Tutkijoiden viesti: Lisää tukea, osaamista ja suunnitelmallisuutta tutkimusdatan hallintaan! | Message from the researchers: More support, skills and planning for research data management, please!

(Please, scroll down to read in English.)

Tutkimusaineistoihin liittyy mitä moninaisempaa tietämystä, osaamista ja toimenpidettä. Jossain kohdin törmää yleensä siihen, että omat taidot eivät riitä tai että asiat olisivat sujuneet paremmin, jos olisi tiennyt, mistä apu on löydettävissä. Tästä aihepiiristä UEFin tutkijat ja kirjaston datatuen väki jakoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan 27.10.2021 pidetyssä työpajassa, jonka otsikkona oli “Tutkijoiden dataosaaminen ja -tarpeet esiin”. Teemaa on sivuttu taannoisessa blogkirjoituksessa, jossa pohdimme tutkimusaineistojen asiantuntijoiden rikasta kenttää. Työpajan teema osui selvästi ajankohtaiseen aiheeseen, sillä samalle päivälle sattuneessa Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan strategiapäivässäkin avoin tiede tutkimusaineistoineen keräsi mittavan osallistujajoukon ja herätti vilkasta keskustelua.

Tutkimuksen ja tutkimusaineiston elinkaaret

Tutkimusaineistoa tai -dataa voidaan jäsentää suhteessa tutkimukseen, jonka raaka-aineena se toimii. Tutkimuksen edetessä raakadatasta muokkautuu usein valikoidumpia datasettejä, jotka ovat voineet käydä läpi erilaisia prosesseja ja muokkauksia. Aineistonhallinnan keskustelussa puhutaan usein tutkimuksen ja tutkimusaineistojen elinkaarista. Tutkimuksen elinkaari hahmotetaan kolmeen vaiheeseen: ennen tutkimusta, tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Tutkimusaineistojen elinkaari ulottuu usein tutkimuksen elinkaarta pidemmälle, kun aineistoja hyödynnetään uudelleen.

Työpajassa tunnistettiin tutkimusaineistoihin liittyviä toimenpiteitä ja tietotaitoa erityisesti tutkimuksen aikana. Tällaisina mainittiin vaikkapa datan analysointi, dokumentointi, ohjelmointi, tietokantaosaaminen, sensitiivisen aineiston käsittely ja datan jakaminen tietoturvallisesti yhteistyökumppaninen välillä. Työ on kuitenkin alkanut jo tutkimusta ennen aineiston keruun ja yleisemmin aineistonhallinnan suunnitteluna. Tutkimuksen jälkeen täytyy aineistollekin tehdä jotain: jokin osa aineistosta säilytetään, jokin tuhotaan, ja aineistoa myös avataan tai julkaistaan. Ihannetapauksessa aineisto on uudelleenkäytettävissä jonkin muun tutkimuksen raaka-aineena, jolloin aineiston elinkaari konkretisoi mainiosti asiakirjahallinnan ja arkistotoimen keskustelussa esiintyvää jatkumomallia.

Tutkimusaineiston käsittely edellyttää tutkijoilta usein teknisten taitojen lisäksi yleisiä aineistonhallinnan taitoja vaikkapa terminologian ymmärtämiseen tai tiedon etsimiseen omaan tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivista toimenpiteistä ja ratkaisuista. Kaiken pohjana ovat kuitenkin tutkijan perustaidot eli tutkittavan aiheen perustavanlaatuinen tunteminen ja ymmärrys, tutkimusetiikka ja sen käytäntöjen hallinta.

Lisää osaamista ja tukea, kiitos!

UEFin datatuen kehittämisen yksi kulmakivi on yhden luukun palvelun parantaminen, jolloin tutkija pääsisi datasupport@-osoitteen kautta monen eri alan asiantuntijan avulla tuotetun kattavan tuen ja tiedon äärelle. Työpajassa tutkijat saivat vapaat kädet ideoida ja toivoa, mitä palvelua datatuen yhdestä luukusta pitäisi saada ja millainen tuki heitä olisi auttanut eteen tulleissa ongelmatilanteissa ja osaamisen puutteissa. Osa toiveista kohdistui sellaisiin tukipalveluihin, joita on jo nyt tarjolla, mutta joiden olemassaolo ei ole vielä tavoittanut tutkijoita. Esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelman (DMP) tukea on saatavilla kommentointipalveluna ja koulutuksina, ja myös kohdennettuna tiettyihin rahoituksiin.

Neuvoja, ohjausta ja koulutusta kaivataan myös datan säilyttämiseen tutkimuksen aikana ja sen jälkeen, datan anonymisointiin, tietokantoihin ja vaikkapa datan käyttämiseen kahden yliopiston yhteisessä hankkeessa eri yliopistojen tunnuksilla. Datanhallinnan ratkaisuihin ja toimintatapoihin toivottiin suunnitelmallisuutta sekä jaettua ymmärrystä ja osaamista vähintäänkin tutkimushankkeiden sisällä. Kokonaisuuden hallinta ei saisi jäädä vain yhden ihmisen varaan.

Yleisemmän aineistonhallinnan tuen rinnalle tunnistettiin tarve aineisto- tai alakohtaisille asiantuntijoille sekä tiedekunnan tasolla oleville tukihenkilöille. Aineistonhallinnan vastuiden konkretian tasot on kuitenkin muistettava: Tukitoimet keskittyvät ohjeistuksiin, koulutuksiin ja neuvoihin, mutta ne eivät pysty vastaamaan varsinaiseen aineistonhallintaan, sillä se on tutkijoiden omalla vastuulla.

Vertaistuesta datatukeen

Vertaistuki on tutkijankin työssä ja aineistonhallinnan asioissa kullan arvoista. Vaikka epäviralliset, usein sattumanvaraiset keskustelut kollegoiden kesken ovat tiedon jakamisen tärkeä kanava, tarvetta on organisoidummalle kollegiaaliselle tuelle. Koulutukset, webinaarit ja oppimisyhteisöt mainittiin hyvinä keinoina jakaa ja saada tietoa. Osastoilla ja laitoksilla voisi olla myös tieteenalakohtaisia datanhallinnan mentoreita, jolloin vertaistukea olisi saatavilla järjestäytyneemmin.

Mikä sitten motivoisi tutkijaa tarjoamaan omaa osaamistaan? Tähänkin kaivataan kannustimia aivan kuten moniin avoimen tieteen käytännön toimiin ylipäätään. Työpajassa mainittiin esimerkkinä koulutuksiin osallistuminen, joka pitäisi pystyä kirjaamaan työraportointeihin. Datanhallinnan taitojen tulisi ylipäätään näkyä selkeämmin tutkijan meritoitumisessa. Tämä antaisi kaivattua nostetta osaamisen kehittämiselle ja lisäisi panostusta tiedekuntien datanhallintaan.

Eräänlaisena yleisenä ohjenuorana ja työpajan kiteytyksenä on suunnitelmallisuus, joka tuli keskustelussa esiin monessa kohdin. Käytännön esimerkkinä mainittiin tutkimushankkeet, joissa datanhallinnan käytänteet pitäisi dokumentoida kunnolla ja joissa niistä pitäisi huolehtia siten, että käytänteet välittyvät myös hankkeisiin tuleville uusille tutkijoille. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta tutkimuksen arjessa ideaalit eivät välttämättä toteudu. Aineistonhallinnan suunnittelun olisi löydettävä paikkansa tutkimussuunnitelman kiistattomana osana. Tässä kohdin tiedekuntien vertaistuki ja yliopiston yleinen datatuki voivat täydentää toisiaan luontevasti ja kaikkien erityisasiantuntemusta tehokkaasti hyödyntäen.

 

Arrows depicting the research data cycle from data collection to analysis and to disseminating results
Työpaja oli osa kirjaston OA-viikon ohjelmaa ja liittyi kirjaston koordinoimaan datatuen kehittämishankkeeseen, jonka kuulumisia on esitelty kirjaston blogissa. Työpajaan osallistui tutkijoita kaikista neljästä tiedekunnista. | The workshop was part of the Library’s OA Week program as well as of the data support project coordinated by the Library (see our project update from an earlier blog article). All four faculties were represented in the workshop. Image by: Patrick Hochstenbach (CC-BY)

Working with research data involves a wide variety of know-how. At some point, you may notice that your skills aren’t enough, or that things would have worked out better if you had known where help was to be found. Researchers and the library’s data support staff shared their thoughts and experiences on this theme in a workshop held on 27 October 2021, with the title “Uncovering the data skills and needs of the researchers”. We handled the same theme in our recent blog, reflecting on the wide variety of expertise in research data.

The life cycles of research and research data

Research data may be perceived in relation to the research for which it serves as the raw material. As research progresses, raw data is often modified to select data sets, which may have gone through various processes. In the context of research data management, the life cycle of both the research and the research data are common concepts. Research life cycle is often divided into three phases: before, during and after the research. The life cycle of research data typically extends beyond the life cycle of research when the data may be reutilized.

In the workshop, we identified measures and know-how related to research data particularly during the research, such as analysing and documenting data, programming and database skills, handling sensitive data and safe data sharing with research partners. The work, however, starts even before the research when data collection and managing data are planned. After the research, the data calls for some actions as well: something will be stored, something destroyed, and some data may be opened or published. Ideally, the data can be reused as raw data for new research. In this case, the life cycle of the data concretizes, in a nice way, the continuum model used in records management.

In addition to technical know-how, data handling requires skills and knowledge of a more general kind, for example, understanding the terminology or finding solutions best suited for one’s needs. However, the basic skills of the researcher, namely fundamental knowledge and understanding of the subject matter, research ethics and its practices, are the basis of everything.

More skills and support – yes, please!

Improving the one-stop-shop for data management support services at UEF is one of the cornerstones of the development project: researchers will be able to access extensive support and information through the datasupport@ service channel produced by different professionals coming together from different fields of expertise. Researchers were able to pitch their ideas and make wishes for the kinds of services the one-stop-shop for data management support should offer and what type of support would have helped them during past problems and lack of skills. Portion of the hopes matched services that had already been implemented but that the researchers were not familiar with yet. As an example of existing services, support for writing a research data management plan (DMP) is already in place in the form of a DMP commenting service and various trainings, including targeted training for specific funding instruments.

Advice, guidance, and training are also needed for storing data during and after research, anonymization of data, research data bases, and using data in a collaborative project between two different universities. Researchers also called for well-planned solutions and procedures for data management, including shared understanding and skills at least within individual research projects as a minimum level.

Managing the big picture should not be left on the shoulders of one person. The importance of experts specific to datatypes and disciplines along with support personnel embedded in faculties was recognized in supplementing general research data management support services. One must bear in mind the concrete levels of data management responsibilities though: support measures focus on guidance, training and advice, while they cannot meet the actual management of research data which remains the responsibility of researchers.

From collegial support to datasupport

Collegial support is valuable not only in matters of data management but more generally in the everyday work of a researcher. Although unofficial, often random conversations with colleagues are important channels of information sharing, there is a recognized need for more organized collegial support. Trainings, webinars and learning communities were mentioned during the workshop as good means of sharing and receiving information. Faculties and departments could also have embedded discipline-specific data management mentors, to make peer support more systematically available.

What would, then, motivate researchers to offer their know-how to others? Incentives may be needed for willingness to mentor others, and this is also recognized more widely in relation to many practical measures in open science. The possibility to record attendance on data management training sessions to work reports was mentioned as one suggestion. Overall, research data management skills should be made more visible in meriting researchers. This would give a much-needed lift to developing skills and add investment by faculties on managing research data.

The importance of planning ahead was raised several times during the conversation and hence it can be summarized here as a kind of general guideline and a take-home message from our workshop. There were practical examples from research projects, where research data management practices should be documented well and thoroughly to make sure that they will be available to new researchers entering the project. Although this may sound self-evident, such ideals do not necessarily actualize during everyday research. Data management planning should find its rightful place as an undisputable part of a research proposal. Moreover, it is one of the many avenues, where collegial support of the departments can complement general data support services, making best use of everyone’s expertise most efficiently.

Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

”En olisi päässyt opinnäytetyössäni eteenpäin ilman tätä” – Kirjaston opetukset opiskelun ja tutkimuksen tukena | “I wouldn’t have progressed with my thesis without this” – Library lessons to support study and research

(Please, scroll down to read a summary in English)

Vankkaa pohjaa ja uusia avauksia

Itä-Suomen yliopiston kirjasto järjestää vuosittain satoja tiedonhaun ja tutkimuksen tuen koulutuksia UEFin opiskelijoille, tutkijoille ja UEFin ja KYSin muulle henkilökunnalle. Tiedonhaun opintojaksoja on tarjolla kaikissa opintojen vaiheissa: kandidaatinopinnoissa, maisterinopinnoissa ja jatko-opintoissa.

Lukuvuonna 2020–2021 toteutettiin tuttuun tapaan yli 30 kandidaatinopintojen tieteenalakohtaista tiedonhaun opintojaksoa. Viime lukuvuonna uutta maisteriopintojen Syventävät informaatiotaidot -opintojaksoa pilotoitiin osana Joensuun kampuksen opintotarjontaa, ja tänä syksynä opintojakso on tarjolla myös Kuopion kampuksen opiskelijoille. Jatko-opinnoissa viime lukuvuonna pilotoitiin Basics of Open and Responsible Science -opintojaksoa ja rakennettiin uutta Tutkimusaineistonhallinnan perusteet -opintojaksoa. Molemmat opintojaksot ovat suoritettavissa tänä lukuvuonna 2021–2022.

Lukuvuosi 2020–2021 kokonaan verkossa

Koronapoikkeustilan vuoksi kirjaston opetus toteutettiin kokonaisuudessaan verkkokursseina, jotka muodostuivat teksti- ja video-oppimateriaaleista, (ennakko)tehtävistä ja etäopetussessioista. Niin kandidaatin-, maisterin- kuin jatko-opintojenkin opintojaksojen opiskelijapalautteessa kiitosta saivat

  • kattavat, avoimet oppimateriaalit
  • havainnolliset opasvideot ja hakuesimerkit
  • oman tutkielmaan pohjautuvat tehtävänannot ja opetukset
  • joustavat ja itse aikataulutettavissa olevat kurssitoteutukset sekä
  • asiantunteva ja ideoita herättävä opetus.

Palautteenantajat pitivät tärkeänä sitä, että he oppivat tuntemaan olemassa olevia e-aineistoja, hyödyntämään tietokantoja, hakusanoja ja tiedonhakutekniikoita, ymmärtämään tiedonhaun prosessia, suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta, sekä saivat varmuutta omaan tiedonhakuunsa. Tiedonhaku koettiin tärkeimmäksi opituksi asiaksi kaikissa opintojen vaiheissa. Erityisesti jatko-opinnoissa tärkeiksi opeiksi nostettiin myös viitteidenhallinta, aineistonhallinta, julkaiseminen, tieteen avoimuus ja tutkimuksen näkyvyys. Lisääkin opetusta toivottiin tieteellisten, luotettavien tiedonlähteiden tunnistamiseen ja tiedon ja tiedonlähteiden kriittiseen arviointiin.

Verkkokurssitoteutuksen katsottiin sopivan hyvin paljolti digitaalisesti saataviin tiedonlähteisiin perehtymiseen. Kiitosta saivat kuitenkin myös kontaktiopetusosuudet, jotka mahdollistivat reaaliaikaisen vuorovaikutuksen kurssin opettajan ja kurssitoverien kanssa. Myös tehtävien palauttamista avoimelle keskustelualueelle kiiteltiin, sillä kurssitoverien tehtävistä ja palautteista opittiin paljon. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden lisäksi lähiopetuksen arvo nostettiin esille toisestakin näkökulmasta. Tiedonhaun kurssien opiskelijapalautteissa vinkattiin, että ajankohtainen opastuksen aihe voisi olla itse kirjaston käyttö: monelle fyysisen kirjan etsiminen kirjastosta saattaa olla uusi kokemus.

Verkkokursseilla opittiin myös, että kokonaan verkossa toteutettavallakin opintojaksolla voi olla innostava ilmapiiri:

“Opin myös, miten hienosti etäyhteyden välityksellä opettaja voi osoittaa kiinnostusta opiskelijoita kohtaan ja opettaa heitä kuuntelevalla, kunnioittavalla ja lempeällä otteella. Kurssilta jäi tenttipalautetta myöten olo, että opiskelijan oppimisesta välitettiin.”

Oppia oikeista asioista oikeaan aikaan

Monet kiittivät myös mahdollisuutta suorittaa kurssi milloin tahansa opintojen aikana. Perustutkinto-opiskelijoiden tiedonhaun kurssin saa suorittaa valitsemassaan vaiheessa kandidaatinopintoja, vaikka se suositellaankin suoritettavaksi kandidaatintutkielman yhteydessä. Myös opiskelijapalautteissa tiedonhaun kurssin suorittamista samaan aikaan kandidaatintutkielman kanssa pidettiin hyvänä muun muassa siksi, että kurssi auttoi alkuun ja eteenpäin tutkielman lähteiden etsimisessä, koko tutkielmassa tai opinnoissa kokonaisuudessaan.

Toisaalta monet perustutkinto-opiskelijat totesivat, että kurssilla opituille tiedonhakutaidoille olisi ollut tarvetta jo aiemmin, ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Mm. lääketieteiden opinnoissa tiedonhaun opetusta annetaankin jo ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kirjasto myös pyrkii vastaamaan uusien opiskelijoiden tarpeisiin monin tavoin. Uusien perustutkinto- ja jatkuvan oppimisen opiskelijoiden tiedonhaun osaamista tuetaan orientaatioviikon fyysisillä ja virtuaalisilla kirjasto- ja tutorkierroksilla,  Digistartti-perehdytykseen ja Akateemisen opiskelun taidot -kurssille sisältyvillä kirjaston verkko-oppimateriaaleilla sekä kirjaston verkkosivujen Tiedonhaun pikaoppaalla, jota on täksi lukuvuodeksi laajennettu.

Verkossa ja kampuksilla

Koronapoikkeustilan vaatima kirjaston etäopetus ja ohjaus toteutui sujuvasti ja ongelmitta, sillä jo ennen poikkeusaikaa kirjaston oppimateriaalit ja suuri osa opetuksesta oli verkossa. Syksystä 2021 lukien keskeinen kehittämiskohde on vaihtoehtoisten opetukseen osallistumisen ja opintojaksosuoritusten tapojen kehittäminen. Kuten opintojaksopalautteetkin kertoivat, etäopetustoteutukset ovat varsin pidettyjä, mutta myös lähiopetukset ovat arvokkaita vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja oppimisen näkökulmasta, ja tukevat samalla uusien opiskelijoiden kotoutumista yliopistoyhteisöön. Varsinkin työn ohella opiskellessa korostuu ajasta ja paikasta riippumattomien opintojaksojen tarve, ja tähän tarpeeseen pyritään vastaamaan kirjaston opintojaksojen suoritustapojen moninaistamisella. Esimerkkinä mainittakoon jatko-opiskelijoille suunnattu Tutkimuksen tiedonhaku ja -hallinta -opintojakso, jota ollaan parhaillaan kehittämässä niin, että se on suoritettavissa joko kokonaan itsenäisenä verkko-opiskeluna tai osittain pienryhmäopetuksessa.

Koko kirjastolle tervetulleita olivat palautteet siitä, että kirjaston henkilökunta ja palvelut koettiin helposti lähestyttäviksi ja hyödyllisiksi:

”Tämän kurssin avulla tuli sellainen tuntuma, että UEF kirjastoon voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä tutkimusta tehdessä ja apua saa.”

Juuri tähän kaikissa UEFin kirjastopalveluissa pyritään niin tutkimuksen kuin opiskelunkin tukena. Otahan yhteyttä kirjastoon!

Kuva | Picture athree23 Pixabay

A solid foundation and new initiatives

Every year the UEF library arranges hundreds of training courses on information retrieval and research support for the students, the researchers and other staff of UEF and KUH. Courses on information retrieval are available at all stages: bachelor’s, master’s and postgraduate studies.

As usual, in the academic year 2020–2021, over 30 discipline-specific information retrieval courses were carried out in the bachelor’s degree programmes. Last academic year, the new master’s degree course ‘Syventävät informaatiotaidot’ (Advanced skills in information searching, arranged in Finnish) was piloted as part of the course offering at the Joensuu campus, and this autumn the course is offered to students at the Kuopio campus. Last academic year in postgraduate studies, the Basics of Open and Responsible Science course was piloted and a new Basics of Research Data Management course was developed. Both courses are available this academic year 2021–2022.

Academic year 2020–2021 entirely online

Due to the exceptional circumstances caused by the coronavirus pandemic, the library’s teaching was completely carried out as online courses, consisting of text and video learning materials, (pre-)assignments and distance learning sessions. The student feedback on the bachelor’s, master’s and postgraduate courses praised

  • the comprehensive, open learning materials
  • illustrative tutorial videos and search examples
  • assignments and lessons based on the student’s own thesis
  • flexible course implementations that leave room for independent scheduling and
  • expert teaching that stimulates ideas.

The feedback highlighted the importance of learning about existing e-resources and the use of databases, keywords and information retrieval techniques, understanding the process and methodical and systematic nature of information retrieval, and gaining confidence in information retrieval. Information retrieval was perceived as the most important thing learned at all stages of studies. Reference management, data management, publishing, research visibility and Open Science were also highlighted as important lessons, especially in postgraduate studies. More training was requested on how to identify scientific, reliable sources of information and how to critically evaluate information and its sources.

The online course was considered to be well suited for accessing largely digital sources of information. However, praise was also given to the contact teaching sessions, which allowed for real-time interaction with the course teacher and other participants. The submission of assignments to the open discussion platform was also praised, as a lot was learned from the assignments and feedback of the other participants. In addition to interaction and communality, the value of contact teaching was highlighted from another perspective as well. Student feedback on the information retrieval courses suggested that a topical lesson subject could be library use: for many, finding a physical book in a library can be a new experience.

The online courses also taught that even a fully online course can have an inspiring atmosphere:

“I also learned how well a teacher can show interest in the students and teach them with a listening, respectful and gentle approach when teaching remotely. The course, right down to the exam feedback, left me with the feeling that the student’s learning was considered to be important.”

Learning the right things at the right time

Many also appreciated the possibility of taking the course at any time during their studies. Undergraduate students may take the information retrieval course at any stage of their bachelor’s studies, although it is recommended that it be taken in conjunction with the bachelor’s thesis. Feedback also indicated that it was good to have the course at the same time as the bachelor’s thesis because the course helped the students get started and move forward in their search for sources, and the thesis itself, and supported their further studies as a whole.

On the other hand, many undergraduate students said that they would have needed the information retrieval skills they learned on the course even earlier, from the first year onwards. I.e. in medical sciences, information retrieval training is given for the first-year students. The library aims to meet the needs of the new students in many ways. The information retrieval skills of new undergraduate and continuous learning students are supported by physical and virtual library and tutor tours during orientation week, the library’s online learning materials included in the Digistartti orientation package and University Study Skills courses, and the Quick guide for information searching on the library’s website, which has been expanded for this academic year.

Online and on campus

The library’s remote teaching and guidance required during the state of emergency was smooth and problem-free, as the library’s learning materials and much of the teaching were online even before the pandemic. From autumn 2021 onwards, a key area for development will be the development of alternative ways of participating in teaching and completing courses. As the course feedback indicated, distance learning is well-liked, but contact teaching is also valuable for interaction, communality and learning, and it supports the integration of new students into the university community. Particularly when studying alongside work, the need for courses independent of time and place is emphasised, and efforts are being made to meet this need by diversifying the ways in which the library’s courses can be completed. For example, the Research information retrieval and management course for postgraduate students is currently being developed so that it can either be completed as a fully independent online course or partly taught in small groups.

The library as a whole appreciated the feedback that the library staff and services were perceived as approachable and useful:

“This course gave me the feeling that I can always contact the UEF Library when doing research, and help is available.”

This is exactly what all UEF library services are aiming for, in support of both research and studies. Please contact your library!

Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

Tuoreimman tietoasiantuntijan tervehdys | Greetings from the most recent information specialist

Olen Helena Jäntti ja aloitin työskentelyn kirjastossa tietoasiantuntijana elokuussa 2021. Tehtäviini kuuluu etenkin kirjaston tutkimuksen tuki, mutta vastuullani on myös jonkin verran kirjaston opetus- ja ohjaustehtäviä. Taustaltani olen limnologi ja olen opiskellut kandin tutkinnon Yhdysvalloissa, maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa ja väitellyt Helsingin yliopistosta.

Väitöstutkimukseni keskittyi Itämeren ravinnekiertoihin, mutta siirryttyäni tutkijatohtoriksi Itä-Suomen yliopistoon vuonna 2015 olen tutkinut mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia järvien biogeokemiaan. Viimeiset vuodet olen työskennellyt tutkimuksen ja hallinnon rajapinnassa tutkimuksen tuessa ja UEF Water -hankkeen koordinaattorina.

Eipä sitä olisi limnologin alkuna uskonut, että joku päivä päätyy kirjastoon töihin. Moninaiset ovat meidän kirjastolaisten urapolut.

Olen paluumuuttaja Kuopioon. Lukion jälkeen olen asunut Yhdysvalloissa pariinkin otteeseen ja sen lisäksi Jyväskylässä ja pääkaupunkiseudulla. Perheen perustaminen, sukulaiset ja mahtavat ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet houkuttelivat meidät takaisin tänne Savon sydämeen. Vapaa-aikani kuluu luonnossa ja vesillä liikkuen, niin jalan, pyörällä, SUP-laudalla kuin veneelläkin. Lisäksi olen aloitellut vanhan rakkaan lentopalloharrastuksen taustajoukoissa toimimista.

Helena Jäntti. Nainen, kaksi tietokoneen näyttöä, näppäimistö, sermejä, posteri.
Työn touhussa Melaniassa | At work in Melania

My name is Helena Jäntti and I started working as an information specialist at the UEF Library in August 2021. My main task is library’s research support, but I am also responsible for student supervision and teaching. My background is in limnology and I have done my BSc in the United States, MSc at University of Jyväskylä, and PhD at University of Helsinki. My PhD work focused on nutrient cycling in the Baltic Sea but since I started my postdoc project at University of Eastern Finland in 2015, I have also investigated the effects of climate change on lake biogeochemistry. In the past few years I have worked at UEF research services and as a coordinator for the UEF water project. Who would have thought that a limnologist ends up as a librarian – but that’s how diverse our career paths are at the library.

I am a returning migrant to Kuopio. After completing high school, I have lived in the United States, in Jyväskylä and Helsinki area. Family and excellent possibilities for outdoor life draw us back in to the heart of Finnish Lakeland. In my spare time, I like to bike and hike outdoors and spend time on a lake, either by boat or on a SUP board. In an addition, I have started as background force in my beloved old volleyball hobby.

Helena Jäntti, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share