Open Access -kirjat UEF-Primossa | Open Access books in UEF Primo

(Please, scroll down to read in English.)

Oletko miettinyt miten avoimesti saatavilla olevat eli Open Access -kirjat tulevat näkyviin UEF-Primoon? Tai paljonko UEF-Primo pitää sisällään näitä OA-kirjoja? Tässä blogikirjoituksessa kurkistetaan OA-kirjojen taustalla lymyäviin kokoelmiin ja niiden sisältöihin.

Mistä OA-kirjat tupsahtavat UEF-Primoon?

Suurin osa UEF-Primosta löytyvistä OA-kirjoista on peräisin kirjastojärjestelmätoimittajamme Ex Libriksen niin sanotuista Community Zone -kokoelmista. Kokoelmia on sekä maksullisille että avoimesti saatavilla oleville aineistoille. OA-kirjakokoelmia on UEFissa aktivoitu Primoon löydettäviksi karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia: kustantajakohtaisia kokoelmia ja eri kustantajien OA-kirjoja kokoavia kokoelmia.

UEF-Primossa kunkin teoksen kohdalla voit nähdä, mistä kokoelmasta kirja on peräisin. Nimekkeen taustalla olevat kokoelmat näkyvät listauksena ”Näytä verkossa – Itä-Suomen yliopiston e-aineisto” -otsikon alla. Kuvan 1 kirja löytyy siis sekä DOABin, JSTORin että OAPENin kokoelmien kautta. Jokaisen kokoelman nimi muodostaa myös linkin itse aineistoon kyseisessä palvelussa.

Kuva UEF-Primon tietuenäkymästä: kirjan kansikuva, linkit kirjaan DOABissa, JSTORissa ja OAPENissa.
Kuva 1. OA-kirjan tietuenäkymä UEF-Primossa.

OA-kirjapalvelut

Suurin osa UEF-Primosta löytyvistä OA-kirjoista on peräisin kahdesta suurimmasta monitieteisestä OA-kirjapalvelusta: DOABista (Directory of Open Access Books) ja OAPENista (Open Access Publishing in European Networks). OAPEN toimii OA-kirjojen tallennusalustana, kun taas DOAB kokoaa yhteen eri alustoilla tallennettuja OA-kirjoja. Lähes kaikki OAPENista löytyvät kirjat löytyvät myös DOABista, mutta koska eroavaisuuksiakin näiden kokoelmien väliltä löytyy, meille on aktivoitu molemmat palvelut. Molemmista palveluista löytyy myös suurin osa kustantajien omien OA-kirjakokoelmien nimekkeistä. DOABin kautta löytyy UEF-Primosta tällä hetkellä noin 33 540 nimekettä ja OAPENin kautta reilut 20 200 kirjaa.

Suurimpien OA-kirjapalveluiden lisäksi UEF-Primosta löytyy myös CEEOLin (Central and Eastern European Online Library), JSTORin (Journal Storage) sekä Project Gutenbergin OA-nimekkeet. CEEOL (noin 1 200 nimekettä) ja JSTOR (yli 6 700 kirjaa) keskittyvät pääosin yhteiskuntatieteellisiin ja humanistisiin julkaisuihin. CEEOL on toimintatavaltaan poikkeus muihin UEF-Primosta löytyviin OA-kokoelmiin, sillä se edellyttää käyttäjältä ilmaisen rekisteröitymisen ja kirjautumisen palveluun.

Project Gutenberg on vapaaehtoistyöllä toimiva digitointi- ja arkistointiprojekti, jonka kautta löytyy lähinnä teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat jo rauenneet. Project Gutenbergin nimekkeet löytyvät UEF-Primosta ainoastaan kansainvälisten artikkelien, e-aineistojen ja kaikki hakuryhmät sisältävistä hauista, kun taas muiden OA-kirjakokoelmien nimekkeet löytyvät parhaiten Kirjaston kokoelmat -, Elektroniset aineistot – ja Kaikki-hauista.

Kustantajien OA-kirjakokoelmat

Eri kustantajien OA-kirjoja yhteen kokoavien palvelujen lisäksi kirjastojärjestelmäämme on aktivoitu myös kustantajien omia avoimesti saatavilla olevia kirjoja sisältäviä kokoelmia.

Humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille keskittyneitä kokoelmia löytyy Bloomsburyltä (257 nimekettä), Brilliltä (636 nimekettä), Cambridge University Pressiltä (169 nimekettä), Tennesseen yliopiston Newfound Pressiltä (48 nimekettä), Open Book Publisherilta (275 nimekettä), Oxford University Pressiltä (178 nimekettä) sekä University of Michigan Pressiltä (270 nimekettä). Mainittakoon, että UEF tukee näistä voittoa tavoittelematonta Open Book Publishersia vuosittaisella jäsenmaksulla. Jäsenyyden myötä UEFilaiset saavat alennuksia painettujen kirjojen tilauksista, mahdollisuuden luoda räätälöityjä painoksia, kirjojen kaikki e-versiot maksutta käyttöönsä ja mahdollisuuden ladata kirjat ilman lahjoituspyyntöjä.

Matematiikan ja erityisesti American Mathematical Societyn historiasta kiinnostuneet löytävät AMS:n OA-kirjakokoelmasta seitsemän teosta aiheesta. Monitieteisempiä kokoelmia löytyy taas MIT Pressiltä (228 nimekettä) ja Wageningen Academic Publisherilta (21 nimekettä). Näiden lisäksi viime aikoina UEF-Primoon on lisätty myös YK:n World Water Development Report -sarja.

OA-nimekkeiden määrä on usein kustantajien verkkosivuilla suurempi kuin UEF-Primossa. Tämä johtuu yleensä siitä, etteivät kaikki uusimmat nimekkeet ole vielä ehtineet päivittyä Primon kautta löytyviin kokoelmiin. Joidenkin palveluiden ja kustantajien kohdalla myös osa vanhemmasta aineistosta voi puuttua kokoelmista.

Erikseen luetteloidut OA-kirjat

Aktivoitujen kokoelmien lisäksi UEF-Primosta löytyy myös tietokantaamme yksittäin luetteloituja avoimesti saatavilla olevia kirjoja. Näistä Helsingin yliopiston Helda Open Booksin, Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteisen avoimen julkaisuarkiston Julkarin sekä Itä-Suomen yliopiston oman julkaisuarkiston eRepon sisällöt on koottu omiksi kokoelmikseen. Julkarin ja Heldan kaikkia nimekkeitä ei UEF-Primosta löydä, mutta varsinkin Heldan nimekkeet pyritään saamaan Primoonkin.

Käy myös katsomassa tämän blogikirjoituksen oheen kasattu näyttely OA-kirjoista UEF-Primossa!

Open Access -lukkologo oranssilla pohjalla.

Have you ever wondered how Open Access books appear to UEF Primo? Or how many OA books can you find there? In this post, we’ll look at the collections behind the OA books in UEF Primo.

How do the OA books appear to UEF Primo?

Most of the OA books found in UEF Primo come from the so-called Community Zone collections of our library systems supplier Ex Libris. The collections include both paid for and openly available collections. There are roughly two types of OA book collections that have been activated into Primo at UEF: publisher-specific collections and collections compiling OA books by various publishers.

In UEF Primo, you can see from which collection each book originated from. The collections behind the title appear as a listing under the heading “Online Access – University of Eastern Finland e-resource”. The book in Figure 1 can therefore be found through the collections of DOAB, JSTOR and OAPEN. The name of each collection also forms a link to the material itself on that service.

Picture of the record view in UEF Primo: cover illustration, links to DOAB, JSTOR and OAPEN.
Figure 1. An OA book’s record view in UEF Primo.

Open Access book services

Most of the OA books found in UEF Primo derive from the two largest multidisciplinary OA book services: DOAB (Directory of Open Access Books) and OAPEN (Open Access Publishing in European Networks). OAPEN acts as a storage platform for OA books, while DOAB brings together OA books stored on different platforms. Almost all books found on OAPEN can also be found in DOAB, but since some differences can be found between these collections, both services have been activated for us. Both services also include most of the titles in publishers’ own OA book collections. At UEF Primo, approximately 33,540 titles can be found through DOAB and a good 20,200 books through OAPEN.

In addition to the largest OA book services, UEF Primo also includes the OA titles of CEEOL (Central and Eastern European Online Library), JSTOR (Journal Storage) and Project Gutenberg. CEEOL (about 1,200 titles) and JSTOR (more than 6,700 books) focus mainly on social sciences and humanities. CEEOL is an exception to other OA collections found in UEF Primo, as it requires the user to register and sign up to the service.

Project Gutenberg is a volunteer digitising and archiving project through which you can find mainly works in the public domain (i.e., the copyrights of the work have ceased). Project Gutenberg titles can only be found at UEF Primo in searches containing international articles, e-resources and all search groups, while the titles of other OA book collections are best found from “Library Catalog”, “All e-resources” and “Everything” search scopes.

Open Access book collections by publishers

In addition to services that bring together OA books from various publishers, you can also find OA titles through publishers’ own OA collections activated in UEF Primo.

Collections focused on humanities and social sciences can be found at Bloomsbury (257 titles), Brill (636 titles), Cambridge University Press (169 titles), University of Tennessee’s Newfound Press (48 titles), Open Book Publishers (275 titles), Oxford University Press (178 titles), and University of Michigan Press (270 titles). It is worth mentioning that UEF supports the non-profit Open Book Publishers with an annual membership fee. With the membership, UEFians receive discounts on purchases for printed books, access to all e-editions for free, and the ability to create customised editions and to download books without donation requests.

Those interested in the history of mathematics, and especially the American Mathematical Society, find seven works on the subject in AMS’s OA book collection. More interdisciplinary collections can be found from MIT Press (228 titles) and Wageningen Academic Publisher (21 titles). In addition to these, the UN World Water Development Report series has also been added to UEF Primo.

The number of OA titles is often higher on publishers’ websites than in UEF Primo. This is usually because all the latest titles have not been updated to the collections in Primo. For some services and publishers, some older material may also be missing from collections.

Separately catalogued OA books

In addition to the activated collections, there are also OA books catalogued separately to UEF Primo. Among these, the contents of the University of Helsinki’s Helda Open Books, the Ministry of Social Affairs and Health Administration’s Julkari, and eRepo, the University of Eastern Finland’s own publication archive, have been compiled into their own collections. You can’t find all the titles of Julkari and Helda in UEF Primo yet, but we aim to get at least all Helda’s books available in UEF Primo.

Also, check out the exhibition of OA books in UEF Primo!

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Share

UEFin julkaisutoiminta vuonna 2021 | UEF´s publishing activities in 2021

(Please, scroll down to read a summary in English.)

UEFissa julkaistiin enemmän kuin koskaan 2021

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle kansalliselle tasolle. UEFilaiset olivat mukana tekemässä viime vuonna noin 3800 julkaisua, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kasvua on noin 8,8 % edellisestä vuodesta. Tieteellisten julkaisujen osuus on hieman yli 2400 kappaletta. Samalla yliopiston kansainvälisten julkaisujen määrä kasvoi hieman.

Kaavio julkaisumääristä vuosien 2010 ja 2021 välillä

Vuoden 2021 tieteellisistä vertaisarvioiduista julkaisuista valtaosa on avoimesti saatavilla, kaikkiaan noin 75 %. Jos tarkastellaan vain alkuperäis- ja katsausartikkeleita, on avoimuuden osuus ylittänyt jo 80 % rajan. Kokoomateosartikkelien sekä kokonaisten kirjojen avoin julkaiseminen on osoittautunut haasteellisemmaksi johtuen mm. kustantajien asettamista vaatimuksista.

Tasapaino eri open access -julkaisumallien välillä on viime vuosina ollut muutoksessa. Hybridijulkaiseminen on tilastojen valossa vienyt tilaa maksumuurin takana olevien artikkelien rinnakkaistallentamiselta(rt+). Syynä tähän voisi olla esimerkiksi se, että koronapandemia ja etätyöskentely ovat lisänneet tarvetta saada julkaisut välittömästi avoimeksi. Myös yliopiston maksama julkaisumaksutuki ohjaa tutkijoita julkaisemaan OA- ja hybridilehdissä.

Itä-Suomen yliopiston julkaisujen avoimuuden kehitys

 

Opinnäytteet

Opinnäytteiden avoimuudessa on vuonna 2021 ylitetty 90 %:n avoimuuden taso peräti kahdella laitoksella. Tähän hienoon tavoitteeseen yllettiin sekä sovelletun fysiikan että historia- ja maantieteiden laitoksilla. Yleisellä tasolla avoimuus jatkaa rauhallista kehitystään, vuosittainen avoimuuden nousu on keskimäärin 3–4 prosenttiyksikköä.

Opinnäytteiden avoimuus tiedekunnittain

Väitöskirjoja julkaistiin vuonna 2021 155 kappaletta, joista 139 yliopiston omissa väitöskirjasarjoissa. Vuoden 2021 väitöskirjoista 92 % julkaistiin avoimesti verkossa.

More publications than ever before

A record number of publications were published by UEFians in the year 2021. The number of publications increased by 8,8 percentage points compared to last year, the total of publications being about 3800 publications. Of this 3800, the share of scientific publications was a little over 2400 publications.

Graph of the number of publications in the UEF between 2010 and 2021

The most (75%) of the peer-reviewed publications published in the year 2021 are available as open access publications. If you look only at scientific journal articles and reviews, the open access percentage reaches 80%. The overall percentage of open access publications is lower for example because the publishers pose very strict conditions or simply forbid self-archiving articles in books or articles in compiled works.

The balance between the different ways of achieving open access has been changing lately. Seems that as the self-archiving is in a steady decline, the publishing in hybrid journals is increasing at the same rate. This may be due to the covid-19 pandemic and remote work, which have created a need to have immediate open access to articles instead of various embargo periods. The changes in hybrid publishing may also be a result of the open access support provided by the UEF.

Open access percentages of scientific articles in the UEF between 2019 and 2021

 

Theses

Two departments had the openness level of more than 90%. This achievement was reached at the department of applied physics and at the department of geographical and historical studies. As previous years, the openness of theses continues to increase at the steady rate of 3-4 percentage points per year.

Open Access in theses, grouped by faculties

155 dissertations were published in 2021, 139 of these in the UEF publishing series. 92% of dissertations were published as OA publications.

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services

Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

 

Share

Avoimen julkaisemisen kustannuksista UEFissa | Costs of Open Access publishing in UEF

Please, scroll down to read a summary in English.

Tässä blogikirjoituksessa käsitellään avointa julkaisemista Itä-Suomen yliopistossa kirjoittajamaksujen näkökulmasta. Tarkastelussa on mitä avaamisesta maksetaan, miten maksut jakaantuvat yliopiston sisällä ja millaisia eroja kustantajien väliltä löytyy. Yhteenveto kirjoittajamaksukuluista ja niiden jakautumisesta käsittää vain maksut artikkeleista. Blogin loppuosassa käsitellään myös laajemmin avoimen julkaisemisen kustannuksia osana perinteistä aineistohankintaa.

Itä-Suomen yliopiston kirjasto aloitti vuoden 2019 alusta yliopiston kautta maksettujen kirjoittajamaksujen seurannan yhdessä talouspalveluiden kanssa (ks. Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 12.2.2020 ja Kirjoittajamaksut 2020 5.3.2021).  Aiempien vuosien tietojen tapaan myös viime vuoden kirjoittajamaksudata on viety Bielefeldin yliopiston hallinnoimaan OpenAPC-palveluun.

Rinnakkaistallentamista avoimena julkaisemisena käsitellään kirjaston myöhemmässä blogissa keväällä.

Mitä vuonna 2021 maksettiin ja kenelle?

Kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2021 yhteensä 398 775 eurolla. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,1 %, absoluuttisesti kasvua oli 19 390 euroa. Kasvu oli maltillisempaa verrattuna vuosien 2019 ja 2020 eroon, jolloin kulut kasvoivat lähes 30 %. Vuoden 2021 kuluista 46 % (182 103 €) maksettiin täydentävästä rahoituksesta ja 54 % (216 672 €) perusrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen osuus laski vuoteen 2020 verrattuna 16 prosenttiyksikköä.

Kirjoittajamaksuista 78 % (311 055 €) maksettiin Gold OA -julkaisuille ja 22 % (87 720 €) hybridijulkaisuille (ks. avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Edelliseen vuoteen verrattuna Gold OA -julkaisukanavien osuus nousi peräti 20 prosenttiyksikköä. Avoimen julkaisemisen maksuja maksettiin yhteensä 231 artikkelista, joten kirjoittajamaksujen keskihinnaksi Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2021 tuli noin 1726 euroa. Keskihinta laski 2,3 % vuoteen 2020 verrattuna.

Kaaviossa 1 esitellään kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain vuonna 2021. Eniten maksuja maksettiin edelleen terveystieteiden tiedekunnassa, yhteensä 166 925 eurolla. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan suhteellinen osuus kirjoittajamaksuista laski kolmella prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna, vuonna 2020 kirjoittajamaksuja maksettiin tiedekunnassa 148 164 eurolla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa maksuja maksettiin 36 471 eurolla. Summa pieneni edelliseen vuoteen verrattuna reilut 13 000 euroa. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulut nousivat vuoteen 2020 verrattuna 80 prosentilla 18 350 euroon.

Piirakkakaavio: filosofinen tiedekunta 5 %, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta 37 %, terveystieteiden tiedekunta 49 %, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta 9 %. | Pie chart: philosophical faculty 5 %, faculty of science and forestry 37 %, faculty of health sciences 49 %, faculty of social sciences and business studies 9 %.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2021 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2021 (%).

Kaaviossa 2 on havainnollistettu kirjoittajamaksukulujen kehitystä tiedekunnittain vuosien 2019 ja 2021 välillä. Kulujen kasvu on jatkunut terveystieteiden tiedekunnassa ja yliopistossa kokonaisuudessaan, mutta taittunut hienoiseen laskuun luonnontieteiden ja metsätieteiden sekä yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnissa. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulujen hurjalta kuulostava prosentuaalinen kasvu näkyy tässä taulukossa paremmin kontekstissaan – summa palasi reilun 8000 euron nousulla vuoden 2019 tasolle.

Kaavio: filosofinen tiedekunta vuonna 2019 18797 euroa, vuonna 2020 10175 euroa, vuonna 2021 18350 euroa, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta vuonna 2019 104241 euroa, vuonna 2020 152342 euroa, vuonna 2021 148164 euroa, terveystieteiden tiedekunta vuonna 2019 132441 euroa, vuonna 2020 166925 euroa, vuonna 2021 195790 euroa, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta vuonna 2019 41605 euroa, vuonna 2020 49943 euroa, vuonna 2021 36471 euroa, kaikki vuonna 2019 279083 euroa, vuonna 2020 379385 euroa, vuonna 2021 398775 euroa. | Diagram: philosophical faculty 18797 euros in year 2019, 10175 euros in year 2020, 18350 euros in year 2021, faculty of science and forestry 104241 euros in 2019 152342 euros in year 2020, 148164 euros in year 2021, faculty of health sciences 132442 euros in year 2019, 166925 euros in year 2020, 195790 euros in year 2021, faculty of social sciences and business studies 41605 euros in year 2019, 49943 euros in year 2020, 36471 euros in year 2021, all 279083 euros in year 2019, 379385 euros in year 2020, 398775 euros in year 2021.
Kaavio 2. Kirjoittajamaksukulujen kehitys tiedekunnittain 2019–2021 (€). | Diagram 2. Development of paid APCs by faculties between 2019–2021 (€).

Kaaviossa 3 vertaillaan täydentävästä rahoituksesta ja perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrää tiedekunnittain. Edellisen vuoden lukuihin verrattuna perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus on kasvanut jokaisessa tiedekunnassa. Täydentävästä rahoituksesta maksettujen maksujen osuus on yli puolet (54 %) vain terveystieteiden tiedekunnassa. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus oli noussut kymmenen prosenttiyksikköä 55 prosenttiin. Samoin perusrahasta maksettujen maksujen osuus oli noussut yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 53 prosentista 71 prosenttiin. Filosofisessa tiedekunnassa kaikki vuoden 2021 kirjoittajamaksut maksettiin perusrahoituksesta.

Kaavio: filosofinen tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 18350 euroa, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 81707 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 66456 euroa, terveystieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 90614 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 105176 euroa, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 26000 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 10470 euroa. | Diagram: philosophical faculty: basic funding 18350 euros, faculty of science and forestry: basic funding 81707 euros, external funding 66456 euros, faculty of health sciences: basic funding 90614 euros, external funding 105176 euros, faculty of social sciences and business studies: basic funding 26000 euros, external funding 10470 euros.
Kaavio 3. Perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetut kirjoittajamaksut tiedekunnittain 2021 (€). | Diagram 3. APCs paid from basic and external funding by faculties in 2021 (€).

Vuoden 2021 kirjoittajamaksujen jakautuminen kustantajittain on nähtävissä kaaviossa 4. Eniten Itä-Suomen yliopistosta kirjoittajamaksuja keränneeksi kustantajaksi nousi MDPI lähes neljänneksen osuudellaan. Kasvu oli huomattavaa vuoden 2020 alle 15 % osuudesta. Sekä Springer Naturen että Elsevierin osuudet laskivat muutamalla prosenttiyksiköllä. Kuuden kärkeen laskuttajista kiilasivat myös Frontiers, Copernicus ja Wiley-Blackwell. Kuudesta eniten laskuttaneista kustantajista Copernicus, Frontiers ja MDPI julkaisevat ainoastaan kokonaan avoimia Full OA -lehtiä. Myös kaikki Springer Naturelle maksetut kirjoittajamaksut kohdistuivat Full OA -lehtiin.

Kaavio: Copernicus GmbH 3,2 %, Elsevier 10,4 %, Frontiers 6,1 %, MDPI 24,5 %, Springer Nature 17,1 %, Wiley-Blackwell 3,7 %, muut 35,0 %. | Diagram: Copernicus GmbH 3,2 %, Elsevier 10,4 %, Frontiers 6,1 %, MDPI 24,5 %, Springer Nature 17,1 %, Wiley-Blackwell 3,7 %, others 35,0 %.
Kaavio 4. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain 2021 (%). | Diagram 4. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2021 (%).

On syytä korostaa, että maksetut kirjoittajamaksut eivät anna koko kuvaa avoimen julkaisemisen kustannuksista tai niiden jakautumisesta kustantajittain. Suuressa roolissa ovat myös avoimen julkaisemisen sopimukset, joiden nojalla kirjoittajamaksuista voidaan saada alennus, tai artikkelit voidaan julkaista avoimina ilman erillistä kirjoittajamaksua. Esimerkiksi Elsevierin kohdalla laskuun on vaikuttanut hybridilehtien kirjoittajamaksuedun vaihtuminen 50 % alennuksesta maksuttomaan avoimeen julkaisemiseen vuoden 2021 alusta. Myös Springer Naturen ja Wiley-Blackwellin osuuksiin suorista kirjoittajamaksukuluista vaikuttavat kustantajien kanssa solmitut sopimukset. Lisäksi edellisenä vuonna viidennellä sijalla ollut Oxford University Press tippui listalta vuoden 2021 kirjoittajamaksuedun tultua voimaan.

Seurannassa näkymättömät kulut

Kustantajille artikkelikohtaisesti maksetut kirjoittajamaksut ovat vain osa avoimen julkaisemisen tuen kustannuksia. Yhä suurempi osa avoimen julkaisemisen kustannuksista koostuu FinElibin kustantajien kanssa solmimista transformatiivisista sopimuksista. Näissä sopimuksissa kustantajalle maksetaan perinteisen aineistolisenssin eli lukuoikeuden ohella myös julkaisemisesta. Etu on yleensä alennus kirjoittajamaksusta tai mahdollisuus artikkelin avoimeen julkaisemiseen ilman erillistä kirjoittajamaksua. Vertailukelpoista tietoa näiden sopimusten kautta maksettavista kirjoittajamaksuista ei voi saada, koska kaikissa sopimuksissa ei eritellä sitä, mikä on julkaisemisen osuus kokonaishinnasta. Niissä sopimuksissa, missä lukemisen ja julkaisemisen kustannukset on ilmoitettu eriteltynä, on julkaisemisen osuus yhteensä noin 64 % kokonaishinnasta. Huomion arvoista myös on, että näiden transformatiivisten sopimusten kautta julkaistiin avoimena yli 400 artikkelia, kun kirjoittajamaksuja maksettiin viime vuonna 231 artikkelista. UEFin käytössä olevat kirjoittajamaksuedut löytyvät yliopiston avoimen julkaisemisen sivuilta.

Monografioiden ja kokoomateosten BPC-maksatus (book processing charge) on vielä vähäistä artikkeleiden kirjoittajamaksuihin verrattuna. Vuonna 2021 niitä maksettiin talousseurannan kautta noin 22 000 eurolla. Lisäksi UEF on jäsenenä tai maksaa tukimaksuja avoimen julkaisemisen kustantajille ja yhteisöille (mm. PLOS, Open Book Publishers, DOAJ, DOAB). Näitä maksuja kertyi yhteensä noin 13 000 euroa. Myös näistä jäsenyyksistä löytyy lisätietoja kirjaston avoimen julkaisemisen sivuilta.

UEF siis panostaa avoimeen tieteeseen ja julkaisemiseen osana perinteistä aineistohankintaa jo varsin paljon. FinELibin transformatiivisten sopimusten tavoitteena on, että sopimuksissa siirrytään kokonaan lukemisen maksamisesta julkaisemisen maksamiseen. Tätä työtä tehdään suurien kansainvälisten, kaupallisten tiedekustantajien kanssa. Melko varmaa on, että kaupalliset kustantajat eivät tule luopumaan niistä taloudellisista voitoista, joita he ovat voineet saada perinteisessä tieteellisessä kustantamisessa, ja tämä tulee näkymään korkeina kirjoittajamaksuina. Mihin suuntaan avoin julkaiseminen tulee kehittymään, laajeneeko esimerkiksi rinnakkaistallentaminen ja kasvavatko tiedeyhteisöjen piirissä syntyneet avoimen julkaisemisen yhteisöt ja kustantamot todellisiksi vaihtoehdoiksi ja väyliksi tieteellisessä julkaisemisessa? Tämän ratkaisee pitkälti se, mihin suuntaan tieteellinen meritoituminen tulee kehittymään.

Briefly in English

How much did UEF spend on article processing charges (APCs) in 2021? How are the APC costs distributed among the faculties or publishers? This blog answers these questions and a few more. The blog will also address the issue of Open Access publishing costs as a part of the traditional library material acquisition costs.

The University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services started monitoring the article processing charges (APCs) paid by the university in 2019 (see Article processing charges in UEF 2019 and Article processing charges 2020). The monitoring has continued since and it is time to take a look at the 2021 expenses.

The UEF’s APC data is also available at the OpenAPC service though it doesn’t completely match with the university’s own monitoring. This is due to the restrictions of the OpenAPC’s data schema and the fact that the data in OpenAPC is based on library’s monitoring, when the numbers on this blog are based on Financial Services’ accounts.

The total sum of APCs paid by the UEF in the year 2021 was €398,775. The costs grew by 5.1 % compared with the 2020 expenses. 46 % of last year’s sum was paid from external funding and 54 % from university’s basic funding. 78 % of the charges were paid to Gold Open Access publications and 22 % were paid to hybrid publications. APCs were paid for 231 articles, so the average charge per article was about €1,726. The average charge decreased 2.3 % from the previous year.

Diagram 1 (above) shows the APC distribution among faculties. The development of paid APCs can be seen on diagram 2. On diagram 3 one can see the share of APCs paid from basic funding in blue and APCs paid from external funding in orange. The share of basic funding has increased in all faculties. Diagram 4 shows the distribution of APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

In addition to the charges per article paid to the publishers, the library also pays varying amounts of Open Access fees in licence agreements. These agreements vary so much in their terms and conditions that they cannot be directly compared. What can be said is that in the agreements that distinguish between the costs of reading and publishing, the publishing costs are roughly 64 % of the total sum. It is also worth noting that the effect of these agreements on UEF’s open publishing is not insignificant. For example, APCs were paid for 231 articles in 2021, but over 400 articles were published in Open Access via these agreements. This naturally has an effect also on the distribution of APCs with the publishers. For example, UEF has an Open Access agreement with three (Elsevier, Springer Nature and Wiley-Blackwell) of the six publishers in diagram 4. If we didn’t have the agreements with these publishers, the distribution of the costs would certainly look very different. The APC benefits for Open Access publishing gained by these agreements can be found at university’s open publishing web page.

Book processing charges (BPC) that are paid for publishing books or book chapters in Open Access are still relatively minor in comparison with APCs in UEF. BPCs were paid for approximately €22,000 in 2021. In addition to APCs and BPCs UEF also contributed to different Open Access publishing programmes with some €13,000 last year. The list of these programmes can also be found at university’s open publishing web page.

In conclusion, UEF is already investing considerably in Open Science and Open Access publishing through library material acquisition. The transformative Open Access agreements aim for agreements in which organizations pay for publishing, and not for reading. The other parties in these deals are commercial publishers, who naturally aim for financial profit whether it is from read-only and transformative agreements or APCs and BPCs. It will be interesting to see in which direction the Open Access publishing is headed for. Will self-archiving become a more important part of the publishing? Or will the scientific communities’ own publishing platforms and different kinds of diamond/platinum OA journals and platforms take a bigger role? Much depends also on how the scientific merit system develops in the future.

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of Services
Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Share