Avoin tiede – avoin mieli. Kirjaston vuosikertomus 2018 on julkaistu | Open science – open mind. Library’s annual report 2018 has been published

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2018 Avoin tiede – avoin mieli on julkaistu.

Jarmo Saarti johdattaa aiheeseen otsikolla Kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa tiedettä. Tomi Rosti kirjoittaa avoimesta tieteestä monitasoisena toimintana. Tomi Rosti ja Marja Kuittinen tekevät avoimen tieteen tiekarttoja tutuiksi. Tomi Rosti, Tomi Kinnunen, Jarmo Saarti ja Anne Karhapää kirjoittavat tutkimusaineistojen avaamisesta osana avoimen tieteen palveluita. Anne Karhapää ja Antti Laurila kirjoittavat UEF-eRepositorystä ja kirjaston tutkimuksen tuen palveluista tutkimusaineistojen avaamiseen ja hallintaan. Kaisa Hartikainen, Tuula Rissanen ja Helena Silvennoinen-Kuikka kertovat, miten avoin tiede haastaa kirjastoammattilaisten osaamisen.

Savonlinnan kampuskirjaston toiminta päättyi 31.5.2018, joten vuosikertomuksen viimeisessä artikkelissa Marja Maijala, Mikko Meriläinen, Riitta Porkka ja Kirsi Rask käsittelevät kirjaston viimeistä toimintavuotta Savonlinnassa ja Savonlinnan kirjastotoimintojen siirtämistä Joensuuhun sekä luovat katsauksen Savonlinnan kampuksen kirjastojen historiaan.

Vuosikertomuksen liitteissä on tilastotietoa kirjaston toiminnasta sekä listaukset henkilökunnan julkaisuista ja asiantuntijatehtävistä vuonna 2018.

painettu vuosikertomus ja silmälasit

The Annual Report of the University of Eastern Finland Library 2018, called Open Science – Open Mind, has been published. It is in Finnish but includes an abstract in English. The appendix of the annual report contains statistical information regarding the library’s activities, along with a listing of staff member publications and specialist assignments in 2018.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjaston toiminta viime vuoden tilastojen ja palautteen perusteella | Library activities based on last year’s statistics and feedback

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Kansalliset, tieteellisten kirjastojen toimintaa kuvaavat tilastot ovat valmistuneet ja luettavissa perinteiseen tapaan Tieteellisten kirjastojen yhteistilastosta. Niiden perusteella voi tehdä sen johtopäätöksen, että Itä-Suomen yliopiston kirjaston palveluissa on tapahtunut eniten muutosta digitaalisten aineistojen käytössä.

Kokoelmassamme on tällä hetkellä noin 1,3 miljoonaa kirjaa, joista noin puolet on digitaalisia. Teosten nimekemääräkin ylittää miljoonan kappaleen rajan. Digitaalisia tieteellisiä lehtiä on käytössä kirjaston kautta noin 40 000 nimekettä. Vuonna 2018 pystyttiin myös hankkimaan paljon uusia kirjoja verrattuna edelliseen vuoteen.

Tietoaineistoja myös käytetään runsaasti, ja käytön määrä on viimeisen viiden vuoden ajan pysynyt suhteellisen vakaana. Painettujen kirjojen lainaus vähenee vuosi vuodelta tasaisesti. Digitaalisten lehtien ja kirjojen käyttö näyttäisi jopa hieman kasvavan, vaikka näiden aineistojen käyttöluvut ovat jo pitkään olleet suuria: e-lehtiä on katsottu noin miljoona ja e-kirjoja noin 1,4 miljoonaa kertaa.

Kirjaston tilat olivat kovassa käytössä. Kirjastokäyntejä oli vuonna 2018 noin 560 000, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Aukioloaikojen määrä on myös lisääntynyt, kiitos Carelia 24/7 -tilan käyttöönoton Joensuussa. Kirjaston antama koulutus on jatkunut kattavana ja siirtynyt sekin entistä enemmän verkkoon. Sen sijaan tilojen neliömäärä on pienentynyt Savonlinnan muutosten vuoksi.

Kirjaston käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat kasvaneet tasaisesti UEFin ajan. Käytännössä kaikki kasvu on mennyt aineistojen hankintaan. Henkilöstökulut ovat laskeneet merkittävästi ja tilakulut hieman. Kirjaston kokonaisbudjetista suurimman menoerän tällä hetkellä muodostaa aineistojen hankinta. Henkilöstö- ja vuokrakulut ovat kaksi muuta suurta kuluerää.

Vuoden 2018 aikana annettuja palautteita kirjaston palveluista voi kuvata pääosin myönteisiksi. Muutoksia toivotaan, kuten aina, laina-aikoihin: toiset haluavat niitä pidemmiksi ja toiset lyhyemmiksi. Tällä hetkellä arvioimme laina-aikojemme olevan kuta kuinkin kohdallaan.

Uutena asiana on toivottu sähköistä kirjastokorttia nykyisen rfid-kirjastokortin tilalle. Tätä toivetta pääsemme toivottavasti toteuttamaan, kun ensi vuonna otamme käyttöön uuden kirjastojärjestelmän.

Vuosi sitten toteutettu varausmaksujen poistaminen on koettu hyvänä muutoksena, joskin muutama kriittinen palaute on tullut samaan aikaan toteutetun hyllystänoutopyynnön – kun kirja haetaan asiakkaalle valmiiksi samassa kirjastossa, josta se noudetaan – hinnan korottamisesta. Ennen kuin toteutimme maksujen muuttamisen, keskustelimme siitä opiskelijoiden edustajien kanssa.

Asiakaspalvelun palautteissa on selvästi näkynyt muutos siinä, ettei enää tule niin paljon sanomista kurssikirjojen vähyydestä. Tämä johtunee siitä, että sähköisten kurssikirjojen määrä on kasvanut ja niitä käytetään enemmän. Viime vuonna hankittiin enemmän kurssikirjoja kuin aiemmin. Ennen hankittiin yksi kirja kymmentä kurssilla opiskelevaa kohden – nyt luku on yksi kirja viittä kurssilla opiskelevaa kohden.

Tiloista ja laitteista tulee palautetta liittyen tietokonealueen koneisiin, tilojen ilmanvaihtoon ja lämpötilaan sekä myös siivoukseen. Teemme näissä parhaamme ja välitämme palautteet niistä vastaaville tahoille. Toistuvasti myös palataan teemaan ”kirjastossa on liikaa melua”.  Asian parantamiseksi työskentelemme valistuksella ja ohjaamalla asiakkaita niihin kirjaston tiloihin, jotka ovat hiljaisemmiksi tarkoitetut. Kirjastossahan on myös tiloja, joissa on lupa työskennellä yhdessä – toki asianmukaisesti muut asiakkaat huomioiden.

Miten palautetta kerätään? Kirjaston kotisivulla on lomake, jolla voi antaa palautetta. Lisäksi voi lähettää sähköpostia (kirjasto[at]uef.fi), ottaa yhteyttä chatin kautta, soittaa tai kertoa suoraan asiakaspalvelussa. Ei-kirjallisesti saadut palautteet kirjataan ylös. Palautteisiin vastataan aina henkilökohtaisesti, jos lähettäjä on antanut yhteystietonsa. Toimenpiteisiin ryhdytään heti, jos se on mahdollista ja on kirjaston toimintapolitiikan mukaista. Palautteita käsitellään sen lisäksi yhdessä asiakaspalvelun kokouksissa. Kirjaston omien palautekanavien lisäksi osallistumme aktiivisesti myös ylioppilaskunnan Ruusut ja risut -kampanjan tuottaman palautteen käsittelyyn.

kuvituskuva

Kuva | Picture: Tumisu, Pixabay

Our collections currently hold about 1.3 million books, about half of which are digital. The number of titles exceeds one million. The number of scientific journal titles is about 40,000. Printed book lending is steadily decreasing year by year. The use of digital publications seems to be growing slightly, even though the use of these collections has long been high: e-journals got  about one million and e-books about 1.4 million views.

Joint statistics of Finnish academic libraries are available at the Finnish Research Library Statistics Database.

Library facilities were in heavy use, with about 560,000 visits to the library, which is slightly more than in the previous year. The number of opening hours has also increased, thanks to the introduction of the Carelia 24/7 at the Joensuu campus.

The financial resources available to the library have grown steadily during the UEF history. In practice, all growth has gone to library material acquisition. Personnel costs have fallen significantly and space costs slightly. At the moment, the largest item in the library’s total budget is the acquisition of library materials, personnel and rental costs are two other large expense items.

Feedback from the library services during 2018 has been mainly positive. We have been able to buy more set books and it seems to have helped the course book situation among the students: at the present, we acquire one book per about five course students.

How is the feedback being collected? The library’s webpage has a form for providing feedback. In addition, it can be sent by e-mail (library [at] uef.fi), via chat, by phone or talking to us at the customer service. Also oral feedback is documented. Feedback will always be answered personally if the sender has provided contact information. Measures will be taken as soon as possible if they are consistent with the library policy. Feedback is also handled in one of the customer service meetings. In addition to the library’s own feedback channels, we are also actively involved in processing feedback from the Student Union’s campaigns.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director
Arja Juntunen, palvelupäällikkö | Head of services

Jaa tämä / Share this
Share

Julkaisujen avoimuus vuonna 2018 | UEF Open Access statistics 2018

(Please, scroll down to read a summary in English.)

UEFissa julkaistujen tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus on tänä keväänä kansallisestikin tarkasteltuna hyvällä tasolla. Suuntaus on toivottava, sillä myös vuoden 2019 alussa hyväksytty, ja vuoden 2021 alusta voimaantuleva, korkeakoulujen rahoitusmalli suosii avointa julkaisemista jatkossa entistä enemmän. Itse julkaisuista saatava rahoitus nousee entisestä kolmestatoista prosentista neljääntoista prosenttiin.

Rinnakkaistallentaen tai muutoin avoimesti saataville saatetut tieteelliset tutkimusjulkaisut tulevat saamaan lisäksi painokertoimen 1,2. Avoimuuteen kannustetaan siis kansallisella linjauksella, ja tähän tarjottuun tukeen kannattaa tarttua. Myös takautuvasti avoimuudella on merkitystä – vaikka rahoitusmalli astuu voimaan vasta miltei parin vuoden päästä, lukuja tarkastellaan vähintään kolme vuotta taaksepäin.

Avoimen julkaisemisen kehitys on ollut myönteistä UEFissa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tähän vaikuttavat todennäköisesti yleisesti avoimen tieteen näkyväksi tekeminen yliopistossamme, aktiivinen laitosmarkkinointi rinnakkaistallennusmahdollisuudesta, sekä ehkä hieman yllättäenkin tekniikka, kun puhutaan opinnäytetöiden avoimuudesta. Myös tutkimusrahoittajien vaateet avoimesta julkaisemisesta julkisilla varoilla rahoitettaville hankkeille alkavat vaikuttaa osaltaan tutkijoiden kiinnostukseen avata tutkimusjulkaisujaan.
Vuosi sitten asetetut tavoitteemme ovat nyt täyttyneet vertaisarvioitujen artikkelien avoimuusprosentin suhteen:

”Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.” – UEFLibrary-blogi: Saarti; Kananen (2018)

Vuosivertailu Open access-lehtien, hybridi-lehtien ja rinnakkaistallennuksen kehityksessä vuosina 2016-2018

Avoimuuden kehitys eri open access -kanavissa. Antti Laurila

Avoimien tutkimusartikkelien kasvu vuosina 2016-2018

Open access-prosentin kehitys vuosittain. Antti Laurila

Rinnakkaistallennusrintamalla avoimen julkaisemisen tunnettavuuden kasvu näyttäytyy tutkijoiden lisääntyneinä yhteydenottoina ja oma-aloitteisena kiinnostuksena rinnakkaistallennusta kohtaan. Myös SoleCris-palvelulomakkeella toimitettujen artikkeleiden lopullisten versioiden määrä on kasvussa ja julkaisujen tekijät ovat aiempaa tietoisempia rinnakkaistallennuksen reunaehdoista. Kehitystä on tapahtunut myös kustantajien päässä, sillä yhä useammat kotimaiset kustantajatkin ovat määritelleen kantansa rinnakkaistallentamiseen. Avoimuuden kannalta iloinen uutinen on se, että suurin osa kustantajista tuntuu suhtautuvan rinnakkaistallentamiseen myönteisesti.

Lisää julkaisutoiminnan kehittymisestä on mahdollista lukea Kansalliskirjaston Jyrki Ilvan toteuttamasta selvityksestä (Tietolinja 1/2019), jossa tarkastellaan kattavasti julkaisukentän tilaa kansallisella tasolla. Kansallisessa vertailussa UEF sijoittuu keskiarvon tuntumaan.

Avoimuus yliopistomme opinnäytetöissä näyttää jatkavan kehitystään yhä positiivisempaan suuntaan. Koko yliopiston tasolla nousu avoimuudessa alkaa nopean kasvun jälkeen kuitenkin jo hieman tasaantua.

Toisaalta terveystieteiden tiedekunnassa ryhdyttiin pilotointivaiheen jälkeen käyttämään uusittua sähköistä palautusjärjestelmää, joka näyttäisi tilastojen valossa vaikuttavan opinnäytteiden avoimuuteen positiivisesti.

Filosofinen tiedekunta sekä Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta ylittivät vuoden 2018 aikana 60 % rajan avoimuudessa, loppuvuodesta näytti jopa siltä, että filosofinen tiedekunta yltäisi 70 % prosentin avoimuuteen. Tämä rajapyykki jäi kuitenkin vielä toistaiseksi tavoittamatta.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa näyttäisi vuoden 2019 alkupuoliskolla tapahtuneen valitettavaa laskua avoimuuden asteessa, mutta muissa tiedekunnissa suunta on parempaan päin.

Erityisesti Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan johdonmukainen noususuunta viimeisen kahden vuoden ajalta on mainitsemisen arvoinen. Toki vuoden 2019 töistä on käsiteltynä vasta noin kolmasosa, joten kuluvan vuoden luvut elävät vielä.

Vertailu opinnäytetöiden avoimuuden kehityksestä vuosina 2015-2019

Pro gradu -töiden avoimuuden kehitys. Antti Laurila

UEF Open Access statistics 2018

The year 2018 turned out to be another successful year for open access articles from the University of Eastern Finland. For the third consecutive year, open access percentage has increased and this time we have more than 50% of our peer-reviewed articles freely available for anyone. The change can be seen in all open access categories (Gold, Hybrid and Green), so it is safe to say that we’re witnessing a wholesome change in how scientists think about publishing and open access.

In addition to increased visibility and impact, open access articles will receive a financial advantage over normal subscription-based articles in 2021. Even though the new funding models are not in effect at the moment, it is already steering us to a more open access -positive attitude as the articles will be noted in three year time span. So even though the funders have started to demand the open access model for publishing, we are starting to see financial rewards from the ministry for supporting the open route of publishing. And as the funders usually cover the costs for the apc-payments, this results to a rare win-win situation.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services

Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director

 

Jaa tämä / Share this
Share

Hei, työelämään tutustuja täällä | Hi, work practice program intern here

(Please scroll down to read in English)

Hei vain kaikille! Nimeni on Atte Kivipato ja olin UEFin kirjastossa työelämään tutustumassa (TET) viikolla 21. Käyn Hatsalan Klassillista koulua ja asun Rautaniemessä, Kuopiossa. Olen kaksikielisellä kahdeksannella luokalla. Lempiaineitani ovat vähän kaikki eikä inhokkeja ole, mutta kemia ja biologia ovat kyllä parasta. Harrastukseni ovat judo ja tennis, sekä lukeminen epävirallisena harrastuksena. Lempilukemistani ovat fantasiakirjat. Kun opin lukemaan neljävuotiaana, aloitin Disney-tarinoista ja siirryin sitten J. K. Rowlingiin. Niistä alkoi pakkomielteeni fantasiaan. Tunnetuimmat lukemani sarjat ovat Harry Potterit, Ursula Le Guinin Maameren tarinat, J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta ja George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu.

TET-harjoitteluani kirjastossa ohjasi tietopalveluneuvoja Piia Pietarinen. TET:ssa työnkuvaani kuului kirjojen hyllyttäminen, asiakastietolomakkeiden aakkostaminen, Kuopion kampuskirjaston ja KYSin tieteellisen kirjaston asiakaspalveluissa auttaminen, tämän blogin kirjoittaminen ja kahvin juominen. Lisäksi auttelin muissakin hommissa toisia kirjaston työntekijöitä. Työssä oli paljon opittavaa varsinkin vähän sekavan kurssikirjojen hyllytystavan ja KYSin kirjaston erilaisen hyllyttämistavan takia. Kaikki, jotka TET-viikkoni aikana tapasin olivat – ja vielä ovat – erittäin mukavia, hauskoja, avuliaita ja helposti lähestyttäviä.

Ensimmäinen TET-päiväni alkoi maanantaina 20.5. klo 9:00 ja työpäiväni alkoivat senkin jälkeen joka päivä noin yhdeksältä. Olin tosi jännittynyt ja vähän pelotti, mutta kun saavuin paikalle vähän ennen kuin piti ja tapasin kaikki mukavat ihmiset, jännitys lähti pois (kliseistä, eikö vain). Sitten Piia esitteli työtilat ja kirjaston henkilökuntaa ja he kertoivat heidän työtehtävistään, esimerkiksi Eeva näytti minulle kirjojen hankintaa ja kaukopalvelua, Tuula näytti hänen opetustilojaan ja kertoi enemmän työstään, Ulla näytti kellarin ja Tuulevi tietokantoja.

Oli erittäin kiinnostavaa nähdä mitä kaikkea eri ihmiset tekevät ja kuinka paljon enemmän henkilökuntaa kirjaston ylläpitämiseen tarvitaan, kuin mitä luulin. Sitten Ulla opetti kuinka eri kirjat järjestellään hyllyihin ja miten eri kirjat eroavat toisistaan. Esimerkiksi kurssikirjat vain lajitellaan aakkosten mukaan, mutta aihepiirin kirjat lajiteltiin samassa aihepiirissä aakkosten mukaan. Hyllytin kirjoja pitkin TET-viikkoa.

Kävin syömässä muun henkilökunnan kanssa yliopiston ruokalassa koko viikon ajan. Jouduin maksamaan ruuasta itse, mutta sain henkilökunta-alennuksen ja koululta korvauksen TET-viikon lopuksi. Itse ainakin yllätyin siitä, miten paljon parempaa ruoka on kuin koulussa ja miten hyvin ajateltuja annoksia siellä on läpi viikon, ja myös kasvis- ja keittolounasmahdollisuudet.

Välillä kun oli aikaa tai sopiva hetki, aakkostin asiakastietolomakkeita. Sain käyttööni työpöydän, tuolin, aakkostamisvälineen, rei’ittäjän ja kansiot. Itse sukunimen mukaan lajittelu välineeseen oli erittäin helppoa, mutta kun alkoi kertyä tiettyyn kohtaan aika paljon lappuja, tuli vähän paniikki, että “Miten minä pärjään näitten monenkymmenen lapun kanssa?” Lopulta homma alkoi sujua ja sain aakkostettua kirjaimet A-J. Tein aakkostustyötä keskiviikkoon asti, jolloin sain työn valmiiksi.

Välillä Piia päivysti asiakaspalvelutiskillä ja esitteli minulle samalla lainaus- ja palautussysteemin. Kävin myöskin KYSin tieteellisessä kirjastossa Piian kanssa työskentelemässä ja kirjoittamassa blogia. Blogiin sain mallia yliopiston ja yliopiston kirjaston blogeista ja koneelle pääsin kirjautumaan niin sanotuilla päivätunnuksilla.

Työpäiväni loppuivat tavallisesti noin klo 15:00 ja lähdin hyvillä mielin kotiin.

kirjoittaja kahvi munkki tulppaani sohva

Harjoittelija juo nyt kahvia. | The intern likes his coffee. Kuva | Photo: Piia Pietarinen.

Hello everyone! My name is Atte Kivipato and I was in a work practice program (WPP, a mandatory activity in secondary school where students have to find a workplace to learn working skills for one week) here in the UEF Library during the week 21. I go to school at the Hatsala Classical School and I live in Rautaniemi, Kuopio. I am currently in the 8th grade and go to a bilingual class. My favourite subjects are pretty much everything they teach to us and I don’t really have a least favourite subject, but the most fun out of them are chemistry and biology. I’m into judo and tennis and also enjoy reading books. My favorite genre is fantasy. When I learned to read at the age of four, I started reading Disney stories and from them I moved on to J. K. Rowling. That started my obsession with fantasy. The most well-known book series which I have read are the Harry Potters, Earthsea by Ursula Le Guin, the Lord of the Rings by J. R. R. Tolkien and the Song of Ice and Fire by George R. R. Martin.

My WPP week in the UEF Library was monitored by information services advisor Piia Pietarinen. My tasks included shelving books, putting customer forms in alphabetical order, assisting in customer services at the Kuopio Campus Library and KUH Medical Library, writing this blog and drinking coffee. I also helped the other staff members. There was a lot to learn in this job, especially because of the confusing shelf order and because the KUH Medical Library has a different shelving system. Everybody I met during my WPP week was super nice, funny, helpful and easy to get to know.

My first WPP day started on Monday, the 20th of May at 9 o’clock and my days continued to start at about 9 o’clock. I was extremely nervous and somewhat scared on my first day, but when I arrived at my workplace a bit early and got to know everyone, all the nervousness went away (cliché, I know right). Then Piia showed me around and introduced the staff to me and they told me what they do in their work. For example, Eeva showed me how she buys books and how the interlibrary system works, Tuula showed me her teaching rooms and she also told me more about her job, Ulla showed me the library basement and Tuulevi told me about the different library databases.

It was very interesting to see what the library staff members do and how much more staff than I thought was needed to run the library. Then Ulla showed me how different books were arranged on the shelves and how the different types of books varied from each other. For example, course books are arranged differently than other books which are arranged according to their topic in alphabetical order. I continued with that job throughout my WPP week.

I had lunch with the rest of the staff at the university’s cafeteria for the whole week. I had to pay for the food myself, but I got a staff discount and I’ll get a small refund from the school after the WPP week is done. I was surprised to see, how much better the food here was than at my school and how well thought out the menu was throughout the week. There was the possibility to choose a normal lunch, a soup or a vegetarian option.

When I had time or a good moment, I arranged customer forms. Early on, arranging them was easy, but after I saw how many forms there were, I got into a small panic like “How am I going to manage with all these papers?” Then it started to roll and I managed to arrange the forms from letter A to J. I arranged the forms until Wednesday when I got them all done.

Sometimes Piia worked at the library’s customer service desk and explained the loan system to me. I also went to the KUH Medical Library to work there and to write this post. I got an idea of how to do the blog post by looking into the university’s and the library’s blogs. I gained access to the computer by acquiring a one-day visitor username and password.

My days usually ended around 15 o’clock and I went home in a good mood.

Atte Kivipato | 8A TET harjoittelijia ja kahvin lipittäjä
Atte Kivipato | 8A WPP intern and coffee sipper
Käännöksen oikoluku | English language checking: Suvi Tolvanen

 

 

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen kevätpäivät 2019

Avoimen tieteen kevätpäiviä vietettiin tällä kertaa Tampereella 14.-15.5.2019. Päivien teemana olivat datan juridiset ja eettiset kysymykset. Itä-Suomen yliopistolta osallistuttiin tapahtumaan useamman henkilön voimin. Päivät sisälsivät useita kiinnostavia esityksiä, joista tässä muutamia poimintoja. Kaikki esitysmateriaali verkossa.

auditorio jossa ihmisiä ja etualalla pehmolelu

Kuva: Antti Laurila

Henriikka Mustajoki (TSV) kertoi avoimen tieteen koordinaation uutisia. Tulevista tapahtumista mainittakoon avoimen tieteen asiantuntijatyöryhmien workshop 1.10.2019 Helsingissä, avoimen tieteen “superviikko” 21.-25.10.2019, jolloin Helsingissä on useita tapahtumia, sekä avoimen tieteen syyspäivät 25.-26.11.2019 Hankenilla.

Yksi päivän mielenkiintoisista esityksistä oli paneelikeskustelu aiheesta Some-datan käyttö tutkimuksessa. Paneeliin osallistuivat Taina Meriluoto (TAU), Salla-Maaria Laaksonen (HY), Helena Eronen (UEF) sekä Marko Ahteensuu (TAU). Puheenjohtajana toiminut Henriikka Mustajoki esitti panelisteille kolme kysymystä, joista jokaisesta syntyi vilkasta keskustelua. Panelistit pääsivät pohtimaan some-tutkimusta lähdekritiikin, vapaaehtoisen tietoon perustuvan suostumuksen, aineiston käytön luvanvaraisuuden, anonymiteettin ja tietosuojan sekä tutkittavien kunnioituksen ja vahingoittamisen välttämisen teemojen ja niihin liittyvien haasteiden kautta. Yhteinen näkemys panelisteilla oli se, että tutkittavaa on aina kunnioitettava ja vahingoittamista vältettävä. Sosiaalisen median aineistoissa tutkittavan suostumuksen saaminen on todettu hyvin haasteelliseksi, ja joskus jopa mahdottomaksi. Keskustelua syntyi myös siitä, miten voi välttää tutkittavien vahingoittamista, milloin yhteiskunnan etu voi ajaa yksilön edun ohi, miten huolehditaan tutkijan turvallisuudesta ja millainen on opettajan ohjausvastuu suhteessa opiskelijoihin, kuten kuka päättää, mitä tutkitaan. Keskustelussa oli esillä myös tekijänoikeudelliset, tietosuoja- ja sopimusoikeudelliset asiat. Todellisena uhkana nähtiin mahdollisuus tutkittavien profilointiin. Panelistit ehdottivat sometutkimuksen haasteiden ratkaisemiseksi mm. sitä, että tutkija olisi yhteydessä oman organisaation tietosuojavastaavaan jo ennen tutkimuksen aloittamista tai ryhtyisi etnografiksi, jotta hän ymmärtäisi tutkittavan tilanteen ja kontekstin paremmin. Myös eettinen ennakkoarviointi auttaa hahmottamaan someaineistoon liittyviä haasteita.

Lyhyet uutiset osiossa Anne Karhapää (UEF) kertoi ytimekkäästi, miten UEF-eRepository edistää tutkimusaineistojen avoimuutta ja hyödyntää jo olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä palveluja tutkimusdatan avaamiseen. Iltapäivän ohjelmassa oli aiheena Datan omistajuus ja lisensointi, josta olivat puhumassa datan omistajuus ja lisensointi -työryhmästä Mari-Elisa Kuusniemi (HY) sekä Maria Rehbinder (Aalto). Työryhmän loppuraportti on luettavissa Zenodossa. Mari-Elisa Kuusniemi esitteli työryhmän loppuraportin tuloksia. Datan omistajuus ja lisensointi tulevat usein puheeksi kovin myöhään, vasta tutkimuksen julkaisuhetkellä, vaikka asian tulisi olla esillä heti tutkimuksen aloitusvaiheessa. Datan omistajuuteen liittyy monenlaisia haasteita, ja on tarvetta kehittää tukipalvelua sekä lisätä tutkijoiden tietoisuutta aiheesta. Maria Rehbinder puolestaan keskittyi asian juridiseen puoleen: erityisesti siihen, millä lisenssillä ja missä julkaistaan. Creative commons -lisenssit ovat hyvä tapa kertoa tutkimusdatan avoimuudesta ja käyttöehdoista.

Tutkimusdatapalveluista olivat kertomassa Jessica Parland-von Essen (CSC) FAIRDATA-palvelukokonaisuudesta sekä Hannele Keckman-Koivuniemi (FSD) Tietoarkistosta.  Kaksikkoa täydensi vielä Kimmo Koivunen (CSC), joka kertoi tutkimusdatan pitkäaikaissäilytyksestä (PAS).

Toisena päivänä oli vuorossa asiantuntijatyöryhmien kokoontumiset. Ryhmiä on neljä: julkaiseminen, data, tiedeyhteisö ja oppiminen. Ryhmissä on useita alatyöryhmiä, jotka työstävät eri aiheita. Osa syyspäivillä 2018 perustetuista alatyöryhmistä jatkaa toimintaansa, osa päätti työnsä, kuten edellä mainittu datan omistajuus ja lisensointi työryhmä ja sensitiivisen datan työryhmä, joka tuotti täydentävän ohjeen arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun. Myös uusia työryhmiä perustettiin työstämään esiin nousseita ajankohtaisia teemoja. Työryhmiin ilmoittautumiset on avattu uudelleen, joten kaikki teemoista kiinnostuneet voivat ilmoittautua työryhmän työhön mukaan. Tietoa työryhmistä ja niihin ilmoittautumisesta Avointiede.fi-sivustolla.

Tervetuloa mukaan edistämään avointa tiedettä!

(This post is a report of the “Open Science Spring Days” that took place in Tampere (and online) 14 – 15 May 2019. All the presentations were in Finnish. Read more about Open Science Coordination in Finland.)

Anne Karhapää, tietoasiantuntija

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija

Opetus- ja tietopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share