Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on nyt laaja kokoelma kirjallisuutta hämähäkkieläimistä. FL Markku A. Huttunen lahjoitti kirjastolle vuoden 2013 alussa lähes 300 nidettä käsittävän kokoelmansa. Kirjoja on hankittu eri puolilta maailmaa, ja ne esittelevät sekä kotimaassa että muualla tavattavia lajeja laajasti. Suurin osa kirjoista on määritysoppaiksi soveltuvia eläintieteellisiä teoksia, mutta mukana on myös muiden alojen kirjallisuutta, joka käsittelee hämähäkkieläimiä joltakin kannalta: kaunokirjallisuutta, psykologiaa, kuvataidetta.
Hämähäkkieläimillä on merkittävä osa kauhutarinoissa; ne edustavat pahaa ja pelottavaa kirjallisuudessa, sarjakuvassa ja elokuvassa. Keskiajan Euroopassa arveltiin tarantellojen aiheuttavan puremillaan tanssihulluutta, mistä tuli nimi napolilaiselle tanssille. Hämähäkkieläimet sopivat kuvittamaan ja sisustamaan pelottavaksi kuvailtavia paikkoja esim. Halloween-juhlan yhteydessä. Onpa ristilukki ikävässä osassa Jean Sibeliuksen laulussakin. Hämähäkkien pelko, araknofobia, on melko tavallista. Perinne ja erityisesti viihdeteollisuuden suhtautumistapa hämähäkkieläimiin ei sitä helpota. Ihailtavampina hämähäkkimäiset ominaisuudet näyttäytyvät Hämähäkkimiehen (Spider Man) hahmossa.
Hämähäkkieläimiin (Arachnida) luetaan hämähäkkien ja lukkien lisäksi punkit, valeskorpionit, skorpionit, arolukit, siimaskorpionit, skorpionilukit, huppuhämähäkit, suomenkielistä nimeä vailla oleva Schizomida sekä viisi tunnettua fossiilista lahkoa. Suomessa näistä tavataan neljän ensiksi mainitun lahkon edustajia. Hämähäkkieläimet kuuluvat niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon.
Näiden joukossa on pistäviä, enemmän tai vähemmän vaarallisia ja tappavankin myrkyllisiä lajeja. Hämähäkeistä esimerkiksi pahamaineiset mustalesket erittävät hermomyrkkyä, jonka tarkoituksena on, samoin kuin muilla hämähäkeillä, saaliin lamauttaminen. Myrkynvalmistuksen lisäksi niillä on muitakin taitoja; ne tekevät erittäin taidokasta seittiä. Skorpioneilla on myrkkypistin, ja kaikki lajit ovat myrkyllisiä. Hengenvaaralliset lajit viihtyvät pääosin Eurooppaa lämpimämmillä alueilla.
Suomen luonnossa elävän vesihämähäkin purema vastaa ampiaisen pistoa, mutta yleensä kotoisista hämähäkkieläimistä ei ole ihmisen myrkyttäjiksi. Tautien välittäjinä muutamat kumminkin toimivat. Punkkien välittämä puutiaisaivokuume ja borrelioosi ovat tunnettuja vitsauksia. Niitä levittävien punkkien esiintymisalue Suomessa on jatkuvasti laajentunut.
Suomessa on tavattu noin 650 hämähäkkien (Araneae) lajia, kun koko maailmassa niitä tunnetaan yli 40 000. Punkkeja (Acari) voi olla maailmassa enemmänkin, mutta niitä tunnetaan huonommin; yli 20 000 lajia tiedetään. Pienimmät lajit eivät näy paljain silmin.
Hämähäkkieläinten arvellaan olevan ensimmäinen eläinryhmä, joka evoluution saatossa siirtyi vedestä kuivalle maalle. Ekosysteemeissä niillä on laaja kirjo erilaisia rooleja petoina, saaliina, loisina ja väli-isäntinä verkostojen eri tasoilla. Niiden erilaisissa elintavoissa riittää tarkasteltavaa. Hämähäkkien seitit huippuominaisuuksineen ovat alkaneet materiaaleina kiinnostaa tutkijoita.
Joensuun kampuskirjaston hyllyluokituksessa hämähäkkieläimille ei ole omaa hyllypaikkaa, vaan kirjat löytyvät niveljalkaisten hyllystä (P 595 kolmannen kerroksen salissa 3B), missä asustavat yhdessä hyönteiskirjojen kanssa.
Teosten kielivalikoima on laaja. Kirjallisuutta on araknologian harrastajille, hämähäkkieläimiä lemmikkeinä kasvattaville ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Suurin osa kirjoista on lainattavissa, ja harrastajat muilla paikkakunnilla voivat halutessaan tilata niitä kaukolainaksi lähikirjastojensa välityksellä.
Osa hämähäkkieläinkirjoista on nyt esillä Joensuun kampuskirjaston näyttelyssä toukokuun ajan. Sen jälkeen ne vaeltavat nähtäviksi Kuopion kampuskirjastoon. Myös näyttelykirjoja voi ottaa lainaksi.
Merja Kauppinen Tietoasiantuntija 
Arachnids – Book Exhibition at the Joensuu Campus Library in May
The UEF Library has got a donation, which contains nearly 300 books concerning spiders and other arachnids. There are books on more than ten languages.
Most of the books on the exhibition can be borrowed at the Library’s Customer Service Desk.
