Open Access Archives | UEF Library

2023-10-232023-10-23

Yhteisöt edellä kohti avoimen tieteen viikkoa | Communities ahead towards Open Access Week

(Please, scroll down to read in English.)

Tänä vuonna kansainvälisen avoimen tieteen viikon (23.–29.10.2023) teemana on Yhteisö ennen kaupallistamista (Community over Commercialization). Olen se tyyppi, joka tulee aina hieman jälkijunassa tekniikan kehityksen suhteen, joten rohkaisen nyt mieleni ja kysyn tekoälyltä (ChatGPT), mitä se tietää aiheesta. Tiivistäen vastaus on tämä:

Community over Commercialization -ilmaisu viittaa siihen, että yhteisön hyvinvointi ja tarpeet asetetaan etusijalle ennen kaupallisia tarkoitusperiä. Tämä periaate voi korostua esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä:

Tutkimuksen avoimuus: Tieteellinen tutkimus perustuu avoimuuteen ja tietojen jakamiseen yhteisössä. “Yhteisö ennen kaupallistamista” voi ilmetä avoimen tieteen periaatteena, jossa tutkijat jakavat tuloksiaan, tietojaan ja menetelmiään avoimesti muiden tutkijoiden ja yhteisön käyttöön.
Avoin julkaiseminen: Tieteellisen tiedon avoin julkaiseminen kaikkien saataville ilman rajoituksia mahdollistaa laajemman yleisön pääsyn tieteelliseen tietoon.
Tutkimuseettisyys: Tutkijat noudattavat eettisiä periaatteita ja käytäntöjä, ja arvioivat tutkimuksensa vaikutuksia yhteisöihin ennen kaupallisia intressejä.
Kansainvälinen yhteistyö: Tieteellinen yhteisö perustuu usein kansainväliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Esimerkiksi yhteistyön mahdollistavat verkkoympäristöt edistävät tutkijoiden ja tiedeyhteisön välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista.
Kansalaistiede (citizen science): Kansalaistiede rohkaisee yhteisön jäseniä osallistumaan tieteelliseen tutkimukseen ja edistämään yhteisönsä hyvinvointia tiedon avulla.
Avoin lähdekoodi (Open Source): Ohjelmistoja kehitetään ja ylläpidetään yhteisöjen ja vapaaehtoisten voimin avoimena lähdekoodina, sen sijaan että ne suljettaisiin kaupallisiin ympäristöihin.
Koulutus: Opetus ja oppiminen keskittyvät ensisijaisesti oppijoiden ja yhteisöjen tarpeisiin ja hyvinvointiin kaupallisten etujen tavoittelun sijaan. Esimerkkinä avoimesta oppimisesta ovat MOOC (Massive Open Online Courses) -kurssit.
Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys: Ympäristön ja paikallisten yhteisöjen hyvinvointi on asetettava etusijalle ennen taloudellista voittoa. Esimerkiksi vastustetaan kaupallisia hankkeita, jotka saattaisivat vahingoittaa ympäristöä tai yhteisöjä.
Yhteisöpohjainen kehitys: Kehitystyössä painotetaan yhteisöjen osallistumista ja päätöksentekoa omista tarpeistaan ja kehityksestään, sen sijaan että ulkopuoliset kaupalliset tahot sanelevat kehityshankkeita.
Kansalaisosallistuminen: Yhteisöjen osallistuminen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen omassa elinympäristössään voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisia kuulemisia ja päätöksenteon avoimuutta.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Kaikki yhteiskunnan jäsenet hyötyvät tasapuolisesti resursseista ja mahdollisuuksista.
Paikallinen elinkeinotoiminta: Painotetaan paikallisia työpaikkoja ja palveluita yhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Entäpä sitten se tekoäly? Omat ajatukset viikon teemaan painottuivat tieteen näkökulmaan, mutta liittyihän siihen paljon muutakin. Tekoälyn käytöstä jäi kokemus, että se voi toimia hyvänä apuna ideoinnissa. Toisaalta on pakko myöntää, että olo on vähän vilpillinen, kun ”ajatukset” tulevat valmiina ja itselle jäi tehtäväksi vain sisällön muokkaaminen. Luomisen tuska jäi siis vähälle. Myös kääntäminen sujui näppärästi. Parhaimmillaan tekoäly rikastaa ja tehostaa työskentelyä tai oppimista, mutta tiedon tuottamisen prosessi ottaa aikamoisia oikoteitä, mikä ei välttämättä aina ole hyvä asia.

Mutta palataan itse aiheeseen: Miten sinä voisit edistää tieteen yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta?

International Open Access Week "Community over Commercialization", October 23-29, 2023, #OAWeek. — Suunnittelu | Design by: Kim Henze. CC BY.

This year, during International Open Access Week (October 23-29, 2023), the theme is “Community over Commercialization.” I’m the type of person who always lags a bit behind in keeping up with technological advancements, so I’m now mustering the courage to ask artificial intelligence (ChatGPT) what it knows about the topic. In summary, the answer is this:

The expression “Community over Commercialization” refers to prioritizing the well-being and needs of the community over commercial purposes. This principle can be emphasized in the following contexts, for example:

Research Openness: Scientific research is built on openness and sharing data within the community. “Community over Commercialization” can manifest as a principle of open science, where researchers openly share their findings, data, and methods for the benefit of other researchers and the community.
Open Access Publishing: Making scientific knowledge openly accessible to everyone without restrictions enables a broader audience to access scientific information.
Research Ethics: Researchers adhere to ethical principles and practices, evaluating the impact of their research on communities before commercial interests.
International Collaboration: The scientific community often relies on international collaboration and knowledge exchange. For example, online platforms that facilitate collaboration promote cooperation among researchers and the sharing of knowledge.
Citizen Science: Citizen science encourages community members to participate in scientific research and promote the well-being of their community through the use of information.
Open Source: Software is developed and maintained by communities and volunteers as open-source, rather than being confined to commercial environments.
Education: Teaching and learning prioritize the needs and well-being of learners and communities over pursuing commercial interests. Massive Open Online Courses (MOOCs) represent one example of open learning.
Environmental Conservation and Sustainable Development: The well-being of the environment and local communities takes precedence over economic gain. For instance, opposition to commercial projects that could harm the environment or communities.
Community-Based Development: Development work emphasizes community participation and decision-making in addressing their own needs and progress, rather than external commercial entities dictating development projects.
Civic Engagement: Community involvement in decision-making and influencing their own living environment may involve local consultations and transparent decision-making.
Social Justice: All members of society benefit equitably from resources and opportunities.
Local Business: Emphasis is placed on local jobs and services to promote community well-being.

Regarding artificial intelligence, my own thoughts on the theme of the week focused on the scientific perspective, but there’s much more to it. I got the impression from the use of artificial intelligence that it can serve as a valuable tool in brainstorming. On the other hand, I must admit that I feel a bit deceptive when the “thoughts” come ready-made, leaving me with the task of merely editing the content. The agony of creation was therefore minimal. The translation went smoothly as well. At its best, artificial intelligence enriches and enhances work or learning, but the process of generating knowledge takes some significant shortcuts, which may not always be a good thing.

But let’s get back to the topic: How could you promote the community and accessibility of science?

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

2023-04-192023-04-14

Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa 2022 | Article processing charges in the University of Eastern Finland 2022

(Please, scroll down to read in English.)

Yliopiston kirjaston ja talouspalveluiden jo vakiintunut kirjoittajamaksuseuranta jatkui edellisvuosien tapaan myös vuonna 2022. Tässä blogitekstissä tarkastellaan viime vuonna tieteellisiin aikakauslehtiin maksettuja kirjoittajamaksuja. Tekstin loppupuolella luodaan lisäksi silmäys avoimen julkaisemisen sopimusten kautta julkaistuihin artikkeleihin sekä monografioiden ja kokoomateosten kirjoittajamaksuihin.

Kirjoittajamaksuseurannan tuloksia aiemmilta vuosilta löydät kirjaston blogikirjoituksista 3.8.2022, 5.3.2021 ja 12.2.2020. Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot vuosilta 2019–2022 löytyvät myös OpenAPC-palvelusta. On syytä huomata, että OpenAPC:hen viety data poikkeaa jonkin verran näissä blogiteksteissä esitellyistä luvuista johtuen muun muassa OpenAPC:n rajoituksista. OpenAPC:hen viedyt tiedot perustuvat kirjaston omaan artikkelikohtaiseen seurantataulukkoon, mutta tässä esitellyt luvut pohjaavat taloushallinnon toimittamaan toteutuneeseen kirjanpitoon.

Mitä, paljonko ja keille maksettiin?

Kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2022 yhteensä 179 artikkelista ja 370 444 eurolla. Maksettu summa laski vuoteen 2021 verrattuna 7,1 % (28 331 €) artikkelin avaamisen keskihinnan noustessa kuitenkin 19,9 prosentilla 2 070 euroon. Kirjoittajamaksuista 45 % (167 042 €) maksettiin perusrahoituksesta ja 55 % (203 403 €) täydentävästä rahoituksesta. Rahoituslähteiden suhteellinen osuus kääntyi edelliseen vuoteen verrattuna toisin päin.

Julkaisutyyppejä tarkastellessa Gold OA -lehdille maksettujen kirjoittajamaksujen osuus laski noin kahdeksan prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Näille kokonaan avoimille lehdille maksettiin 70 % (260 818 €) kirjoittajamaksuista, kun hybridilehtien osuus nousi 30 prosenttiin (109 626 €).

Kaaviossa 1 tarkastellaan kirjoittajamaksujen jakautumista tiedekunnittain vuonna 2022. Suhteelliset osuudet pysyivät jokseenkin samoina kuin edellisenä vuonna. Filosofisen tiedekunnan osuus nousi neljällä prosenttiyksiköllä yhdeksään prosenttiin (35 085 €) maksetuista kirjoittajamaksuista. Myös yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan osuus nousi kolmella prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin (42 724 €). Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan kirjoittajamaksumenot laskivat kuudella prosenttiyksiköllä 31 prosenttiin (113 428 €) kokonaisuudesta. Terveystieteiden tiedekunta säilyi suurimpana kirjoittajamaksujen maksajana 179 208 € summalla.

Piirakkakaavio: filosofinen tiedekunta 9 %, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta 31 %, terveystieteiden tiedekunta 48 %, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta 12 %. | Pie chart: philosophical faculty 9%, faculty of science and forestry 31%, faculty of health sciences 48%, faculty of social sciences and business studies 12%. — Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2022 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2022 (%).

Kirjoittajamaksukulujen kehitystä tiedekunnittain voi tutkailla kaavion 2 avulla. Yliopistotasolla kirjoittajamaksukulut kääntyivät viime vuonna laskuun ensimmäisen kerran seurannan aikana vuoden 2022 summan alittaessa sekä vuoden 2021 että 2020 summan. Suunta oli alaspäin myös eniten kirjoittajamaksuja maksaneiden tiedekuntien kohdalla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden sekä filosofisen tiedekunnan kohdalla nousua edellisvuoteen verrattuna oli, mutta euromääriltään maltillinen nousu vaikutti yliopistotason kehitykseen vain vähän.

Kaavio: filosofinen tiedekunta vuonna 2019 18797 euroa, vuonna 2020 10175 euroa, vuonna 2021 18350 euroa, vuonna 2022 35085 euroa, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta vuonna 2019 104241 euroa, vuonna 2020 152342 euroa, vuonna 2021 148164 euroa, vuonna 2022 113428 euroa, terveystieteiden tiedekunta vuonna 2019 132441 euroa, vuonna 2020 166925 euroa, vuonna 2021 195790 euroa, vuonna 2022 179208 euroa, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta vuonna 2019 41605 euroa, vuonna 2020 49943 euroa, vuonna 2021 36471 euroa, vuonna 2022 42724 euroa, kaikki vuonna 2019 279083 euroa, vuonna 2020 379385 euroa, vuonna 2021 398775 euroa, vuonna 2022 370444 euroa. | Diagram: philosophical faculty 18797 euros in year 2019, 10175 euros in year 2020, 18350 euros in year 2021, 35085 euros in year 2022, faculty of science and forestry 104241 euros in 2019 152342 euros in year 2020, 148164 euros in year 2021, 113428 euros in year 2022, faculty of health sciences 132442 euros in year 2019, 166925 euros in year 2020, 195790 euros in year 2021, 179208 euros in year 2022, faculty of social sciences and business studies 41605 euros in year 2019, 49943 euros in year 2020, 36471 euros in year 2021, 42724 euros in year 2022, all 279083 euros in year 2019, 379385 euros in year 2020, 398775 euros in year 2021, 370444 euros in year 2022. — Kaavio 2. Kirjoittajamaksukulujen kehitys tiedekunnittain 2019–2022 (€). | Diagram 2. Development of paid APCs by faculties between 2019–2022 (€).

Kaaviossa 3 on nähtävillä perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen vertailu tiedekunnittain. Merkille pantavaa on, että luonnon- ja metsätieteiden tiedekunnassa perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrä on tippunut vuoteen 2021 verrattaessa yli 50 000 eurolla. Myös terveystieteiden tiedekunnassa perusrahasta maksettu summa on laskenut noin 15 000 eurolla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa suhteet ovat pysyneet jokseenkin samoina vuoteen 2021 verratessa. Filosofisessa tiedekunnassa kirjoittajamaksuja maksettiin edelleen suurimmaksi osaksi perusrahoituksesta.

Kaavio: filosofinen tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 30015 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 5070 euroa, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 30084 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 83343 euroa, terveystieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 75588 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 103620 euroa, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: perusrahoituksesta maksetut 31355 euroa, täydentävästä rahoituksesta maksetut 11369 euroa. | Diagram: philosophical faculty: basic funding 30015 euros, external funding 5070 euros, faculty of science and forestry: basic funding 30084 euros, external funding 83343 euros, faculty of health sciences: basic funding 75588 euros, external funding 103620 euros, faculty of social sciences and business studies: basic funding 31355 euros, external funding 11369 euros. — Kaavio 3. Perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetut kirjoittajamaksut tiedekunnittain 2022 (€). | Diagram 3. APCs paid from basic and external funding by faculties in 2022 (€).

Kaavio 4 havainnollistaa vuoden 2022 kirjoittajamaksujen jakautumista kustantajittain. Tulokset noudattavat jokseenkin vuoden 2021 linjaa MDPI:n ollessa eniten kirjoittajamaksuja kerännyt kustantaja. Huomionarvoista on Frontiersin nouseminen kolmanneksi suurimmaksi laskuttajaksi miltei yhdeksän prosenttiyksikön nousulla. Taylor & Francis nousi parin vuoden tauon jälkeen kuuden eniten maksuja saaneen kustantajan joukkoon. Tähän varmasti vaikutti Taylor & Francisin avoimen julkaisemisen sopimuksen artikkelikiintiön loppuminen viime vuonna jo syyskuun puolella. Kuuden eniten maksuja keränneen kustantajan osuus kasvoi vuodesta 2021. Muille kustantajille maksettujen maksujen osuus tippui edelliseen vuoteen verrattuna 12 prosenttiyksikköä.

Kaavio: Copernicus GmbH 4,3 %, Elsevier 11,2 %, Frontiers 14,9 %, MDPI 21,1 %, Springer Nature 15,4 %, Taylor & Francis 10,1 %, muut 22,9 %. | Diagram: Copernicus GmbH 4.3%, Elsevier 11.2%, Frontiers 14.9%, MDPI 21.1%, Springer Nature 15.4%, Taylor & Francis 10.1%, others 22.9%. — Kaavio 4. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain 2022 (%). | Diagram 4. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2022 (%).

Mikä ei tässä seurannassa näy?

Vaikka lähes 400 000 euroa kirjoittajamaksuihin vuodessa on jo itsessään hulppea summa, ei siinä kuitenkaan ole vielä kaikki. Avoimesta julkaisemisesta maksetaan myös niin sanottujen transformatiivisten sopimusten kautta, joissa on yhdistetty perinteiset aineistolisenssit ja julkaiseminen avoimena. Suoraa summaa näiden sopimusten julkaisemisen osuudesta ei ole saatavilla, mutta jotain kertonee se, että vuonna 2022 sopimusten kautta julkaistiin avoimena 469 artikkelia. Lisäksi muutama artikkeli viime vuodelta odottaa vielä lopullista julkaisupäätöstä. Yhä kattavammat ja käytetymmät avoimen julkaisemisen sopimukset vaikuttavat varmasti osaltaan myös erikseen maksettujen kirjoittajamaksujen kokonaissumman pysymiseen aisoissa. Kaikki Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksusopimukset löydät yliopiston avoimen julkaisemisen sivustolta.

Lehtiartikkeleiden lisäksi kirjoittajamaksuja on maksettu myös monografioista ja kokoomateoksista sekä niissä julkaistuista artikkeleista. Näiden BPC-maksujen määrä kasvoi vuonna 2022 yli kolminkertaiseksi edellisvuodesta. Maksuja kirjan osien tai kokonaisten kirjojen avoimesta julkaisemisesta maksettiin vuonna 2022 reilulla 84 000 eurolla. Avoin julkaiseminen ja siitä maksaminen tekee siis tuloaan myös monografioiden ja kokoomateosten alueelle.

***

In English:

As in previous years, the University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services have continued monitoring the article processing charges (APCs) again in 2022. This blog post observes the APCs paid by the university last year. Towards the conclusion, a brief look at the articles published via Open Access license agreements, as well as book processing charges for books and book chapters can be found.

For the results of the APC monitoring from previous years, see the UEF Library blog posts 3.8.2022, 5.3.2021, and 12.2.2020. The UEF APC data in 2019-2022 can also be found at the OpenAPC service, although, it should be noted that the data will slightly differ from the data presented in these blog posts, partly due to the limitations of the service. The data in the OpenAPC is based on the monitoring done by the library, while the data discussed in this blog post is based on the accounts of the Financial Services.

What, how much, and to whom?

In 2022, the APCs paid in the UEF combined to €370,444 for 179 articles. The combined sum decreased from 2021 by 7,1% (€28,331). However, the average charge per article grew by 19,9% resulting in €2,070. 45% (€167,042) of the APCs was paid from the university’s basic funding, while 55% (€203,403) came from external funding. In comparison to the previous year, the relative share of the two sources of funding was reversed.

If the types of publications are to be compared, the share of APCs paid for Gold Open Access publications decreased about 8% from 2021, with 70% (€260,818) of APCs, while the share of hybrid publications increased to 30% (€109,626).

Diagram 1 shows the distribution of APCs among faculties in 2022. The relative shares remained largely similar in comparison to the previous year. The share of the Philosophical Faculty increased by 4% resulting in 9% (€35,085) of the APCs. Similarly, the relative share of the Faculty of Social Sciences and Business Studies grew by 3% resulting in 12% (€42,724). For the Faculty of Science and Forestry, the share decreased by 6% resulting in 31% (€113,428). The Faculty of Health Sciences continued as the top funder of APCs with the sum of €179,208. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

For the development of the APCs by faculty, see diagram 2. For the first time since the beginning of monitoring, the combined APC expenses decreased resulting in the lowest total sum in comparison to both 2021 and 2020. The results revealed a downward trend even for faculties which have traditionally funded the largest amount of APCs. For the Faculty of Social Sciences and Business studies, as well as the Philosophical Faculty there was a slight increase in comparison to last year, but with the monetary value of the increase being moderate, it affected the university level development only marginally.

In diagram 3 can be found the distribution of APCs paid from basic and external funding by faculty. Worth of noting is the decrease of APCs paid from basic funding in the Faculty of Science and Forestry, with a decrease of over €50,000 from 2021. Similarly, in the Faculty of Health Sciences the amount of APCs paid from basic funding has decreased by about €15,000. In the Faculty of Social Sciences and Business studies the ratio has remained largely similar in comparison to 2021. In the Philosophical Faculty, the majority of the APCs continued to be paid from the basic funding. In the diagram, the share of APCs paid from basic funding is in blue and APCs paid from external funding in orange.

Diagram 4 illustrates the distribution of APCs among publishers. The results are similar to those of 2021, with MDPI continuing as the publisher receiving the majority of APCs. Worth of noting is Frontiers climbing to become the third largest recipient with an increase of nearly 9%. After two years break, Taylor & Francis returned among the six publishers receiving most of the payments. The results have likely been affected by the fulfilment of the agreed quota for Open Access article publishing with Taylor & Francis already in September. The combined share of the six major publishers was increased from 2021. The share of the payments directed to other publishers was decreased from the previous year by 12%.

What is missed by the monitoring?

Even though the sum of almost €400,000 for APCs is already a considerably substantial amount for a year, there is more to it. The UEF invests in Open Science through transformative agreements, in which the traditional material licenses and Open Access publishing have been combined. While the exact monetary share of these agreements is not available, it is illustrative that 469 Open Access articles were published via the agreements in 2022. In addition to this, a few articles from last year are still awaiting the final resolution regarding their publishment. Open Access agreements that continue to become increasingly more extensive and more widely used presumably help to control the combined sum of APCs. All of the UEF’s APC agreements can be found in the UEF open publishing webpage.

In addition to the APCs, the UEF has also paid book processing charges (BPC) that are paid for publishing books or book chapters and articles released within those. The amount of BPCs was more than tripled in 2022 from the previous year. The payments made for publishing books or book chapters in Open Access amounted to over €84,000 in 2022. It clearly demonstrates how Open Access and the related payments are becoming established within the publishing of books and book chapters.

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Riina Rautiainen, harjoittelija | Trainee
(englanninkielinen käännös | English translation)

2022-11-252022-11-25

Mitä painettujen kokoelmien jälkeen? Hollannissa keskusteltiin teologisten kirjastojen tulevaisuudesta | The Future of Theological Libraries was Discussed in the Netherlands

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Euroopan teologisten kirjastojen yhteistyöjärjestö BETH (Bibliothèques Europèennes de Théologie) juhli viisikymmenvuotista taivaltaan Hollannin Kerkradessa pidetyssä konferenssissa 10.–14. syyskuuta 2022. Kokous- ja majoitustiloina palveli keskiaikainen Rolducin luostari, jossa nykyisin toimii konferenssikeskuksen lisäksi roomalaiskatolinen seminaari kirjastoineen.

Konferenssin teemana oli teologisten kirjastojen tulevaisuus, jonka tiimoilta kuultiin kiintoisia esitelmiä Euroopan eri puolelta saapuneiden teologisten kirjastonhoitajien pitäminä. Konferenssin yhteydessä pidettiin myös järjestön vuosikokous sekä julkistettiin järjestön 50-vuotisjuhlakirja ”Theological Libraries and Library Associations in Europe”, joka nimensä mukaisesti kertoo teologisten kirjastojen ja kirjastoyhdistysten toiminnasta Euroopan eri maissa. Brillin kustantama kirja on julkaistu sekä painettuna että elektronisena – luonnollisesti avoimesti saatavassa muodossa.

Lampaita laitumella. Sheep on the pasture. — Hollantilaisia lampaita | Dutch sheep

BETH on Frankfurtissa vuonna 1961 perustettu ja Alankomaissa päämajaansa pitävä teologisten kirjastojen ekumeeninen yhteistyöelin, jonka jäseninä on kansallisia teologisia kirjastoyhdistyksiä ja teologisia kirjastoja 15 Euroopan maasta. Jäsenjärjestöjen kautta sen toiminta kattaa lähes 1500 eurooppalaista kirjastoa. BETH:in tarkoituksena on edistää teologisten kirjastojen yhteydenpitoa, yhteistyötä ja toimintojen kehittämistä. Sen piirissä on kirjastoja laidasta laitaan, niin suuria yliopistokirjastoja kuin pienempiä seminaarien, luostarien ja hiippakuntien kirjastoja. Hyvin monilla on vanhoja ja arvokkaita kokoelmia, joita on viime vuosina järjestelmällisesti digitoitu ja avattu verkkoon. BETH:in amerikkalainen sisarjärjestö on ATLA (American Theological Library Association), joka muiden toimintojensa ohella pitää yllä Atla Religion Database -tietokantaa.

Kirkko, miehiä papinkaavuissa. Church, men in priestly robes. — Harva kirjastoalan seminaari alkaa katolisella messulla. Rolducin luostarin kirkossa kuitenkin kokoonnuttiin italialaisen piispan johdolla messuun, joka pidettiin kansainvälisellä kielellä eli latinaksi. | Holy Mass at Rolduc Abbey Church.

Nykyisellään tyypillinen BETH:in jäsenkirjasto on arvokkaasti patinoitunut opiskelun ja tutkimuksen tyyssija, jonka kokoelmat käsittävät satoja ja taas satoja hyllymetrejä painettuja kirjoja ja lehtiä keskiajalta aina nykypäivään asti. Niiden keskelle voi uppoutua päivä-, viikko- tai vuosikausiksi tutkimaan dogmatiikan, eksegetiikan, patristiikan ja kirkkohistorian saloja. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun vanhat, arvokkaat kokoelmat löytyvät yhä enenevässä määrin digitoituina Archive.orgista tai kansalliskirjastojen julkaisuarkistoista. Toisesta päästä taas avoimen julkaisemisen vallatessa alaa uudemmat julkaisut ovat pian kaikkien verkkoon pääsevien saavutettavissa. Mitä silloin tehdä perinteisille aineistoille, joita on vaalittu kuin silmäterää, ja mikä on teologisen kirjastonhoitajan rooli tulevaisuudessa? Muun muassa näihin kysymyksiin puhujat kokivat esitelmissään vastata.

Tulevaa ennakoitiin monesta näkökulmasta. Susanne van Rijn Leidenin yliopistosta totesi esityksessään, että jos tutkimus julkaistaan tulevaisuudessa enenevästi avoimena, tieteenalakohtaista kirjastonhoitajaa ei enää tarvita painettuja tai lisensoituja lehtiä ja kirjoja hankkimaan, saati kokoelmaa hoitamaan. Kun sen sijaan edessä aukeaa maailmanlaajuinen avoin kirjasto, voiko kirjasto silloin enää olla muuta kuin tila, johon tullaan oleskelemaan ja opiskelemaan?

Hannie Riley Oxfordin yliopiston kirjastosta painotti omassa esityksessään, että pääpaino on siirtymässä teologisen kirjaston kokoelmista kirjaston henkilökuntaan, jolloin teologiaa tunteva ja informaatioalan hallitseva henkilöstö on kirjaston tärkein voimavara. Kun painetut kokoelmat katoavat, asiantuntijan neuvoja tarvitaan edelleen avointen julkaisujen valtamerellä navigointiin ja kalastamiseen.

Hanne Storm Ofteland (MF vitenskapelig høyskole, Oslo) kertoi oman teologisen kirjastonsa toiminnasta, jossa painottuu läheinen yhteistyö oppiaineiden kanssa. Kirjasto on opiskelijoille ja tutkijoille digitaalinen tutkimusympäristö, kirjoittamisen tila, jossa samalla opitaan informaatiolukutaitoa. Näin se säilyy kohtaamisen, opiskelun ja tutkimisen ympäristönä.

Entä ne kirjat? Yhden tulokulman kysymykseen toi Michele Meijer (Vrije Universiteit Amsterdam), joka kertoi fyysisten kirjojen uusiokäytöstä omassa kirjastossaan. Vähemmän käytetyille kirjoille voi antaa uuden elämän kirjaston tiloissa luomaan tunnelmaa rekvisiittana, inspiraationa, sisustuksena tai taideteoksina. Tämä voi tosiaan ollakin kirjojen lopullinen kohtalo. Toistaiseksi painettujakin kirjoja kuitenkin tarvitaan.

Omassa esityksessämmea Matti Myllykoski (Helsingin yliopiston kirjasto) ja minä mainitsimme teologisen kokoelmatyön haasteista puhuessamme Varastokirjaston, joka muodostaa erittäin merkittävän teologisen kirjallisuuden kokoelman tietyltä ajalta, jonka tuotokset ovat tekijänoikeussyistä liian tuoreita verkkoon digitoitavaksi. Tämän kokoelman esilläpito ja markkinointi asiakkaille on suomalaisten teologisten kirjastojen tärkeä tehtävä.

Linkki esityksiin

Kaksi miestä, esitys, mikrofoni, puhuminen. Two men, presentation, microphone, talking. — Matti Myllykoski (HY:n kirjasto | HU Library) ja Jussi Hyvärinen (UEFin kirjasto | UEF Library)

Yksi haaste teologisille kirjastoille on, että perinteinen kristilliseen teologiaan, kuten raamatuntutkimukseen ja kirkkohistoriaan, painottuva koulutus ja tutkimus on Euroopassa väistymässä yleisen uskonnon ja uskonnollisten ilmiöiden tutkimuksen tieltä. Tällöin korostuu poikkitieteellisyys, yhteistyö eri alojen välillä, jossa kirjastot voivat asettua polttopisteeseen. Myös teologiset kirjastot ovat liittäneet toimintaansa esimerkiksi avoimeen julkaisemiseen tai tutkimusaineiston hallintaan liittyviä tehtäviä. Teologian alalla viimeksi mainittua edustaa yhteiseurooppalainen projekti RESILIENCE, joka on uskontojen ja uskonnollisten yhteisöjen tutkimusta varten luotu tieteidenvälinen tutkimusalusta. RESILIENCEä esittelivät Michiel de Klerk ja Lieneke Timpers Leuvenin katolisesta yliopistosta. Projektissa on mukana kolmetoista eurooppalaista yliopistoa, ja se tarjoaa alustan tutkimusaineiston avoimeen tallentamiseen ja teknisiä keinoja sen hyödyntämiseen. Se tarjoaa myös asiantuntijatukea ja yhteisen työskentelyalustan eurooppalaisille uskonnollisten ilmiöiden tutkijoille.

Briefly in English

BETH (Bibliothèques Europèennes de Théologie) is an ecumenical federation of European theological libraries. It celebrated its fiftieth anniversary at a conference held in Kerkrade, the Netherlands, from 10 to 14 September 2022. The topics of the presentations and discussions at the jubilee conference included, among other things, the fate of traditional collection policy, the future of theological librarianship, the digitization of library collections and open access publishing.