Muutosvoimia: Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2021 | Powers of change: University of Eastern Finland Library – Annual Report 2021

Miksi kirjasto on? Tätä kysyi edeltäjäni Jarmo Saarti viimeisessä kirjaston blogiin kirjoittamassaan tekstissä. Jarmo perusti vastauksensa intialaisen kirjastonhoitaja S. R. Ranganathanin viiteen lakiin, jotka tämä määritteli jo vuonna 1931. Ne ovat edelleen ajankohtaisia, joskin uudella tavalla tulkittuna. Tärkein viesti oli kuitenkin se, että kirjastolle on edelleen paikkansa.

Itselleni on tärkeää kysyä, miten kirjasto parhaiten palvelee asiakkaitaan eli yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita ja kansalaisia. Kirjaston tehtävä yliopiston yksikkönä tulee täytetyksi tätä kautta. Siksi en näe, että kirjaston pitäisi olla paras joillakin luvuilla tai adjektiiveilla määriteltynä. Asiakkaidemme menestys on tärkeämpää. Kun he menestyvät, me olemme onnistuneet. Tämän mittaaminen onkin sitten vaikeampi juttu.

Tilastojen tulkinnan vaikeus

Painettujen aineistojen aikakaudella kirjaston keskeistä toimintaa kyettiin kuvaamaan kohtuullisen hyvin esimerkiksi kävijä- ja lainaustilastoilla. Enää nuo luvut eivät yksinään kerro kuin osatotuuden toiminnastamme, koska kirjaston palveluvalikoima on kasvanut parina viime vuosikymmenenä huomattavasti. Kokonaiskuvan hahmottamiseen vaaditaan nyt paljon enemmän tietoa.

Sähköisten palvelujemme tilastoluvut antavat vielä oman mausteensa soppaan, koska niiden tulkinta ei ole helppoa. Jos kirjaston sähköisten tiedonhakujen vuotuinen määrä ylittää kolme miljoonaa (kuten se tekee), mitä se meille kertoo? Yksittäisen luvun merkitys ei välttämättä avaudu mitenkään, aikasarja kertoo jo enemmän. Monesti tilastojen käyttäjät eivät näe, miten luku on tuotettu tai kaivettu tietojärjestelmien syvyyksistä. Näin luvun vertaaminen muiden yliopistokirjastojen antamiin tietoihin ei oikein ole mielekästä, sillä yhteismitallisuus ei ole taattu.

Hankaluuksista huolimatta tilastot ovat edelleen tärkeitä, niitä vain pitää osata lukea oikein. Vuoden 2021 tilastoista voimme esimerkiksi hyvin päätellä, että korona sekä kirjastotilojen remontit hankaloittivat edelleen kirjaston toimintaa. Kirjojen lainaus pieneni noin neljänneksen ja kävijämäärät kirjastoissa hieman yli kolmannekseen vuoden 2019 lukuihin verrattuna. Parempaan suuntaan ollaan onneksi menossa nyt, kun kampuskirjastot saavat olla taas normaalisti avoinna. Veikkaan kuitenkin, että entiset ajat eivät enää palaa, vaan etäily on tullut jäädäkseen.

Kirjaston toimintakulut ovat kasvaneet jokseenkin kohtuullisesti, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2021 on 11 %. Samana aikana aineistokustannukset ovat kasvaneet lähes 25 %, eli kuutisen prosenttia vuodessa. Avoimesti saatavilla olevien aineistojen käyttö ei vielä ole tuonut riittävästi painetta niin, että kustantajat olisivat maltillistaneet hintojensa korotuksia. Avoimen tieteen saralla on vielä paljon tehtävää.

Kirjaston henkilöstökustannusten kasvu on pysynyt varsin maltillisena, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2020 on kaikkiaan vain kaksi prosenttia. Viime vuoden kasvupyrähdys johtuu pääosin datatukihankkeen kustannuksista. Olenkin ylpeä kirjaston henkilökunnasta, joka on hienosti kyennyt laajentamaan kirjaston palvelutarjontaa kehittämällä osaamistaan ja muokkaamalla toimenkuviaan. Samalla olen kyllä huolissani työn määrän kasvusta, uusia palveluita varten tarvitsemme jatkossa myös uusia vakansseja.

Arjen kuvausta

Kirjaston asiantuntijat tekevät paljon asiakkaille näkymätöntä työtä. Arkemme moninaisuudesta saa hyvän kuvan blogistamme, jossa kuvaamme työtämme ja sen tuloksia. Tekstit ovat niin mainioita, että päätimme rakentaa vuosikertomuksemme muutaman hyvän esimerkin varaan.

Avoin tiede on noussut merkittävään asemaan yliopiston toiminnassa. Kirjastolla on ollut luonnollinen rooli tutkijoiden tukena, lähtihän koko tieteen avoimuus liikkeelle julkaisujen avaamisesta vapaasti kaikkien käyttöön. Avoimen tieteen edistäminen on kuitenkin koko yliopiston asia. Se edellyttää mielenmaiseman muuttamista, toiminnan katsomista kokonaisvaltaisesti avoimen tieteen näkökulmasta. Myös tässä kirjasto on mukana.

Vuoden 2021 merkittävimmässä hankkeessamme rakensimme tutkijoille tutkimusdatanhallinnan palvelua. Jo tutkimusrahoitusta haettaessa pitää tutkijan osata kuvailla, miten dataa kerätään, tallennetaan ja säilytetään. Lokakuisessa seminaarissamme tutkijat toivat esille tarpeensa saada lisää tukea aineistonsa elinkaaren suunnitteluun. Hanke jatkuu vuoden 2022 ajan, ja tavoitteena on saada aikaan yhden luukun palvelu, josta tutkijat saavat monipuolista tukea avoimen tieteen toimintaansa.

Tietotaitojen opetusta

Kaiken avoimuuden ja internetin maailmassa opiskelija ja miksei tutkijakin voi välillä olla eksyksissä tiedon virrassa. Kirjastolla on pitkät perinteet tiedonhaun ja tutkimustaitojen opetuksessa. Viimeisen kahden vuoden aikana ne ovat korostuneet, kun opiskelijat ovat joutuneet opiskelemaan paljolti itsenäisesti etäyhteyden varassa. Siksi useimmat kirjaston järjestämät kurssitkin voi suorittaa etänä ja monet niistä missä vaiheessa opintoja tahansa.

Kirjasto on rakentanut koulutuspaketit, jotka tukevat opiskelua sen kaikissa vaiheissa. Avoin tiede on nyt yksi opetettavista aiheista, onhan esimerkiksi aineistonhallinta hyvä opetella heti samalla, kun tutkimuksen tekoa ryhdytään harjoittelemaan.

Uusittuja tiloja

Kirjaston käyttö opiskelu- ja työskentelytilana on tunnetuista syistä vähentynyt parin viime vuoden aikana huomattavasti. On tällä kuitenkin ollut myös puolensa, kun kampuskirjastojen tiloissa tehdyt remontit on saatu tehtyä pienemmin häiriöin kuin mitä alun perin ajateltiin. Kuopion kampuskirjasto palvelee entistä paremmin lukutilana. Joensuussa konservatorion rakentaminen Carelia-rakennuksen kylkeen pienensi hieman kirjaston tiloja, jolloin esimerkiksi asiakaspalvelupiste piti siirtää uuteen paikkaan. Nyt remontit ovat ohi, ja kirjasto voi taas palvella täysimittaisesti molemmilla kampuksilla.

Joensuussa myös kirjaston henkilökunnan tiloja uusittiin. Ensimmäiseen kerrokseen saatiin monitoimityötila avarine työskentelyalueineen. Häiriöttömään työskentelyyn on tarjolla vetäytymis- ja neuvottelutiloja sekä taukoja varten kahvihuone. Siitä on tullut yhteisöllisyyskeskus, jossa voi vapaasti keskustella kollegojen kanssa niin työ- kuin muistakin asioista.

Työskentely uudentyyppisissä tiloissa edellytti kampuskirjaston henkilökunnan sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin. Ne laadittiin hyvällä meiningillä koko porukan kesken, ja homma pyörii nyt erinomaisesti. Akustiikka toimii hyvin, kun sisustusmateriaalit vaimentavat äänet sopivasti, eikä kohtuullisella äänellä puhuminen vaikuta muiden työskentelyyn. Vastamelukuulokkeita voi tarvittaessa käyttää lisävaimennukseen sekä etäkokousten kuunteluun.

Kirjasto on saavuttanut vuodelle 2021 asetetut tavoitteet vaikeista olosuhteista huolimatta. Kiitän kaikkia kirjaston työntekijöitä hyvin suoritetusta työstä. Jarmo Saarti lopetti blogikirjoituksensa seuraavin sanoin: “Hyvä kirjasto elää aina ajassa ja muuttuu sen mukana”. Tämä meidän kannattaa pitää mielessämme.

Ari Muhonen hymyilee
Kirjaston johtaja Ari Muhonen | Library Director Ari Muhonen

Why does the library exist? This was my predecessor Jarmo Saarti’s question in his final blog text. He based his answer on the five laws of library science established in 1931 by S. R. Ranganathan, which remain relevant to this day, with some reinterpretation. The most important message is that the library still has its place. 

To me, it is important to ask how the library can best serve its customers, i.e. the university staff, the students and the general population. This is how the library can fulfil its mission as a university unit. That’s why I don’t see that a library should be the best as defined by any numbers or adjectives. The success of our customers is more important. When they do well, we have done our job right. However, measuring success can be tricky. 

The difficulty of interpreting statistics 

In the era of printed materials, figures such as visitor and loan statistics were a reasonably accurate way of describing the library’s core operations. At this point, they only represent a part of our activities since the library’s range of services has expanded significantly in the past two decades. Much more data is now required to cover the whole picture.  

Statistics on our online services stir the pot further, as they are not easy to interpret. If the annual number of online searches of library resources exceeds three million (which it does), what does this tell us? The meaning of an individual figure may not be apparent in any way – a time series can be more informative. Many times, the users of statistics have no way of telling how a figure has been produced or drenched up from the depths of the data systems. This means that comparing such figures with the data provided by university libraries is not meaningful as comparability is not guaranteed. 

Despite the difficulties, statistics remain important – we simply need to be able to read them correctly. For example, the 2021 statistics indicate that the Covid-19 pandemic and renovations of library premises continued to hamper library operations. Book loans dropped by roughly a quarter and visitor numbers decreased by slightly more than a third from 2019. Fortunately, the situation is now improving since campus libraries are allowed to remain open as normal. That being said, I suspect that there is no going back to what once was and studying and working remotely are here to stay. 

The library’s operating expenses have increased somewhat moderately: the increase from 2017 to 2021 is 11%. During the same period, material costs have increased by nearly 25%, i.e. about 6% a year. The use of open access resources has not yet put enough pressure on publishers to make their price increases more reasonable. There is still a great deal of work to do regarding open science. 

The increase of the library’s personnel costs has remained moderate: the total increase from 2017 to 2020 is only 2%. Last year’s sharp rise was primarily due to the costs of the data support project. In this regard, I am very proud of our library staff who have succeeded in expanding the library’s range of services by developing their expertise and adapting their job descriptions. At the same time, I am concerned about the increased workload. We will need new positions to cover all the new services to come. 

 Describing the day-to-day activities 

Library experts conduct a lot of work that remains invisible to the customers. Our blog, which we use to describe our work and its results, provides a good idea of the diversity of our daily activities. The texts have been so good that we even decided to build our annual report around a few good examples.  

Open science has reached a substantial position in the university’s operations. The library has had a natural role in supporting researchers. After all, the whole idea of open science started with making publications available to everyone. However, promoting open science is a task for the entire university. It requires changing one’s thinking and viewing the operations as a whole from the perspective of open science. The library is also involved in these efforts.  

Our most important project in 2021 involved building a research data management service for researchers. Even when applying for research funding, the researcher must be able to describe how the data will be collected, saved and stored. In our seminar in October, researchers brought up their need to gain more support for planning the life cycle of their materials. The project will continue through 2022, and the aim is to produce a one-stop shop service that will provide researchers with a diverse range of support for activities related to open science. 

Teaching information skills 

In the modern era of openness and the internet, students and researchers alike can sometimes find themselves lost in the never-ending stream of information. The library has a long tradition in teaching the skills related to information retrieval and research. In the past two years, these skills have become even more important than before, as students have had to complete much of their studies independently over remote connections. Therefore, most courses provided by the library can be taken remotely, and students can complete many of them at any time during their studies.  

The library has created training packages that support studies in all phases. Open science is now one of the subjects covered since it is good to learn about data management right away when beginning to practice research activities. 

Renovated premises 

For reasons we all know, the use of the library for studies and work has seen a substantial decline in the past two years. However, this has also had its upsides since the renovations of the campus libraries were completed with fewer interruptions than expected. The Kuopio Campus Library is now better than ever before as a reading space. In Joensuu, the construction of the Conservatory of music next to the Carelia building cut into the library premises slightly, which is why the customer service point had to be relocated, for example. The renovations are now over, and the libraries can once again provide a full range of services on both campuses. 

In Joensuu, the library staff’s premises were also renovated. The first floor now has a multipurpose working space with plenty of room to work. Work pods and conference rooms are also available for uninterrupted work, alongside a break room for enjoying the occasional cup of coffee. The break room has become something of a community hub where you can freely discuss work and other matters with colleagues.  

Working in the new kinds of premises required the campus library staff to commit to shared rules. They were prepared jointly with the right amount of enthusiasm, and everything is now running smoothly. The acoustics are good, and the interior materials dampen sound sufficiently that talking at a moderate volume does not affect other workers. If necessary, noise cancelling headphones can be used for added sound attenuation and listening to remote meetings. 

Despite the difficult conditions, the library has reached the goals it set for 2021. I would like to thank all employees of the library for a job well done. Jarmo Saarti concluded his blog text with the following words: ”A good library lives in time and changes with it.” This is something we should all keep in mind. 

Ari Muhonen, kirjaston johtaja | Library director

***

Tilastot 2021 | Statistics 2021

Henkilökunta 2021 | Library staff 2021

Kirjaston henkilökunnan julkaisut 2021 | Library staff’s publications 2021

Kirjaston henkilökunnan luennot, esitelmät, konferenssiosallistumiset ja asiantuntijatehtävät 2021 | Library staff’s lectures, presentations, conference participation and expert activities in 2021

Share

Mitä kuuluu kirjastoon? | What’s up with the library?

(Please, scroll down to read in English.)

Sekä Joensuun että Kuopion kampuskirjastoja koskevat remontit ovat loppusuoralla, ja kirjasto on jälleen käytettävissä opiskelu- ja työskentelytilana. Jotta hyvä koronatilanne säilyisi ja voisimme pitää ovemme auki, kiinnitämme huomiota terveysturvallisuuteen: käytämme maskeja, huolehdimme turvaväleistä ja pidämme kätemme puhtaana – tee sinä samoin.

Kirjastokortin osalta on tapahtunut muutoksia kevääseen verrattuna. Nyt saat kortin joko digitaalisena Tuudo-sovelluksen kautta tai perinteisenä muovisena läpyskänä. Tuudo-kortin etu on, että se ei hevillä unohdu kotiin! Tuudon avulla onnistuvat mm. lainaaminen, uusiminen ja varausten seuraaminen ja löydät sieltä näppärästi kirjastojen sijainnit kampuksilla – sekä tietenkin lukuisat muut tarvitsemasi opintopalvelut.

Tuudo-kirjastokortti käytössä lainausautomaatilla. Näyttö, puhelin, käsi.
Tuudo-kirjastokortilla voi lainata lainausautomaatilla.

Joensuun kampuskirjaston tilojen remonttia on tehty mm. palvelutiloissa: palautusautomaatti on vaihtanut paikkaa ja sähköiset tenttitilat ovat ensimmäisessä kerroksessa. Olola-oleskelutila ja muita asiakkaille tarkoitettuja työskentelytiloja otetaan syksyn aikana jälleen käyttöön poikkeusolojen jäljiltä.

Joensuun kampuskirjaston asiakaspalvelutiski. Katto, kello, pöytä, hylly, ihminen.
Joensuun kampuskirjaston asiakaspalvelutiski on muuttanut.
Joensuun kamouskirjaston palautus- ja lainausautomaatit. Pöytiä, sermejä, automaatteja.
Palautus- ja lainausautomaatit sijaitsevat vieretysten Joensuun kampuskirjaston alimmassa kerroksessa.

Kuopiossa taas kampuskirjasto on kahden vuoden aikana tehdyissä remonteissa uudistunut kauttaaltaan. Työskentelyä varten on sohvaryhmiä, mukavia tuoleja ja parvirakennelma; jäljellä ovat myös luku- ja tietokonepaikat. Ryhmätyötilat ovat siirtyneet kirjastosta aulatilan puolelle. Jatkossa Kuopion kampuskirjasto on käytettävissä 24/7-tilana kuten Joensuun kampuskirjaston ensimmäinen kerros on ollut jo vuosia. Suunnitelmissa on avata molempien kampuskirjastojen 24/7-tilat lokakuun alussa.

Kuopion kampuskirjaston asiakaspalvelutiski. Kirjastotilaa kalusteineen.
Kuopion kampuskirjasto valmistautuu 24/7-käyttöön.
Kuopion kampuskirjaston työskentelytiloja. Parvi, seinä, erilaisia tuoleja, pöytiä, hyllyjä.
Kuopion kampuskirjastossa on remonttien valmistuttua työskentelytiloja moneen makuun.
Läppäreiden lainauspiste.
Kuopion kampuskirjastossa on automaatti, josta voit lainata läppärin neljäksi tunniksi kerrallaan.

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) tieteellinen kirjasto palvelee tuttuun tapaan kaikkia yliopistolaisia, mutta valtaosa asiakkaista taitaa edelleen sonnustautua valkoisiin takkeihin. Ryhmätyötilaa kaipaaville KYSin kirjasto tarjoaa muunneltavan tilan, johon mahtuu parhaimmillaan kolme eri ryhmää. Tilat ovat varattavissa Outlook-kalenterissa.

KYSin tietellisen kirjaston työskentelytiloja ja kirjahyllyjä.
KYSin tieteellinen kirjasto on pieni ja tehokas!

Mitä palveluita kirjasto tarjoaakaan?

Jos et vielä tunne palveluitamme tai haluat verestää muistiasi, alkuun pääset nopeasti ytimekkäällä Uuden asiakkaan kirjasto-oppaalla. Tutustu lisäksi vähintään UEF-Primoon, joka on kirjaston oma hakupalvelu. Sen avulla löytyvät kaikki kirjaston hankkimat aineistot, sekä painetut että verkossa olevat.

Mieltä askarruttavissa kysymyksissä ota rohkeasti yhteyttä kirjastoon. Meidät tavoittaa sukkelasti chatilla, sähköpostilla tai puhelimella sekä tietysti paikan päällä kampuksilla. Tervetuloa käymään!

Ilmapalloja Joensuun kampuskirjaston aulassa. Balloons in the lobby of Joensuu Campus Library.
Tervetuloa kirjastoon! | Welcome to the library!

Renovations for both the Joensuu and Kuopio campus libraries are in the final run and the libraries are again available for studying and working. To maintain a good coronavirus situation and keep our doors open, we pay attention to health safety: we wear masks, take care of safety distances and keep our hands clean – please do the same.

There have been changes in relation to the library card compared with the spring. Now you get the card either as digital through the Tuudo app or as a traditional plastic card. The advantage of the Tuudo card is that you won’t forget it at home! With Tuudo you can borrow books, renew loans and keep an eye on your requests. You can also find the locations of libraries on campuses and, of course, numerous other study services you need.

Tuudo library card used on the self-check machine. Screen, mobile phone, hand.
You can borrow books on the self-check machine with a Tuudo library card.

Renovations of the premises of the Joensuu Campus Library have been carried out in service facilities: the return machine has changed its place and the electronic exam facilities are on the first floor. The Olola lounge and other working spaces for customers will be made available for use during the autumn.

The Joensuu campus library's customer service desk. Ceiling, desks, shelves, person.
The Joensuu Campus Library’s customer service desk has moved.
Joensuus Campus Libraray self-check machines. Tables, machines, dividers.
Self-check machines are located next to each other on the lowest floor of the Joensuu Campus Library.

In Kuopio, on the other hand, the Campus Library has been redeveloped through two years of renovations. For work, there are couch groups, comfortable chairs and places for reading and working on computers. Groupwork spaces have moved from the library to the lobby. In the future, Kuopio Campus Library will be available as 24/7 space as the first floor of the Joensuu Campus Library has been for many years. Plans are under way to open the 24/7 facilities of both Campus Libraries in early October.

The Kuopio Campus Library customer service desks. Library space with different furniture.
Kuopio Campus Library is preparing for 24/7 use.
Kuopion Campus Library working space. Tables, chairs, shelves, balcony.
The Kuopio Campus Library has working spaces for many tastes now that the renovations are completed.
The Kuopio campus library vending machine for laptops.
The Kuopio Campus Library has a vending machine where you can borrow a laptop for four hours at a time.

The KUH Medical Library at Kuopio University Hospital serves all University students. For those in need of group work space, the KUH Medical Library provides a variable space that can accommodate three separate groups at best. Facilities are available for booking in the Outlook calendar.

The KUH Medical Library working spaces and book shelves.
The KUH Medical Library is small and efficient!

What services does the library provide?

If you do not know our services yet or want to refresh your memory, start with a compact Library guide for new customers. In addition, check out at least UEF Primo, which is the library’s own search service. It allows you to find all the materials that the library has acquired, both printed and online.

For any questions you may have, please feel free to contact the library. We can be reached by chat, email, or phone and, of course, on-site campuses. Welcome to visit!

Arja Juntunen, palvelupäällikkö | Head of Services
Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | information Services Advisor
Asiakaspalvelut | Customer Services

Share

UEF-Primon kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa | Developing UEF Primo in cooperation with customers

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjaston hakupalvelu UEF-Primo otettiin käyttöön joulukuussa 2019. Ensimmäisenä kokonaisena käyttövuotena 2020 UEF-Primossa tehtiin noin kaksi miljoonaa hakua, joten kokemuksia palvelusta on jo kertynyt ja kuultu. UEF-Primon toiminnasta on alusta saakka kerätty palautetta sekä kirjaston asiakkailta että henkilökunnalta. Ensimmäisen vuoden aikana UEF-Primoa koskevia palautteita kirjattiin noin tuhat. Palautteita käsitellään säännöllisesti kokoontuvassa Primo-työryhmässä, johon kuuluu edustajia kirjaston kaikista palveluista. Työryhmä pyrkii löytämään ratkaisun esille tulleisiin ongelmiin ja epäkohtiin sekä vastaamaan jokaiselle palautteenantajalle henkilökohtaisesti, mikäli tämä oli jättänyt yhteystietonsa.

Palautteiden ja kysymysten perusteella toimitetaan UEF-Primo – Usein kysyttyä -blogisivua, jotta asiakkailla olisi mahdollisuus löytää vastaus tyypillisiin kysymyksiin mahdollisimman nopeasti ja helposti. Kirjoitukseen päätyy kysymyksiä ja vastauksia esimerkiksi teknisiin ongelmiin, sisäänkirjautumiseen sekä aineistojen saatavuuteen ja lainaamiseen liittyvistä asioista.

Saadun palautteen perusteella UEF-Primoa muokataan toimivampaan suuntaan harkinnan ja mahdollisuuksien mukaisesti. Jotkin parannusehdotukset päätyvät toivelistalle. Myös järjestelmän toimittaja ExLibris kehittää Primo VE:tä sekä taustalla toimivaa Alma-kirjastojärjestelmää jatkuvasti. Kummastakin järjestelmästä tulee kuukausittain uusi päivitysversio, mikä toisinaan aiheuttaa yllätyksiä UEF-Primon räätälöinteihin. Joskus päivitys tuottaa hakupalveluun sellaisia uusia ominaisuuksia, jotka ennakkotestauksesta huolimatta eivät toimi oletetusti. Tällöin kyseinen ominaisuus pyritään jättämään kokonaan pois käytöstä tai siirtämään sen käyttöönottoa siihen asti, kunnes se toimii halutulla tavalla. Useimmiten päivitykset kuitenkin tuovat maailmanlaajuisen Alma/Primo-kirjastoyhteisön toivomia parannuksia, jotka lisäävät myös UEF-Primon käytettävyyttä ja asiakasystävällisyyttä.

Kansallisella tasolla Alma-kirjastot ovat tehneet yhteistyötä hankintaprojektin alusta alkaen ja tämä yhteistyö jatkuu edelleen. Erityisesti kansallinen Primo-ryhmä pyrkii jakamaan hakupalveluun liittyviä tietojaan, taitojaan ja käyttökokemuksiaan. UEF-Primon kehittäminen on siis edelleen jatkuva, aktiivinen prosessi. Asiakkaanamme voit halutessasi osallistua UEF-Primon kehittämiseen esimerkiksi lähettämällä meille palautetta palautelomakkeella.

UEF-Primosta saadun palautteen käsittely kaaviona. Kun kirjasto saa asiakaspalautetta UEF-Primosta, asiakkaalle vastataan heti, jos mahdollista. Jos kysymys on uusi, viedään palaute Primo-työryhmän käsittelyyn. UEF-Primoa muokataan saadun palautteen perusteella harkinnan ja mahdollisuuksien mukaan ja asiakkaan palautteeseen vastataan. Vastauksia kysymyksiin kootaan UEF-Primon Usein Kysytyt Kysymykset -blogisivulle.

The library’s search service, UEF Primo, was introduced in December 2019. During the first full year of use in 2020, around two million searches were made through UEF Primo, so we have gathered plenty of experience of the service. Since the beginning of introducing UEF Primo, feedback on the service has been collected both from the library customers and the personnel. Over the first year, we recorded about a thousand pieces of feedback related to UEF Primo. The feedback is processed in regular meetings of the Primo team, which comprises representatives from all library services. The work group aims to find a solution for any emerging issues and complaints and to answer all feedback givers personally, provided that they have left their contact information.

Based on feedback and questions, we update a UEF Primo – Frequently asked questions blog article, which allows our customers to find answers to the most common questions as quickly and easily as possible. This article features questions and answers related to issues such as technical problems, signing in and the availability and borrowing of materials.

Based on the feedback received, UEF Primo will be further developed as considered necessary and possible. Some improvement suggestions will be added to the list of requests. The system supplier ExLibris is also constantly developing Primo VE and its background library system, Alma. A new updated version is released for both systems every month, which sometimes causes surprises in the UEF Primo customizations. Sometimes, the update may add new functionalities to the search service which do not work as expected, despite advance testing. In such cases, the functionality is either removed from use or its introduction is postponed until it works as desired. Most of the time, however, the updates deliver improvements requested by the global Alma/Primo library community, while also improving the usability and customer-orientation of UEF Primo.

On a national level, Alma libraries have worked together since the beginning of the acquisition project, and this cooperation is still going strong. The national Primo group, in particular, strives to share its information, know-how and user experiences of the search service. The development of UEF Primo is still a continuous, active process. As our customer, you can also participate in developing UEF Primo by sending us feedback using the feedback form, for example.

Treatment of feedback from UEF Primo as a graph. When the library receives customer feedback from UEF Primo, the customer is answered immediately if possible. If the question is new, the feedback is taken to the PRIMO Working Group. When possible, UEF Primo is modified on the basis of feedback, and customer feedback is answered. Answers to questions are compiled on UEF-Primo's Frequently Asked Questions blog page.

 

Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | Infomation Services Advisor
Asiakaspalvelut | Customer Services
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Lähde: Holopainen, Riitta; Kuittinen, Marja: UEF-Primo, uuden vuosikymmenen hakupalvelu. Teoksessa: Ensimmäinen vuosikymmenemme. Kirjaston vuosikertomus 2020.

 

Share