laskevaa trendiään ja oli viime vuonna lähes tasan 130 000 ja uusintojen määrä oli 330 000. Käytön määrä ja sen kasvu oli suurinta digitaalisissa aineistoissa. Hakuteostietokantoihin tehtiin noin 1,6 miljoonaa hakua, sanakirjatietokantoihin melkein kolme miljoonaa hakua ja e-lehtiin yli miljoona hakua. E-kirjojen käyttö on melkein kaksinkertaistunut viiden viime vuoden aikana ja viime vuonna niihin tehtiin yli 2,1 miljoonaa hakua.

Taulukko: Verkkopalvelut - Katsotut tietueet: Rivit: Josku, Hakuteostietokannat, Sanakirjatietokannat, E-kausijulkaisut, E-kirjat. Sarakkeet: 2015, 2016, 2017, 2018, 2019. Rivin 1 (Josku) luvut: 906745, 647699, 112289, 99231, 93204. Rivin 2 (Hakuteostietokannat) luvut: 1874799, 1635094, 1586165, 1598338, 1616375. Rivin 3 (Sanakirjatietokannat) luvut: 85909, 74065, 50955, 2633, 1538. Rivin 4 (E-kausijulkaisut) luvut: 893153, 909612, 869315, 1009833, 1011543. Rivin 5 (E-kirjat) luvut: 1261398, 1443084, 1053271, 1443588, 2160207.
Verkkopalvelu: katsotut tietueet

Kirjaston toimintakulut laskivat hieman viime vuonna ja kaiken kaikkiaan ne olivat noin 7,8 miljoonaa euroa. Tästä kului kirjastoaineistoihin suurin osa eli 3,1 miljoonaa euroa, josta suurin osa digitaalisiin aineistoihin: 2,9 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut ovat samaa suuruusluokkaa. Tilakulut laskivat hieman viime vuonna ja olivat 1,3 miljoonaa euroa.

Verrattaessa samankokoisia suomalaisia yliopistokirjastoja, voidaan todeta, että UEFin kirjasto on tehokas ja taloudellinen toiminnassaan. Merkittävä osa budjetista käytetään kirjastoaineistoihin, minkä lisäksi olemme pystyneet pitämään vuokrakulumme alhaisina verrattuna muihin. Kirjastomme käyttää myös eniten varoja henkilökuntansa kouluttamiseen, ja on tehokkain opiskelijoiden kouluttaja laskettaessa suoritettuja opintopisteitä ja verkkokurssien osallistujia.

Palaute kirjaston vuoden 2019 palveluista

Kirjaston asiakaspalvelusta saatu palaute oli vuonna 2019 pääsääntöisesti hyvää, joka näkyy myös edellä esitetyissä palveluiden käyttöluvuissa.  Tiloista saadaan jatkuvasti palautetta kummaltakin kampukselta.  Lähinnä ongelmaksi koetaan itsenäiseen työskentelyyn tarkoitettujen hiljaisten tilojen puute (Kuopion kampus) ja äänen käyttö äänivyöhykkeellisissä tiloissa, joissa päivittäisiä asiakaskäyntejä on suhteellisen paljon (Joensuun kampus).  Tätä on yritetty ratkaista ohjaamalla asiakkaita kirjaston ja koko yliopiston muihin itseopiskelutiloihin ja tekemällä yhteistyötä yliopiston kiinteistöpalveluiden kanssa.

Joensuun kampuksella on saatu palautetta kirjaston 24/7- eli omatoimiaikana esiintyvästä äänen käytöstä.  Tästä herätetty keskustelua 24/7-Yammer-ryhmässä, johon kaikki kulkutunnisteen saajat automaattisesti liitetään.  Kritiikkiä on tullut myös tarpeettomaksi katsotusta puolen tunnin siirtymäajasta kirjaston sulkeuduttua ja ennen 24/7-tilan avaamista.  Asiakkaiden turvallisuuteen liittyvän siirtymäajan perustelua avattiin pitemmällä kirjoituksella Yammer-ryhmässä, koska itse palaute oli nimetöntä.  Muuten Carelia 24/7 -tila on saanut asiakkailta hyvää palautetta. Myönteinen palaute on johtanut siihen, että Kuopion kampuskirjasto remontoidaan kesällä 2020 myös 24/7-valmiuteen. Joensuun kampuksella asiakkaat eivät aina osaa hakeutua oikealle tiskille, kun samassa tilassa ovat sekä kirjaston, että opparin ja tipan palvelupisteet. Tämä tilanne todennäköisesti paranee, kun remontin yhteydessä tilojen jako selkeytyy.

Molempien kampuskirjastojen tietokonetyöskentelyalueilla päädyttiin palautteiden perusteella kokeilemaan yhteisiä pelisääntöjä, joilla pyritään takaamaan yhteisissä tiloissa koneita käyttävien tasapuolinen kohtelu.


The national statistics, which collate the activities of academic libraries, have been completed and can be accessed from the joint statistics database of the academic libraries. The services of the University of Eastern Finland’s library have again undergone the most extensive change with respect to the use of digital materials, while the use of other services has remained relatively stable.

There has been a slight reduction in the extent of use of library premises; nonetheless, the number of library visits is still just over half a million per year. There was a slight increase in the number of online courses and credits awarded by the library last year. The library’s online course is completed by about 1,500 students a year, which is a significant proportion of all starting places (2,600).

The library’s collections have also grown. The number of printed books has remained virtually static at around 660,000. The number of titles of digital books exceeded 600,000 last year. When books in microform are added to these, this amounts to a total of 1.3 million works in the library’s collection. If the works in the legal deposit copy collection (760,000) are added, then the monograph collections in our library now exceed 2 million. The number of titles of periodicals is about 40,000.

Our collections are also widely used. The loan volume of printed materials has continued its slight downward trend; last year, it was almost exactly 130,000 copies and the number of renewals was 330,000 copies. Instead, the greatest amount of use and growth occurred in digital materials. About 1.6 million searches were made in reference work databases, almost three million searches in dictionary databases and just over a million searches in e-journals. The use of e-books has almost doubled in the last five years and last year there were more than 2.1 million searches in these sources.

Last year, the library’s operating expenses decreased slightly and totaled approximately EUR 7.8 million. Most of this was spent on library materials: EUR 3.1 million, almost entirely on digital materials (EUR 2.9 million). Personnel costs are in the same range. Premises-related expenses decreased slightly last year and amounted to EUR 1.3 million.

In comparison with Finnish university libraries of the same size, it can be stated that UEF is efficient and economical in its operations. A significant portion of the budget is spent on library materials and, in addition, we have been able to keep our rental costs relatively low when compared to others. The UEF Library also spends more resources than comparable libraries on training its staff and is also the most effective student educator, when calculating by credits completed and participants in online courses.

Feedback on the library’s services in 2019

The feedback received from the library’s customer service was generally good in 2019, which is also reflected in the service usage figures presented above. We encourage a constant feedback from the facilities on both campuses. The main problems are perceived as the lack of quiet spaces for independent work (Kuopio campus) and the noise experienced in silence-zone spaces due to the relatively large number of daily customer visits (Joensuu campus). Attempts have been made to resolve these problems by directing customers to other self-study facilities in the library and to other university premises as well as by collaborating with the university’s real estate unit. The 24/7 library space has received good feedback from customers; this positive feedback was the stimulus behind the renovation of the Kuopio campus library in the summer of 2020 to make it compatible with 24/7 availability.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director
Arja Juntunen, palvelupäällikkö, Asiakaspalvelut | Head of services, Customer Services

Jaa tämä / Share this
Share

MOT korvautuu uudella MOT Kielipalvelulla | MOT is replaced with new MOT Kielipalvelu service

(Please, scroll down to read in English.)

Olet ehkä alkuvuoden aikana huomannut, että vanhan tutun MOT Kielikoneen (MOT sanakirjasto, MOT Proofing kielentarkistin [englanti] ja MOT Books [Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas]) käyttöliittymä on tarjonnut sinulle käyttöön uutta MOT Kielipalvelua. Palvelu sisältää MOTista tutut työkalut Sanakirja.fi-alustalla. Uutena ominaisuutena palvelu sisältää MOT Kääntäjän (käännökset 23 kielen välillä). Lisäksi kielentarkistimessa on entistä enemmän kieliä: englannin lisäksi ranska ja saksa – ja lisää kieliä on tulossa. Myös muu MOT Kielipalvelun sisältö täydentyy.

Tutustu palvelun sisältöön tarkemmin.

Kuinka MOT Kielipalveluun käsiksi?

Opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet voivat tilata kirjautumislinkin palveluun etäkäytössä seuraavasti (sama ohje videona):

  1. Mene osoitteeseen sanakirja.fi/korkeakouluille.
  2. Valitse organisaatiosi valikosta ja syötä organisaatiosi antama sähköpostiosoite.
  3. Klikkaa sähköpostiisi tullutta linkkiä.
  4. Aseta salasana tilillesi, jotta pääset kirjautumaan palveluun kaikilla laitteillasi, missä vain.

Itse palvelu toimii osoitteessa sanakirja.fi, kun olet kirjautuneena tilillesi. Yliopiston verkossa kirjautumista ei tarvita.

Loikkaa vanhasta uuteen sinun ei kuitenkaan ole pakko tehdä oitis, sillä vanha MOT säilyy käytössämme vuoden 2021 loppuun.

MOT Kielipalvelun sanakirjanäkymä matkapuhelimen näytöllä. Sen yläpuolella englanninkielisen rekisteröitymisen osoite: www.sanakirja.fi/korkeakouluille?lang=en. MOT sanakirjat shown on a mobile phone and above it the url www.sanakirja.fi/korkeakouluille?lang=en for registration.
MOT Kielipalvelu toimii myös mobiililaitteilla. | MOT Kielipalvelu functions also on mobile devices.

You may have noticed that since the early part of the year the interface of the old and familiar MOT Online service (MOT Dictionaries, MOT Proofing [englanti] and MOT Books [Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas]) has guided you to the new MOT Kielipalvelu service. The new service on the Sanakirja.fi platform includes tools familiar from the old MOT. As a new feature, the service contains MOT Translator (translations between 23 languages). In addition, the proofreading service has more languages than before: in addition to English, there is French and German – and more languages are on the way. Other contents of the MOT Kielipalvelu will also be supplemented and updated.

Learn more about the contents of the service.

How can I access the MOT Kielipalvelu?

Students and staff members can request a login link to the service for remote access as follows (video instruction):

  1. Go to sanakirja.fi/korkeakouluille?lang=en.
  2. Choose your organisation from the list and enter the email address you use in your organisation, then click “Get a login link”.
  3. Click the link in the email you receive.
  4. Set a password for your account so you will be able to login to the service with all your devices – whenever and wherever.

When you are logged in to your account, the service can be accessed from sanakirja.fi. Within the university network, you can access the service without logging in.

You do not have to take the leap from the old to the new immediately because the old MOT will be in our use until the end of 2021.

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share