Avoimen tieteen uutisia 1/2021 | Open Science News 1/2021

(Please, scroll down to read in English.)

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos kyllä, lue tämä blogikirjoituksemme.

Uusia ja uudistettuja etuja artikkelien kirjoittajamaksuihin (APC)

Vuoden 2021 alusta on solmittu uusia sopimuksia artikkelien kirjoittajamaksueduista uefilaisille. Kokonaan uusina kustantajina mukaan tulevat Oxford University Press ja De Gruyter. Kummankin kustantajan lehdissä voi julkaista artikkeleita avoimina ilman kirjoittajamaksuja. Muutamien muiden kustantajien kanssa on uusittu vuoden vaihteessa umpeutuneita sopimuksia. Nyt artikkelien avoin julkaiseminen sujuu maksutta Elsevierin lehdissä aiemmin saadun 50 %:n kirjoittajamaksualennuksen sijasta.  Springer Naturen ja Emeraldin lehdissä artikkelien avoin julkaiseminen säilyy maksuttomana edelleen. Tutustu tarkemmin kustantajakohtaisiin ohjeisiin ja lehtivalikoimiin edellä olevista kustantajalinkeistä.

Sopimusneuvottelut jatkuvat edelleen American Chemical Societyn ja IEEE:n kanssa. Näiden kustantajien kirjoittajamaksuohjeet päivitetään UEFin kirjoittajamaksuetujen sivulle sitä mukaa kun neuvottelut on saatu loppuun. Samalta sivuilta löytyvät tiedot myös niiden kustantajien kirjoittajamaksueduista, joiden sopimuskausi on jatkunut yli vuodenvaihteen. Lisätietoja: kirjoittajamaksut@uef.fi

OpenAPC logo

Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot vuodelta 2020 löytyvät nyt OpenAPC-palvelusta

OpenAPC:ssa näkyvät tiedot eivät ole täysin kattavat johtuen palvelun rajoituksista, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan vuoden 2020 kuluista. Lisätietoja viime vuoden kirjoittajamaksuista on luettavissa lähiaikoina kirjaston blogissa.

Työkalu lehtien Plan S -yhteensopivuuden tarkistamiseen

Journal Checker Tool : Plan S Compliance Validator -työkalun avulla tutkijat voivat tarkistaa onko lehden julkaisupolitiikka yhteensopiva Plan S -tavoitteiden kanssa. Työkaluun syötetään tiedot lehdestä, tutkimuksen rahoittajasta ja tutkijan affiliaatiosta. Plan S:n tavoitteena on julkisella ja yksityisellä rahoituksella tuotettujen artikkeleiden välitön ja täysi avoimuus vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä.

Datatuen kehittäminen UEFissa

Kirjasto on saanut rahoitusta datatuen kehittämiseen ja hankkeeseen on palkattu kaksi datahallinnan projektisuunnittelijaa, Manna Satama ja Niina Nurmi. Tavoitteena on kehittää yliopiston datatuen palveluita toimivammaksi palvelukokonaisuudeksi. Hankkeessa palveluprosesseja tullaan testaamaan pilottikohteilla. Hanke kestää yhden vuoden.

Tutkitun tiedon teemavuosi ja avoimuus

Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana käydään keskustelua tieteestä ja tutkimuksesta, johon avoimuuden näkökulmasta nostetaan esiin avoimuuden hinta. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke.

Musta ympyrälogo jossa lukee valkoisella Tutkitun tiedon teemavuosi 2021

Aineiston avaaminen tai anonymisointi? Saalistajajulkaisut? Tutkimuksesta tietokirja? FAIR, HTK, PlanS, ORCID? Yritysyhteistyö? Somedatan käyttö?

Nämä ja lukuisat muut aiheet tutkimuksen koko elinkaarelta löydät Vastuullisen tieteen artikkeleista. Vastuullisen tieteen artikkelit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

Suomi lanseerasi kansallisen EOSC-foorumin

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Suomen akatemia (AKA), Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy lanseerasivat 25.1.2021 kansallisen EOSC-foorumin, joka on tarkoitettu EOSC:n eli eurooppalaisen tiedepilven (European Open Science Cloud) suomalaisille sidosryhmille. Suomen EOSC-foorumin englanninkielinen nimi on the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF) ja ilmoittautuminen jäseneksi on nyt auki. Lue lisää kansallisesta EOSC-foorumista.

Open Research Europe (ORE)

Euroopan komission käynnistämä uusi julkaisualusta tarjoaa Horisontti 2020 -puiteohjelman tuensaajille ja heidän yhteistyökumppaneilleen helpon ja laadukkaan väylän julkaista Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoittamaa tutkimusta ilman kustannuksia ja noudattaen komission avointa saatavuutta koskevia toimintaperiaatteita.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

SSHOC:n tavoitteena on luoda yhteiskuntatieteille ja humanistisille tieteille avoin eurooppalainen pilviekosysteemi.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetun INOS-hankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa korkeakoulujen opetussuunnitelmia kansalaistoiminnan avulla.

Linjaukset ja tutkijan työ

Tieteellisten seurain valtuuskunnan kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki pohtii avoimen tieteen kansallisen linjaustyön suhdetta käytännön tutkimukseen. Lue juttu Avoin tiede -sivustolta.

Avoimen tieteen palkinnonsaajat 2020 haastattelussa

Avointiede.fi -sivustolla julkaistaan vuoden 2020 avoimen tieteen palkinnonsaajien haastatteluja. Sarjassa on ilmestynyt kansallisen avoimen tieteen palkinnon 2020 saaneen yliopistonlehtori Jari Larun (Oulun yliopisto) haastattelu Ei guru, vaan Laru.

Ehdota suomalaisia avoimen oppimisen edistäjiä

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä etsii ehdotuksia, ketkä tai mitkä suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön henkilöt tai projektit ansaitsisivat kansainvälisen Open Education Award for Excellence -palkinnon. Ehdotuksia voi lähettää 19.3.2021 asti.

TSV:n Tiederadio

Keväällä 2021 Tiederadiossa lanseerataan uusi Avoimesti tieteestä -podcast ja julkaistaan uusia jaksoja Tiedekirjan ja Tiedeklubien podcastsarjoista. Kevään podcastien aiheita ovat muun muassa avoimet tutkimusaineistot, kalastus kivikaudella ja tietokirjallisuuden uudet tuulet.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) podcastit löytyvät Tiederadio-kanavalta SoundCloudista. Tulevaisuudessa Tiederadio laajenee myös muille podcastalustoille. TSV on julkaissut Tieteen päivien podcasteja vuodesta 2017 ja Tiedeklubipodcasteja vuodesta 2019. Viime vuoden lopulla lanseerattiin Tiedekirjan podcastsarja ja pian päästään kuulemaan podcasteja myös avoimesta tieteestä.

Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja

  • Iris.ai – valjasta tekoäly käyttöön Open Access -tutkimuksen kartoittamiseen, työpaja 3.3.

    Iris.ai tarjoaa uudenlaisen tavan tieteellisen tiedon löytämiseen. Voit kokeilla tiedonhakua esim. hyvän artikkelin DOI-linkillä tai tiivistelmätekstillä, voit myös itse määritellä tutkimusongelman 300-500 sanalla. Iris.AI auttaa jäsentämään tietoa tutkimusongelman ympärillä ja rakentaa tutkimuskartan yli 100 miljoonan tutkimusartikkelin joukosta. Artikkelit jäsentyvät aihealueittain. Aiheen tarkennusta jatketaan Premium-versiossa. Iris.ai koostuu kahdesta työkalusta: Exploration-työkalu etsii tieteellistä tietoa ja patentteja ja Focus-työkalu organisoi löydettyjä artikkeleita ja luo tarkkoja lukulistoja. Iris.ai hyödyntää tiedonhaussa avoimia tutkimusartikkeleita sisältävää Core-tietokantaa, PatentsView-patenttitietokantaa sekä PubMed-tietokannan sisältöä. Perusversio on kaikille avoin, Premium-version käyttö vaatii palveluun rekisteröitymisen uef.fi, student.uef.fi tai kuh.fi -sähköpostiosoitteella.

    Osallistu maksuttomaan englanninkieliseen koulutukseen: Online-työpaja ke 3.3. klo 11-13 työkalua jo käyttäneille. Vaikket pääsisi paikalle, kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä työpaja tallennetaan ja saat tallenteen myöhemmin sähköpostiisi. Iris.ai-työkalujen käyttöön voi tutustua myös kuukausittain järjestettävissä avoimissa työpajoissa ja Iris.ai Q&A monthly session -tapahtumissa.

  • Fairdata-palvelut TKI-aineistojen hallinnassa, webinaari 11.3.

    CSC:n järjestämässä webinaarissa kerrotaan, miten IDA-säilytyspalvelu, Qvain-kuvailutyökalu ja Etsin-hakupalvelu tekevät aineistostasi löydettävän, saavutettavan, yhteentoimivan ja uudelleenkäytettävän. Webinaarissa opastetaan myös tarkemmin Fairdata-palveluiden käyttöä. Webinaarin Zoom-linkki

  • Etiikan päivä 2021, webinaari ja striimaus 16.3.

    Etiikan päivän 2021 teemana ovat tutkittavan oikeudet. Keskusteluissa käsitellään sekä tutkittavan oikeutta tulla tutkituksi että myös ihmisen oikeutta päättää itse siitä, mitä tietoja haluaa itsestään antaa. Webinaarin järjestää Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) yhteistyössä kansallisten eettisten neuvottelukuntien kanssa. Webinaari järjestetään Zoom-yhteydellä. Ilmoittaudu Etiikan päivään tällä lomakkeella viimeistään 12.3. Zoom-linkki toimitetaan ilmoittautuneille sähköpostitse päivää ennen seminaaria. Seminaaria on myös mahdollista seurata striiminä Tiede-tv-kanavalla (YouTube). Ohjelma striimataan vain ajalta klo 12-14.20 eikä striimin kautta ole mahdollista osallistua keskusteluun. Striimiin seuraaminen ei vaadi ilmoittautumista. Videotallenne jää katsottavaksi 14 vuorokauden ajaksi.

  • Tietoarkisto ja CESSDAn palvelut, webinaari 17.3.

    Mistä löydät eurooppalaisia yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaineistoja? Mitä aputyökaluja CESSDA tarjoaa metadatan tekemiseen? Miten tutkimusaineisto tulisi kuvailla? Maksuton suomenkielinen tilaisuus Tietoarkiston kirjastoyhdyshenkilöille, avoimen tieteen ja tutkimuksen datapalveluverkostolle ja kaikille tutkimusaineistojen tuottajille, hallinnoijille ja säilyttäjille. Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautuminen.

  • Avoimen tieteen kevättyöpaja 18.3.

    Työpajapäivän tarkoituksena on vastata avoimen tieteen asiantuntijaryhmien ja työryhmien tarpeeseen työstää asioita yhdessä. Asiantuntija- ja työryhmien omissa osuuksissa keskitytään käytännön tekemiseen.

  • Mitä tutkimusaineiston avaaminen vaatii? webinaari 25.3.

Helsingin yliopiston datatuki järjestää avoimen webinaarin, jossa neljä suomalaista datapalvelua esittelevät data-arkistojaan ja tarkastelevat tutkimusdatan avaamiseen liittyviä kysymyksiä. Webinaari järjestetään 25.3.2021 klo 13-15 Zoomissa. Päivän ohjelma.

  • Avoimeen oppimiseen ja opetukseen – työkaluja ja hyviä käytäntöjä avointen oppimateriaalien ja etäopetuksen haltuunottoon, webinaari 14.4.

Miten teet opetuksestasi avoimempaa ja saavutettavampaa? Miten otat haltuun etäopetuksen hyvät käytännöt ja avoimet oppimateriaalit sekä hyödynnät niihin liittyviä palveluita? Entä mitä apua opetustyöhön ja avointen oppimateriaalien tekemiseen saat kansallisesti laadittavista suosituksista ja ohjeista? Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän järjestämän verkkotapahtuman kohdeyleisönä ovat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut.
Ohjelma (alustava)
Ilmoittautuminen viimeistään 7.4.

 

Talvi, aurinko kajastaa puiden lomasta. Lumiset puut ja luminen tie. Winter, sun shines behind snowy trees, small snowy road.
Kuva | Photo: Pixabay

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, read this UEF Library blog post.

New and renewed article processing charge (APC) benefits

New agreements concerning benefits for article/author processing charges for UEF researchers have been made since the beginning of 2021. New agreements have been signed with Oxford University Press and De Gruyter. Journals by both publishers publish articles openly without article processing charges. Some agreements that expired at the New Year have been renewed with other publishers. Publishing articles is now free of charge in Elsevier journals instead of the previous 50% discount. OA publishing in Springer Nature and Emerald journal is free of charge as used to. Learn more about publisher-specific instructions and journal collections by clicking the publisher links above.

We are continuing our negotiations with American Chemical Society and IEEE. The article processing charge instructions concerning these publishers will be updated on the UEF APC pages when negotiations are finalised. The same page contains information on the APC benefits by the publishers whose agreement period has continued past the end of the year. Additional information: apcfees@uef.fi

OpenAPC logo

Information on article processing charges at the University of Eastern Finland in 2020 now available in the OpenAPC service

The information displayed in OpenAPC is not exhaustive due to the service’s limitations, but it does provide a good overall picture of the charges paid in 2020. Additional information on last year’s processing charges will be made available on the library blog in the near future.

Tool for checking Plan S compatibility

Researchers can use the Journal Checker Tool: Plan S Compliance Validator to check whether the publication policy of a journal is compliant with the Plan S principles. Researchers only need to enter information of the journal, research funder and researcher affiliation into the tool. Plan S strives at immediate and complete openness of privately and publicly funded articles in peer-reviewed scientific journals.

Developing data support at UEF

The library has received funding for developing data support services, and the project has been able to hire two data management project planners, Manna Satama and Niina Nurmi. The objective is to improve the UEF data support services and create a more functional service entity. The project will test service processes using pilot targets. The project period is one year.

Openness and the Year of Research-Based Knowledge

The 2021 Year of Research-Based Knowledge will see discussions about science and research highlighting the price of openness from the point of view of openness. The themed year is a joint project by the Ministry of Education and Culture, the Academy of Finland and the Federation of Finnish Learned Societies.

Opening up or anonymising material? Predator publications? Studies into non-fiction books? FAIR, good scientific practice, PlanS, ORCID? Corporate cooperation? Using social media data?

You can find these and countless other themes throughout the life cycle of research in the article collection on the Responsible Research website. The Responsible Research articles are part of the Year of Research-Based Knowledge 2021.

Finland launches its national Forum for the EOSC

Finland’s Ministry for Education and Culture (OKM), Academy of Finland (AKA), the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) and CSC – IT Center for Science Ltd. on Monday 25 January 2021 launched the country’s forum for the European Open Science Cloud: the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF). Subscriptions to the Forum are now open. Read more about the EOSC Finnish Forum.

Open Research Europe (ORE)

The new publishing platform established by the European Commission, offering parties funded by the Horizon 2020 Framework Programme and their cooperation partners a convenient, high-quality platform to publish research funded by the Horizon 2020 Programme free of charge and in compliance with the open access policies of the Commission.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

The objective of the SSHOC is to create an open European cloud ecosystem for social sciences and humanities.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

The objective of the INOS project, funded by the European Union Erasmus+ programme, is to modernise the curricula of institutes of higher education through civic activity.

Policies and research work (only in Finnish)

Henriikka Mustajoki, the head of development at the Federation of Finnish Learned Societies, discusses the relationship between national open science policy work and practical research.

The 2020 Open Science Award recipients interviewed (only in Finnish)

Interviews of the recipients of the 2020 Open Science Award will be published on the Avointiede.fi website. An interview with university lecturer Jari Laru (University of Oulu), who received the Open Science Award in 2020, “Ei guru, vaan Laru“, has previously been published in the series.

Suggest Finns for the Open Education Award for Excellence

Finnish expert group on open learning is looking for suggestions on individuals or projects in the Finnish higher education and research community for the International Open Education Award for Excellence. Suggestions can be sent until March 19, 2021.

Tiederadio podcasts

The Federation of Finnish Learned Societies publishes podcasts. The channel called Tiederadio is in Soundcloud. In spring 2021 the topics will include e.g. open research data.

Upcoming courses, webinars, online events and workshops

  • Iris.AI – an artificial intelligence tool for Open Access papers, online workshop 3 March

Find a new way to search research on your topic. The Iris.ai products are process tools aimed specifically at researchers in the early phase of a new project. Iris.ai’s Explore and Focus tools semi-automate the research landscape mapping – speeding up the literature discovery and review phase of your research process. Iris.ai is connected to an OA aggregator CORE, PubMed and PatentsView. Iris.ai offer basic functionalities for free for individual registered users. Using the uef.fi, student.uef.fi or kuh.fi -email address to access all the Iris.ai premium features.

Join the free workshop on Wednesday 3rd March 2021, from 11:00 am to 13:00 pm if you already used Iris.ai tools and you want to know more. Hear about the latest Iris features that came with the latest version, learn more about the technology behind the tools and of course get answers to all your questions. Don’t worry if you can’t attend — we’ll send the recording to everyone who registers. The use of Iris.ai tools will also be instructed  in open online workshops and Iris.ai Q&A monthly sessions.

  • Using Fairdata services in managing RDI data, webinar 11 March

    The webinar organised by CSC will focus on the research data storage service IDA, the research dataset description tool Qvain and research dataset finder Etsin and how they will make your datasets findable, accessible, interoperable and reusable. The webinar will also provide participants with more detailed instructions on using the Fairdata services. Webinar Zoom link.

  • The services of the Finnish Social Science Data Archive and CESSDA, webinar 17 March (in Finnish)

    How to find European sociological research data? Which tools does CESSDA offer for creating metadata? How should the research datasets be described? Free-of-charge event in Finnish for the Finnish Social Science Data Archive library contact people, the open science and research data service network and all research material creators, managers and storers. Additional information, programme and signup.

  • Spring workshop on open science, online 18 March

    The purpose of the workshop day (in Finnish) is to provide open science expert groups and work groups with the long-awaited opportunity to discuss their work together. The expert and work groups‘ own sections focus on practical applications.

  • What it takes: Open your research data, webinar 25 March

    The University of Helsinki Data Support is hosting an open webinar with four Finnish data services presenting their data archives and examining issues concerning opening research data. The webinar will be held on Zoom 1–3 pm on 25 March 2021.  Programme.

  • Towards open learning and teaching – tools and good practices for mastering open educational materials and remote teaching, webinar 14 April (in Finnish)

    How to make teaching more open and accessible? How to master the good practices of distance teaching and open learning materials and utilise the related services? And how can national recommendations and instructions drafted for teaching and creating open study materials help you? The target audience of the online event organised by an expert group on the openness of learning includes teachers, learning material authors and teaching support services.
    Programme (initial)
    Sign up by 7 April

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Cabells Blacklist → Predatory Reports

(Please, scroll down to read in English.)

Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos vastasit kyllä, niin tämä postaus on sinulle.

Mikä on ongelmana?

Tutkimusjulkaisujen avoimuuden lisääntyessä myös avoimeen julkaisemiseen liittyvä epämääräinen kustannustoiminta on löytänyt tilanteessa markkinaraon. Vakiintuneessa tieteellisen julkaisemisen toimintamallissa artikkelin julkaiseminen avoimena lehdessä edellyttää usein kirjoittajamaksun (APC, Article Processing Charge) maksamista. Tällä maksulla katetaan artikkelin julkaisukulut (mm. vertaisarviointi). Kirjoittajamaksut ovat houkutelleet alalle rikollisia tai vähintäänkin epämääräisiä kustantajia, jotka rahastavat ns. saalistajajulkaisuillaan (predatory journals) avoimen julkaisemisen varjolla. Julkaisu perii tutkijalta kirjoittajamaksun, mutta jättää omat, tieteelliselle lehdelle kuuluvat velvoitteensa tekemättä. Vertaisarviointi voi olla puutteellinen tai sitä ei tehdä ollenkaan, ja saattaapa käsikirjoitus jäädä kokonaan julkaisemattakin.

Mikä ratkaisuksi?

On siis tärkeää tunnistaa ja erottaa epäilyttävät lehdet luotettavista tieteellisistä lehdistä. Esimerkiksi Vastuulliseen tieteen sivustolle on koottu kriteerejä saalistajajulkaisujen tunnistamiseksi. Tunnistustyön apuna voi käyttää myös siihen tarkoitukseen rakennettua palvelua, josta voi lehden tiedoilla tarkistaa, kuuluuko lehti epäilyttävien lehtien joukkoon. Uefilaisten käytössä on jo vuoden verran ollut tällainen palvelu tilattuna Cabellsilta, ja hiljattain palvelu on muuttanut nimensä Blacklistista Predatory Reportsiksi. Palvelun löydät käyttöösi UEF-Primosta.

Kuinka julkaisu päätyy Predatory Reports -listalle?

Cabells Predatory Report Review Board on toimielin, jolla on käytössään kolmitasoinen kriteeristö petollisten julkaisujen tunnistamiseen. Saman kriteeristön avulla myös päätetään, mitkä julkaisut lopulta joutuvat Predatory Reports -listalle. Tasot kertovat arvioitavana olevan julkaisun rikkomusten vakavuudesta: ankara – kohtalainen – vähäinen. Kullakin tasolla on vielä aihepiirejä, joiden puitteissa rikkomuksia arvioidaan. Aihepiirejä ovat esimerkiksi rehellisyys, vertaisarviointi, julkaisukäytännöt, metriikka sekä maksut. Kunkin aihepiirin toiminta pisteytetään rikkomuksen vakavuuden perusteella ja näin kullekin arvioitavana olevalle julkaisulle saadaan kokonaispisteytys. Kriteeristöstä on tällä hetkellä käytössä versio 1.1 ja sitä päivitetään aika ajoin – viimeksi maaliskuussa 2019.

Mitä Predatory Reports -listalta löytyy tällä hetkellä?

Helmikuun 2021 alussa palvelun kautta löytyy kaikkiaan 14 193 tulosta. Sen lisäksi tarjolla ovat listat tutkinnan kohteena olevista kustantajista (543 kpl) ja julkaisuista (1029 kpl). Saalistajaksi todettuja julkaisuja löytyy laajalti sekä eri tieteenaloilta että maantieteellisesti, mm. kaikki maanosat ovat edustettuina julkaisujen kotipaikkoina. Tieteenaloittain hakutulosten viiden kärjen muodostavat lääketiede (medicine; 4693 osumaa), tekniikka (engineering; 2264), kemia (chemistry; 1160), tietojenkäsittelytiede (computer science; 1136) sekä taloustiede (economics; 654). Noin kymmenellä muulla tieteenalalla osumia tulee yli sata ja lähes alalla kuin alalla useita kymmeniä osumia. Kannattaa siis olla todella huolellinen itselleen sopivaa julkaisupaikkaa etsiessään.

Katso myös: Varo saalistajia!

Cabells Predatory Reports logo
Vältä saalistajat – Cabells Predatory Reports. | Eschew predators – Cabells Predatory Reports. (Kuva / Image: https://blog.cabells.com/2020/07/01/reversal-of-fortune/).

 

Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, this post is for you.

What is the problem?

As the openness of research publications increases, so does the vague publishing activity associated with open publishing. In the established scientific publishing approach, publishing an article in an open journal often requires the payment of an Article Processing Charge (APC). This fee covers the costs of publishing the article (e.g., peer review). APCs have attracted criminal or at least vague publishers to the industry – they publish so called predatory journals under the cover of open publishing. The publication charges an APC fee, but neglects to fulfil its own obligations under the scientific journal. Peer review may be incomplete or not carried out at all and the manuscript may not be published at all.

What is the solution?

It is therefore important to identify and distinguish suspicious journals from reliable scientific journals. For example, the Responsible Research website has compiled criteria for identifying predator publications. The identification service can also be assisted by a service built for the purpose, from which the information about the journal can be checked whether the journal belongs to the list of suspicious journals. UEF has offered such a service commissioned from Cabells for a year now, and recently the service has changed its name from Blacklist to Predatory Reports. You can find the service at UEF Primo.

How does a publication end up on the Predatory Reports list?

The Cabells Predatory Report Review Board uses a three-level criterion for identifying fraudulent publications. The same criteria are used also to decide which publications will end up on the Predatory Reports list. The levels indicate the severity of the offences of the publication under assessment: severe – moderate – minor. There are still issues at each level within which offences are assessed. Topics include integrity, peer review, publication practices, metrics, and fees. The activities of each topic are scored on the basis of the severity of the offence, thus obtaining an overall score for each publication under evaluation. Version 1.1 of the criteria is currently in use and will be updated from time to time – most recently in March 2019.

What is currently on the Predatory Reports list?

At the beginning of February 2021, a total of 14,193 results can be found through the service. In addition, there are lists available of publishers (543) and publications (1029) under investigation. Publications identified as predators can be found widely in various disciplines and geographically, e.g., all continents are represented as domiciles of publications. By discipline, the top five search results are medicine (4693 hits), engineering (2264), chemistry (1160), computer science (1136), and economics (654). There are over a hundred hits in about ten other disciplines and several dozen hits in many other disciplines. So you should be really careful when looking for a suitable publishing platform.

See also: Beware of predators!

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

OA-viikon onnittelut | OA Week’s compliments

Avoimen tieteen edistäjä 2020 | Open Science Award 2020

Avoimen tieteen teemaviikolla palkitaan vuosittain yliopiston taho, joka työllään edistää tieteen avoimuutta. Järjestyksessään viides avoimen tieteen edistäjän kunniakirja luovutettiin yliopistonlehtori Vesa Paajaselle (Ympäristö- ja biotieteiden laitos).

Vesa Paajanen avaa opetusta ja oppimateriaalia ansiokkaasti kaikkien saataville ja käyttää ilahduttavalla tavalla uusia tapoja ja teknologioita. Lisäksi hän toimii muutenkin avoimin mielin.

 

Vesa Paajanen
Vesa Paajanen

Each year, during the Open Science Week a UEFian (person or unit) is awarded as the contributor for open science and open access. The award was now given for the fifth time and handed over to University Lecturer Vesa Paajanen (Department of Environmental and Biological Sciences).

Vesa Paajanen makes teaching and learning materials open to all, uses new methods and technologies delightfully, and always acts with an open mind.

Aiemmin palkitut | Previously awarded

Avoin gradu -arvonnan voittaja | Open thesis raffle winner

UEF-kirjasto arpoo vuosittain 100 euron stipendin edeltävien 12 kuukauden aikana pro gradu -tutkielmansa tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden UEFin opiskelijoiden kesken. Tämän vuoden stipendin arvontaan osallistui 77 opiskelijaa ja onnetar suosi Marina Cafaroa (Kasvatustieteiden ja psykologian osasto / Kasvatustiede, aikuiskasvatus ja ohjaus). Onnittelut voittajalle!

Marina Cafaro
Marina Cafaro

Every year, UEF Library raffles off a grant worth EUR 100 among UEF students who published their master’s thesis open access during the preceding 12 months. This year 77 students signed up for the raffle and the Fortune smiled on Marina Cafaro (School of Educational Sciences and Psychology / Education, Adult Education and Career Counselling). Congratulations!

Avoimessa julkaisemisessa kehittyminen | Advancing in open publishing

Kirjasto myös kukitti yksikön, jonka avoimessa julkaisemisessa on tapahtunut eniten edistystä. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan infrastruktuuriyksikkö SIB Labs edistyi open access -julkaisemisessa 35 prosenttiyksikköä vuoden 2018 47 prosentista vuoden 2019 82 prosenttiin. Hienoa!

Viisi ihmistä seisomassa ja kaksi istumassa. Etualalla pöytä. Taustalla kaappeja joiden päällä pulloja sekä ikkuna. Yhdellä ihmisistä kukkakimppu sylissä.
SIB Labsin väkeä ja kirjastonjohtaja (vasemmalla)

In addition, the library gave a floral tribute to the unit that made the biggest progress in open publishing. The SIB Labs infrastructure unit in the Faculty of Science and Forestry advanced in open access publishing 35 percentage points from 47% in 2018 to 82% in 2019. Great!

 

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training & Information Services

Elli Piirainen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jaa tämä / Share this
Share

Avointa tiedettä relaatiopelinä | Open Science as a relational game

(Please, scroll down to read in English.)

Kuluvan syyslukukauden aikana kirjasto tarjoaa avoimen tieteen opetusta tuttuun tapaan verkkokurssina. Kansallisesti tuotettu kurssi jakautuu neljään osioon, joissa on tarjolla paitsi yleistietoa avoimesta tieteestä myös omat kokonaisuutensa avoimesta julkaisemisesta, avoimesta datasta sekä avoimesta tutkimusprosessista. Opetusmateriaali, joka koostuu pääosin h5p-moduuleista, videoista ja oheislukemistosta, antaa kattavan ja ajankohtaisen kuvan avoimen tieteen tämän hetken tilasta. Materiaalissa on syvempää, omatoimista asioihin perehtymistä ajatellen tarjolla runsaasti linkkejä mm. suomalaisten yliopistojen avoimen tieteen sivustoille, erilaisiin oppaisiin, tietokantoihin ja moneen muuhun. Kyseessä on siis todellinen rautaisannos avointa tiedettä.

Yleiskuvausosiossa käydään läpi avoimen tieteen peruskäsitteitä ja suurimpia haasteita. Avoimen julkaisemisen osiossa opastetaan mm. valitsemaan avoimen tieteen eri vaihtoehdoista itselleen sopivimmat sekä tunnistamaan ja karttamaan saalistajajulkaisuja. Avoimen datan osiosta puolestaan löytyy tukea esimerkiksi datanhallintasuunnitelman tekemiseen, datan avaamiseen sekä näkökulmia juridisiin ja eettisiin kysymyksiin. Viimeisessä osiossa käsitellään avointa tutkimusprosessia sekä akateemisen yhteistyön että kansalaistieteen ja yhteiskunnan kannalta.

Opintojakson suorittaminen edellyttää opiskelijalta reflektoivaa kirjoitelmaa omasta oppimisestaan aiheen parissa ja omista avoimen tieteen hyödyntämismahdollisuuksistaan. Pakollisen tehtävän lisäksi voi opiskelija testata omaa osaamistaan relaatiopelillä.

Mikä ihmeen relaatiopeli?

Relaatiopelissä – tai tutummin relaatiossa – on ideana löytää toisiinsa liittyviä sanoja sekä mahdollinen loppuratkaisu. Kurssilla käytetty pelialusta toimii selaimessa ja on suomalaista tekoa useamman vuoden takaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan pelissä arvataan annettuun aloitussanaan mahdollisesti liittyviä sanoja, jotka kohdalle osuessaan avaavat uusia arvattavia sanoja, kunnes kaikki relaation laatijan peliin sisällyttämät sanat on saatu auki. Sana on tässä tapauksessa ymmärrettävä laajemmin kuin yksittäinen sana tai yhdyssana; se voi olla vaikkapa lausahdus, erisnimi tai muu useammasta osasta koostuva kokonaisuus. Relaatioita voi pelata osoitteessa hyotynen.iki.fi/relaatiot, josta löytyy lähes 600 eri aihepiireihin liittyvää relaatiota.

Syyslukukauden opintojaksolta kerätään opiskelijapalautetta sekä koko kurssista että erikseen relaatiosta. Saadun palautteen perusteella päätetään, onko relaatio käytössä myös kevätlukukaudella 2021 ensimmäistä kertaa tarjolla olevassa uudistuneessa avoimen tieteen opintojaksossa Basics of Open and Responsible Science: Open Access Publishing and Research Data. Uutuuskurssi on yksi Itä-Suomen yliopiston YUFE-verkostolle (Young Universities for the Future of Europe) tarjoamista opintojaksoista.

P.S. Opintojaksolla käytetty relaatio on 575 Open science (O).

Kuvakaappaus aloitetusta relaatiosta. A screen capture of a started relational game.
Open science -relaation tilanne muutaman arvauksen jälkeen. | The situation of the open science relational game after a few guesses.

During the current fall semester, the library offers open science teaching in the familiar way as an online course. The nationally produced course is divided into four sections, offering not only general information on open science but also its own entities on open publishing, open data, and an open research process. The educational material, consisting mostly of h5p modules, videos and supplementary reading, provides a comprehensive and timely view of the current state of open science. There are plenty of links to open science sites in Finnish universities, various guides, databases etc. in order to support independent learning. So this is really an information pack about open science.

The general description section goes through the basic concepts and greatest challenges of open science. The Open Publication section provides guidance on selecting the most suitable options for open science and identifying and shunning predatory publications. The Open Data section, on the other hand, offers support for issues such as making a data management plan, opening data, and perspectives on legal and ethical issues. The final section discusses the open research process, both in terms of academic collaboration and in terms of civic science and society.

Completion of the course requires students to write a reflexive essay on their own learning in the subject and their own opportunities to exploit open science. In addition to the compulsory task, students can test their own competence with a relational game.

What on earth is a relational game?

In a relational game – or more familiar relation – the idea is to find related words, as well as a possible end result. The game platform of the course works on the browser and is a Finnish act from years back. In all its simplicity, the player guesses any words associated with the given starting word, which, when hit, open up new words to be guessed until all words included in the game by the author of the relation have been opened. In this case, a word must be understood more broadly than a single word or a compound word; it may be, say, a statement, a proper name, or any other entity consisting of several parts. The relational game can be played at hyotynen.iki.fi/relaatiot (user interface in Finnish only), where nearly 600 relations associated to different topics can be found.

Student feedback is collected from the fall semester course, both on the entire course and separately on the relational game. Based on the feedback received, it will be decided whether the relational game will also be in place in the renewed open science course offered for the first time in the spring semester 2021, Basics of Open and Responsible Science: Open Access Publishing and Research Data. The novelty course is one of the courses offered by the University of Eastern Finland to the Yufe network (Young Universities for the Future of Europe).

P.S. The relational game used in the study module is 575 Open science (O).

Marja Kuittinen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Miten Open Access (OA) näkyy oppimateriaaleissa ja mikä on kirjaston rooli tässä? | How is Open Access (OA) visible in educational resources and what is the library’s role in this?

Oppimateriaalia on hyvin monenlaista, oppimateriaali voi olla esimerkiksi tekstiä, kuvia, videota, infograafeja tai vaikka dataa. Kirjaston rooli perinteisesti ja yhä edelleen on hankkia nimenomaan kirjallista aineistoa oppimateriaaleina käytettäväksi. Aineisto voi olla yhtä hyvin painettua kuin digitaalista, verkon välityksellä käytettävää.  Avoimet oppimateriaalit ovat verkkoaineistoa, jonka käyttöä eivät rajoita lisenssisopimukset, aika tai paikka. Kirjaston hankkimissa verkkoaineistoissa voi olla rajoituksia sen mukaan, onko opiskelija ilmoittautunut läsnäolevaksi sekä samanaikaisten käyttäjien määrän suhteen. Aineisto voi myös vaatia erillisen käyttöalustan, kuten lukuohjelman, jotta sitä voidaan lukea. Avoimien oppimateriaalien käyttö helpottaa siten sekä yliopiston perusopiskelijoiden että erilaisten jatkuvan oppimisen oppijoiden pääsyä aineistoihin.

Kirjaston tavoitteena on tuoda avoin oppiminen näkyviin osana avointa tiedettä, kannustaa opettajia hyödyntämään avointa oppimateriaalia sekä avaamaan itse tuottamaansa oppimateriaalia. Kirjaston omassa opetuksessa ja oppimateriaaleissa panostetaan myös avoimuuteen, joten pedagogisia ja teknisiä ratkaisuja on kirjastossa mietitty siltäkin kannalta.

Oppimateriaaliksi sopivan materiaalin löytäminen voi olla joskus hankalaa. Kirjasto voi tarjota apua opettajille aineistojen kartoittamiseen. Lopullinen päätösvalta oppimateriaalin valinnassa on luonnollisesti aina opettajalla. Myös opettajien omien oppimateriaalien avaamista halutaan edistää osana avoimen tieteen työtä. Kirjaston opettajat ovat avanneet tuottamiaan oppimateriaaleja monin tavoin. Kirjaston oppimateriaalia on jaettu avoimesti saataville niin Moodlen, Youtuben kuin esimerkiksi WordPressin kautta. Oppimateriaalien löydettävyyden edistämiseksi niitä on myös kuvailtu soveltuvin osin kansalliseen avointen oppimateriaalien kirjastoon.

Oppimateriaalia avatessa on huomioitava useita seikkoja:

  • saavutettavuus, onhan materiaali saavutettavaa?
  • tekijäoikeudet, onhan toisten tuottaman sisällön osalta luvat kunnossa ja tekijät merkitty asianmukaisesti?
  • tietosuoja, sisältääkö materiaali henkilötietoja esimerkiksi opiskelijoista ja miten ne voidaan poistaa?
  • lisensointi, käyttöehdot kannattaa ilmaista selkeästi eli kertoa millä ehdoilla avattava materiaali on jatkokäytettävissä. Tähän kannattaa käyttää Creative Commons -lisenssejä
  • kuvailu, varmista materiaalin löydettävyys liittämällä siihen kuvailevia tietoja (metadataa). Voit tallentaa materiaalisi avointen oppimateriaalien kirjastoon luotettavaan säilytykseen ja kuvailla sen siellä. Kuvailu kannattaa muistaa myös muita palveluja käyttäessä, kerro selkeästi mitä materiaali sisältää ja liitä siihen kuvailevia asiasanoja.

Oppimateriaalien avoimuus on yhä tärkeämpää, se tukee jatkuvaa oppimista ja varmistaa luotettavan tiedon saamisen jokaiselle. Toivottavasti OA näkyy entistä enemmän myös oppimateriaaleissa.

Sanapilvi avoimeen oppimateriaaliin littyvistä sanoista

There are many types of educational resources; resources may consist of text, images, videos, infographics or data. The role of the library has traditionally been, and is today, to acquire written material for use as educational resources. The material may be printed or digital, online material. Open Access materials are online resources, which are not limited in use by licensing agreements, time or place. Online resources acquired by the library may be limited depending on whether the student has registered as present and depending on the number of simultaneous users. The resource may also require a separate user platform, such as a reader program, for access. Using Open Access materials will thus make it easier for university students and various types of continuous learning students to access the resources.

The library’s goal is to make open learning a visible part of open science, encourage teachers to utilise open educational resources and make material they have produced themselves available. The library also emphasises openness in teaching and educational resources it uses: thus library teachers have considered the pedagogic and technical solutions from the point of view of open access.

Finding the best material for educational resources may sometimes be a challenge. The library can offer teachers help with mapping their options. The teachers naturally make the final decisions concerning their educational resources. The library also wants to promote the opening up of material produced by the teachers as part of open science efforts. Library teachers have made educational material they have produced available in many ways. Library teaching material has been shared openly on Moodle, YouTube and WordPress, for example. To promote educational resource accessibility, the resources have also been described in the national Library of Open Educational Resources, where applicable.

Several factors must be considered when making educational resources openly available:

  • accessibility – is the material accessible?
  • copyright – do you have permission to use material produced by someone else and have you given due credit?
  • data protection –- does the material contain personal data on students, for example, and how can it be removed?
  • licencing – you should express terms of use clearly, i.e. explain which terms govern the further use of the material. A good way for that is to use Creative Commons licences.
  • description – ensure that your material can be found by adding descriptive information (metadata) to it. You can save your material in the Library of Open Educational Resources for safekeeping and provide a description for it there. If you use other services, also remember the description; provide a concise description of the content of the material and add keywords.

It is increasingly important to use open educational resources; they support continuous learning and ensure access to reliable information for everyone. That is why OA is important and will hopefully become even more integral part of educational resources.

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share