UEFin julkaisutoiminta vuonna 2020 | UEF’s publishing activities in 2020

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Avoimuusaste on noussut vuosien 2018-2020 aikana 12,3 prosenttiyksikköä, ollen vuonna 2020 71,9 prosenttia.
Kaavio avoimuuden kehityksestä kokonaisuutena sekä eroteltuna eri avoimuustapojen mukaan.

Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle ja laadukkaalle tasolle. UEFissa kirjoitetaan vuosittain noin 3500 julkaisua, joista tieteellisten julkaisujen osuus viime vuonna oli hieman yli 2400. Vuoden 2020 julkaisuista valtaosa on avoimesti saatavilla. Samalla yliopiston kansainvälisten julkaisujen määrä kasvoi hieman.

Avointen tieteellisten julkaisujen osuus kasvoi jo yli 70 %:n. Avoimen julkaisemisen osuus on edelleen noussut noin 6 prosenttiyksikön vuositahtia. Nousu selittyy pääosin maksullisen OA-julkaisemisen, siis Golden OA-julkaisemisen ja hybridijulkaisemisen kasvulla. Maksumuurin takana olevien artikkelin rinnakkaistallennusten määrät ovat sen sijaan ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla viime vuoteen verrattuna, hieman yli 400 artikkelissa. Lisäksi on tehty takautuvaa tallennusta, joka on nostanut esimerkiksi vuoden 2019 rinnakkaistallennuslukuja 16 prosenttia vuoden takaisesta lukemasta.

Opinnäytteet

Avoimuus näkyy myös opinnäytetöissä. Niiden avoimuusprosentti nousee rauhallisemmin, vuoden 2019 (59,7 %) ja vuoden 2020 (63,6 %) välinen nousu on 3,6 prosenttiyksikköä.

Pro gradujen avoimuusaste on noussut vuosina 2018-2020 6,6 prosenttiyksikköä, ollen vuonna 2020 63,3 prosenttia.
Kaavio pro gradu -tasoisten opinnäytetöiden avoimuuden kehityksestä vuosina 2018-2020.

Väitöskirjoja julkaistiin vuonna 2020 170 kappaletta, joista 152 kappaletta yliopiston omissa väitöskirjasarjoissa. Väitöskirjojen avoin saatavuus on hyvien julkaisukäytänteiden sekä prosessien myötä edellisvuosien tapaan varsin kattavaa toimintaa: vuonna 2020 94 % väitöskirjoista julkaistaan avoimesti verkossa.

UEFin avoimia sarjajulkaisuja ja opinnäytteitä tarjonnut UEF Electronic Publications -verkkopalvelu lakkautettiin ja aineistot siirrettiin osaksi UEF eRepoa. Siirrolla saatiin julkaisuille modernimpi käyttöympäristö parempine hakuominaisuuksineen sekä teknisine ominaisuuksineen.

Briefly in English

The publishing activities of the University of Eastern Finland are on a good level. Like the previous years, about 3,500 publications are written at the UEF, and the number of scientific publications among them was slightly above 2,400 last year. Most of the publications are available as open-access materials.

Open access percent has risen from 59.6 percent to 71.9 percent during 2018-2020.
Open access development as a whole and separated by different open access routes.

Open access continues to increase at a steady rate of about 6 percentage points per year. Last year pushed the open access percentage above 70%. This is mostly due to increases in Golden OA and hybrid-model publications. The level of self-archived publications remains at the same levels as previous years, about 400 articles that otherwise would have been behind a paywall, were opened.

Theses

Thesis open access has risen from 56.7 percent to 63.3 percent.
Open access development of masters’ theses during 2018-2020.

Also masters theses show a moderate increase in the openness percentages.

170 dissertations were published in 2020, 152 of these in the UEF publishing series. Well crafted policies and processes made it possible that open access dissertations are a normal procedure, 94% of the dissertations are published as OA publications.

Also, the online repository UEF Electronic Publications was shut down and the contained material was transferred to UEF eRepo. With this change, the university theses are now published in a modern repository with better search possibilities and technical capabilities.

 

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Kerro, kerro luokitus, mik’ on näistä parahin? | Level, level on the wall, which is the fairest of them all?

(Please, scroll down to read a in English.)

Julkaisufoorumi (JUFO) on Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallinnoima tieteellisen julkaisemisen luokitusjärjestelmä. Luokituksia tekevät 23 tieteenalakohtaista JUFO-paneelia, joissa on mukana tieteen- ja tutkimusalan/tutkimus- ja julkaisutyön asiantuntijoita. JUFO:ssa julkaisukanavat luokitellaan kolmeen eri luokkaan (tasot 1, 2 ja 3) perustuen asiantuntijapaneeleiden arviointiin julkaisukanavan laadusta. Taso 0 kertoo, ettei julkaisukanava vielä täytä jotakin tason 1 kriteereistä, eikä siten ole mikään erityinen status.

Julkaisufoorumiluokitus on tarkoitettu suurten julkaisumäärien keskimääräisen laadun arviointiin, eikä sitä tule käyttää yksikkö- tai tutkijantason arviointiin tutkimusmetriikan vastuullisen käytön ohjeistuksen mukaisesti.

Tässä muutamia yleisimpiä kirjastosta kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia JUFO-luokituksesta:

Mitä JUFO sisältää?

JUFO:ssa on listattuna ja luokiteltuna tieteellisiä julkaisukanavia, joissa suomalaiset korkeakoulut ovat julkaisseet. Julkaisukanava voi olla lehti tai sarja, kustantaja tai konferenssi.

Tieteellisellä julkaisukanavalla tulee olla toimituskunta sekä vertaisarviointipolitiikka, ja julkaisukanavan tulee olla erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen.

Kuinka JUFO-tasot määritellään?

Tasojen 1-3 julkaisujen tulee olla vertaisarvioituja ja tieteellisiä julkaisukanavia. Taso 1 on tieteellisen julkaisemisen “perustaso”, johon suurin osa julkaisukanavista sijoittuu. Tasot 2 ja 3 panelistit ovat arvioineet keskimääräistä korkeatasoisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Näillä tasoilla on tietyt kiintiöt perustuen julkaisuvolyymiin.

Taso 0 sisältää julkaisukanavia, jotka eivät täytä tasojen 1-3 kriteereitä sekä uusia julkaisukanavia, joita ei ole vielä arvioitu. Lisää ja tarkemmin luokitusten perusteista löydät täältä.

Mihin JUFO-tasoja Itä-Suomen yliopistossa käytetään?

Itä-Suomen yliopiston julkaisut rekisteröidään SoleCRIS-tietokantaan ja raportoidaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriölle. Jokainen julkaisu saa JUFO-tason julkaisukanavansa eli joko lehden, kirjakustantajan tai konferenssin mukaan. Yliopiston valtiolta saama rahoitus perustuu osittain julkaisujen määrään ja julkaisujen JUFO-tasoihin. Kukin julkaisu saa JUFO-tasonsa julkaisuraportoinnin yhteydessä automaattisesti rajapintojen avulla, eli niitä ei manuaalisesti julkaisuille tallenneta.

Miten JUFO vaikuttaa julkaisumaksujen tukemiseen?

Itä-Suomen yliopisto tukee Open Access –julkaisumaksujen (APC-maksut) korvaamista, mikäli tutkimuksen rahoittaja ei hyväksy julkaisumaksuja hankkeen kustannuksiksi. Tuki koskee JUFO-luokkiin 2 ja 3 kuuluvien julkaisukanavien kustannuksia. Tuki ei koske Open Access –julkaisumaksuja tilausmaksullisiin julkaisukanaviin, joissa julkaisu saatetaan avoimeksi erillisellä maksulla (ns. Hybridi-julkaiseminen). Tiedekunnilla voi olla näistä poikkeavia ohjeistuksia, löydät lisää tietoa täältä.

Mistä löydän julkaisukanavien JUFO-tasot?

JUFO-portaalista

Haka-tunnuksella kirjautumalla saa tarkempia tietoja.

Olen julkaissut samassa lehdessä useamman kerran, mutta julkaisuilla on eri JUFO-tasot. Miksi?

Täydennysarviointeja tehdään jatkuvasti. Niissä tason 1 julkaisuja voidaan laskea tasolle 0 tai nostaa 0-tason lehtiä 1-tasolle. Niissä mukaan voidaan ottaa myös kokonaan uusia julkaisukanavia. Tasoja 2 ja 3 panelistit arvioivat vain neljän vuoden välein tehtävissä kaikkia julkaisukanavia koskevassa laajassa uudelleenarvioinnissa. Julkaisun JUFO-taso määräytyy siis julkaisuvuoden perusteella ja virallistuu, kun OKM:n vuosittainen julkaisutiedonkeruu vahvistetaan loppukeväästä.

Miksi jokin lehti ei ole JUFO:ssa?

Ks. edellinen vastaus. Saattaa olla, ettei kukaan ole vielä ehdottanut lehteä lisättäväksi Julkaisufoorumiin ja/tai siinä ei ole vielä ilmestynyt suomalaisten tutkijoiden julkaisuja, jotta lehti olisi päätynyt JUFO-arviointiin. Tyhjä JUFO-taso kertoo, että julkaisukanava on arvioitavana.

Mihin tutkija voi käyttää JUFO-luokitusta?

JUFO:n avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisukanavia, jotka ovat tieteenalan asiantuntijoiden arvioimia. JUFO-tasoa voi käyttää yhtenä kriteerinä julkaisukanavan valinnassa.

logo and text

Publication Forum (JUFO) is a classification system for scientific publications managed by the Federation of Finnish Learned Societies. The classifications are drafted by 23 discipline-specific JUFO panels with experts in publishing and research in the specific scientific and research disciplines. In JUFO, publication channels are classified into three classes (levels 1, 2 and 3) based on a quality rating provided by the expert panels. Level 0 indicates that the publication channel does not yet meet some of the criteria of level 1, meaning that 0 is not a status as such.

The publication forum classification is intended for evaluating the average quality of large volumes of publications. It should not be used for evaluating individual units or researchers in accordance with the instructions concerning the responsible use of research metrics.

Below are some of the most frequently asked questions and answers on the JUFO classification.

What does JUFO contain?

JUFO lists and classifies scientific publication channels with publications by Finnish institutes of higher education. A publication channel may be a journal or series, publisher or conference.

A scientific publication channel must have editorial staff as well as a peer-review practice, and the channel must specialise in publishing scientific research results.

How are JUFO levels determined?

Publications on levels 1–3 must be peer-reviewed and scientific. Level 1 is the basic level of scientific publishing, which most of the channels are on. Panellists have evaluated levels 2 and 3 to be of higher than average quality and have an above-average impact. These levels have certain publication volume quotas.

Level 0 contains publication channels that do not meet the criteria of levels 1–3 as well as new publication channels that have not been classified yet.
For further and more detailed information on classification grounds, please visit Classification criteria.

What are JUFO levels used for at the University of Eastern Finland?

Publications by the University of Eastern Finland are registered in the SoleCRIS database and reported to the Ministry of Education and Culture each year. Each publication is provided with a JUFO level based on its publication channel, i.e. a journal, book publisher or conference. Government funding allocated to the university is in part based on the number of publications and the JUFO levels of the publications. Each publication is assigned its JUFO level automatically in connection with publication reporting with the help of interfaces, meaning that levels are not recorded for publications manually.

How does JUFO influence the payment of article processing charges?

The University of Eastern Finland supports the reimbursement of Open Access article processing charges (APCs) if the funder of the research does not approve processing charges as project costs. The support is applied to costs incurred by publication channels on JUFO levels 2 and 3. The support is not applied to Open Access processing charges for publication channels subject to a subscription fee, in which publications are made open by way of a separate charge (so-called hybrid publication). Faculties may have their own instructions. More information.

Where can I find JUFO levels for publication channels?

In the JUFO portal
You can access more detailed information when signed in using your Haka ID.

I have published in the same journal several times, but the publications are on different JUFO levels. Why is this?

Supplementary evaluation is carried out continually. In it, level 1 publications may be downgraded to level 0, or level 0 journals may be upgraded to level 1. This evaluation process may also include completely new publication channels. Panellists evaluate levels 2 and 3 only every four years in a comprehensive re-evaluation process pertaining to all publication channels. This means that the JUFO level of the publication is determined based on the year of publication and made official when the annual publication data collection of the Ministry of Education and Culture is completed in late spring.

Why are some journals not featured in JUFO?

See the previous answer. It is possible that no one has suggested the journal to be added to the Publication Forum and/or it has not yet featured publications by Finnish researchers, which is a requirement to be eligible for JUFO evaluation. An empty JUFO level indicates that the channel is under review.

How can researchers use the JUFO classification?

You can use JUFO to search for scientific publication channels that are evaluated by experts in the field. JUFO levels may also be used as a criterion in selecting a publication channel.

 

Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Tomi Rosti, tietoasiantuntija |  Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjoittajamaksut 2020 | Article processing charges 2020

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjasto aloitti vuoden 2019 alusta yliopiston kautta maksettujen kirjoittajamaksujen seurannan yhdessä talouspalveluiden kanssa (ks. Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 12.2.2020). Seurannalla pyritään kartoittamaan avoimen julkaisemisen kustannuksia yliopistossamme kustantajille maksettujen kirjoittajamaksujen osalta. Seurantaa on jatkettu viime ja kuluvana vuonna ja nyt on aika luoda katsaus viime vuoden kuluihin.

Vuoden 2019 tietojen tapaan viime vuoden kirjoittajamaksudata on viety myös Bielefeldin yliopiston hallinnoimaan OpenAPC-palveluun. Palvelussa olevat luvut eroavat jonkin verran tässä esitellyistä luvuista, johtuen muun muassa OpenAPC:n rajoituksista. OpenAPC:hen viedyt tiedot perustuvat kirjaston omaan artikkelikohtaiseen seurantataulukkoon, mutta tässä esitellyt luvut pohjaavat taloushallinnon toimittamaan toteutuneeseen kirjanpitoon.

Tulokset 2020

Kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2020 yhteensä 379 385 eurolla. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 29,5 %, absoluuttisesti kasvua oli siis 82 302 euroa. Vuoden 2020 kuluista 62 % (235 781 €) maksettiin täydentävästä rahoituksesta ja 38 % (143 604 €) perusrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen osuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttiyksikköä.

Kirjoittajamaksuista 58 % (218 597 €) maksettiin Gold OA -julkaisuille ja 42 % (160 787 €) hybridijulkaisuille (ks. Avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Suhteelliset osuudet pysyivät jotakuinkin edellisen vuoden tasoilla, Gold OA -julkaisukanavien osuus laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Kirjoittajamaksuja maksettiin yhteensä 215 artikkelista, joten artikkelin avaamisen keskihinnaksi tuli noin 1 765 euroa. Keskihinta nousi 3,9 % vuoteen 2019 verrattuna.

Kaaviossa 1 esitellään kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain vuonna 2020. Eniten maksuja maksettiin edelleen terveystieteiden tiedekunnassa, yhteensä 166 925 eurolla. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta kasvatti suhteellista osuuttaan viisi prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna, kun vuonna 2020 kirjoittajamaksuja maksettiin tiedekunnassa 152 342 eurolla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan suhteellinen osuus säilyi jokseenkin samana 49 943 eurolla. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulut laskivat vuoteen 2019 verrattuna 46 prosentilla 10 175 euroon.

Kaavio kirjoittajamaksujen jakautumisesta tiedekunnittain 2020. Neljä pylvästä: FILO 3, LUMET 40, TERV 44, YHKA 13. Diagram of APC distribution among faculties in 2020.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2020 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2020 (%).

Kaaviossa 2 on havainnollistettu kirjoittajamaksukulujen kehitystä tiedekunnittain vuosien 2019 ja 2020 välillä. Kulujen kasvu on jakautunut suhteellisen tasaisesti tiedekuntien kesken, poikkeuksena jo mainittu filosofisen tiedekunnan kulujen lasku. Filosofisen tiedekunnan osuus kirjoittajamaksukuluista on kuitenkin sen verran pieni, ettei laskun vaikutus kokonaisuuteen ole merkittävä.

Kaavio kirjoittajamaksujen kehityksestä tiedekunnittain 2020. Kaksi pylvästä, vuodet 2019 ja 2020, kutakin tiedekuntaa kohti. Diagram of the development of paid APCs by faculties in 2020.
Kaavio 2. Kirjoittajamaksukulujen kehitys tiedekunnittain 2020 (%). | Diagram 2. Development of paid APCs by faculties in 2020 (%).

Kaaviossa 3 vertaillaan täydentävästä rahoituksesta ja perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrää tiedekunnittain. Vuoden 2019 lukuihin verrattuna merkittävin muutos on tapahtunut terveystieteiden tiedekunnan kohdalla: vuonna 2020 täydentävästä rahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus on noin 75 %, kun edellisenä vuonna osuus oli alle 50 %. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus taas oli noussut 45 prosenttiin vuoden 2019 noin 36 prosentista. Samoin perusrahasta maksettujen maksujen osuus oli noussut yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 29 prosentista 53 prosenttiin. Myös filosofisessa tiedekunnassa reilusti yli puolet kirjoittajamaksuista maksettiin perusrahoituksesta vuonna 2020, kun edellisenä vuonna tilanne oli päinvastainen.

Kaavio perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetuista kirjoittajamaksuista tiedekunnittain 2020. Vuosien 2019 ja 2020 pylväät tiedekunnittain. Luvut myös tekstissä. | Diagram of APCs paid from basic and external funding by faculties in 2020.
Kaavio 3. Perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetut kirjoittajamaksut tiedekunnittain 2020 (€). | Diagram 3. APCs paid from basic and external funding by faculties in 2020 (€).

Vuoden 2020 kirjoittajamaksujen jakautuminen kustantajittain on nähtävissä kaaviossa 4. Springer Nature ja Elsevier säilyivät edelleen suurimpina laskuttajina, joskin Springerin osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttiyksikköä. Eniten osuuttaan kasvatti MDPI nousten 7,5 prosentista miltei 15 prosenttiin. Frontiers Media ja Taylor & Francis putosivat kuuden suurimman kustantajan joukosta vuonna 2020 tehden tilaa Copernicukselle ja Oxford University Pressille. Taylor & Francisin putoamisen listalta selittää pitkälti kesäkuussa 2020 voimaan tullut kirjoittajamaksuetu.

Kaavio maksetuista kirjoittajamaksuista kustantajittain 2020. Seitsemän pylvästä: Copernicus 4,5 %, Elsevier 15,4 &, MDPI 14,6 %, OUP 6,0 %, Springer 20,0 %, Wiley-Blackwell 7,4 %, Muut 32,1 %. Diagram of distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2020.
Kaavio 4. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain 2020 (%). | Diagram 4. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2020 (%).

Seurannassa näkymättömät kulut

Kustantajille artikkelikohtaisesti maksetut kirjoittajamaksut ovat vain osa avoimen julkaisemisen kustannuksia. Yhä suurempi osa avoimen julkaisemisen kustannuksista koostuu niin sanotuista transformatiivisista sopimuksista. Näissä sopimuksissa kustantajalle maksetaan perinteisen aineistolisenssin ohella myös organisaatiokohtaisista kirjoittajamaksueduista. Etu on yleensä alennus kirjoittajamaksusta tai mahdollisuus artikkelin avoimeen julkaisemiseen ilman erillistä kirjoittajamaksua. Vertailukelpoista tietoa näiden sopimusten kautta maksettavista kirjoittajamaksuista ei voi tällä hetkellä saada, koska sopimuskäytännöt vaihtelevat kustantajittain. UEF:in käytössä olevat kirjoittajamaksuedut löytyvät yliopiston avoimen julkaisemisen sivuilta. Varsinkin uusimmista eduista voit lukea lisää myös ensi viikolla kirjaston blogissa.

Avoimien artikkelien lisäksi kirjoittajamaksuja maksettiin vuonna 2020 myös muutamasta avoimena julkaistusta kirjan luvusta. Näitä maksuja (BPC, book processing charge) ei ole huomioitu tässä kirjoituksessa. Avoimen julkaisemisen kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös muun muassa rinnakkaistallentamisen ja kirjoittajamaksuttomien julkaisukanavien kustannukset, kuten esimerkiksi repositioiden ylläpitokustannukset ja työvoimakustannukset.

Briefly in English

The University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services started monitoring the article processing charges (APCs) paid by the university in 2019 (see Article processing charges in UEF 2019). The monitoring has continued since and it is time to take a look at the 2020 expenses.

The total sum of APCs paid by the UEF in the year 2020 was €379,385. The costs grew by 29.5 % compared with the 2019 expenses. 62 % of last year’s sum was paid from external funding and 38 % from university’s basic funding. 58 % of the charges were paid to Gold Open Access publications and 42 % were paid to hybrid publications. APCs were paid for 215 articles, so the average charge per article was about €1,765. The average charge increased 3.9 % from the previous year.

Diagram 1 (above) shows the APC distribution among faculties. The development of paid APCs can be seen on diagram 2. On diagram 3 one can see the share of APCs paid from basic funding in blue and APCs paid from external funding in orange. The share of basic funding has increased in all faculties except for Health Sciences, where the basic funding’s share dropped from 51 % to 25 % in comparison to the previous year. Diagram 4 shows the distribution of APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

In addition to the charges per article paid to the publishers, the library also pays varying amounts of Open Access fees in licence agreements. These agreements vary so much in their terms and conditions that they cannot be directly compared. The APC benefits for Open Access publishing gained by these agreements can be found at university’s open publishing web page. You can also read more about APC benefits on library’s blog next week.

The UEF’s APC data is also available at the OpenAPC service though it doesn’t completely match with the university’s own monitoring. This is due to the restrictions of the OpenAPC’s data schema and the fact that the data in OpenAPC is based on library’s monitoring, when the numbers on this blog are based on Financial Services’ accounts.

Juho Jussila
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen uutisia 1/2021 | Open Science News 1/2021

(Please, scroll down to read in English.)

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos kyllä, lue tämä blogikirjoituksemme.

Uusia ja uudistettuja etuja artikkelien kirjoittajamaksuihin (APC)

Vuoden 2021 alusta on solmittu uusia sopimuksia artikkelien kirjoittajamaksueduista uefilaisille. Kokonaan uusina kustantajina mukaan tulevat Oxford University Press ja De Gruyter. Kummankin kustantajan lehdissä voi julkaista artikkeleita avoimina ilman kirjoittajamaksuja. Muutamien muiden kustantajien kanssa on uusittu vuoden vaihteessa umpeutuneita sopimuksia. Nyt artikkelien avoin julkaiseminen sujuu maksutta Elsevierin lehdissä aiemmin saadun 50 %:n kirjoittajamaksualennuksen sijasta.  Springer Naturen ja Emeraldin lehdissä artikkelien avoin julkaiseminen säilyy maksuttomana edelleen. Tutustu tarkemmin kustantajakohtaisiin ohjeisiin ja lehtivalikoimiin edellä olevista kustantajalinkeistä.

Sopimusneuvottelut jatkuvat edelleen American Chemical Societyn ja IEEE:n kanssa. Näiden kustantajien kirjoittajamaksuohjeet päivitetään UEFin kirjoittajamaksuetujen sivulle sitä mukaa kun neuvottelut on saatu loppuun. Samalta sivuilta löytyvät tiedot myös niiden kustantajien kirjoittajamaksueduista, joiden sopimuskausi on jatkunut yli vuodenvaihteen. Lisätietoja: kirjoittajamaksut@uef.fi

OpenAPC logo

Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot vuodelta 2020 löytyvät nyt OpenAPC-palvelusta

OpenAPC:ssa näkyvät tiedot eivät ole täysin kattavat johtuen palvelun rajoituksista, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan vuoden 2020 kuluista. Lisätietoja viime vuoden kirjoittajamaksuista on luettavissa lähiaikoina kirjaston blogissa.

Työkalu lehtien Plan S -yhteensopivuuden tarkistamiseen

Journal Checker Tool : Plan S Compliance Validator -työkalun avulla tutkijat voivat tarkistaa onko lehden julkaisupolitiikka yhteensopiva Plan S -tavoitteiden kanssa. Työkaluun syötetään tiedot lehdestä, tutkimuksen rahoittajasta ja tutkijan affiliaatiosta. Plan S:n tavoitteena on julkisella ja yksityisellä rahoituksella tuotettujen artikkeleiden välitön ja täysi avoimuus vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä.

Datatuen kehittäminen UEFissa

Kirjasto on saanut rahoitusta datatuen kehittämiseen ja hankkeeseen on palkattu kaksi datahallinnan projektisuunnittelijaa, Manna Satama ja Niina Nurmi. Tavoitteena on kehittää yliopiston datatuen palveluita toimivammaksi palvelukokonaisuudeksi. Hankkeessa palveluprosesseja tullaan testaamaan pilottikohteilla. Hanke kestää yhden vuoden.

Tutkitun tiedon teemavuosi ja avoimuus

Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana käydään keskustelua tieteestä ja tutkimuksesta, johon avoimuuden näkökulmasta nostetaan esiin avoimuuden hinta. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke.

Musta ympyrälogo jossa lukee valkoisella Tutkitun tiedon teemavuosi 2021

Aineiston avaaminen tai anonymisointi? Saalistajajulkaisut? Tutkimuksesta tietokirja? FAIR, HTK, PlanS, ORCID? Yritysyhteistyö? Somedatan käyttö?

Nämä ja lukuisat muut aiheet tutkimuksen koko elinkaarelta löydät Vastuullisen tieteen artikkeleista. Vastuullisen tieteen artikkelit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

Suomi lanseerasi kansallisen EOSC-foorumin

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Suomen akatemia (AKA), Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy lanseerasivat 25.1.2021 kansallisen EOSC-foorumin, joka on tarkoitettu EOSC:n eli eurooppalaisen tiedepilven (European Open Science Cloud) suomalaisille sidosryhmille. Suomen EOSC-foorumin englanninkielinen nimi on the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF) ja ilmoittautuminen jäseneksi on nyt auki. Lue lisää kansallisesta EOSC-foorumista.

Open Research Europe (ORE)

Euroopan komission käynnistämä uusi julkaisualusta tarjoaa Horisontti 2020 -puiteohjelman tuensaajille ja heidän yhteistyökumppaneilleen helpon ja laadukkaan väylän julkaista Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoittamaa tutkimusta ilman kustannuksia ja noudattaen komission avointa saatavuutta koskevia toimintaperiaatteita.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

SSHOC:n tavoitteena on luoda yhteiskuntatieteille ja humanistisille tieteille avoin eurooppalainen pilviekosysteemi.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetun INOS-hankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa korkeakoulujen opetussuunnitelmia kansalaistoiminnan avulla.

Linjaukset ja tutkijan työ

Tieteellisten seurain valtuuskunnan kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki pohtii avoimen tieteen kansallisen linjaustyön suhdetta käytännön tutkimukseen. Lue juttu Avoin tiede -sivustolta.

Avoimen tieteen palkinnonsaajat 2020 haastattelussa

Avointiede.fi -sivustolla julkaistaan vuoden 2020 avoimen tieteen palkinnonsaajien haastatteluja. Sarjassa on ilmestynyt kansallisen avoimen tieteen palkinnon 2020 saaneen yliopistonlehtori Jari Larun (Oulun yliopisto) haastattelu Ei guru, vaan Laru.

Ehdota suomalaisia avoimen oppimisen edistäjiä

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä etsii ehdotuksia, ketkä tai mitkä suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön henkilöt tai projektit ansaitsisivat kansainvälisen Open Education Award for Excellence -palkinnon. Ehdotuksia voi lähettää 19.3.2021 asti.

TSV:n Tiederadio

Keväällä 2021 Tiederadiossa lanseerataan uusi Avoimesti tieteestä -podcast ja julkaistaan uusia jaksoja Tiedekirjan ja Tiedeklubien podcastsarjoista. Kevään podcastien aiheita ovat muun muassa avoimet tutkimusaineistot, kalastus kivikaudella ja tietokirjallisuuden uudet tuulet.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) podcastit löytyvät Tiederadio-kanavalta SoundCloudista. Tulevaisuudessa Tiederadio laajenee myös muille podcastalustoille. TSV on julkaissut Tieteen päivien podcasteja vuodesta 2017 ja Tiedeklubipodcasteja vuodesta 2019. Viime vuoden lopulla lanseerattiin Tiedekirjan podcastsarja ja pian päästään kuulemaan podcasteja myös avoimesta tieteestä.

Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja

  • Iris.ai – valjasta tekoäly käyttöön Open Access -tutkimuksen kartoittamiseen, työpaja 3.3.

    Iris.ai tarjoaa uudenlaisen tavan tieteellisen tiedon löytämiseen. Voit kokeilla tiedonhakua esim. hyvän artikkelin DOI-linkillä tai tiivistelmätekstillä, voit myös itse määritellä tutkimusongelman 300-500 sanalla. Iris.AI auttaa jäsentämään tietoa tutkimusongelman ympärillä ja rakentaa tutkimuskartan yli 100 miljoonan tutkimusartikkelin joukosta. Artikkelit jäsentyvät aihealueittain. Aiheen tarkennusta jatketaan Premium-versiossa. Iris.ai koostuu kahdesta työkalusta: Exploration-työkalu etsii tieteellistä tietoa ja patentteja ja Focus-työkalu organisoi löydettyjä artikkeleita ja luo tarkkoja lukulistoja. Iris.ai hyödyntää tiedonhaussa avoimia tutkimusartikkeleita sisältävää Core-tietokantaa, PatentsView-patenttitietokantaa sekä PubMed-tietokannan sisältöä. Perusversio on kaikille avoin, Premium-version käyttö vaatii palveluun rekisteröitymisen uef.fi, student.uef.fi tai kuh.fi -sähköpostiosoitteella.

    Osallistu maksuttomaan englanninkieliseen koulutukseen: Online-työpaja ke 3.3. klo 11-13 työkalua jo käyttäneille. Vaikket pääsisi paikalle, kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä työpaja tallennetaan ja saat tallenteen myöhemmin sähköpostiisi. Iris.ai-työkalujen käyttöön voi tutustua myös kuukausittain järjestettävissä avoimissa työpajoissa ja Iris.ai Q&A monthly session -tapahtumissa.

  • Fairdata-palvelut TKI-aineistojen hallinnassa, webinaari 11.3.

    CSC:n järjestämässä webinaarissa kerrotaan, miten IDA-säilytyspalvelu, Qvain-kuvailutyökalu ja Etsin-hakupalvelu tekevät aineistostasi löydettävän, saavutettavan, yhteentoimivan ja uudelleenkäytettävän. Webinaarissa opastetaan myös tarkemmin Fairdata-palveluiden käyttöä. Webinaarin Zoom-linkki

  • Etiikan päivä 2021, webinaari ja striimaus 16.3.

    Etiikan päivän 2021 teemana ovat tutkittavan oikeudet. Keskusteluissa käsitellään sekä tutkittavan oikeutta tulla tutkituksi että myös ihmisen oikeutta päättää itse siitä, mitä tietoja haluaa itsestään antaa. Webinaarin järjestää Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) yhteistyössä kansallisten eettisten neuvottelukuntien kanssa. Webinaari järjestetään Zoom-yhteydellä. Ilmoittaudu Etiikan päivään tällä lomakkeella viimeistään 12.3. Zoom-linkki toimitetaan ilmoittautuneille sähköpostitse päivää ennen seminaaria. Seminaaria on myös mahdollista seurata striiminä Tiede-tv-kanavalla (YouTube). Ohjelma striimataan vain ajalta klo 12-14.20 eikä striimin kautta ole mahdollista osallistua keskusteluun. Striimiin seuraaminen ei vaadi ilmoittautumista. Videotallenne jää katsottavaksi 14 vuorokauden ajaksi.

  • Tietoarkisto ja CESSDAn palvelut, webinaari 17.3.

    Mistä löydät eurooppalaisia yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaineistoja? Mitä aputyökaluja CESSDA tarjoaa metadatan tekemiseen? Miten tutkimusaineisto tulisi kuvailla? Maksuton suomenkielinen tilaisuus Tietoarkiston kirjastoyhdyshenkilöille, avoimen tieteen ja tutkimuksen datapalveluverkostolle ja kaikille tutkimusaineistojen tuottajille, hallinnoijille ja säilyttäjille. Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautuminen.

  • Avoimen tieteen kevättyöpaja 18.3.

    Työpajapäivän tarkoituksena on vastata avoimen tieteen asiantuntijaryhmien ja työryhmien tarpeeseen työstää asioita yhdessä. Asiantuntija- ja työryhmien omissa osuuksissa keskitytään käytännön tekemiseen.

  • Mitä tutkimusaineiston avaaminen vaatii? webinaari 25.3.

Helsingin yliopiston datatuki järjestää avoimen webinaarin, jossa neljä suomalaista datapalvelua esittelevät data-arkistojaan ja tarkastelevat tutkimusdatan avaamiseen liittyviä kysymyksiä. Webinaari järjestetään 25.3.2021 klo 13-15 Zoomissa. Päivän ohjelma.

  • Avoimeen oppimiseen ja opetukseen – työkaluja ja hyviä käytäntöjä avointen oppimateriaalien ja etäopetuksen haltuunottoon, webinaari 14.4.

Miten teet opetuksestasi avoimempaa ja saavutettavampaa? Miten otat haltuun etäopetuksen hyvät käytännöt ja avoimet oppimateriaalit sekä hyödynnät niihin liittyviä palveluita? Entä mitä apua opetustyöhön ja avointen oppimateriaalien tekemiseen saat kansallisesti laadittavista suosituksista ja ohjeista? Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän järjestämän verkkotapahtuman kohdeyleisönä ovat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut.
Ohjelma (alustava)
Ilmoittautuminen viimeistään 7.4.

 

Talvi, aurinko kajastaa puiden lomasta. Lumiset puut ja luminen tie. Winter, sun shines behind snowy trees, small snowy road.
Kuva | Photo: Pixabay

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, read this UEF Library blog post.

New and renewed article processing charge (APC) benefits

New agreements concerning benefits for article/author processing charges for UEF researchers have been made since the beginning of 2021. New agreements have been signed with Oxford University Press and De Gruyter. Journals by both publishers publish articles openly without article processing charges. Some agreements that expired at the New Year have been renewed with other publishers. Publishing articles is now free of charge in Elsevier journals instead of the previous 50% discount. OA publishing in Springer Nature and Emerald journal is free of charge as used to. Learn more about publisher-specific instructions and journal collections by clicking the publisher links above.

We are continuing our negotiations with American Chemical Society and IEEE. The article processing charge instructions concerning these publishers will be updated on the UEF APC pages when negotiations are finalised. The same page contains information on the APC benefits by the publishers whose agreement period has continued past the end of the year. Additional information: apcfees@uef.fi

OpenAPC logo

Information on article processing charges at the University of Eastern Finland in 2020 now available in the OpenAPC service

The information displayed in OpenAPC is not exhaustive due to the service’s limitations, but it does provide a good overall picture of the charges paid in 2020. Additional information on last year’s processing charges will be made available on the library blog in the near future.

Tool for checking Plan S compatibility

Researchers can use the Journal Checker Tool: Plan S Compliance Validator to check whether the publication policy of a journal is compliant with the Plan S principles. Researchers only need to enter information of the journal, research funder and researcher affiliation into the tool. Plan S strives at immediate and complete openness of privately and publicly funded articles in peer-reviewed scientific journals.

Developing data support at UEF

The library has received funding for developing data support services, and the project has been able to hire two data management project planners, Manna Satama and Niina Nurmi. The objective is to improve the UEF data support services and create a more functional service entity. The project will test service processes using pilot targets. The project period is one year.

Openness and the Year of Research-Based Knowledge

The 2021 Year of Research-Based Knowledge will see discussions about science and research highlighting the price of openness from the point of view of openness. The themed year is a joint project by the Ministry of Education and Culture, the Academy of Finland and the Federation of Finnish Learned Societies.

Opening up or anonymising material? Predator publications? Studies into non-fiction books? FAIR, good scientific practice, PlanS, ORCID? Corporate cooperation? Using social media data?

You can find these and countless other themes throughout the life cycle of research in the article collection on the Responsible Research website. The Responsible Research articles are part of the Year of Research-Based Knowledge 2021.

Finland launches its national Forum for the EOSC

Finland’s Ministry for Education and Culture (OKM), Academy of Finland (AKA), the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) and CSC – IT Center for Science Ltd. on Monday 25 January 2021 launched the country’s forum for the European Open Science Cloud: the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF). Subscriptions to the Forum are now open. Read more about the EOSC Finnish Forum.

Open Research Europe (ORE)

The new publishing platform established by the European Commission, offering parties funded by the Horizon 2020 Framework Programme and their cooperation partners a convenient, high-quality platform to publish research funded by the Horizon 2020 Programme free of charge and in compliance with the open access policies of the Commission.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

The objective of the SSHOC is to create an open European cloud ecosystem for social sciences and humanities.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

The objective of the INOS project, funded by the European Union Erasmus+ programme, is to modernise the curricula of institutes of higher education through civic activity.

Policies and research work (only in Finnish)

Henriikka Mustajoki, the head of development at the Federation of Finnish Learned Societies, discusses the relationship between national open science policy work and practical research.

The 2020 Open Science Award recipients interviewed (only in Finnish)

Interviews of the recipients of the 2020 Open Science Award will be published on the Avointiede.fi website. An interview with university lecturer Jari Laru (University of Oulu), who received the Open Science Award in 2020, “Ei guru, vaan Laru“, has previously been published in the series.

Suggest Finns for the Open Education Award for Excellence

Finnish expert group on open learning is looking for suggestions on individuals or projects in the Finnish higher education and research community for the International Open Education Award for Excellence. Suggestions can be sent until March 19, 2021.

Tiederadio podcasts

The Federation of Finnish Learned Societies publishes podcasts. The channel called Tiederadio is in Soundcloud. In spring 2021 the topics will include e.g. open research data.

Upcoming courses, webinars, online events and workshops

  • Iris.AI – an artificial intelligence tool for Open Access papers, online workshop 3 March

Find a new way to search research on your topic. The Iris.ai products are process tools aimed specifically at researchers in the early phase of a new project. Iris.ai’s Explore and Focus tools semi-automate the research landscape mapping – speeding up the literature discovery and review phase of your research process. Iris.ai is connected to an OA aggregator CORE, PubMed and PatentsView. Iris.ai offer basic functionalities for free for individual registered users. Using the uef.fi, student.uef.fi or kuh.fi -email address to access all the Iris.ai premium features.

Join the free workshop on Wednesday 3rd March 2021, from 11:00 am to 13:00 pm if you already used Iris.ai tools and you want to know more. Hear about the latest Iris features that came with the latest version, learn more about the technology behind the tools and of course get answers to all your questions. Don’t worry if you can’t attend — we’ll send the recording to everyone who registers. The use of Iris.ai tools will also be instructed  in open online workshops and Iris.ai Q&A monthly sessions.

  • Using Fairdata services in managing RDI data, webinar 11 March

    The webinar organised by CSC will focus on the research data storage service IDA, the research dataset description tool Qvain and research dataset finder Etsin and how they will make your datasets findable, accessible, interoperable and reusable. The webinar will also provide participants with more detailed instructions on using the Fairdata services. Webinar Zoom link.

  • The services of the Finnish Social Science Data Archive and CESSDA, webinar 17 March (in Finnish)

    How to find European sociological research data? Which tools does CESSDA offer for creating metadata? How should the research datasets be described? Free-of-charge event in Finnish for the Finnish Social Science Data Archive library contact people, the open science and research data service network and all research material creators, managers and storers. Additional information, programme and signup.

  • Spring workshop on open science, online 18 March

    The purpose of the workshop day (in Finnish) is to provide open science expert groups and work groups with the long-awaited opportunity to discuss their work together. The expert and work groups‘ own sections focus on practical applications.

  • What it takes: Open your research data, webinar 25 March

    The University of Helsinki Data Support is hosting an open webinar with four Finnish data services presenting their data archives and examining issues concerning opening research data. The webinar will be held on Zoom 1–3 pm on 25 March 2021.  Programme.

  • Towards open learning and teaching – tools and good practices for mastering open educational materials and remote teaching, webinar 14 April (in Finnish)

    How to make teaching more open and accessible? How to master the good practices of distance teaching and open learning materials and utilise the related services? And how can national recommendations and instructions drafted for teaching and creating open study materials help you? The target audience of the online event organised by an expert group on the openness of learning includes teachers, learning material authors and teaching support services.
    Programme (initial)
    Sign up by 7 April

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Cabells Blacklist → Predatory Reports

(Please, scroll down to read in English.)

Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos vastasit kyllä, niin tämä postaus on sinulle.

Mikä on ongelmana?

Tutkimusjulkaisujen avoimuuden lisääntyessä myös avoimeen julkaisemiseen liittyvä epämääräinen kustannustoiminta on löytänyt tilanteessa markkinaraon. Vakiintuneessa tieteellisen julkaisemisen toimintamallissa artikkelin julkaiseminen avoimena lehdessä edellyttää usein kirjoittajamaksun (APC, Article Processing Charge) maksamista. Tällä maksulla katetaan artikkelin julkaisukulut (mm. vertaisarviointi). Kirjoittajamaksut ovat houkutelleet alalle rikollisia tai vähintäänkin epämääräisiä kustantajia, jotka rahastavat ns. saalistajajulkaisuillaan (predatory journals) avoimen julkaisemisen varjolla. Julkaisu perii tutkijalta kirjoittajamaksun, mutta jättää omat, tieteelliselle lehdelle kuuluvat velvoitteensa tekemättä. Vertaisarviointi voi olla puutteellinen tai sitä ei tehdä ollenkaan, ja saattaapa käsikirjoitus jäädä kokonaan julkaisemattakin.

Mikä ratkaisuksi?

On siis tärkeää tunnistaa ja erottaa epäilyttävät lehdet luotettavista tieteellisistä lehdistä. Esimerkiksi Vastuulliseen tieteen sivustolle on koottu kriteerejä saalistajajulkaisujen tunnistamiseksi. Tunnistustyön apuna voi käyttää myös siihen tarkoitukseen rakennettua palvelua, josta voi lehden tiedoilla tarkistaa, kuuluuko lehti epäilyttävien lehtien joukkoon. Uefilaisten käytössä on jo vuoden verran ollut tällainen palvelu tilattuna Cabellsilta, ja hiljattain palvelu on muuttanut nimensä Blacklistista Predatory Reportsiksi. Palvelun löydät käyttöösi UEF-Primosta.

Kuinka julkaisu päätyy Predatory Reports -listalle?

Cabells Predatory Report Review Board on toimielin, jolla on käytössään kolmitasoinen kriteeristö petollisten julkaisujen tunnistamiseen. Saman kriteeristön avulla myös päätetään, mitkä julkaisut lopulta joutuvat Predatory Reports -listalle. Tasot kertovat arvioitavana olevan julkaisun rikkomusten vakavuudesta: ankara – kohtalainen – vähäinen. Kullakin tasolla on vielä aihepiirejä, joiden puitteissa rikkomuksia arvioidaan. Aihepiirejä ovat esimerkiksi rehellisyys, vertaisarviointi, julkaisukäytännöt, metriikka sekä maksut. Kunkin aihepiirin toiminta pisteytetään rikkomuksen vakavuuden perusteella ja näin kullekin arvioitavana olevalle julkaisulle saadaan kokonaispisteytys. Kriteeristöstä on tällä hetkellä käytössä versio 1.1 ja sitä päivitetään aika ajoin – viimeksi maaliskuussa 2019.

Mitä Predatory Reports -listalta löytyy tällä hetkellä?

Helmikuun 2021 alussa palvelun kautta löytyy kaikkiaan 14 193 tulosta. Sen lisäksi tarjolla ovat listat tutkinnan kohteena olevista kustantajista (543 kpl) ja julkaisuista (1029 kpl). Saalistajaksi todettuja julkaisuja löytyy laajalti sekä eri tieteenaloilta että maantieteellisesti, mm. kaikki maanosat ovat edustettuina julkaisujen kotipaikkoina. Tieteenaloittain hakutulosten viiden kärjen muodostavat lääketiede (medicine; 4693 osumaa), tekniikka (engineering; 2264), kemia (chemistry; 1160), tietojenkäsittelytiede (computer science; 1136) sekä taloustiede (economics; 654). Noin kymmenellä muulla tieteenalalla osumia tulee yli sata ja lähes alalla kuin alalla useita kymmeniä osumia. Kannattaa siis olla todella huolellinen itselleen sopivaa julkaisupaikkaa etsiessään.

Katso myös: Varo saalistajia!

Cabells Predatory Reports logo
Vältä saalistajat – Cabells Predatory Reports. | Eschew predators – Cabells Predatory Reports. (Kuva / Image: https://blog.cabells.com/2020/07/01/reversal-of-fortune/).

 

Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, this post is for you.

What is the problem?

As the openness of research publications increases, so does the vague publishing activity associated with open publishing. In the established scientific publishing approach, publishing an article in an open journal often requires the payment of an Article Processing Charge (APC). This fee covers the costs of publishing the article (e.g., peer review). APCs have attracted criminal or at least vague publishers to the industry – they publish so called predatory journals under the cover of open publishing. The publication charges an APC fee, but neglects to fulfil its own obligations under the scientific journal. Peer review may be incomplete or not carried out at all and the manuscript may not be published at all.

What is the solution?

It is therefore important to identify and distinguish suspicious journals from reliable scientific journals. For example, the Responsible Research website has compiled criteria for identifying predator publications. The identification service can also be assisted by a service built for the purpose, from which the information about the journal can be checked whether the journal belongs to the list of suspicious journals. UEF has offered such a service commissioned from Cabells for a year now, and recently the service has changed its name from Blacklist to Predatory Reports. You can find the service at UEF Primo.

How does a publication end up on the Predatory Reports list?

The Cabells Predatory Report Review Board uses a three-level criterion for identifying fraudulent publications. The same criteria are used also to decide which publications will end up on the Predatory Reports list. The levels indicate the severity of the offences of the publication under assessment: severe – moderate – minor. There are still issues at each level within which offences are assessed. Topics include integrity, peer review, publication practices, metrics, and fees. The activities of each topic are scored on the basis of the severity of the offence, thus obtaining an overall score for each publication under evaluation. Version 1.1 of the criteria is currently in use and will be updated from time to time – most recently in March 2019.

What is currently on the Predatory Reports list?

At the beginning of February 2021, a total of 14,193 results can be found through the service. In addition, there are lists available of publishers (543) and publications (1029) under investigation. Publications identified as predators can be found widely in various disciplines and geographically, e.g., all continents are represented as domiciles of publications. By discipline, the top five search results are medicine (4693 hits), engineering (2264), chemistry (1160), computer science (1136), and economics (654). There are over a hundred hits in about ten other disciplines and several dozen hits in many other disciplines. So you should be really careful when looking for a suitable publishing platform.

See also: Beware of predators!

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share